TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki
Sisällys 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 2 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2014... 3 2.1 Ympäristötuotot... 3 2.2 Ympäristökulut... 4 2.3 Ympäristöinvestoinnit... 6 3. Taloustietojen vertailu 2009 2014... 7 4. Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla... 10 Yhteystiedot... 10 Taustatietoa... 11 1
KOUVOLAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua mm. taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta arvioidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka julkaistaan vuosittain kesäkuussa. Ympäristötilinpäätöksen tietoja ympäristömenoista, -tuloista ja -investoinneista tarvitaan lisäksi sekä kunnan oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa, talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä, ympäristöriskien hallinnassa ja tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille. Tässä ympäristötilinpäätöksessä esitetään vuoden 2014 taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista sekä vertailu vuosien 2009-2013 tunnuslukuihin. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille: ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Kirjanpitolautakunta on antanut viimeisimmän yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä vuonna 2009. Ohjeen lähtökohtana on ollut Euroopan yhteisöjen komission suositus vuodelta 2001. Tässä ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu kyseistä ohjetta. 2
2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2014 Taulukko 1. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2014. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 38 819 964 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5034 3171 564 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 17 1308 0 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 2 0 5. Melun ja tärinän torjunta 8 8 9 6. Luonnon- ja maisemansuojelu 219 34 30 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 33 517 0 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 256 227 1935. Yhteensä 5605 6086 3052 2.1 Ympäristötuotot Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2014 olivat noin 5,6 milj. euroa, joka on noin 4,8 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 65 euroa. Ympäristötuotot ovat 2,2 milj. euroa (29 %) pienemmät kuin vuonna 2013. Tämä selittyy hyvin pitkälti Kouvolan Veden yhtiöittämisestä 2014 syyskuun alusta, josta alkaen jätevesimaksutulot eivät ole enää tulleet kaupungille. Edelleen kuitenkin vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn liittyvät tuotot muodostavat suurimman osan, 90 %, ympäristötuotoista (vuonna 2013 95 %). Toiseksi eniten, 4 %, ympäristötuottoja kaupunki sai ympäristönsuojelun edistämisestä, yhteensä 256 000 euroa, mikä koostui katuvalosaneerauksen valtiontuesta ja Kymenlaakson energianeuvonnan tuloista. Kymenlaakson energianeuvonta on vuonna 2014 toteutettu Kouvolan kaupungin vetämänä, kun se vielä vuonna 2013 oli Kotka-vetoinen. Energianeuvonnan tulot koostuvat Motivan tuesta ja muiden kuntien sekä energiayhtiöiden rahoitusosuuksista. Luonnon- ja maisemansuojelun tuotot muodostuivat maa-aineslupamaksuista sekä Niivermäen luonnonsuojelualueen perustamisesta saaduista korvauksista, yhteensä 219 000 euroa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuoden 2013 tuotto. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja 38 000 euroa, mikä koostui katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Summa on 9,5 % pienempi kuin vuonna 2013. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoidosta kaupunki sai tuottoja ympäristölupien ja ilmoitusten käsittelymaksuina yhteensä 33 000, 17,5 % enemmän kuin vuonna 2013. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyn osalta tuottoja kertyi Keltin maankaatopaikkamaksuista, yhteensä 17 000. Vuonna 2013 maksutuloja kertyi 23 000. 3
Melun ja tärinän torjunnasta kertyi tuottoja 8 000, joka koostuu loppuvuonna 2014 käynnistyneen meluselvityksen valtion tahojen (Liikennevirasto, ELY-keskus, VR) maksuosuuksista. Vuosina 2009-2013 ei ole muodostunut meluun tai tärinään liittyviä tuottoja. Maaperän ja pohjaveden suojelusta ei kertynyt ympäristötuottoja vuonna 2014. Kuva 1. Kouvolan ympäristötuottojen jakauma 2014. 2.2 Ympäristökulut Kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2014 yhteensä 6 milj. euroa, mikä on 0,94 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat noin 71 euroa/asukas. Ympäristökulut pienenivät 37 % vuoteen 2013 verrattuna. Kulujen huomattavaan pienentymiseen vaikuttaa lähes yksinomaan Kouvolan Vesi Oy:n yhtiöittäminen 1.9.2014 alkaen. Edelleen kuluista suurin osa, 52 %, (vuonna 2013 66 %) koostui vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn vaatimista menoista, joita oli yhteensä 3,2 milj. euroa. Jäteveden puhdistuskustannukset olivat 1,4 milj. euroa. Viemäriverkon käyttöön ja kunnossapitoon meni 1,7 milj. euroa. Loppuosuus meni yleiseen vesiensuojeluun (yhteistarkkailu, tutkimukset, vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmaksu). Toiseksi suurin ympäristömenoerä oli jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy, jota toteutettiin 1,3 milj. eurolla, mikä on 21 % ympäristökuluista. Summa on kasvanut edellisvuodesta 22 % ja on täysin sama kuin vuonna 2012. Kustannus muodostui yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta sekä kaupungin rakennusten jätehuoltomaksuista (474 000 euroa, mikä 4
on 103 000 vähemmän kuin edellisvuonna). Kaupungin rakennusten käytöstä aiheutuvia jätehuoltokustannuksia on saatu pienenemään tehostamalla lajittelua edelleen, jolloin loppujätteen määrä on saatu vähenemään. Lisäksi on tarkistettu jäteastioiden tyhjennysvälejä. Yleisten alueiden puhtaanapitoon käytettiin 459 000, mikä on 216 000 enemmän kuin vuonna 2013. Vanhoista kaatopaikoista syntyi kustannuksia 69 000 euroa. Maankaatopaikan hoitokustannukset olivat 34 000 euroa. Purkujätekustannuksia syntyi 162 000 euroa, jotka koostuvat pääosin Yhteiskoulun palon aiheuttamasta purkutyöstä. Ilman- ja ilmastonsuojelua kaupunki kustansi 819 000 eurolla, mistä suurin osa, 367 000 euroa, muodostui kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidosta. Toiseksi suurin kuluerä, 301 000 euroa, muodostui hiekoitushiekan poistosta ja pölynsidonnasta. Bussipysäkkien kunnossapitokustannukset olivat 10 000 ja ilmanvaihdon suodattimet maksoivat 99 000. Ilmanlaadun ja CO2-päästöjen seurannasta muodostui kuluja 29 000. Kuluja tuli myös hieman joukkoliikenteen markkinoinnista. Ilman- ja ilmastonsuojelun kulut olivat noin 286 000 pienemmät kuin vuonna 2013. Suurin pudotus on kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidossa (-254 000 ). Ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin kaupunki käytti hiukan edellisvuotta vähemmän, yhteensä 517 000 euroa. Ympäristönsuojelun edistämiseen liittyviä kuluja oli n. 40 000 enemmän kuin edellisvuonna, 227 000 euroa. Energiansäästötoimenpiteisiin (sähköinen huoltokirja ja energiaselvitykset) satsattiin 32 000. Ekotukihenkilöiden työpanosta käytettiin 15 000 verran (Alue-, käyttäjä- ja rakennuspalvelut) ja erilaisiin ympäristökoulutuksiin, kuten ruokapalvelujen henkilöstön ympäristöpassiin, kului työaikaa laskennallisesti 25 000 edestä. Energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin 40 000 eurolla. Kymenlaakson energianeuvonnan kulut olivat 73 000 (hanke pyöri Kouvola-vetoisesti v. 2014). Lisäksi kuluja muodostui projektien, kuten Kouvolan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ja KymECO2:n omarahoitusosuuksista. Ankkapurhan kulttuurisäätiölle (Ympäristökoulu Regina) maksetut kulut olivat noin 33 000. Tällä saatiin kaikille 4.-luokkalaisille 2 päivää ympäristökoulu-opetusta. Ympäristökoulu Regina oli vielä vuonna 2013 Kouvolan kaupungin omistuksessa, jolloin sen tuotot ja kulut menivät kaupungin kautta. Luonnon- ja maisemansuojelun kulut olivat 34 000 euroa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Kulut muodostuivat maa-aineslupien viranomaistehtävistä, vieraslajien hävittämisprojektista sekä Niivermäen luontopolun suunnittelusta ja luonnonsuojelualueiden hoidosta. Kustannusten ero johtuu lähinnä siitä, ettei vieraslajiprojektia ole vuonna 2013 mainittu ympäristötilinpäätöksessä. Melun- ja tärinäntorjunnasta syntyi kuluja joulukuussa käynnistetyn meluselvityksen osalta 8 000. Maaperän ja pohjaveden suojelusta syntyi kustannuksia vain 2 000 (pohjaveden laadun seuranta). 5
Kuva 2. Kouvolan ympäristökulujen jakauma 2014. 2.3 Ympäristöinvestoinnit Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2014 yhteensä 3,5 milj. euroa, mikä on 2,9 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestointeja kertyi 41 euroa/asukas. Ympäristöinvestoinnit laskivat 58 % verrattuna vuoteen 2013. Tähän vaikuttaa eniten jätevesien käsittelyn investointien lasku. Vuonna 2013 rakennettiin siirtoviemäri Akanojan puhdistamolta Mäkikylään. Myös viemäriverkoston saneerauskustannuksia syntyi tuolloin noin seitsemän kertaa enemmän. Rahaa käytettiin eniten Ympäristönsuojelun edistämisen investointeihin (55 %). Ne olivat yhteensä 1,9 milj. euroa, jotka muodostuivat katuvalosaneerauksesta sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimisesta useissa kohteissa. Summa on n. 500 000 suurempi kuin vuonna 2013 valaistuksen ja talotekniikan ansiosta. Ilman- ja ilmastonsuojelun investointeihin käytettiin 964 000. Summa koostuu kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, bussipysäkkien laadun parantamisesta sekä kylmälaitteiden uusinnasta eri kohteissa. Rahaa käytettiin n. 100 000 enemmän kuin v. 2013. Vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn investointeihin ohjattiin 564 000 euroa. Tästä suurin osa käytettiin viemäriverkoston saneeraukseen ja 70 000 uimahallien vedenkäsittelyn automatisointiin. Vuonna 2013 investointikustannukset olivat 5,3 milj. euroa. 6
Luonnon- ja maisemansuojeluun investoitiin 30 000. Tämä meni Niivermäen luontopolun rakentamiseen. Melun ja tärinän torjunnan investointi oli meluesteiden rakentaminen 9 000 eurolla. Vuonna 2013 ei investoitu melun tai tärinän torjuntaan. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyyn, maaperän ja pohjaveden suojeluun ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ei investoitu vuonna 2014. Investointien korkokuluja ei ole huomioitu. Kuva 3. Kouvolan ympäristöinvestointien jakauma 2014. 3. Taloustietojen vertailu 2009 2014 Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet 2009-2014 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina 2012-2014 kuin esim. vuonna 2009. Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuosittain. Poikkeuksena viime vuosi, jolloin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit laskivat huomattavasti johtuen lähinnä Kouvolan Vesi Oy:n perustamisesta 1.9.2014 lähtien. Jätevesihuolto on näytellyt isoa osaa ympäristötilinpäätöksessä. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna 2012. Vuosia voidaan 7
alkaa vertailla keskenään, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kuva 4 ja taulukko 2. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuosina 2009-2014. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2014 2014 2013 Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 38 819 964 42 1105 852 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5034 3171 564 7489 6371 5270 3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 17 1308 0 23 1068 0 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 2 0 0 396 0 5. Melun ja tärinän torjunta 8 8 9 0 0 0 6. Luonnon- ja maisemansuojelu 219 34 30 43 16 782 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 33 517 0 40 524 0 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 256 227 1935 239 188 1401 Yhteensä 1000 5605 6086 3502 7876 9667 8305 Muutos edelliseen vuoteen -29 % -37 % -58 % -10 % 9 % 10 % Tuotot 1000 2012 2011 2010 2009 Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut 1000 1000 1000 1000 nit 1000 1000 1000 nit 1000 1000 1000 57 1243 162 65 465 0 32 483 0 0 810 24 7475 5570 4453 6903 4023 9835 5933 3489 767 5460 3004 1169 1132 1308 0 1125 2081 9 969 1902 20 946 1879 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 0 0 25 470 0 0 1423 0 6 706 0 9 176 39 20 0 71 5 0 53 37 0 38 13 0 32 497 0 25 424 0 16 452 0 29 504 0 1 196 2498 3 59 3283 0 34 0 0 36 0 8 736 8859 7583 8 192 7057 14550 7 003 6403 1493 6 473 6268 1369 7 % 26 % -48 % 17 % 10 % 875 % 8 % 2 % 9 % Investoin nit 1000 8
Taulukko 3. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Tunnusluvut v. 2009 v.2010 v.2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Taustatiedot* Asukasmäärä (tuhat asukasta v.2009-2011) Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) 3,9 2,0 1,95 2,0 7,4 4,8 74 80 93 100 90,6 65 1,3 0,8 0,8 0,9 1,6 0,9 87 73 80 101 111 71 4,9 4,0 39 14,9 20,7 2,9 16 17 166 87 95,6 41 103 109 116 98 82 92 309 918 97 285 112 648 129 238 155 688 284 602 704 147 1 804 515 2 488 135 423 540 697 656 780 177 654 320 710 345 795 489 1 357 574 912 903 771 668-24 968-312 072-311 436-302 592-215 316-211 099 88 88 87,5 87 296 86 961 86 477 166 784 358 010 419 553 434 543 105 947** 116 608** 604 642 809 294 894 171 944 623 623 462** 646 531** 28 153 36 901 36 641 50 734 40 080 119 438 * Näitä lukuja on käytetty tunnuslukujen laskemiseen. Luvut ovat vahvistamattomia ja voivat poiketa koko kaupungin tilinpäätöksestä. Ympäristötilinpäätös tehdään ennen koko kaupungin tilinpäätöksen vahvistamista. **Luvut poikkeavat huomattavasti aiemmista vuosista, koska hyvinvointipalvelujen tilaajatuottajamalli on purettu. 9
4. Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osaalueilla Vuonna 2012 kaupunginvaltuuston hyväksymä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kesäkuussa ilmestyvässä vuosiraportissa. Samassa raportissa analysoidaan ympäristötilinpäätöstä suhteessa ympäristöohjelman tavoitteisiin. Suurin osa ympäristöohjelman tavoitteista etenee haluttuun suuntaan, ja myös taloudellisia säästöjä on jo aikaansaatu jätehuollossa, kilometrikorvauksissa, paperin kulutuksessa sekä käsipyyhepaperin kulutuksessa ja osittain myös energian kulutuksessa. Kaikki Kouvolan kaupungin toimialat toteuttivat ympäristöohjelman tavoitteita edistäviä toimenpiteitä vuonna 2014. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden (19 kpl) toteumat raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä tilinpäätöksessä. Vuonna 2014 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, kevyen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja ekotukitoimintaan. Vuoden 2014 toimintaa kuvataan ja analysoidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka ilmestyy vuosittain kesäkuussa. Ympäristöohjelma, vuosiraportti sekä CO 2 -raportti ovat luettavissa osoitteessa www.kouvola.fi/ymparistoohjelma Yhteystiedot Ympäristötilinpäätöksen tietojen kokoamisesta ja raportin laadinnasta vastasivat: - Katja Kangas, ympäristöasiantuntija (katja.kangas@kouvola.fi) - Hannu Friman, ympäristöpäällikkö (hannu.friman@kouvola.fi) - Hanna Meriluoto, taloussihteeri (hanna.meriluoto@kouvola.fi) - Pia Rusanen, taloussihteeri (pia.rusanen@kouvola.fi) - Sirkka Kettunen, hallinto- ja talouspäällikkö, (sirkka.kettunen@kouvola.fi) Yhteistyötahoina ovat olleet kaupungin toimialat ja palvelualueet, jotka ovat ilmoittaneet tietojaan ympäristötilinpäätökseen. 10
Taustatietoa Ympäristötaloustietojen keruujärjestelmä Kaupungin taloushallintajärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan ne kerätään edelleen manuaalisesti toimijoilta vuoden lopuksi. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätöksen kattavuus Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt (mm. KSS Energia Oy) ja osakkuusyhteisöt (mm. Kymenlaakson Jäte Oy) eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristönsuojelutoimenpiteet on määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Kaikkia ympäristötaloustietoja ei olekaan saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista vaan ne on osittain arvioitu. Manuaalisesta tietojen keräyksestä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja ja ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan, joten kaikkia kustannuksia ei ole pystytty ilmoittamaan tai ne ovat arvioita. Menojen ja tulojen suuruusluokka on kuitenkin oleellisinta. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Ympäristövastuut Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä velvoite, jonka täyttäminen todennäköisesti johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymiseen pois kirjanpitovelvollisen toiminnan piiristä. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. 11