Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Transkriptio

1 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu liikevaihto laski viime vuodesta 8,8 prosenttia. Merkittävin ero raportoidun ja vertailukelpoisen liikevaihdon välillä on myydyn Corenet Oy:n vaikutus liikevaihtoon. Vuosineljänneksen liiketulos oli 30,7 miljoonaa euroa ja se heikkeni vertailukelpoisesta edellisvuodesta (41,6 miljoonaa euroa). Raportoitu liikevoitto vertailukaudella (Q3/2013) oli 42,3 miljoonaa euroa ja sisälsi Corenet Oy:n liiketuloksen. VR-konsernin tulos kolmannella vuosineljänneksellä oli 24,0 (31,6) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. Logistiikassa kuljetusmäärien kasvu rautatielogistiikassa jatkui, mutta kuljetusmäärät laskivat maantielogistiikassa. Matkustajaliikenteen kaukoliikenteelle vuosineljännes oli liikevaihdon osalta haastava. Matkamäärät vähenivät edellisvuoteen verrattuna ja lippujen keskihinta laski. Infran liikevaihto laski edellisvuodesta. Liiketoimintakohtaiset liikevaihdot, liikevoitot ja henkilömäärät on esitetty erillisessä taulukossa. Matkustajaliikenne Matkustajaliikenteen liikevaihto laski kolmannella vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia ja oli 138,7 (141,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kaukoliikenteen myynti, jossa näkyy kiristynyt kilpailu, haastava talouden tila ja Venäjän tilanne. Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 25,0 (23,4) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 6,6 prosenttia, autoliikenteen matkamäärät kasvoivat 29,4 prosenttia mutta junaliikenteen laskivat 1,4 prosenttia. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 10,3 miljoonaa euroa ja laski vertailukaudesta (13,5). Junaliikenne Matkustajaliikenteessä junaliikenteen liikevaihto oli vuosineljänneksellä 108,1(115,1) miljoonaa euroa, jossa on laskua edellisvuoteen verrattuna 6,1 prosenttia.

2 2 Kotimaan kaukoliikenteessä kampanjat toimivat hyvin. Lipuissa tapahtui siirtymää halvempiin tuotteisiin. Kampanjoiden avulla ei kuitenkaan pystytty paikkaamaan perus- ja joustavien lippujen kysynnän laskua. Kokonaisuutena kotimaan kaukoliikenteen matkamäärät ja keskihinta laskivat. Heikko talouden tilanne vaikuttaa selvästi kysyntään. Lisäksi lyhyillä reiteillä bussiliikenteen ja pitkillä reiteillä lentoliikenteen kilpailun kiristyminen on vaikuttanut vähentävästi matkustajamääriin. Suomi-Venäjä liikenteessä heikko rupla ja Ukrainan kriisi ovat varjostaneet liikennettä ja kolmannen neljänneksen aikana matkustajamäärät vähenivät huomattavasti. Junaliikenteen matkojen määrä oli vuosineljänneksellä 17,1 miljoonaa laskien vertailukaudesta (17,3) 1,4 prosenttia. Kaukoliikenteen matkamäärät laskivat selvästi vertailukaudesta (4,0 prosenttia), samoin henkilökilometrit (3,5 prosenttia). Henkilökilometrit olivat 973 miljoonaa kilometriä (1.009). Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Allegron matkojen määrä oli vuosineljänneksellä noin , jossa oli laskua 12,8 prosenttia. Lähiliikenteen matkamäärä oli vuosineljänneksellä 13,8 miljoonaa ja pysyi lähes vertailukauden tasolla (13,9). Suurin osa lähiliikenteestä oli pääkaupunkiseudun HSL:n ostamaa lähiliikennettä. Itsepalvelukanavien osuus kaukoliikenteen lipunmyynnistä kasvoi ja asemamyynnin osuus syyskuussa oli enää 20,8 prosenttia. Alkuvuonna aikataulun mukaisesti määräasemalle saapuneiden junien osuus kaukoliikenteessä oli 89,3 (84,6) prosenttia. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 94,2 (96,1) prosenttia. Myöhästymisraja on kaukoliikenteessä viisi minuuttia ja lähiliikenteessä kolme minuuttia. Autoliikenne Matkustajaliikenteessä autoliikenteen liikevaihto oli vuosineljänneksellä 22,2 (18,3) miljoonaa euroa. Linja-autoliikenteessä tehtiin 7,9 (6,1) miljoonaa matkaa. Kasvua vertailukauteen oli 29,4 prosenttia, joka selittyy pääosin voitettujen kilpailutusten myötä. Logistiikka Logistiikan liikevaihto oli vuosineljänneksellä 105,1 (108,6) miljoonaa euroa ja laski 3,2 prosenttia vuoden 2013 vastaavasta kaudesta. Liikevoitto kasvoi viime vuodesta ja oli 7,2 miljoonaa euroa (6,8). Logistiikan kuljetusmäärät laskivat vertailukaudesta 1,4 prosenttia. Kuljetettu tonnimäärä oli 10,2 (10,4) miljoonaa. Logistiikkapalveluiden kysyntä on vahvasti riippuvainen kotimaan teollisuustuotannosta sekä yleisestä, etenkin Suomen ja Venäjän talouskehityksestä. Kuljetusmäärien kehitys on ollut kolmannella vuosineljänneksellä negatiivinen maantielogistiikassa mutta rautatielogistiikan kuljetetut tonnit kasvoivat edelleen.

3 Rautatielogistiikka 3 Rautatielogistiikan liikevaihto oli vuosineljänneksellä 79,8 (80,0) miljoonaa euroa. Laskua viime vuoden vastaavaan kauteen verrattuna oli 0,3 prosenttia. Junaliikenteen tonnikilometrit olivat 2295 (2287) miljoonaa, jossa kasvua 0,4 prosenttia. Kuljetetut tonnit kasvoivat kauden aikana 0,7 prosenttia. Kotimaan kuljetetut tonnit olivat vuosineljänneksellä 5,6 miljoonaa tonnia, jossa laskua edellisvuodesta 1,6 prosenttia (5,7). Junaliikenteelle tärkeät metsäteollisuuden kuljetukset laskivat hieman viime vuoden tasosta ollen 3,7 miljoonaa tonnia. Metalliteollisuuden kuljetukset kasvoivat 3,0 prosenttia ja vastaavasti kemianteollisuuden kuljetukset 0,4 prosenttia. Kansainvälisessä liikenteessä vuosineljänneksen kuljetusmäärät olivat 3,3 miljoonaa tonnia ja kasvoivat tarkastelukaudella 4,9 prosenttia. Varsinkin rautatietransiton volyymit olivat selvässä kasvussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden alusta tarkasteltuna rautatielogistiikan volyymi on kasvanut 4,2 %. Kasvua on ollut sekä kotimaan että idän liikenteessä. Vahvan kehityksen ansiosta rautatielogistiikan markkinaosuuden kuljetuksista ennustetaan nousseen vuoden 2014 aikana. Maantielogistiikka Maantielogistiikan liikevaihto oli vuosineljänneksellä 25,4 miljoonaa euroa ja se laski 11,3 prosenttia (28,6). Tavarakuljetukset olivat vuosineljänneksellä 1,3 miljoonaa tonnia ja ne vähenivät edellisen vuoden vastaavasta vuosineljänneksestä (1,5) 13,6 prosenttia. Kansainväliset kuljetukset laskivat 4,9 prosenttia. Infra Infran liikevaihto laski vertailukaudesta 16,6 prosenttia ja oli vuosineljänneksellä 93,1 (111,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta pysyi hyvänä. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 12,5 miljoonaa euroa (15,0). Rakentamisessa suurimmat voitetut urakat kvartaalin aikana olivat Ruha- Lapua Seinäjoen releasetinlaitteiden laajennus, Viinikan vaihde- ja raidetyöt, Länsimetron automatisointi ja Salo-Turku tukikerroksen uusiminen. Kunnossapidossa jätettiin kunnossapitoalueiden 11 ja 12 tarjoukset. Kunnossapito voitti Fingridin Hämeen ja Idän kunnossapitourakat sekä lisäksi Vääksyn kääntösiltojen kunnossapidon. Liikevaihdon odotetaan jäävän viime vuotta alhaisemmaksi, mutta liikevoiton ylittävän sen parantuneen projektikannattavuuden ja kiinteiden kulujen laskun ansiosta.

4 Investoinnit 4 Kokonaisinvestoinnit olivat vuosineljänneksellä 32,1 (10,1) miljoonaa euroa, joista 1,5 miljoonaa euroa toteutettiin leasingjärjestelyin. Merkittävimmät kohteet olivat sähkövetureiden ennakkomaksu, matkustajaliikenteen ravintolavaunut ja logistiikan kalusto. Muut investointimenot olivat lähinnä normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. Rahoitus Konsernin rahavarojen muutos oli vuoden alusta -42,6 (15,1) miljoonaa euroa. Kassan negatiivista muutosta selittää osin sähköveturi-investoinnin ennakkomaksu, osinkojen maksu ja maksujen jaksotukset. Maksuvalmius säilyi hyvänä. Likvidit varat olivat kauden lopussa 222,7 (222,1) miljoonaa euroa. Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä oli alkuvuonna keskimäärin (10 301) henkilöä. Henkilöstömäärän pienenemisessä näkyy mm. Corenetin myynti ja henkilöstön eläköityminen. Liiketoimintakohtaiset henkilöstömäärät ja niiden muutokset on esitetty erillisessä taulukossa. Konsernin rakennemuutokset Katsauskaudella konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia. Loppuvuoden näkymät ja riskit Koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla ja liikevaihdon laskevan. Epävarmuutta ennusteisiin tuo etenkin matkustajaliikenteen kaukoliikenteen myynnin kehitys sekä Venäjän taloudellinen tilanne. Konsernin rahoitustilanteen ennakoidaan hieman heikkenevän alkuvuoden 2014 aikana alkaneiden investointien myötä mutta pysyvän edelleen hyvänä. Yhtiö valmistelee liikenteenohjausyhtiö Finrailin irrottamista konsernista omaksi erilliseksi valtionyhtiöksi vuoden lopussa. VR-Yhtymä Oy Hallitus Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

5 5 KONSERNIN TULOSLASKELMA (M ) 7-9/ /2013 Muutos-% 1-9/ /2013 Muutos-% 1-12/2013 Liikevaihto 348,9 382,5-8, , ,6-4, ,2 Valmistus omaan käyttöön 7,7 10,8-28,7 22,0 29,2-24,8 40,2 Liiketoiminnan muut tuotot 8,4 10,8-22,5 30,5 32,2-5,4 50,1 Materiaalit ja palvelut 106,2 129,5-18,0 295,7 338,1-12,5 461,7 Henkilöstökulut 131,0 135,3-3,2 416,7 433,2-3,8 571,3 Poistot 28,6 29,1-2,0 84,5 87,0-2,9 120,6 Liiketoiminnan muut kulut 68,6 68,1 0,8 216,3 209,9 3,0 287,2 Kulut yhteensä 334,3 361,9-7, , ,2-5, ,8 Liikevoitto 30,7 42,3-27,3 47,3 42,8 10,5 70,6 Rahoituserät -0,4 0,2-0,7 0,7 0,3 Tulos rahoituserien jälkeen 30,3 42,4-28,5 46,6 43,5 7,2 70,9 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0-0,2-0,2 Välittömät verot -6,1-10,4-41,7-9,3-10,6-12,2-4,6 Vähemmistön osuus -0,3-0,4-36,4-0,3-0,4-17,4-0,8 Tilikauden voitto 24,0 31,6-24,0 36,9 32,3 14,3 65,3 KONSERNIN TASE (M ) Muutos-% Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 91,5 93,7-2,4 91,3 Konserniliikearvo 0,9 2,2-59,6 1,9 Aineelliset hyödykkeet , Sijoitukset 35,6 28,5 24,9 34,6 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 98,4 97,6 0,8 95,3 Saamiset 221,5 194,0 14,2 207,9 Rahat, pankkisaam. ja rahoitusarvopap. 222,7 222,1 0,3 265,3 Vastaavaa yhteensä 1 807, ,3 2, ,7 Oma pääoma 1 496, ,4 2, ,2 Vähemmistöosuudet 4,9 12,8-62,1 5,2 Varaukset 7,2 6,1 18,4 8,5 Pitkäaikainen vieras pääoma 70,5 72,5-2,8 70,7 Lyhytaikainen vieras pääoma 228,8 202,5 13,0 235,0 Vastattavaa yhteensä 1 807, ,3 2, ,7

6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (M ) 1-9/ / / Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 47,3 42,8 70,6 Oikaisut liikevoittoon 77,0 73,7 90,9 Käyttöpääoman muutos -32,7-41,6-29,8 Rahoituserät ja verot -2,5-0,9-1,9 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 89,1 74,0 129,7 Investointien rahavirta yhteensä -101,5-58,7-76,3 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot -30,0 0,0 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,1 0,0 5,1 Rahalaitoslainojen muutos -0,3-0,1-0,2 Rahoituksen rahavirta yhteensä -30,2-0,1 4,9 Rahavarojen muutos -42,6 15,1 58,3 Rahavarat ,3 207,0 207,0 Rahavarat ,7 222,1 265,3 Konsernin ulkoinen liikevaihto toiminnoittain (M ) 7-9/ /2013 Muutos-% 1-9/ /2013 Muutos-% 1-12/2013 Matkustajaliikenne 138,7 141,6-2,1 423,5 424,4-0,2 568,0 Junaliikenne 108,1 115,1-6,1 333,8 343,8-2,9 458,9 Bussiliikenne 22,2 18,3 21,4 65,2 55,2 18,0 75,1 Catering- ja ravintolatoiminta 8,4 8,3 1,1 24,5 25,4-3,6 34,0 Logistiikka 105,1 108,6-3,2 329,5 330,1-0,2 441,9 Junaliikenne 79,8 80,0-0,3 252,2 246,7 2,2 331,6 Autoliikenne 25,4 28,6-11,3 77,3 83,5-7,4 110,3 Infra 93,1 111,7-16,6 219,1 239,4-8,5 340,3 Muut palvelut 12,0 20,6-41,7 36,0 55,6-35,3 70,9 Yhteensä 348,9 382,5-8, , ,6-4, ,2 Konsernin liikevoitot toiminnoittain (M ) 7-9/ /2013 Muutos-% 1-9/ /2013 Muutos-% 1-12/2013 Matkustajaliikenne 10,3 13,5-23,4 24,6 25,2-2,3 33,2 Logistiikka 7,2 6,8 6,2 23,5 11,4 105,6 13,0 Infra 12,5 15,0-16,6 4,5 5,1-10,3 8,3 Konsernitoiminnot ja muut 0,7 7,1-90,3-5,3 1,2 16,2 Yhteensä 30,7 42,3-27,3 47,3 42,8 10,5 70,6

7 Kuljetusmäärät 7-9/ /2013 Muutos-% 1-9/ /2013 Muutos-% 1-12/ Matkustajaliikenteen matkat (milj.) Junaliikenne 17,1 17,3-1,4 50,9 51,4-1,0 69,3 Kaukoliikenne 3,3 3,4-4,0 9,8 10,1-3,1 13,6 Lähiliikenne 13,8 13,9-0,7 41,1 41,3-0,5 55,8 Autoliikenne 7,9 6,1 29,4 25,7 21,2 21,1 29,1 Yhteensä 25,0 23,4 6,6 76,6 72,6 5,4 98,4 Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.) , , Logistiikan tonnit (milj) Junaliikenne 8,9 8,9 0,7 27,8 26,7 4,2 36,4 Kotimainen 5,6 5,7-1,6 17,1 16,9 1,3 22,8 Kansainvälinen 3,3 3,2 4,9 10,7 9,8 9,0 13,6 Autoliikenne 1,3 1,5-13,6 3,9 4,4-11,2 5,7 Yhteensä 10,2 10,4-1,4 31,7 31,1 2,0 42,1 Junaliikenteen tonnikilometrit (milj.) , , Konsernin henkilöstö toiminnoittain (keskimäärin) 1-9/ /2013 Muutos-% Matkustajaliikenne ,6 Logistiikka ,6 Infra ,4 Muut palvelut ,8 Yhteensä ,3 Muut palvelut sisältävät junaliikennöinnin, kunnossapidon ja keskitettyjen konsernipalveluiden henkilöstön,