KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 TILINPÄÄTÖKSEN LIITE: KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 215 Sisällys 1. YHTEENVETO YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristöohjelmaan liittyvät säästöt ja kustannukset YMPÄRISTÖOHJELMAN TULOKSET Kasvihuonekaasupäästöt Energia Jäte Liikkuminen Elinympäristö Ympäristökasvatus ja ympäristöjärjestelmä

2 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti YHTEENVETO Ympäristöohjelman raportointia on uudistettu siten, että ympäristötilinpäätös ja ympäristöohjelman vuosiraportti on yhdistetty tiiviimmäksi ympäristöraportiksi. Raportti julkaistaan tilinpäätöksen yhteydessä. Aiempaa aikaisemman ilmestymisajankohdan vuoksi, taloustietoja lukuun ottamatta, suuri osa raportin tiedoista on vuodelta 214, koska vuoden 215 osalta tietoja on saatavissa vasta keväällä 216. Raportin sisältöä päivitetään sitä mukaa kun uusia tietoja saadaan, ja ajantasaisin vuosiraportti on luettavissa aina osoitteessa Tärkeimmät tulokset Ympäristötilinpäätös - Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit ovat aiempia vuosia pienemmät johtuen siitä, että Kouvolan Veden tiedot eivät enää sisälly ympäristötilinpäätökseen o Ympäristötuotot olivat,51 M o Ympäristökulut olivat 2,74 M o Ympäristöinvestoinnit olivat 2,6 M - Ympäristöohjelmaan liittyvät kulut o Kaupungin energiankulutuksen kokonaiskustannukset laskivat 245 v. 215 o Kaupungin kiinteistöjen jätehuoltokustannukset laskivat 35 v. 215 o Kaupungin henkilöstön oman auton käytön kulut kasvoivat 11 v. 215 o Joukkoliikenteen kokonaiskustannukset kasvoivat 49 Ympäristöohjelma - Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 2 % v Kouvolan kokonaisenergiankulutus on noussut 18 % v Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätemäärä on laskenut 1 % v Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kääntyneet laskuun vuodesta 213 lähtien - Kaupungin henkilöstön oman auton käyttö työpäivän aikana on kasvanut ja etäkokoustyökalun käyttö vähentynyt - Kaupungin ilmanlaatu on pääasiassa hyvä - Pohjavesien tila on pääasiassa hyvä, mutta pohjavesialueilla sijaitsee riskitoimintoja - Pintavesien tila on Pohjois-Kouvolassa hyvä ja Etelä-Kouvolassa tyydyttävä - Vieraslajien torjunnasta on saatu lupaavia tuloksia - Kaupungin omistamilla mailla sijaitsevien suojelualueiden pinta-ala on kasvanut 118 ha v , myös virkistysalueiden määrä on kasvanut 2

3 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2.1. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 12 Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit v Ympäristötuotot (1 ) Ympäristökulut (1 ) Investoinnit (1 ) Kuva 1. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuosina Kirjanpitolautakunnan ohjeistuksen mukaisen ympäristötilinpäätöksen ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit (Kuva 1) koostuvat seuraavista osa-alueista: ulkoilman- ja ilmastonsuojelu, vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, jätehuolto ja roskaantuminen, maaperän ja pohjaveden suojelu, melun ja tärinän torjunta, luonnonsuojelu ja maisemansuojelu, ympäristönsuojelun viranomaistehtävät ja ympäristönsuojelun edistäminen. Ympäristötuotot Ympäristötuotot (,51 M ) olivat aiempia vuosia selvästi pienemmät, koska Kouvolan Vesi muuttui osakeyhtiöksi, eivätkä jätevesimaksut enää näin ollen sisälly kaupungin tilinpäätökseen. Myös luonnon- ja maisemansuojeluun liittyvät tulot olivat edellisvuotta pienemmät, koska v. 215 ei saatu puustokorvausta luonnonsuojelualueilta eikä korvauksia vieraslajien hävittämisestä toisen maalta. Vuoden 215 tulot koostuivat katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille, ilmapäästöjen mittauksista, maa-aineslain mukaisista tehtävistä sekä maisematyöluvista, ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä ja valtion tuesta esim. katuvalosaneeraukselle. Ympäristökulut Myös ympäristökulut (2,74 M ) olivat aiempia vuosia selvästi pienemmät johtuen Kouvolan Veden muuttamisesta osakeyhtiöksi. 3

4 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Ympäristökulut koostuivat v. 215 suurimmaksi osaksi jätehuollosta ja roskaantumisen ehkäisystä, ulkoilman- ja ilmastonsuojelusta sekä ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Muita kuluja muodostui mm. valaistuksen ja kiinteistöautomaation saneerauksista, ympäristökasvatuksesta ja -koulutuksista, luontoselvityksistä sekä meluesteiden suunnittelusta ja meluselvityksestä. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnitkin (2,6 M ) olivat edellisvuosia pienemmät. Ympäristöinvestoinnit koostuivat katuvalosaneerauksesta, uusien kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, bussipysäkkien laadun parantamisesta, katupölyn sidontalaitteistosta ja meluesteiden rakentamisesta Ympäristöohjelmaan liittyvät säästöt ja kustannukset Kouvolan kaupunki seuraa ympäristötilinpäätöksen lisäksi ympäristöohjelman toteutukseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä. Energiankulutuksen kokonaiskustannukset (sähkö, lämpö ja kaasu) olivat 9,4 M vuonna 215. Sähkön ja kaasun osuus kustannuksista oli 54 % ja lämmön 46 %. Kustannukset laskivat 245 vuonna 215. Erityisesti sähkönkulutusta on edelleen mahdollista pienentää runsaasti käyttötapojen muutoksilla ja säädöin sekä energiatehokkaammilla laitteilla. Energiakustannuksia ja -kulutusta tulisi seurata vähintään kuukausittain, kiinteistökohtaisesti ja reagoida nopeasti muutoksiin yhä suurempien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 12 Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen lämmön-, sähkön ja kaasunkulutuksen kustannukset,, v Lämmitys, sähkö ja kaasu Kuva 2. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen lämmön-, sähkön- ja kaasunkulutuksen kustannukset vuosina Kustannukset laskivat 245 v

5 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Henkilöstölle oman auton käytöstä maksettavien kilometrikorvausten määrä kasvoi 7 % vuonna 215 (Kuva 3). Oman auton käytöstä maksettiin kilometrikorvauksia yhteensä 1,44 M. Kustannukset nousivat 11 vuonna 215. Vedenkulutuksen ja jätevesien käsittelyn kustannukset kaupungin kiinteistöissä olivat,98 M vuonna 215. Vedenkulutuksen kustannusten kirjaamisessa on tapahtunut muutoksia v. 215 Kouvolan Veden muututtua osakeyhtiöksi, joten kustannusten kehityksestä ei voida sanoa varmoja johtopäätöksiä. Vedenkulutus kaupungin kiinteistöissä on ollut vuoteen 214 asti laskusuunnassa (Kuva 9). Kaupungin omien kiinteistöjen jätehuollon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 212 lähtien lähes 3 % (Kuva 3). Vuonna 215 kustannukset olivat,44 M ja ne laskivat 35. Joukkoliikenteen kokonaiskustannukset kasvoivat 49 v. 215 (Kuva 4). Valtiontuki väheni 11. Vuonna 215 kokonaiskustannukset olivat 2,1 M. Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen vedenkulutuksen sekä jätehuollon kustannukset ja henkilöstölle oman auton käytöstä maksettavat korvaukset,, v Vesi+jätevesi Jätehuolto Km-korvaukset Kuva 3. Kaupungin vesi- ja jätevesikustannukset sekä kaupungin omien kiinteistöjen jätehuollon ja kilometrikorvausten kustannukset vuosina Huom. Vedenkulutuksen kustannusten kirjaamisessa on tapahtunut muutoksia v. 215, eivätkä v tiedot ole vertailukelpoisia. 5

6 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti Joukkoliikenteen kustannukset v , Valtion joukkoliikennetuki Kouvolan kaupungin osuus Kuva 4. Kouvolan joukkoliikenteen kustannukset v Vuonna 215 kaupunki sai valtion joukkoliikennetukea 544. Kouvolan kaupungin osuus oli Toteutettuja toimenpiteitä v. 215: kiinteistökierrokset, uusiutuvan energian kuntakatselmus, valaistusinvestoinnit, kiinteistöautomaatiopäivitykset, jätehuolto-ohjeet, katuvalaistussaneeraus, esco-hanke, asukkaiden energianeuvonta, hankintojen energiatehokkuuskriteerit. 3. YMPÄRISTÖOHJELMAN TULOKSET Suurin osa ympäristöohjelman tuloksista vuodelta 215 saadaan vasta kevään 216 aikana. Ajantasaisin raportti on aina osoitteessa Kasvihuonekaasupäästöt Vuoteen 214 mennessä Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat laskeneet 2 % v. 199 tasosta (ei sis. teollisuuden päästöjä). Asukasta kohden laskettuna päästöt olivat laskeneet 13 % v. 199 tasosta (Kuva 5). Eniten ovat laskeneet kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen ja jätehuollon päästöt (Kuva 6). Tämä johtuu mm. uusiutuvien energialähteiden käyttöönotosta ja vähentyneestä jätteen kaatopaikkasijoituksesta. 6

7 kt CO 2 -ekv Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Kuva 5. Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ja asukasta kohden vuosina 199, 24 ja Luvut eivät sisällä teollisuuden päästöjä. Lähde: CO2-raportti. Punainen katkoviiva: ympäristöohjelman tavoite vuoteen 22. Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto ,6 31,9 55,8 86,9 185,5 111, 94, ,1 58, 57,9 11,7 216, 82,7 36, ,9 64,8,6 49, 119, 21, 72,8 33, ,3 45,8,5 4,2 95,9 193,3 72,5 33, , 32,9,5 41, 15,2 19,9 7,9 28, ,1 36,6,6 36,2 98,1 19,9 69,3 25,6 214* 67,3 28,5,5 36,5 99,1 19,9 69,3 25,6 Kuva 6. Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 199, 24 ja Lähde: CO2-raportti. Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä Energia Vuoteen 214 mennessä Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus oli kasvanut 18 % vuodesta 29, johtuen lämmönkulutuksen kasvusta (Kuva 7 ja Kuva 8). Sähkön-, polttoaineiden (Kuva 8) 7

8 MWh Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 sekä vedenkulutus (Kuva 9) olivat laskeneet v Vuoden 215 energiakustannusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että lämmönkulutus laski ja sähkönkulutus nousi v. 215, ja kokonaisenergiankulutus väheni. Tieto varmistuu keväällä 216. Kuitenkin vuosittaiset energiakustannukset (hieman alle 1 M ) ovat laskeneet vuodesta 213 lähtien (Kuva 2). Energiankulutusta olisi ehdottomasti seurattava kiinteistökohtaisesti ja reagoitava poikkeamiin nykyistä tiiviimmin, vähintään kuukausittain. Energiankulutustietojen kirjaamisessa on epäselvyyksiä, jotka tulisi korjata. Uusiutuvan energian osuus on suuri Kouvolan alueen energiatuotannossa (sähkö 9 %, lämpö 7 % uusiutuvaa) johtuen mm. metsäteollisuuden mustalipeän osuudesta (Kuva 1). 18 Energiankulutus Kouvolan kaupungin kiinteistöissä ja toiminnoissa v. 25, , MWh Sähkö Polttoaineet Lämpö Kuva 7. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen kokonaisenergiankulutus vuosina 25, Punainen katkoviiva: ympäristöohjelman tavoite vuoteen 22. Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä

9 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen sähkön- ja lämmönkulutus sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutus , MWh Sähkö Lämpö Polttoaineet Kuva 8. Kouvolan kaupungin sähkön-, lämmön- ja polttoaineiden kulutus vuosina Huom. Vuoden 216 tiedot saadaan keväällä Kaupungin kiinteistöjen vedenkulutus , m m Kuva 9. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen vedenkulutus vuosina Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä

10 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Kuva 1. Kouvolan kaupungin energiatase vuonna 212. Lähde: Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmus Jäte Vuoteen 214 mennessä Kouvolan kaupungin kiinteistöjen kokonaisjätemäärä on vähentynyt 1 % vuodesta 21 (Kuva 12) ja jätteiden lajittelu tehostunut siten, että lajittelemattoman loppujätteen osuus on vähentynyt 25 % vuodesta 21 (Kuva 11). Vuoden 215 vähentyneet jätehuoltokustannukset kertovat, että lajittelu on edelleen tehostunut ja jätteen määrä vähentynyt (Kuva 3). Tarkat jätemäärätiedot saadaan keväällä

11 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Kuva 11. Bio-, energia-, loppu- ja pahvijätteen määrä Kouvolan kaupungin kiinteistöissä vuosina Punainen katkoviiva: ympäristöohjelman tavoite vuoteen 22. Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä Kokonaisjätemäärä kaupungin kiinteistöissä v , kg Kuva 12. Kaupungin kiinteistöjen kokonaisjätemäärä vuosina Punainen katkoviiva: ympäristöohjelman tavoite vuoteen 22. Huom. Vuoden 215 tiedot saadaan keväällä 216. Toteutettuja toimenpiteitä 215: eläinlääkäreiden jätehuolto-ohjeet, muiden jäteohjeiden päivitys, koulutukset ja neuvonta 11

12 Matkojen määrä (kpl) Kouvolan kaupungin ympäristöraportti Liikkuminen Henkilöauton osuus Kouvolan kulkutapaosuuksista on lähes 7 % (Kuva 13). Kouvolan kaupunki ei seuraa kulkutapaosuuksien kehittymistä, ja tiedot Kouvolan kulkutapaosuuksista on saatu noin viiden vuoden välein valtakunnallisesta Henkilöliikennetutkimuksesta. Seuraava tutkimus valmistuu v. 217 lopussa. Kulkutapaosuuksien kehittymisestä tulisi saada tietoa vuosittain. Kuva 13. Kulkutapaosuudet Kouvolassa vuosina 25 ja 211. Lähde: valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet vuodesta 213 lähtien (Kuva 14). Syitä voivat olla lämpimät talvet, jolloin ihmiset käyttävät enemmän polkupyörää talvisin, hieman noussut lipun hinta sekä Walttijärjestelmän käyttöönotosta v. 215 aiheutunut erilainen tilastointi. Kuukausilipulla tehtyjen matkojen määrä Kouvolassa v Kuva 14. Joukkoliikenteen kuukausilipulla tehtyjen matkojen määrä Kouvolassa Ympäristöohjelman tavoite on vuosittaista matkaa vuoteen 22 mennessä. Huom. Vuoden 215 tilastointi saattaa olla puutteellinen Waltti-järjestelmän käyttöönotosta johtuen. 12

13 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Kaupungin henkilöstö käyttää yhä enemmän omaa autoa työpäivän aikana (Kuva 16), ja kustannukset kasvoivat 1 v. 215 (Kuva 3). Oman auton käytön kasvun syitä ei ole selvitetty tarkemmin. Etäkokoustyökalu on asennettu jokaiselle kaupungin tietokoneelle, mutta sen käyttö on vähentynyt (Kuva 15). Etäkokoustyökalun käytöstä ei ole järjestetty koulutusta sen käyttöönottovuoden 213 jälkeen. Etätyö ei ole vielä mahdollista kaupungin henkilöstön parissa Etäkokoustyökalun käyttö kaupungin henkilöstön parissa , (h/vuosi) Kuva 15. Etäkokoustyökalun (Skypen) käyttö kaupungin henkilöstön parissa vuosina Henkilöstön omalla autolla työpäivän aikana ajamat matkat v , (km/työntekijä) Kuva 16. Kaupungin henkilöstön oman auton käyttö työpäivän aikana v Vuonna 215 ajettiin km, 54 km/työntekijä. Toteutettuja toimenpiteitä v. 215: Maankäytön toteuttamisohjelma, joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn markkinointi ja kampanjat, uudet kevyen liikenteen väylät, bussipysäkkien teippaus, liityntäpysäköinnin kehittäminen, Ratamon liikennevaikutusten selvitys 13

14 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti Elinympäristö Kouvolan alueen ympäristön tilaa tullaan seuraamaan jatkossa tarkemmin muutaman vuoden välein ilmestyvässä Ympäristön tila -raportissa. Ilmanlaatu oli Kouvolassa pääosin vuotta 214 hyvä (Kuva 17Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kuva 17. Kouvolan keskustan ilmanlaatu v Pohjavesialueiden tila on suurimmaksi osaksi hyvä (Kuva 18Kuva 18). Monilla pohjavesialueilla sijaitsee kuitenkin riskikohteita (Kuva 19). Pintavedet ovat Pohjois-Kouvolassa pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja Etelä-Kouvolassa tyydyttävässä tai heikossa kunnossa (Kuva 2). Joet ovat suurimmaksi osaksi tyydyttävässä tai välttävässä ekologisessa tilassa (Kuva 21). 14

15 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 Kuva 18. Pohjavesien ekologinen tila Kouvolassa. Vihreä: hyvä tila. Punainen: huono tila. Harmaa: ei arvioitu. Lähde: Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Kuva 19. Pohjavesialueiden riskialueet ja selvityskohteet. Punainen: riskialue. Keltainen: selvitykohde. Lähde: Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Kuva 2. Järvien ekologinen tila Kouvolassa v Sininen erinomainen tila, Vihreä: hyvä tila, Keltainen: tyydyttävä tila, Oranssi: välttävä tila. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kuva 21. Jokien ekologinen tila Kouvolassa. Sininen erinomainen tila, Vihreä: hyvä tila, Keltainen: tyydyttävä tila, Oranssi: välttävä tila. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kaupungilla on suojelualueita 17 ha. Yleiskaavassa on osoitettu suojeltua maisema-aluetta 2 2 ha ja asemakaavassa on 159 kpl suojeltuja rakennuksia. Vuodesta 212 lähtien järjestetyillä vieraslajien hävitystalkoilla on saatu häviämään osa vieraslajikohteista. Suojelualueiden määrä sekä virkistysreittien määrä on kasvanut vuosittain. Virkistysreittejä on tällä hetkellä 15

16 Kouvolan kaupungin ympäristöraportti 215 n. 25 km ja virkistysalueita 3 1 ha yleiskaava-alueella. Lähivirkistysalueiden saavutettavuus on pysynyt ennallaan. Kaupunki on mukana Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnassa. Toteutettuja toimenpiteitä 215: vieraslajitalkoot, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, hajajätevesineuvonta, jatkuva ilmanlaadun tarkkailu, meluselvitys, meluvallit, vesiosuuskuntien tuet 3.5 Ympäristökasvatus ja ympäristöjärjestelmä Ympäristökasvatus tavoittaa hyvin kaupungin varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset. Kaikki varhaiskasvatusyksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen toimintaohjelman, ja varhaiskasvatuksella on oma nimetty, osaaikainen ympäristökasvattaja. Kouvolassa on yksi Vihreän Lipun päiväkoti. Varhaiskasvatusyksiköt osallistuvat vuosittain laajasti Siisti Siti -ympäristön siivoustalkoisiin. Ympäristökoulu Regina toimii peruskoululaisten parissa, ja kaupunki on mukana Kymenlaakson yhteisessä ympäristökasvatusverkosto KYYssä. Henkilöstön pariin on koulutettu noin 2 aktiivista, vapaaehtoista ekotukihenkilöä. V. 215 järjestettiin koko henkilöstölle avoin ekotukikoulutus. Kaupungin ekotukitoiminta sai v. 215 työsuojelun kunniamaininnan. Henkilöstölle järjestetään vuosittain myös muita ympäristöaiheisia koulutuksia esim. hankinnoista. Asukkaille tarjotaan maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa ja useita erilaisia ympäristöaiheisia tempauksia ja tapahtumia vuosittain. Tapahtumia suunnittelee mm. kaupungin vetämä kestävän kehityksen Kerkko-verkosto, ja niiden toteutuksessa hyödynnetään mm. projektirahoitusta. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kytketty talousarvioon ja tilinpäätökseen. Vuonna 215 edellytettiin, että jokainen toimiala nimeää vähintään yhden kaupunkistrategian Laadukas ympäristö -päämäärää toteuttavan tavoitteen talousarvioon. Toimenpiteitä on nimetty käyttösuunnitelmiin. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristöjärjestelmä- ja ohjelmatyötä Kouvolan kaupungin poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Toteutettuja toimenpiteitä 215: ympäristöohjelman päivitys, teemapäivät ja -tapahtumat (Energiansäästöviikko, Earth Hour, Siisti Siti, Liikkujan viikko, Euroopan Jätteen vähentämisen viikko), ekotukitoiminnan koulutukset ja tapahtumat, ekotukitoiminnan työsuojelun kunniamaininta, ruokajätteiden vähentämiskampanja kaikilla Kouvolan kouluilla, energianeuvonta, hajajätevesineuvonta, tiedotteet, artikkelit, haastattelut, kuukausikirjeet, internet- ja facebook-sivut, esitykset ja koulutukset, ekotukitoiminnan ja ympäristöohjelman raportit 16