TUR8PO: YHTEYSVÄLIN TURKU PORI PALVELUTASOLÄHTÖINEN ESISUUNNITTELU JA SUUNNITTELUKILPAILU HANKINTAMALLINA 1 Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto
TUR8PO : VALTATIE 8 TURKU-PORI Valtatie 8:lla on käynnistynyt kehittämishanke, missä Raisio-Nousiainen väli nelikaistaistetaan Nousiainen-Rauma välillä tehdään kiireellisimpiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Porin päässä tehdään tiejärjestelyjä n. 15 km matkalla Suunnittelukohde hankkeen jälkeisessä tilanteessa Valtatie 8 Turusta Poriin ja Porista Söörmarkkuun Muuta tieverkkoa ja maankäyttöä otetaan huomioon tarpeen mukaan Tarjousten jättö 3.10.
MITÄ ON PALVELUTASOLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Palvelutasosta on puhuttu jo joitakin vuosia, mutta mielikuvia sen konkreettisesta sisällöstä on vielä monenlaisia. Valtakunnallisia palvelutasomäärittelyjä ei moneltakaan osin ole olemassa, osin työtä on tehty alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä. Tur8po edellytti paljon paikallista keskustelua, jotta tilaajaorganisaatioiden välillä löytyi asiasta yhteinen näkemys ja painoarvot eri tavoitteille Konsultti avusti tarjouspyyntöaineiston tuottamisessa Toimittajille infotilaisuus ennen hankinnan käynnistämistä, jotta kaikilla olisi mahdollisimman yhtenäinen käsitys siitä, mitä haetaan
PALVELUTASOTAVOITTEET YHTEYSVÄLISUUNNITTELUSSA
PALVELUTASOTAVOITTEET YHTEYSVÄLISUUNNITTELUSSA Varsinais-Suomen liikennestrategia Satakunnan LJS Ympäristötavoitteet Valtaverkot, TEN Määritelty kilpailun lähtökohdaksi Kilpailijoiden tehtävänä
PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TEEMAT JA PAINOARVOT Liikenneturvallisuus (paino 30 %) Hevat Kuljetukset (paino 25 %) Tiekuljetusten nopeuden tasaisuus Häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta Ympäristö ja maankäyttö (paino 15 %) Ratkaisujen edellytykset maankäytön kehittämiselle Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus Liikenteen melusta kärsivien määrä Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski Ilman henkilöautoa tehtävät matkat (paino 15 %) Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeiden joukkoliikenneyhteydet Turun ja Porin välin joukkoliikenteen kilpailukyky Henkilöautolla tehtävät matkat (paino 15 %) Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä Liikennevirran sujuvuus
AVOITE- ALUEET IIKENNE- URVALLISUUS paino 30 %) ULJETUKSET paino 25 %) MPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ paino 15 %) LMAN ENKILÖAUTOA EHTÄVÄT MATKAT paino 15 %) ENKILÖAUTO- MATKAT paino 15 %) uomioon tettavia ja YLEISTAVOITTEET/-PERIAATTEET PALVELUTASOTAVOITTEET NYKYTILA JA KEHITYKSEN SUUNTA Liikenneturvallisuus paranee jatkuvasti ja sitä priorisoidaan toimenpiteiden valinnassa. Pitkällä tähtäimellä kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kehitetään kuljetuskäytäviä, jotka palvelevat samalla tehokkaasti sekä satamien kuljetusketjuja että muita maakunnan elinkeinoelämän tarpeita. Luodaan edellytyksiä pohjoisen suunnan (Porista pohjoiseen) kuljetusvirtojen kasvulle. Maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan ja toteutetaan toisiaan tukevana taloudellisesti kestävänä ja kustannustehokkaana kokonaisuutena yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Edistetään sellaisia uusia toimintatapoja, palveluja ja maankäyttöratkaisuja, joiden avulla liikkumistarve ja ympäristöhaitat vähenevät. Tarjotaan turvalliset ja nopeat, alle tunnin työmatkayhteydet joukkoliikenteellä Porin ja Rauman sekä Turun ja Laitilan välillä. Parannetaan maakuntien välisen työssäkäynnin toimivuutta etenkin hyvätasoisen joukkoliikenteen edellytyksiä kehittämällä. Tarjotaan turvalliset ja nopeat, alle tunnin työmatkayhteydet henkilöautolla Porin ja Rauman sekä Turun ja Laitilan välillä. 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä vähenevät nykyisestä. 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku Laitila, Laitila Rauma, Rauma Pori Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyisempiä joukkoliikennepalveluja. 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku Laitila, Laitila Rauma, Rauma Pori Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1 2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa). Yhteysvälillä vuosittain keskimäärin 26 hevaa joissa kuolee 4 henkilöä Onnettomuustiheys on suuri koko yhteysvälillä. Onnettomuusaste on suurempi Laitilan ja Porin välillä kuin muualla yhteysvälillä. Ilman toimenpiteitä onnettomuuksien määrä kasvaa liikenteen kasvaessa. Ajonopeuksien vaihtelu on Rauman ja Porin välillä selvästi suurempaa kuin muulla yhteysvälillä tai muilla pääteillä. Ilman toimenpiteitä tilanne ei muutu. Häiriöt johtuvat pääosin onnettomuuksista, joita tapahtuu >200 kpl vuosittain. Erikoiskuljetuksia on paljon etenkin Laitilan ja Raision välissä. Ilman toimenpiteitä onnettomuuksien määrä ja siten häiriöt lisääntyvät liikenteen kasvaessa. Valtatien 8 ja maankäytön yhteen sovittamisen tarpeita on Nousiaisten, Mynämäen, Laitilan, Ihoden, Rauman, Eurajoen ja Porin kohdilla. Yhteysvälillä toteuttamattomia, tarpeen mukaisia kevyen liikenteen suunnitelmia noin 20 km matkalla. Yhteysvälillä on yli 1 300 liikennemelusta kärsivää asukasta tarkistettava Ilman toimenpiteitä melusta kärsivien määrä ja kasvaa liikenteen ja asutuksen kasvaessa. Valtatie kulkee pohjavesialueella 22 km, josta 11 km suojaamatta. Ilman toimenpiteitä pilaantumisriski kasvaa liikenteen kasvaessa. Joukkoliikenneyhteyksiä hidastavat pysähdykset pysäkeille sekä liikenteen jonoutuminen kaupunkialueilla Turussa ja Porissa. Sekä markkinaehtoista tarjontaa että PSA-liikennettä. Ilman toimenpiteitä kaupunkien liikenteen kasvu hidastaa yhteyksiä. Turku Pori-välillä toteutuu nykyisin kysyntää lisäävä palvelutaso (n. puolet vuoroista Säkylän kautta). Valtatien 8 alueellisessa liikenteessä toteutuu houkutteleva palvelutaso paitsi Rauma Pori välillä keskitasoa. Rauma Pori tavoitteena nostaa houkuttelevan palvelutason luokkaan. Liikennetarjonta on kaupunkien välillä markkinaehtoista. Kesänopeusrajoitusten mukaiset matka-ajat henkilöautolla ovat nyt: Rauma Pori 46 min, Rauma Turku 1 h 14 min, Laitila Turku 47 min, Nousiainen Turku 29 min ja Turku Pori 1 h 50 min. Ilman toimenpiteitä matka-ajat pitenevät nykyisestä. Liikenteen sujuvuus on nykytilassa tavoitetta heikompi koko yhteysvälillä lukuun ottamatta Mynämäen ja Laitilan välistä osuutta. Ilman toimenpiteitä liikenteen sujuvuus heikkenee nykyisestä. Maankäyttö ja liikennejärjestelyt mahdollistavat turvallisen 80 100 km/h. Kaupunkiseuduilla ja taajamissa tyydytään 60 80 km/h, jollei kaupunkimainen turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu ole maankäytön ja paikallisen liikenteen takia mahdollista. SUUNNITELMALL A SAAVUTETTAVA PALVELUTASO 10 V kilpailuehdotukse n vaikutus 10 vuodessa SUUNNITELMALLA SAAVUTETTAVA PALVELUTASO 20 V kilpailuehdotuksen vaikutus 20 vuodessa
KILPAILUN TAVOITTEET Sisällöllinen tavoite Löytää annettuihin palvelutasotavoitteisiin monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäviä hyviä ratkaisuja, joita voidaan käyttää yhteysvälin tarkemmassa suunnittelussa Teemoina (muun muassa) esisuunnittelun neliporrasmalli sekä maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän tarkastelu yhdessä liikenteen kanssa (MALPE) Oppimistavoite Kehittää ja testata palvelutasolähtöistä suunnittelun hankintaa Tuottaa tietoa hankinta- ja suunnittelumenetelmien kehittämiseen valtakunnallisesti
KILPAILUN VALMISTELUSSA POHDITUTTI Miten rohkaistaan hakemaan uudenlaisia keinoja Miten saadaan joukkueisiin sekä arjen realismia (kokemusta) että rohkeaa kyseenalaistusta Rahaa käytössä rajallisesti (150+50 t ), kiinnostuvatko uudet toimijat
KILPAILUN VALMISTELUSSA POHDITUTTI Rahaa käytössä rajallisesti Palkitaan kaikki osallistujat, esikarsinta Jokaiselle tietty potti Voittajalle vähän enemmän + neuvottelumenettelyllä jatkosuunnittelutoimeksianto Pieni varaus tuomariston harkinnanvaraiseen kohdentamiseen
KILPAILUN VALMISTELUSSA POHDITUTTI Rahaa käytössä rajallisesti Onko järkevää tilata sama toimeksianto useammalta Halutaan erilaisia ratkaisuja -> kilpailun aikana vähän/ei lainkaan ohjausta Kohtalaisen lyhyt kilpailuaika, ei hukkaa
KILPAILUN VALMISTELUSSA POHDITUTTI Suunnittelukilpailun järjestämisestä vähän kokemuksia Paljon detaljitason selvittelyä ja järjestämistä Hankkijat/esikarsijat ja kilpailun tuomaristo eriytettävä Tärkeää kilpailijoiden anonymiteetti Valmisteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. Tässä työssä tingittiin alkuperäisestä aikataulusta, hankinta-asiakirjojen parantamiseksi
KILPAILUN VALMISTELUSSA POHDITUTTI Tuomariston arvostelukriteerit Jonkinlaiset yhteiset raamit lopputuloksen esittämiseen Perinteinen hyvin tarkkaan ohjeistettu ja normitettu suunnitteluprosessi sisältäen mm. vaikutusarvio ja kustannuslaskenta -> onko aidosti rohkeutta uusiin ratkaisuihin, jos sellaisia löytyy
POTENTIAALISIA OSALLISTUJIA ON POHDITUTTANUT Mitä lähtöaineistoa saadaan sähköisesti Onko ratkaisuilla rahoitusraamia Raportointi Mikä on ongelma
MITKÄ TEKIJÄT OVAT EDISTÄNEET KOKEILUA Yleinen kokeiluihin kannustava ilmapiiri alalla Jatkuva vuoropuhelu alueen toimijoiden kanssa Oikeat henkilövalinnat -> motivaatio uuden kehittämiseen Kohteen valinta -> ei kiire toteutukseen
LOPPUTULOKSENA Löytyykö kilpailussa ratkaisuja/menettelyitä, joita voidaan monistaa muualle Kokeilut edistävät käsitteiden konkretisoitumista suunnittelutyöhön, mutta tekemistä ja yhdenmukaistamista vielä riittää Pitäisikö liikennejärjestelmäsuunnittelua ja jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä painottaa nimenomaan palvelutasotavoitteiden yhteisen asettamisen suuntaan
RATKAISEMATTA VIELÄ JÄI Miten tavoiteasettelu saadaan siirtymään esisuunnittelusta aina toteutukseen saakka Voiko innovaatioita odottaa saavutettavan pienellä rahalla Miten hankitaan palvelutasolähtöistä esisuunnittelua ilman kilpailua