Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Transkriptio

1 Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki

2 Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon ohjaaja - osallistuminen terveydenhuollon luotettavuuden vahvistaminen hoitotakuu - palvelujen yhdenvertainen saatavuus ensihoito laatu ja potilasturvallisuus rekisterinpito - tieto käytettävissä Toimijoiden välinen yhteistyö ja pth vahvistaminen järjestämissuunnitelma kuntien tehtävä shp järjestää esh väestön ja pth tarpeiden mukaan moniammatillinen pth yksikkö yhteistyön ja kehittämisen toimijana terveyskeskusten kehittäminen, sitä tukeva tutkimus ja koulutus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

3 Valinnanvapauden perusteluja Organisaatiokeskeisestä palvelujärjestelmästä kohti asiakaskeskeistä terveydenhuoltoa Parempi palvelukokemus Erityisesti terveyskeskuspalvelujen kehittäminen Asiakkaan roolin korostaminen julkisissa palveluissa Kuitenkin pitkäjänteiset potilas-lääkärisuhteet perusterveydenhuollossa ja kokonaiset hoitoepisodit erikoissairaanhoidossa Eurooppalaiset trendit - direktiivi Etunimi Sukunimi

4 Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa laajenee (2/3) Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.

5 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta Etunimi Sukunimi

6 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kuntansa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. Henkilön on tehtävä ilmoitus valinnastaan siten kuin 1 momentissa säädetään Etunimi Sukunimi

7 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön erityisvastuualueella, jossa hänellä on kotikunta. Valinta voi kohdistua muuhunkin erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa Etunimi Sukunimi

8 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Pykälän 2 momentissa mainituissa tilanteissa henkilö voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen erikoissairaanhoidon toteuttamiseen muun kuin kuntansa erityisvastuualueen kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön palveluja hoitovastuun siirtymättä. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa Etunimi Sukunimi

9 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Erityisvastuualueella olevan korkeakoulun sekä muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan sinä aikana, jonka hän opiskelun vuoksi joutuu oleskelemaan muulla erityisvastuualueella, sairaanhoitoa tämän erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin sairaalassa tai muussa toimintayksikössä. Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä Etunimi Sukunimi

10 Terveydenhuoltolaki 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 2014 Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske 16 :ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 :ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää tämän lain 25 :ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle Etunimi Sukunimi

11 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 2014 Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa Etunimi Sukunimi

12 Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Mitä terveyspalveluja Suomessa voi saada? Millaisesta ulkomailla saadusta terveyspalvelusta voi saada Suomesta korvauksia? Terveydenhuoltolakiin säännös alkaen suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimasta Määritelmä siitä, mitä ovat terveyspalvelut, joita Suomessa julkisin varoin järjestetään tai korvataan Sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (nk. Kela-korvaus) Palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus Palveluvalikoimaa alkaa määritellä alkaen uusi toimielin, joka sijoitetaan STM:n yhteyteen

13 Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 7 a Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Palveluvalikoima on määriteltävä, jotta tiedetään, mitä ulkomailla annettua hoitoa Suomesta on korvattava mitä terveyspalvelua ulkomailta tulevat potilaat voivat Suomesta hakea Määritellään keskitetysti ja avoimesti terveyspalvelut, joita Suomessa julkisin varoin järjestetään tai korvataan Julkisen terveydenhuollon palvelut Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset Kansallisesti on oltava vain yksi yhtenäinen palveluvalikoima, jota sovelletaan sekä kotimaisissa että rajat ylittävissä tilanteissa Palveluvalikoiman määrittely ei merkitse luopumista siitä periaatteesta, että hoitoa annetaan potilaan lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti arvioidun tarpeen mukaan (potilaslain mukaiset potilaan oikeudet säilyvät muuttumattomina) Lääkäri tai hammaslääkäri päättää aina yksittäisen potilaan hoidosta

14 Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 78 a Terveydenhuollon palveluvalikoimaa määrittelevä toimielin STM:n yhteyteen perustetaan toimielin, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa sekä päättää terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan Toimielin muodostuu päätöksiä tekevästä neuvostosta, pysyvästä sihteeristöstä ja asiantuntijaverkostosta. Valtioneuvosto asettaa neuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan Neuvoston päätöksiin ei saa hakea muutosta Neuvostossa on puheenjohtaja ja enintään 15 jäsentä Edustettuina tulee olla STM, THL, Valvira, Kela ja Kuntaliitto Neuvostossa tulee olla lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä suomalaisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntemus Toimielimen toimintamenoista n. 0,6 M vastaa valtio

15 Terveydenhuoltolaki 49 Muu valinnan mahdollisuus Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista Etunimi Sukunimi

16 Järjestämissuunnitelman merkitys Alueellisesti yhdenvertainen perusterveydenhuolto ei tarpeita valita naapurikuntaa laajempien palvelujen vuoksi Alueellisesti yhdenvertainen erikoissairaanhoito ei tarpeita valita terveyskeskusta paremman lähetekäytännön vuoksi Kattava ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisus ei tarpeita valita palveluja oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Etunimi Sukunimi

17 Kysymyksiä ja pohdintoja denhuoltolaki/usein_kysyttya/valinnanvapaus Terveysaseman vaihto Kakkospaikkakunta Erikoissairaanhoito Hoitava henkilö Mielenterveys ja psykiatria Palvelujen saatavuus Etunimi Sukunimi