Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Transkriptio

1 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka koostuvat 141 raportoivasta toimipaikasta. Kolmannen sopimusvuoden aikana toimenpideohjelmaan liittyi yksi uusi yritys, jolla on yksi toimipaikka. Käytännössä vuoden 21 lopussa vain muutamia energiavaltaisia yrityksiä oli enää liittymättä sopimukseen. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla tiedoilla, kun käytetään Tilastokeskuksen vuoden 28 energiatietoja, oli energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman kattavuus 9 % toimialan energiankäytöstä. Energiakatselmustuki Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee ns. Motiva-mallisten energiakatselmusten ja analyysien toteutusta. Vuonna 21 käynnistyi energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa 13 energiakatselmushanketta, joissa oli yhteensä kohdetta. Katselmushankkeiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Hankkeille myönnetty energiakatselmustuki oli yhteensä reilu 335 euroa. Energiavaltaisen teollisuuden sopimusyrityksille myönnetty tuki vuonna 21 oli noin kolmannes keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille yhteensä myönnetystä energiakatselmustuesta. milj. eur,4,35,3,25,2,15,1,5, 17,381,337 1, kohteiden lukumäärä Energiavaltainen teollisuus, energiakatselmustuki Energiavaltainen teollisuus, kohteiden lkm Kuva 1 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille vuosittain myönnetty energiakatselmustuki ja energiakatselmuskohteiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla katselmuskohteiden lukumäärä.

2 Investointituki energiansäästöön Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntää myös harkinnanvaraista investointitukea energiansäästöhankkeille. Vuonna 21 käynnistyi energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävää investointitukea saanutta hanketta. Yksi hankkeista oli uuden teknologian tukea saanut hanke ja yksi ESCO-tukea saanut hanke. Tuen määrä oli yhteensä lähes 4,4 milj. euroa. Hankkeiden lukumäärä toimenpideohjelman alueella on kasvanut selkeästi aikaisemmista vuosista ja myönnetty tuki oli moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 21 energiavaltaisen teollisuuden investointitukea saaneet hankkeet edustivat noin 4 % teollisuuden investointitukea saaneista hankkeista ja tuella mitattuna niiden osuus oli puolet. milj. eur 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4,4 9,8 3, hankkeiden lukumäärä Energiavaltainen teollisuus, investointituki Energiavaltainen teollisuus, hankkeiden lkm Kuva 2 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden sopimusyrityksien energiansäästö- ja energiatehokkuushankkeille myönnetty investointituki sekä hankkeiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla hankkeiden lukumäärä. Saavutetut säästöt Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa raportoitiin vuonna 21 yhteensä 149 toteutettua energiansäästötoimenpidettä. Niiden kokonaissäästövaikutus oli 984, josta sähkön osuus oli,88 (n. 6 %) ja lämmön sekä polttoaineiden osuus 15,1 (n. 94 %). Tulos on kolmen ensimmäisen sopimusvuoden paras. Näillä toimenpiteillä yritykset säästävät vuosittain energiakustannuksissa yhteensä noin 33 milj. euroa. Säästöt vastasivat,84 %:n osuutta liittyneiden koko raportoidusta energiankäytöstä (sähkö + lämpö + polttoaineet) vuonna 21. Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden lisäksi yritykset raportoivat myös päätetyt ja harkitut energiansäästötoimenpiteet. Niiden laskettu säästöpotentiaali energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten piirissä oli yhteensä 3 99, josta sähkön osuus on 591 (19 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 257 (81 %). Näiden toimenpiteiden investointikustannukset olisivat 22,7 milj. euroa.

3 Taulukko 1 Yhteenveto energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten vuonna 21 toteuttamista, päättämistä ja harkitsemista säästötoimenpiteistä sekä koko sopimuskaudella toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutus yhteensä. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö Lämpö+pa Yht sähkö+ lämpö+pa milj eur Toteutettu ,7 Toteutettu ,2 Päätetty ,8 Harkitaan ,8 Päätetty ja harkittu yhteensä ,7 Vuoden 21 säästöt ovat hyvällä tasolla, vaikka investoinnit olivat edellisvuosia pienemmät. Energiavaltaisen teollisuuden sopimusyrityksissä vuonna 21 toteutettujen säästötoimenpiteiden investointikustannukset olivat yhteensä 11,69 milj, euroa. Vuonna 29 investoinnit olivat 24,97 milj, euroa. Lämmön ja polttoaineiden säästö on ollut samalla tasolla kolmena vuotena, mutta sähkön säästö oli yli kolminkertainen edellisiin vuosiin verrattuna (267 verrattuna vuoteen 29). Kolmen ensimmäisen sopimusvuoden kokonaisenergiansäästö on 2 55, raportoidut investoinnit energiatehokkuustoimiin 54,2 milj. euroa ja säästöt energiakustannuksissa n. 73 milj. euroa Sähkö GWh Sähkö kumulatiivinen GWh Lämpö+PA GWh Lämpö+PA kumulatiivinen GWh Kuva 3 Energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten raportoima sähkön, lämmön ja polttoaineiden säästöt vuosina Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö.

4 Energiatehokkuustoimenpiteet Suurin osa energiavaltaisen teollisuuden sopimusyrityksissä toteutuneista säästöistä saatiin aikaan tuotantolaitteisiin ja prosesseihin (57 %) liittyvillä tehostamistoimenpiteillä. Myös höyry- ja lauhdejärjestelmään (1 %), polttoprosesseihin (1 %) sekä lämmöntalteenottoon (8 %) liittyviä tehostamistoimenpiteitä toteutettiin paljon. Taulukko 2 Energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten vuonna 21 toteuttamien energiatehokkuustoimenpiteiden säästöjen jakautuminen toimenpidetyypeittäin. Toimenpidetyyppi Energiasäästöt Osuus säästöistä Vesi Lämpö Sähkö PA Yhteensä MWh MWh MWh MWh % m 3 Tuotantolaitteet ja -prosessit sellu ja massa % 4 paperi % muut prosessit % 6 Käyttöhyödykejärjestelmät paineilma % höyry ja lauhde % vesikierto % kylmä % 25 jäähdytys % 3 kuivaus % Siirtojärjestelmät pumput % Lämmöntalteenotto % 1478 Talotekniikka lämmitys % valaistus % ilmanvaihto % Sähköverkko % Polttoprosessit % Energiankäytön mittarointi % 1 Eristeet % Muut % YHTEENSÄ

5 Jatkuva parantaminen Toimenpideohjelman mukaan yrityksen tulee liittää energia-asiat Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) mukaisesti yrityksessä olemassa olevaan johtamisjärjestelmään 12 kuukauden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä. Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista lähes jokaisella (96 %:lla, 135 toimipaikalla) on käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä. Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista 119 toimipaikkaa eli 87 % raportoi sisällyttävänsä energiatehokkuusasiat johtamisjärjestelmäänsä. ETJ:n mukaisesti energia-asioita tulee käsitellä säännöllisin väliajoin, mutta vähintään kerran vuodessa, sisäisissä auditoinneissa. Toimipaikkojen raportoimien tietojen mukaan energia-asioita oli tarkasteltu sisäisissä auditoinneissa seurantavuotena 35 %:lla toimipaikoista (49 toimipaikkaa). Sopimuksen mukaan ETJ:n ulkoinen auditointi on vapaaehtoista. Kuitenkin toimipaikoista 37 % (52 toimipaikkaa) oli käsitellyt energiaasioita ulkoisissa auditoinnissa raportointivuotena. Johdon katselmuksessa energia-asioita oli käsitelty 58 %:lla toimipaikoista (82 toimipaikkaa). Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) edellyttää, että energian tuotannon ja käytön kannalta keskeisten toimintojen energiankulutus mitataan tai arvioidaan laskennallisesti, analysoidaan, dokumentoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso energiavaltaisen teollisuuden sopimusyrityksen toimipaikoissa (141 toimipaikkaa) on kuukausitason seuranta. Joka vuosi muutama toimipaikka siirtyy tarkempaan energiankulutuksen seurantaan. Sähkön kulutusta seuraa osastokohtaisesti 21 % (3 toimipaikkaa) ja tuotantolinjakohtaisesti 19 % toimipaikoista (27 toimipaikkaa) vuonna 21. Lämmön kokonaiskulutuksen seuranta on yleistynyt kolmen seurantavuoden aikana. Lämmön kokonaiskulutusta seurasi vuonna 21 jo puolet toimipaikoista (7 toimipaikkaa). Liittyneiden yritysten tulee ensimmäisen sopimusvuoden kuluessa määrittää yritys- ja toimipaikkakohtaiset energiatehokkuustoiminnan vastuut ja kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana tulee laatia energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma. Yli vuoden sopimuksessa olleista toimipaikoista (14 toimipaikkaa), 79 %:lla (11 toimipaikkaa) on energiatehokkuustoiminnan vastuut nimetty. Vähintään kaksi vuotta sopimuksessa olleista (126 toimipaikkaa) alle puolella (48 %:lla eli 6 toimipaikalla) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma. Seurantavuonna 6 toimipaikkaa eli vajaa puolet sopimusyritysten toimipaikoista järjesti henkilöstölle koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Toimipaikat ovat seurantavuoden raportoitujen tietojen perusteella selvästi panostaneet ohjeistukseen, jonka avulla energiatehokkuus otetaan huomioon hankinnoissa ja suunnittelussa. Toimipaikoista 61 %:lla (86 toimipaikkaa) on käytössä ohjeet tai suositukset hankintojen energiatehokkuudesta. Raportoitujen tietojen perusteella ETJ:n käyttöönotossa ja toteutuksessa suunta on positiivinen, vaikka kaikki toimipaikat eivät ole aivan sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Lisätietoa aiheesta Tämä tiivistelmä kattaa vain osan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaa toteuttavien yritysten raportoimista tiedoista. Energiavaltaisen teollisuuden vuoden 21 vuosiraportti on luettavissa kokonaisuudessaan Motivan www-sivuilla: raportti_ shtml