RAHA SEURAA ASIAKASTA Keijo Koski hallintoylilääkäri Oulun kaupunki 8.2.2013
Uusi Oulu 1.1.2013 alkaen Monikuntaliitos: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii 188 114 asukasta Suomen 5. suurin kaupunki Toimintaympäristön muutos omalääkärijärjestelmästä luopuminen lakimuutokset hallitusohjelman toteuttaminen, jne (kilpailutuksen historia) Juonena: kommentteja, kokemuksia ja kehittämisajatuksia vapaa valinta puhtaasta tilaajatuottajamallista siirtyminen sopimusohjaus ja kapitaatiokorvaus listautumismalli kannustimet / sanktiot kalliiden asiakkaiden profilointi suoritetuotteista kokonaisvaltaisempiin prosessituotteisiin raha seuraa asiakasta onko muutokset (rahoitusmuutokset) parantaneet hoitoon pääsyä
VALO Valinnan vapaus Oulussa Lähtokohtia Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaan valinnanvapautta 1.5.2011 kunnan sisällä 1.1.2014 koko maassa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät 1.1.2013 asukasmäärä 1.1.2013 noin 189 000 Aikataulu uudessa Oulussa 1.5.2011 Oulu ja Kiiminki 1.1.2012 kaikki 5 kuntaa 18 947 9744 143 328 2178 13 256
Monituottajamalli -nykytilanne Kolmas sektori 2 % Yksityiset palveluntuottajat 15 % Muu julkinen palvelutuotanto 36 % Oma palvelutuotanto 47 % 8.2.2013 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi 4
Henkilölukumäärä terveysasemittain 2012 Henkilölkm Puuttuu Keskusta Höyhtyä Kontinkangas Myllyoja Tuira Rajakylä Kaijonharju Kaakkuri Seppä Kiiminki Ylikiiminki Yli-Ii Oulunsalo Haukipudas Terveysasema Tammi 1 507 14 330 15 195 17 304 12 441 21 964 12 804 15 490 12 683 17 305 13 286 3 364 2 183 9 767 18 951 188 574 Helmi 1 199 14 368 15 193 17 354 12 494 21 960 12 827 15 598 12 784 17 401 13 298 3 370 2 186 9 754 18 943 188 729 Maalis 1 225 14 432 15 231 17 360 12 567 21 988 12 831 15 650 12 844 17 289 13 280 3 375 2 171 9 747 18 926 188 916 Huhti 1 071 14 456 15 222 17 391 12 601 22 029 12 858 15 700 12 914 17 282 13 297 3 387 2 173 9 749 18 936 189 066 Touko 1 357 14 474 15 156 17 369 12 614 21 955 12 854 15 664 12 985 17 178 13 285 3 386 2 181 9 767 18 899 189 124 Kesä 634 14 652 15 177 17 447 12 663 22 122 12 892 15 779 13 108 17 103 13 272 3 397 2 184 9 747 18 898 189 075 Heinä 635 14 705 15 174 17 451 12 751 22 205 12 924 15 850 13 169 17 020 13 259 3 416 2 179 9 788 18 866 189 392 Elo 622 14 676 15 237 17 474 12 740 22 229 12 942 16 036 13 272 17 403 13 229 3 425 2 174 9 812 18 849 190 120 Syys 620 14 753 15 309 17 503 12 770 22 434 12 949 16 203 13 326 17 497 13 183 3 415 2 155 9 772 18 768 190 657 Loka 671 14 863 15 306 17 573 12 798 22 508 12 951 16 242 13 344 17 476 13 196 3 415 2 148 9 744 18 698 190 933 Marras 627 15 001 15 276 17 571 12 820 22 489 13 007 16 322 13 488 17 412 13 221 3 414 2 141 9 738 18 719 191 246 Joulu 644 15 050 15 302 17 595 12 885 22 472 13 019 16 366 13 535 17 407 13 224 3 396 2 133 9 730 18 719 191 477 2012 644 15 050 15 302 17 595 12 885 22 472 13 019 16 366 13 535 17 407 13 224 3 396 2 133 9 730 18 719 191 477 * * * * kasvu vuoden 2012 aikana 2903 * Menettänyt valinnassa
Vaihdot terveysasemapiireittäin 1.5.2011 31.12.2012 Kes Hö Kont Myl Tui Raj Kai Kaa Se Kii Y-k Y-I Ous Hau ( - ) Keskusta 94 151 95 138 41 84 90 299 28 4 1 13 18 1 056 Höyhtyä 341 157 81 150 48 96 187 79 32 11 31 20 1 233 Kontinkangas 190 88 111 100 31 71 273 69 42 15 1 21 26 1 038 Myllyoja 120 48 83 174 44 74 76 105 28 18 1 22 20 813 Tuira 396 159 114 138 227 272 159 247 24 16 3 20 25 1 800 Rajakylä 106 37 51 32 146 90 70 31 9 1 2 4 31 610 Kaijonharju 114 51 59 76 161 149 86 35 29 14 19 30 823 Kaakkuri 146 88 79 42 54 25 80 25 20 1 1 37 19 617 Seppä 826 92 131 4 095 1 276 62 247 116 41 8 3 7 27 6 931 Kiiminki 5 3 8 19 18 4 8 10 11 2 1 2 9 100 Puuttuu Ylikiiminki 21 12 14 17 20 5 12 5 1 83 190 Yli-Ii 1 1 1 3 1 10 1 18 Oulunsalo 4 1 2 5 10 3 8 11 1 1 6 52 Haukipudas 10 9 11 2 8 10 11 10 7 13 91 Edellinen terveysasema 2 280 682 860 4 714 2 256 649 1 048 1 090 921 360 92 13 176 231 15 372 ( + ) Nettomuutos +1224-551 -178 +3901 +456 +39 +225 +473-6010 +260-98 -5 +124 +140
Jonotilanne I/2012 - I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle Julkiset liikenneyhteydet terveysasemalle sopivat minulle parhaiten. 4 % Terveysaseman valintojen syyt Terveysasemalla on helppo asioida omalla autolla. 9 % Olen tyytyväinen valitsemaltani terveysasemalta aiemmin saamaani palveluun. 17 % 43 % Terveysaseman sijainti on lähellä työpaikkaani tai työmatkani varrella. 4 % 57 % Terveysaseman sijainti sopii muuhun asiointisuuntaani (esim. kauppa tai muut käyttämäni palvelut ovat lähellä). 9 % Terveysaseman sijainti on lähellä kotiani. 31 % En ole ollut tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun, joten vaihdoin terveysasemaa. 5 % Terveysasemalla työskentelee henkilökuntaa, jolta olen kokenut saavani hyvää palvelua. 9 % Tuttavani suositteli minulle valitsemaani terveysasemaa. 1 % Terveysaseman palveluvalikoima samassa toimipisteessä on laaja (esim. laboratorio sijaitsee samassa toimipisteessä). 11 %
Mitkä asiat vaikuttivat terveysaseman valintaan ikäluokittain 0-6 v. N=67 7-15 v. N=45 16-23 v. N=667 24-64 v. N=4 398 65-74 v. N=909 75-84 v. N=622 85- v. N=139 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen tyytyväinen valitsemaltani terveysasemalta aiemmin saamaani palveluun. En ole ollut tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun, joten vaihdoin terveysasemaa. Tuttavani suositteli minulle valitsemaani terveysasemaa. Terveysaseman palveluvalikoima samassa toimipisteessä on laaja (esim. laboratorio sijaitsee samassa toimipisteessä). Terveysasemalla työskentelee henkilökuntaa, jolta olen kokenut saavani hyvää palvelua. Terveysaseman sijainti on lähellä kotiani. Terveysaseman sijainti on lähellä työpaikkaani tai työmatkani varrella. Terveysaseman sijainti sopii muuhun asiointisuuntaani (esim. kauppa tai muut käyttämäni palvelut ovat lähellä). Julkiset liikenneyhteydet terveysasemalle sopivat minulle parhaiten. Terveysasemalla on helppo asioida omalla autolla.
Toteutunut valinnanvapaus terveysasemilla Ilmoituksen terveysaseman valinnasta puolentoista vuoden aikana on tehnyt noin 16 % väestöstä (aktiivin tiedottamisen kohteena olleista) ja koko uuden Oulun väestöstä noin 13 %. Ilmoituksen terveysaseman vaihtamisesta on tehnyt noin 11 % 57 % terveysaseman vaihtajista ilmoitti syyksi ta:n sijaintiin liittyvän syyn ja 43 % jonkin hoitoon liittyvän syy. Vertailualueella Hallandin landstingetin alueella 3 vuoden aikana vaihtaneita oli kolmasosa väestöstä ja ilmoituksen oli tehnyt 2/3 kansalaisista. Suomessa aiempien kokemusten mukaan vaihtajia olisi 2 4 % vuodessa Ilmoituksen tehneiltä kysyttiin myös tth:n käytöstä ja kaikista vastanneista aikuisista yli 30% ilmoitti ensisijaisen sairauksiensa hoito paikaksi tth:n! Oulun oman tth:n piirissä oli ennen kuntaliitostarunsas 9 000 työntekijää. Sairaanhoitokäynnit kpl kpl/työntekijä Lääkärit 26 204 2.8 Terveydenhoitajat 10 260 1.1 Fysioterapeutit 1 579 0.2 Psykologit 91 0.01 Erikoislääkärit 2 697 0.3 Tutkimukset Laboratorio 52 126 5.6 Kuvantaminen 3 852 0.4
Sopimusohjaus ja kapitaatiokorvaus Aiemmin sopimusohjaus ja palvelusopimukset terveysasemien kanssa suorite(tuote)pohjaisena (tuote määrä x á-hinta = resurssi) Tuotekuvauksia: tavallinen käynti, vaativa käynti, kotikäynti, nettikontakti, reseptin uusiminen, puhelinkontakti... ja laatua määritelty. Tilaaja-tuottaja malli: Onko tilattu oikein? Onko tuotettu järkevää? tarjonta luo kysyntää, onko mahdollista päästä jonottomaan pth:oon tuotetaan sitä mitä tilataan vaikuttavuus vs. suorite vaikutus kehitystyölle Kapitaatiokorvaus = raha seuraa asiakasta. Terveysasema saa kiinteän korvauksen jokaisesta listautuneesta asiakkaasta riippumatta annettujen palvelujen määrästä. v. 2012 oman tuotannon kanssa kapitaatiopohjainen sopimus ikäkorjauksin: 0-6 v. (kerroin 1,2), 7-64 v. (kerroin 0,72), 65-74 v. (2,12), 75-84 v. (2,73), yli 85 v. (2,53) [valtionosuuslainsäädännön mukaiset] tuotepohjainen varjoseuranta (+- 0)
Kapitaatio- vs. suoritepohjainen sopimusmalli väestöpohjainen vs tuotepohjainen sopimusmalli Riski: Katsotaan olevan tuottajalla Edut: Tehokas kustannusten hallinnassa Haitat: Voi kannustaa alihoitamisee tai potilaiden ohjaamiseen muualle Soveltamisala: yleisiä pth-tason toiminnan järjestämisessä ja myös päivystysluontoisen toiminnan järjestämisessä esh:ssa Riski: Jaetaan tilaajan ja tuottajan kesken sopimuksessa määriteltävien riskirajojen avulla Edut: - tilaajalla mahdollisuus määritellä ostettava tuote ja määrä, valita kustannusvaikuttavia toimenpiteitä - tuottajalla kannustimena tuotannon lisääminen ja kustannustenvähentäminen - kannustaa tilaajan ja tuottajan väliseen markkinatyyppiseen neuvotteluun Haitat: - tuotteen määrittelyn vaikeus ja vaatimukset yksityiskohtaiseen informaatioon - hoitoon pääsy voi olla rajoitettua - tuotannon lisääminen ja kustannusten alentaminen voi sisältää riskin huonoon laatuun Soveltamisala: Yleisiä sairaalapalveluiden ostamisessa
Terveydenhuoltolain luvut 2 ja 3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysneuvonta ja terveystarkastukset seulonnat neuvolapalvelut kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto työterveyshuolto merenkulkijoiden terveydenhuolto iäkkäiden neuvontapalvelut ympäristöterveydenhuolto todistukset Sairaanhoito sairaanhoito kotisairaanhoito suun terveydenhuolto mielenterveystyö päihdetyö lääkinnällinen kuntoutus
Keskihinta ja kertoimet (2011) 0-6 7-64 65-74 75-84 Yli 85 Keskihinta Terveysneuvonta 212,02 17,93 32,92 Vastaanotto 135,76 86,61 263,98 333,55 290,56 117,03 Suun terveydenhuolto 44,60 81,28 35,54 35,24 31,65 71,93 Laskutettava kapitaatiohinta 392,38 185,82 299,52 368,79 322,20 221,88 Kertoimet 0-6 7-64 65-74 75-84 Yli 85 Keskiarvo Terveysneuvonta 6,44 0,54 1 Vastaanotto 1,16 0,74 2,26 2,85 2,48 1 Suun terveydenhuolto 0,62 1,13 0,49 0,49 0,44 1 Yhteensä 1,77 0,84 1,35 1,66 1,45 1 8.2.2013 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko
Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen (KELA) (x (Oulun työterveydessä) Kustannukset 2011 Kelan palautus Erotus Korvausluokka I 1 534 538 870 408 664 130 Korvausluokka II 4 161 483 1 086 162 3 075 321 Yhteensä 5 696 021 1 914 907 3 741 114 Palautus % 34 % Muutos ed. vuosi 1 % 0 % 0.4 % Henkilöstömäärä 9240 (x Kustannus /henkilö (kl II:450 ) 616 (kl II korvaus) 118 405 (x Oulun kaupunki ilman Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tth lukuja
Listautumismalli KV 17.12.2012:...Vuoden 2013 aikana valmistellaan listautumismallin mukainen terveysasemapalveluiden järjestäminen monituottajamallilla... Palveluntuottajalta edellytetään järjestäjän asettamien kriteerien täyttämistä. Palveluntuottajana voi olla joko julkinen tai yksityinen terveysasema. Järjestäjäkunta korvaa kustannukset palveluntuottajalle ns. kapitaatiomallin mukaisesti eli terveysaseman väestömäärän perusteella. Lisäksi korvaukseen vaikuttavat kannustimet ja sanktiot. Palveluntuottajaa kannustetaan vaikuttavaan, laadukkaaseen ja asiakkaan tarpeet kokonaisuutena huomioon ottavaan toimintaan. Järjestelmässä pyritään lisäämään tuottajan mahdollisuuksia organisoida toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla. Korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle palveluntuottajalle.
Vastaanoton kannustinmallin mittarit Alatavoite Muutokset muiden palveluiden ja oman tuotannon kustannuksissa* Ennaltaehkäisevä työ Laatu** Mittari ESH, keskitetyt palvelut, vuodeosasto, avoterveydenhuolto, kotona asumista tukevat palvelut, hoivakoti ja yhteispäivystys EUR/asukas (Kustannukset lasketaan tarkastelujakson alussa terveysaseman vastuulle kuuluville asukkaille riippumatta siitä, missä he seuraavana vuonna asuvat. Vain koko tarkastelujakson ajan pitkäaikaislaitoshoidossa olleet, Oulusta pois muuttaneet ja ensimmäisenä vuonna kuolleet poistetaan laskelmista) BMI-mittausten peittävyys, tupakoinnista kysytty, alkoholinkäyttö kysytty, liikunta kysytty - % potilaista on mitattu systolinen ja diastolinen verenpaine - Diabetes: % HbA1c mitattu vuosittain - % mitattu kolesteroli vuoden sisällä (potilaista, joilla kolesterolilääkitys, mutta ei tasapainossa) - Stakesin terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen asiakastyytyväisyysmittaus: Kokonaisindeksi ja kys. 19. Palvelu terveysasemalla niin hyvää, että kehuisin sitä perheelleni ja ystäville. Lääkäri ei ole tarkistanut kotihoidon asiakkaan lääkitystä (e) % ICPC-koodattujen käyntien osuus kaikista käynneistä % yhteydenotoista joihin vastattu 1 vrk:ssa % hoidon tarpeen arvioinneista, jotka toteutuu 3 vrk:ssa yhteydenotosta % päivistä jolloin 2 ei kiireellistä vapaata aikaa saman päivän aikana on alle 5 työpäivän päässä
Kannustimilta vaadittavia ominaisuuksia (Valinnanvapaus Oulussa -hanke) kannustettava riittävästi ( ) ja oikeudenmukaisesti irrottava automaattisesti tietojärjestelmistä seuranta yksiköissä ja johdossa oltava mahdollista esh-kustannukset terveysasemittain onnistuu vain kerran vuodessa erillisajolla tavoitearvojen määrittely tärkeää vrt. liian helppo tai liian vaikea saavuttaa 0/100% toteutuvat kannustimet eivät kannusta eivätkä erottele vrt. hoidontarpeen arvio 3 pv kuluessa yhteydenotosta eivät saisi kannustaa osaoptimointiin vrt. lastensuojelun laitoshoidon käyttöaste 100% vertaaminen mahdollista muihin terveysasemiin tai omaan aiempaan toimintaan esim. uuden toimintamallin sisäänajo Haipro-ilmoitusten määrä
Kannustimet kapitaatiomallissa Esimerkkilaskelma kuvitteelliset vastaanottopalveluiden kokonaiskustannukset 50 000 000 95 % (47 500 000 ) korvataan terveysasemille väestön suhteessa (1/12 joka kuukausi) asukas tuo rahan tullessaan käytti palveluja tai ei 5 % ( 2 500 000 ) kokonaiskustannuksista jaetaan kannustimien muodossa tuottajille (terveysasemille) lisäksi tuottajille varaudutaan jakamaan kannustimena esim. 500 000 korvaus erikoissairaanhoidon ja OSYP:n käytön vähenemisestä (laskennallinen säästö)
Palveluntuottajan toimintaa ohjaavat kannustimet Mittarin toteuman tavoitearvot Kannustinkorvaus, Ei kannustinkorvausta Strateginen tavoite Kannustinmittari Paino-arvo Peruskannustin (optimi) Korotettu kannustin Peruskannustin /asukas Korotettu kannustin /asukas Kevyempiin palveluihin ohjaaminen Saatavuus Palveluohjaus Sähköisiä palveluita käyttävien asiakkaiden osuus 25 % alle 10 % 10-20 % yli 20 % 5,21 7,81 Hoidon saatavuus 25 % yli 4 vk 2-4 vk alle 2 vk 5,21 7,81 Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa 15 % 3,13 4,69 Hoitosuunnitelmien kirjaaminen 15 % alle + 5 % `+ 5-10 % yli +10 % 3,13 4,69 Ennaltaehkäisy Tupakkavalmisteiden käytön lopettamisen ohjaus 10 % 2,08 3,13 Suun terveystarkastuksesta muistuttaminen 10 % 2,08 3,13 Tuottajan riski jos ei saavuta peruskannustinta, ei pysty kattamaan kustannuksiaan 20,83 31,25 Tilaajan riski resurssit eivät riitä, jos tuotetaan ylilaatua
Palveluketjua ohjaavat kannustimet Mittarin toteuman tavoitearvot Kannustinkorvaus, Strateginen tavoite Kannustinmittari Painoarvo Ei kannustinkorvausta Peruskannustin (optimi) Korotettu kannustin Peruskannustin /asukas Korotettu kannustin /asukas Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu /asukas (PPSHP), % edellisvuoden kustannuksista OSYP:n käyntimäärä/asukas, % edellisvuoden keskiarvosta 80 % yli 3 % 1-3 % alle 1 % 3,33 4,00 20 % alle -2 % -2 - -4 % yli -4 % 0,83 1,00
Valo kannustimien/sanktioiden määrittelyt Vaikuttavuustavoite: Edistää sähköisten ja kevyempien palveluiden käyttämistä esim. puhelinyhteydenoton sijaan. Strateginen tavoite: Mittarin nimi: Sähköisiä palveluita käyttävien asiakkaiden osuus Mittausaika ja raportointi: Seurataan kuukausittain. Kannustin maksetaan kolmen kuukauden jaksoissa. Kevyempiin palveluihin ohjaaminen Tiedon lähde: Omahoitopalvelun raportit Mittarin määrittely tai kaava: Omahoitopalvelussa vähintään 1 ammattihenkilölle tehty kontakti/kuukausi käyttäneiden määrä suhteessa terveysaseman koko väestöön. Tiedon toimittaa: sovelluskoordinaattori/omahoidon pääkäyttäjä
Valo kannustimien/sanktioiden määrittelyt Vaikuttavuustavoite: Edistää palveluketjujen optimaalista toimimista Strateginen tavoite: Mittarin nimi: Käyntimäärä Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) Mittausaika ja raportointi: Kannustin maksetaan kolmen kuukauden jaksoissa. Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Tiedon lähde: Effica/DeeWee Mittarin määrittely tai kaava: Terveysaseman asiakkaiden käyntimäärä Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) suhteessa terveysaseman väestöön, prosenttina edellisvuoden koko kaupungin keskiarvosta Tiedon toimittaa: tilaajan controller?
Kustannusten jakautuminen asukkaille 2011 Kumulatiivinen kustannusten kertymä Osuus kokonaiskustannuksis ta Kustannusten kertyminen koko väestössä 10 % väestöstä, 80 % kustannuksista 5 % väestöstä, 67 % kustannuksista Osuus asukkaista Kalleimmat asiakkaat aiheuttavat valtaosan kustannuksista Kallein 10 % väestöstä aiheuttaa 80 % kustannuksista Kallein 5 % aiheuttaa 67 % kustannuksista
Perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden sekä ESH:n kokonaiskustannusten kumuloituminen PTH:n ja vanhuspalveluiden kustannuskäyrä nousee jyrkemmin, mutta tasoittuu aikaisemmin.
PTH:n ja Vanhuspalveluiden sekä ESH:n asukaskohtaiset kustannukset Perusterveydenhuollon volyymiryhmät Erikoissairaanhoidon volyymiryhmät Molemmissa vertailuissa näkyy terveiden ryhmä, joka ei käytä juurikaan kumpiakaan palveluita Erikoissairaanhoidossa kaikkein vaikeimpien potilaiden jälkeen tulevat ryhmät näyttävät käyttävän enemmän myös perusterveydenhuollon palveluita.
Kustannukset jakautuvat pienelle asukasryhmälle Kaikkien kustannusten jakautuminen asukaskategorioihin Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat vanhuspalvelujen asiakkaat Tämä ryhmä muodostaa 28 % kustannuksista, mutta siihen kuuluu vain 2 % asukkaista Myös päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaiden kustannukset ovat korkeat
2012- Jonotilanne I/2012 - I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle kanta-oulun TA:lla Ka. Tui Kon Kes Kai Hö Myl Y-ki 2013 Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi I 25 11 35 18 28 18 38 17 27 10 26 5 14 3 18 3 18 10 25 20 II 24 9 31 5 38 12 38 31 31 11 38 31 19 5 39 3 5 0 31 15 III 25 13 34 17 18 38 34 30 24 5 30 38 37 5 31 3 4 6 27 14 IV 24 16 35 19 31 39 33 32 29 31 31 33 31 6 35 4 21 12 11 27 V 27 22 35 31 10 24 32 35 25 10 35 35 23 23 35 5 26 6 26 28 7 4 VI 24 20 31 26 14 16 31 31 19 11 19 18 26 12 35 5 27 27 18 35 7 5 VIII 18 10 30 5 2 6 35 35 17 7 7 7 20 4 21 3 24 7 10 18 6 6 IX 26 12 37 21 12 4 35 18 35 5 14 20 19 6 30 3 25 3 30 25 15 6 X 29 19 30 21 24 18 28 38 32 11 30 30 30 4 30 3 25 14 31 31 17 11 XI 28 13 30 17 19 17 33 34 37 8 30 10 31 5 24 3 7 7 38 17 14 4 XII 29 18 35 12 28 7 35 34 36 33 35 35 25 9 32 7 6 0 28 28 13 6 I 26 12 42 15 18 13 39 24 35 9 42 17 24 6 9 2 20 28 10 4 47 31 Kaa HV HV HV HV NM NM NM NM HV = Hyvä vastaanotto toiminta toimintamalli käytössä NM = nettomenetäjiä kaupunkilaisten valinnoissa Raj 45 31 40 33 17 17 41 38 38 17 40 3 40 28 38 5 12 5 SE Asukasta/lääkäri: kanta-oulussa n. 2100 Sepällä erilainen toimintamalli, yksityinen kilpailutettu vo-toiminta
Jonotilanne I/2012 - I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle 4:ssä liittyvässä kunnassa 2012- Ka. Hau Kii Y-Ii Ous 2013 Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi I 25 11 II 24 9 38 3 6,5 1,5 5 3 III 25 13 32 4 6 3 19 3 IV 24 16 27 10 7 5 23 4 V 27 22 36 7 17 4 41 0 25 10 VI 24 20 10 6 14 3 14 3 25 8 VIII 18 10 24 7 21 0 35 0 7 7 IX 26 12 24 7 18 3 21 3 6 5 X 29 19 24 6 17 0 15 3 12 3 XI 28 13 24 4 10 4 21 3 29 14 XII 29 18 33 12 23 5 28 0 27 4 I 26 12 28 12 18 0 26 0 6 3 Asukasta/lääkäri: Haukipudas n. 1900 Kiiminki n. 1400 Yli-Ii n. 1800 Ounsalo n. 1400 14 2
Kokemuksia/arvioita Kaupunginosamonimuuttuja-analyysin mukaan: Alueen tulotasolla vain rajatusti vaikutusta palveluiden käyttöön. Koulutustasolla ja työttömien osuudella huomattavasti merkittävämpi vaikutus kustannuksiin >75v osuudella selkeästi merkittävin vaikutus kokonaiskustannuksiin Korkea-asteen koulutuksella merkittävin korrelaatio mielenterveyspalveluiden käyttöön Suun terveydenhuollon käyttö erilaista kuin muiden palveluiden käyttö: ikäihmiset ja työttömät käyttävät vähemmän palveluita kuin työlliset ja nuoremmat Työttömyys ja ikärakenne selittää 49% kaupunginosien kustannuseroista Suurimpia kapitaation oikeudenmukaisuuteen vaikuttavia tekijöitä: Arvioitava pelkän ikäpainotteisen kapitaation riittävyys, tähänastisten kokemusten ja analyysien pohjalta sairarastavuuden ja sosioekonomisten muuttujien vaikutus olisi n. 20% - onko näin? Asiakasprofilointi, tuoko lisäkertoimen tarpeen? Työterveydenhuollon osuus pth:n tasoisen sairaanhoidon toteuttajana sotkee, yksikanavaiseen rahoitus järjestelmään siirtyminen. Raha seuraa asiakasta ASIAKKAAN NÄKÖKULMA JA TARVE KOROSTUVAT Antaa erinomaisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaista ja hoidon laadusta Toimintatapaa tukee (edellyttää) kannustin/sanktio-mallin käyttöönottoa Sopivuus kuntien väliseen (yksinkertaiseen) yksittäisten asiakkaiden laskutukseen? Helpottaa resurssien hallintaa Korostaa yksikkötason johtamisen merkitystä Toimii sen paremmin mitä laajempi toimintakokonaisuus kyseessä KUN KOKONAISUUN TOIMII SUUNNITELLULLA TAVALLA USKON TÄMÄN JÄRJESTELMÄN PARANTAVAN HOIDON SAATAVUUTTA.
Vapaan valinnan toteutuminen: o arvioidaan kapitaation soveltuvuus kuntien väliseen laskutukseen sopii kunnan sisällä merkittävä määrä siirtoja kumpaankin suuntaan laskentaperusteiden yhdentäminen o arvioidaan tuotepohjaisen laskutuksen soveltuvuus laskutukseen jos siirtyjiä yksittäisiä suurkuluttajien laskutusperuste episodi tai pdrg tuotteistus käytössä yhdennetty tuotteistus tai ainakin tuotehinnoittelu o Selvitettävänä siirtoilmoituksen tehneiden, ilmoituksen tehneiden sekä passiivisten listautujien profilointi ja käyttäytyminen
Kiitos mielenkiinnosta!