Joustava koulupäivä kokeilu infotilaisuus 24.9.2014 Opetushallitus TERVETULOA! Erityisasiantuntija Riitta Rajala
Kerhotoiminta 2014-2015 Hakuaika 27.1. 28.2.2014 Haettu rahoitus 13 606 488 euroa, jaettu tasan 8 miljoonaa euroa Ajalle 1.9 2014 31.12.2015 Yhteensä 345 hakemusta, joista 1 hylätty Päätökset opetuksen järjestäjille huhtikuussa Rahoitus v. 2008 2014 yhteensä 54,7 miljoonaa euroa Osallistuvien oppilaiden määrä kasvanut 26 883 oppilaalla Opettajia kerhonohjaajina n. 70 %, koulun muu henkilökunta 12 % ja kolmas sektori 16 %
Kerhotoiminnan hakukierros 2014-2015 Laatukriteerit Monipuolisuus Virtuaalikerhot Viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääminen Syrjäytymisvaarassa olevat 7-9 luokkalaisten osallistuminen (retkimuotoinen kerhotoiminta) Joustavan koulupäivän käynnistäminen Tasa-arvoiset kylät ja koulut Levittää tavoitteita ja toteutusmalleja opettajaksi opiskelevien kautta
Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Koulun määrää toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan Kerhotunnin pituus on 60 min.
OVTES 19 Kerhotyö Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1 6 sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkioperuste luvulla 24.
Kerhotoiminta Kerhotoiminnan hakutiedote 21.1.2013 Ne opetuksen järjestäjät, jotka haluavat etsiä uusia toimintamalleja sijoittamalla kerhotoiminta osaksi koulupäivää, toimittavat suunnitelman tästä hakemusasiakirjojen liitteenä
Kerhotoiminta osana koulupäivää 2013-2015 Pori Kannus Kajaani Ylitornio Kokkola Kouvola Lahti Kangasala Vesilahti Vantaa Varkaus Ylitornio Kajaani Kokkola Kannus Varkaus Kangasala Pori Lahti Vesilahti Kouvola Vantaa
Joustavan koulupäivän vastuuhenkilöt Sivistysjohtaja Tiina Kivinen, Vesilahden kunta Rehtori Matti Taskila, Kannuksen kaupunki Rehtori Anssi Paavola, Kangasalan kunta Kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen, Kokkolan kaupunki Palvelualueen esimies Piia Kesonen, Kouvolan kaupunki Koordinaattori Suvi Lappalainen, Lahden kaupunki Rehtori Jari Säikkö, Porin kaupunki Opetustoimen asiantuntija Virva Kela-Piironen, Vantaan kaupunki Apulaisrehtori Susanna Tikkanen, Varkauden kaupunki Rehtori Jouni Vuontisjärvi, Ylitornion kunta Rehtori Pertti Määttä, Kajaanin kaupunki Erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen, Kouvolan kaupunki ( asiantuntija) Sivistysjohtaja Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki (asiantuntija) Riitta Rajala, Opetushallitus
Kangasalan sanomat 13.9.2013 Virikkeitä koulupäivään Pyrimme yhdistämään harrastuksia ja koulupäivää mielekkääksi kokonaisuudeksi Anssi Paavola
Joustoa koululaisen päivään 07.08.2014 09:09 Anjalan koulu on mukana Opetushallituksen joustava koulupäivä - kokeilussa. Viime syksynä startanneessa kokeilussa on mukana 11 kuntaa, joista yksi on Kouvola. Tänä syksynä joustavaa koulupäivää testaillaan 7:ssä Kouvolan koulussa. Mukana on eteläiseltä alueelta uusina Anjalan koulu ja Myllykosken yhteiskoulu. Myllykoskella joustavuutta tuodaan 7.- luokkalaisten koulupäivään ja Anjalassa kerhotunti katkaisee 1.- ja 2.- luokkalaisten päivän. Anjalan koulussa hanke on otettu vastaan innostuneesti. Rehtori Seija Salmi kertoo, että heillä joustava koulupäivä tarkoittaa esimerkiksi tulevilla ekaluokkalaisilla sitä, että keskellä päivää voidaan jakaa puolet luokasta kerhotunnille ja puolet oppitunnille. Näin opetuksesta saa suuremman hyödyn, kun lapsia on vähemmän. Toiveissa on, että kerhotoiminta saataisiin myös 3.-luokkalaisille, Salmi kaavailee. Anjalan koulussa kerhoja järjestävät koulun omien kerho-ohjaajien lisäksi Anjalan VPK ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhteishanke Terhokerho. VPK:n kerhossa on esillä ensiaputaidot ja turvallisuusasiat. Terhokerhossa keskitytään puolestaan perinteisiin leikkeihin kirkonrotasta twistiin. Kerhot ovat ilmaisia. Lue lisää torstain 7. elokuuta Keskilaaksosta.
Riitta Rajala, Opetushallitus
Joustava koulupäivä-kokeilu ja valtakunnalliset tavoitteet koulupäivän uudelleen organisoiminen ja toteutustapojen uudistaminen oppimisympäristöjen muokkaaminen tukemaan harrastustoimintaa oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Lisäksi asetettuja tavoitteita olivat osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä kerhotoimintaan ja harrastuksiin aktivoiminen.
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 (KESU) Laatukriteerit tukemaan koulujen toimintaa Perusopetuksen laatukriteerit päivitetään ja niihin sisällytetään mm. aamuja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan laatukriteerit Turvallinen koulupäivä Aamu- ja iltapäivätoimintaan ja koulun kerhotoimintaa kehitetään aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisverkostojen ja kerhotoiminnan yhteyshenkilöiden yhteistyönä osana peruskoulujen toimintaa Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville, jotta kaikki mukaan haluavat saavat toimintapaikan. Tavoitteen toteutumista ja toiminnan laatua selvitetään Opetushallituksen vuosittain toteuttamalla seurantakyselyllä. Erityisasiantuntija Riitta
Joustava koulupäivä lisää oppilaiden hyvinvointia Tarkoittaa oppilaan kannalta koulupäivän uudelleen organisointia siten, että opetuksen lisäksi tarjotaan laadukasta vapaa-ajan toimintaa, jossa yhdistyvät lepo, virkistys ja harrastuksissa kehittyminen Koulupäivän rakenteen kehittäminen perusopetuksessa on elintärkeää lasten ja nuorten oppimistulosten, oppimaan oppimisen ja tasapainoisen kasvun tukemiseksi
Aikaisemmista kuntien kokeiluista havaittu mm. Päivällä oleva pidempi tauko ylläpitää oppilaiden vireystilaa Liikunta ja ulkoilu päivän keskellä pitää yllä oppilaiden fyysistä kuntoa Pidemmät vapaan toiminnan jaksot mahdollistavat vapaampien lasten kehitystä tukevat toiminnot kuten leikit ja pelit, joiden avulla lapsi oppii sosiaalisia taitoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa Oppilaat, joilla ei ole mahdollisuuksia harrastuksiin huoltajien tukemana, ovat päässeet niiden piiriin. Näin toiminta on tukenut tasa-arvoisuutta Ohjattu toiminta aamulla ja iltapäivällä on vähentänyt lasten yksinoloa ja siten tukenut heidän kehittymistään Tuen tarpeessa oleville oppilaille koulupäivän uudelleen rytmittäminen on vaikuttanut positiivisesti koulumotivaatioon sekä oppimiseen
Kysely keväällä 2014 Kyselyn ajankohta: 13.5 30.5.2014 Kyselyyn vastanneet kunnat: Pori, Kouvola, Kajaani, Lahti, Vantaa, Vesilahti, Kannus, Ylitornio, Kangasala, Varkaus, Kokkola Vastaajien lukumäärä: Kokeiluun osallistuvien opettajien, erityisopettajien, kerhonohjaajien ja muun henkilöstön osalta 22, huoltajat yhdessä oppilaiden kanssa 89 ja oppilashuoltoryhmän osalta 5. Yhteensä vastausten lukumäärä oli 116.
Kyselyn tavoitteet Selvittää Joustava koulupäivä -kokeilussa mukana olevien koulujen mielipiteitä ja kokemuksia lukuvuodesta 2013 2014 Kartoittaa kokeilun alkuvaiheen tilanne ja valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Saada tietoa toiminnan laajentamisesta ja uusista toimintamalleista lukuvuonna 2014 - keväällä 2015 Kyselyn tulosten tarkastelu on jaettu kolmeen osa-alueeseen; 1) henkilöstöön, 2) oppilaisiin ja huoltajiin sekä 3) oppilashuoltoryhmään.
Henkilöstön mielipiteet Joustava koulupäivä -kokeilusta
Lisää henkilöstön näkemyksiä kokeilusta
Muita henkilöstön kommentteja Koulupäivän ei ole nähty pitenevän merkittävästi kokeilun myötä (30-45min) Järjestelykysymys. Kokeilun avulla koulun ilmapiiriin koetaan muuttuneen myönteisesti tasa-arvoisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Taloudelliset säästöt kuljetusoppilaiden osalta. Korvaukset OVTESin mukaan opettajille kerhotunneista saanut myönteistä palautetta. Kolmannen sektorin hyödyntäminen ja kerhopaketin laajeneminen koettu hyvänä. Kannattavaa, mutta vaatii asennemuutosta, sitoutumista ja suunnittelua koko koulun henkilökunnalta. Kerhotarjontaa aiotaan laajentaa tulevana lukuvuonna.
Huoltajien ja oppilaiden näkemykset kokeilusta
Lisää huoltajien ja oppilaiden näkemyksiä
Huoltajien ja oppilaiden näkemyksiä Joustava koulupäivä kokeilun nähtiin tukevan koulun perustehtävää ja kerhotoiminnan syventävän ja laajentavan opiskeltavien aineiden sisältöä. Erilaisten taitojen harjaannuttaminen kerhotoiminnan avulla koettiin auttavan oppitunneilla keskittymistä, edistävän lapsen liikkumista, tukevan lapsen tervettä itsetuntoa ja lisäävän sosiaalisuutta ja ryhmässä toimimista. Huoltajista ja oppilaista 66 % oli täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että harrastusten liittäminen osaksi koulupäivää on helpottanut perheen arkea.
Oppilashuoltoryhmien näkemykset kokeilusta
Lisää oppilashuoltoryhmän näkemyksiä
Oppilashuoltoryhmän kommentteja Ne oppilaat, joilla kouluviihtyvyys on ollut heikointa, on joustavan koulupäivän kerhotoiminta lisännyt koulumotivaatiota kaikista eniten. Joustava koulupäivä kokeilun koettiin tukevan koulun kasvatustehtävää. Keskelle koulupäivää sijoitettu kerhotoiminta on lisännyt omaehtoista välituntiliikuntaa myöhempinä vuosina huomattu yläkoulussa. Kokeilu on lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä sekä auttanut oppilaita kehittämään sosiaalisia taitojaan.
Kehittämisideoita kaikilta vastaajaryhmiltä Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta kehittämistyötä täytyy tehdä vielä paljon. Kodin ja koulun välistä tiedottamista tulisi edelleen parantaa. Oppilaiden osallistaminen (parantunut, mutta parannettavaa on edelleen) Toiminnan laajentaminen edelleen esimerkiksi taide- tai musiikkiaihesisältöihin. Valtionavustuksen merkitys ehdottomana edellytyksenä joustavan koulupäivärakenteen toteuttamiselle. Aktiivista neuvottelua OAJ:n kanssa yhteistyön kehittämisestä sekä tutkimustuloksia joustavan koulupäivän vaikutuksista kaivattiin lisää.
Aleksander Stubbin hallituksen ohjelma Yleissivistävä koulutus Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Toiminnallinen tuloksellisuus. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1. 2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Tuetaan koulun kerhotoimintaa. Käynnistetään Tulevaisuuden peruskoulu- uuteen nousuun kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöstä, oppimistulosten heikkenemisen syistä ja perusopetuksen kehittämistarpeista, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta Riitta Rajala, Opetushallitus
2) Oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys, opetusjärjestelyt ja menetelmät Työryhmän tavoitteena on löytää erilaisia tapoja, joilla peruskoulua voidaan järjestää sekä uudenlaisia, oppimistuloksia ja motivaatiota parantavia opetusmenetelmiä. Lisäksi tarkastelussa ovat erilaiset oppimisympäristöt, oppimateriaalit, kuten oppimispelit ja oppimista tukevat uudet innovaatiot. Tehtävänantoon kuuluu mm. oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys, jonka puitteissa tulee selvittää sitä, miten oppimiseen liittyvää motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä voitaisiin parantaa sekä sitä, mikä on motivaation ja viihtyvyyden merkitys oppimiselle ja koulunkäynnille. Lisäksi ryhmän tulee kerätä kokemuksia, miten erilaisin opetusjärjestelyin opetusta voitaisiin kehittää entistä mielekkäämmäksi sekä parantaa oppilaiden hyvinvointia. Lisäksi pohditaan opettajakoulutuksen ja muun opetussektorin henkilökunnan koulutuksen sisältöjä ja menetelmiä sekä sitä, pystyykö nykymuotoinen opettajakoulutus turvaamaan, että opettajilla on tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet, kun he siirtyvät opettajakoulutuksesta työelämään. Työryhmän puheenjohtaja on Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Koulumotivaation ja kouluviihtyvyyden lisääminen Helsingin normaalilyseo Hintan koulu, Oulu Härmälän koulu, Tampere Jokirannan koulu, Oulu Lappeen koulu, Lappeenranta Lentävänniemen koulu, Tampere Lielahden koulu, Tampere Mäntykankaan koulu, Kokkola Myllypuron ala-aste, Helsinki Olkahisen koulu, Tampere Pajulan koulu, Salo Riihikallion koulu, Tuusula Vallilan ala-aste, Helsinki Vaskion koulu, Salo
Hakutiedote tammikuu 2014 Opetuksen järjestäjät voivat jatkaa kerhotoiminnan sijoittamista osaksi koulupäivää ja kokeilla uusia malleja toiminnan järjestämisessä
Riitta Rajala, Opetushallitus Kerhotoiminta osana koulupäivää pilottikunnat 2013-2015, Pori, Kannus, Kajaani, Ylitornio, Kokkola, Kouvola, Lahti, Kangasala, Vesilahti, Vantaa, Varkaus Uudet kunnat: Akaa, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Jyväskylä, Kauniainen, Kemijärvi, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lappeenranta, Lieksa, Luumäki, Muonio, Pello, Porvoo, Salo, Sastamala, Savitaipale, Tampere, Turku Helsingin yliopisto, Viikin Normaalikoulu Moskovan suomalainen koulu Adventtikirkon Siikasalmen koulu
Ratkaisua on etsittävä peruskoulun, erityisesti yläkoulun toimintatapojen uudistamisesta, samoin kuin koulun kehittämisestä uudenlaiseksi oppimisympäristöksi Koulun kehittäminen oppimisympäristönä tulisi perustaa tavoitteeseen, että koulu auttaa oppilasta löytämään vahvuuksiaan Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten koulussa voitaisiin tukea luovaa ajattelua, joka kannustaa avoimuuteen uutta kohtaan ja edistää uusien ratkaisujen löytämistä. Toiseksi keskeiseksi kysymykseksi nousevat vuorovaikutustaidot yksin tekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen
Mihin suuntaan lähdemme yhdessä?