Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA 5. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LIIKKUMINEN TUTKIMINEN TAITEELLINEN KOKEMINEN JA JLMAISU 6. ORIENTAATIOT MATEMAATTINEN JA LOOGINEN AJATTELU ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI 9. MONIKULTTUURINEN VARHAISKASVATUS
1. Nuppuset Nuppuset on 1-3 vuotiaiden kokopäiväryhmä, jossa hoidetaan myös osapäivälapsia. Lapsia ryhmässä on 8. Osapäivälasten hoitoaika on enintään 5 tuntia päivässä. Henkilökuntana on 1 lastentarhanopettaja ja 1 päivähoitaja. 2. Nuppusten toiminta-ajatus Alle 3-vuotiaiden toiminnan suunnittelussa tärkeää on leikin osuus. Leikki ohjattuna, tai vapaana muodostaa toiminnan rungon. Sadut, tarinat ja laululeikit edistävät lapsen mielikuvitusta ja kielen kehitystä. Tuetussa ja ohjatussa leikissä lapsi opettelee aikuisen seurassa ottamaan kontakteja toisiin lapsiin, sopimaan leikin pelisäännöistä ja käyttämään mielikuvitusta leikin suunnittelussa. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten ikä ja henkilökohtaiset erityistarpeet. Tavoitteena on luoda turvallinen kasvuympäristö, jossa on iloa, onnistumisen elämyksiä ja henkistä vapautta. Tavoitteena on pyrkiä luomaan mahdollisimman vankka kivijalka lapsen myöhemmälle kehitykselle. Pyrimme edistämään lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä, sekä kohtaamaan hänet omana persoonana niin yksilönä, kuin ryhmän jäsenenä. 3.Varhaiskasvatusympäristö Nuppusten tilat koostuvat kahdesta huoneesta, joissa lapset leikkivät, askartelevat, nukkuvat ja ruokailevat. WC:t sijaitsevat aivan ryhmätilojen vieressä eteisessä, jossa on myös käsien pesualtaat ja allas jossa voi leikkiä vesileikkejä. Pyrimme luomaaan varhaiskasvatus ympäristön, jossa vallitsee lämmin, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri.
Päiväkodin pihan lisäksi käymme silloin tällöin kävelyllä lähiympäristössä ja leikkipuistossa leikkimässä. 4. Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Leikin, laulujen, lorujen ja kuvakirjojen avulla harjoittelemme kuuntelemista kuullun ymmärtämistä, uusia sanoja ja niiden merkitystä. Harjoittelemme yhdessä keskustelemista, oman puheenvuoron odottamista, toisten kuuntelemista, kuvailemista ja kuvista kertomista. 5. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Lapsi saa leikistä sisäistä tyydytystä ja iloa ja on vuorovaikutuksessa toisiin lapsiin leikin avulla. Lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan leikinavulla ja saa oivallusten ja onnistumisen kokemuksia. Leikki kehittää lapsen mielikuvitusta ja luovuutta, sekä ongelmanratkaisutaitoja, Leikkiessään lapsi myös oppii kunnioittamaan toisten lasten leikkiä ja antaa leikkirauhan toisille. Liikkuminen Tuemme lasten fyysistä ja motorista kehitystä ulkona ja sisällä tapahtuvien liikuntamuotojen avulla. Lasten kanssa harjoitellaan perusliikuntataitoja, kuten konttaaminen, kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeily. Tavoitteenamme on, että lapsi saa kokea liikunnan riemua ja saa sosiaalisia elämyksiä liikuntaleikeistä. Tutkiminen Pienet lapset ihmettelevät, kysyvät, pohtivat ja tutkivat luonnostaan ja oppivat luontaisesti uusia asioita. Aikuiset auttavat parhaansa mukaan lasta saamaan vastaukset kysymyksiinsä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Nuppusissa piirretään, väritetään, maalataan ja muovaillaan. Kuuntelemme erilaista musiikkia lastenlauluista klassiseen. Laulut ja laululeikit sisältyvät päivittäiseen toimintaamme. Lauluhetkissä tutustumme myös rytmisoittimiin. Luemme myös satu- ja kuvakirjoja, sekä loruja. Pyrimme saada lapsi nauttimaan taiteen tekemisestä yksin ja yhdessä muiden kanssa, sekä nauttimaan taiteen kokemisesta kaikilla aisteillaan. 6. Orientaatiot Matemaattinen ja looginen ajattelu Lorujen, rytmien, laulujen, pelien ja leikkien avulla luomme pohjaa matemaattiselle ajattelulle. Vertaamme, päättelemme, laskemme lasten kanssa, käymme läpi erilaisia määritelmiä, kuten aamu-ilta, pieni-suuri, yläpuolella-alapuolella, edessä-takana jne. Esteettinen orientaatio Vaikutelmat saadaan elämyksinä tunteiden ja eri aistien avulla. Tarjoamalla lapsille erilaisia kokemuksia taiteesta mahdollistamme lasten esteettisen kehityksen, joka avaa kauneuden, harmonian, melodian, rytmin ja ilon aistimuksia. Eettinen orientaatio Hyvän ja pahan, oikean ja väärän, totuuden ja valheen eron lapsi oppii ymmärtämään toiminnan kautta. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niiden käsittely on tärkeää, jotta lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Luonnontieteellinen orientaatio Eri vuodenaikoina teemme havaintoja muutoksista luonnossa ja sitten keskustelemme niistä. Luonnossa tutustumme kasveihin ja ötököihin. Yhteiskunnallinen orientaatio
Uskonkasvatus tapahtuu kirkollisten juhlapyhien kautta. Kuuntelemme myös vanhempien toiveita uskonnollisen/katsomuksel- lisen kasvatuksen sisällöstä. 7. Kasvatuskumppanuus Lapsen kasvun tärkeimmät vaikuttajat ovat koti ja perhe. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea kotien antamaa kasvatusta. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteisesti sopimaa toimintaa lapsen hyvinvoinnin ja kasvun tukemiseksi. Keskusteluissa sovitaan käytännöistä ja tavoitteista, jotka kirjataan lasten vasuun. Vasua arvioidaan säännöllisesti ja siihen kirjataan muutokset. Vanhemmat voivat vaihtaa kuulumisia henkilöstön kanssa päivittäin. Kasvatuskeskusteluja järjestetään ennakolta sovittuun aikaan. Lapsilla on oma kasvunkansio johon kootaan lasten töitä ja valokuvia. 8. Kasvun ja oppimisen tuki Lapsi saattaa tarvita tukea jollakin kehityksensä osa-alalla. Huolen pyrimme ottamaan puheeksi perheen kanssa mahdollisimman varhain. Kun tuen tarve on havaittu käynnistämme tukitoimet päivähoidon arjessa. Kiertävä lastentarhanopettaja (KELTO) toimii henkilöstön tukena. Suunnittelemme yhdessä lapselle sopivat harjoitukset, pelit ja tehtävät. Teemme tarvittaessa yhteistyötä moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa, johon kuuluu KELTON lisäksi psykologi ja terveydenhoitaja. 9. Monikulttuurinen varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa edistetään lasten ja perheiden kotouttamista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalaisista varhaiskasvatuksen tavoista ja periaatteista keskustellaan perheiden kanssa. Ensimmäisiä tutustumiskohteita ovat usein suomalainen ruoka ja pukeutuminen vuodenaikojen mukaan. Lapsen oman äidinkielen kehittymistä ja kulttuurin ylläpitämistä tuetaan yhteistyössä. Suomenkielen oppiminen tapahtuu luonnollisissa tilanteissa toisten lasten kanssa
päiväkodin arjessa. Lapsen kielenoppiminen huomioidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Varhaiskasvatuksessa perehdytään lapsen omaan kulttuuriin, sitä arvostetaan ja se näkyy arkipäivän toiminnassa.