Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Transkriptio

1 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

2 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Pohjanmaan saavutettavuus Saavutettavuus kuvaa mahdollisuutta päästä johonkin. Liikennevirasto on tarkentanut tätä näin Saavutettavuudella tarkoitetaan toimintojen ja alueiden sijainnin suhdetta toisiinsa ja näiden välisten liikennepalveluiden laatua. Saavutettavuus liittyy läheisesti toimivuuteen, erityisesti tavoitettavuuteen ja vaivattomuuteen. (Lähde Tiehallinnon selvityksiä 42/2003.) Saavutettavuus liittyy tiiviisti liikenteen suuntautumiseen sekä sujuvuuteen Pohjanmaan saavutettavuuden kannalta on merkittäviä aiheita ovat etenkin satamien, yleisten palveluiden sekä päätieverkon saavutettavuus. Lisäksi rannikolla olevan sijainnista johtuen Keski-Suomen ja Etelä- Suomen saavuttavuus ovat tärkeitä etenkin elinkeinoelämälle Saavutettavuutta tulee tulkita koko liikennejärjestelmän osalta eri kulkumuotojen näkökulmasta

3 3 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Pohjanmaan saavutettavuus Pohjanmaan maakunta on pääpirteissään hyvin saavutettavissa - 2 Lentokenttää (Vaasa & Kruunupyy) - 4 satamaa (Pietarasaari, Vaasa, Kaskinen) & Ruotsin läheisyys - Tiheä tieverkko, jonka sydämenä valtakunnallisesti tärkeät valtatiet 3 ja 8 - Päärata -sivuaa maakuntaa eteläpohjoissuunnassa ja siitä on Vaasaan ja Kaskisiin on ratayhteydet Vaasasta on tunnissa saavutettavissa asukasta ja työpaikkaa ja oranssirajaus kuvaa 2h saavutettavuutta

4 4

5 5 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Miten suomalaiset liikkuvat ja millä? ~60 %

6 6 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Matkan keskipituus kaikki muu vapaa-aika mökki vierailu ostos, asiointi työasia Koko Suomi Pohjanmaa 100,00 koulu, opiskelu työ 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-ika kaikki

7 7 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Tieliikenteestä Liikenne keskittyy valtatielle 8 sekä muille pääteille Seututeistä vilkkaimpia ovat (yli 3000): Vaasa Tervajoki & 724 Vaasassa & 749 Pietarsaaressa Raskasta liikennettä keskimäärin 8,5 %, mutta valtatiet ja satama yhteydet korostuvat entistä enemmän - esim. VT 8 Vaasan eteläpuolella %, vt 19 noin 20 % Yhdysteiden osuus on liikennesuoritteesta, onnettomuuksista jne. on hyvin pieni yhteyden olemassa olo tärkeää

8 8 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Tieliikenteen suuntautuminen VT 8 liittymän pohj.puolella KVL: ajon./vrk VT 8 etelään Kaikki % Raskaat % Yhdistelmäajon % VT % % %

9 9 Raskaat yhdistelmäajoneuvot Keskimääräinen vuorokausiliikenne

10 10 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Raideliikenteen suuntautuminen Henkilöliikenne Tavaraliikenne Liikennevirasto. Suomen rautatietilasto 2011

11 11 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Joukkoliikennetarjonta

12 12 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Tieliikenteen tavarankuljetusvirrat Pohjanmaalta lähtevät kuljetukset Pohjanmaalle saapuvat kuljetukset Tilastokeskus. Tieliikenteen tavarankuljetustilasto 2009 ja 2010

13 13 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Suomen satamien tieliikenteen suuntautuminen Kaikki yli 300 km:n kuorma-autokuljetukset Tieliikenteen tavarankuljetukset (yhdistelmä 2007, 2008, 2009) Vienti- ja tuontikuljetukset (satamiin, satamista, rajaasemille, raja-asemilta)

14 14 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Koko Pohjanmaan viennin & tuonnin suuntautuminen

15 15 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Vienti ja tuonti, Kaskisten satama

16 16 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Vienti ja tuonti, Vaasan satama

17 17 Maankäyttö ja kehityshankkeet muuttavat liikenteen suuntautumista Uusien kehitettävien yritysalueiden kriteereitä Alueen liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus Alueen toiminnalliset kehittämismahdollisuudet (kilpailevat alueet, uusi vai laajentuva alue jne.) Osaavan työvoiman saatavuus Kehittämisen/laajentamisen kynnyskustannukset (esim. tarvittavat liikenneväylien parannustoimet) Sijoittuminen nykyisiin markkinoihin nähden sekä mahdolliset erityistekijät (esim. ratayhteys, lentokentän läheisyys jne.).

18 18 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Tulevaisuuden mahdollisuuksia

19 19 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Merenkurkun kehittäminen Vaasan sataman ja logistiikkakeskuksen kehittämiseen liittyy tiiviisti myös merenkurkun yhteyksien kehittäminen, joiden vaihtoehdot ovat: 1) Nykyisen yhteyden palvelutason kehittäminen (4,5h) 2) Lauttaliikenteen kehittäminen Frekvenssi (3h) 3) Kiinteä yhteys tie- ja raideyhteys (n. 1h) Alustavissa selvityksissä pidemmän aikavälin tavoitetilanteena tulisi pitää kiinteää yhteyttä (tie- ja raide), joka lisää moininkertaiseksi Ruotsin (Uumaja) ja Suomen (Vaasan) välistä tavaraliikennettä - eurooppalainen raideleveys, Vaasan logistiikkakeskuksessa Euroopan junakuljetusten sillanpääasema Suomessa - palvelee Suomen ulkomaankauppaa Pori - Oulu-käytävässä sekä myös muualla maassa - transito ja Suomen kuljetukset Atlantin valtamerisatamien kautta (Trondheim, Narvik)? Volyymit 1,5... 2,0 milj tn/v (sillalla)

20 20 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI Merenkurkun kehittäminen

21 21 Lopuksi pohdittavaksi Mitä tekijät vaikuttuvat saavutettavuuteen ja suuntautumiseen? Vaikutukset useasta näkökulmasta - Arjen liikkumisen sujuvuus (työ- ja lomamatkat) - Joukkoliikenteen (junan / linja-auton kilpailukkyky/mahdollisuus - Verotus ja liikennepolitiikka - Tienpito ja ympäristöratkaisut Elinkeinoelämän kuljetusten vaatimukset / kriteerit: nopeus, täsmällisyys, tehokkuus, varmuus ja turvallisuus Mutkainen, mäkinen ja kapea tie tai rata Liikenne karttaa ja suuntautuu toisille väylille Investoinnit suuntautuu muualle Maankäyttö ja palvelut eivät kasva

22 22 Kiitos Lisätietoja Juha Mäkinen Sito Tampere

23 23 MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN NYKYTILANNE Vaasa-Seinäjoki rataosuus on yksiraiteinen rata, jonka pituus on 75 km ja suurin sallittu nopeus 120 km/h. Rataosalla on yhteensä 73 tasoristeystä. Vaasa Seinäjoki rataosalla tehdään noin matkaa vuodessa Radalla on 5 asemaa ja junien kohtausmahdollisuus on Isossakyrössä ja Laihialla. VR lisäsi tarjontaa joulukuussa 2011 sähköistyksen myötä (vaikutus matkustajamääriin) 9-10 vuoroa, joista 2 suoraa Helsinkiin Nykyisin ongelmana on muun muassa Vaasan suunnan työmatkaliikenne, johtuen ratakapasiteetin puutteesta Matkustajajunaliikenteen tarjonnan lisääminen nykyisestä tasosta vaatisi yhteiskunnan tukea liikennöintiin sekä investointeja infraan ja kalustoon.

24 24 MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET Tiheävuoroinen lähijunaliikenne tunnin vuorovälillä (13-14 vuoroa) lisää välin palvelutasoa huomattavasti ja tekee siitä houkuttelevan työmatkaliikenteeseen. Tavoitevuosi tunnin vuorovälin aloittamiselle on Töihin klo 8 ja klo 9 pääsee junalla niin Seinäjoelle kuin Vaasaankin Tavoitteena on yli 2-kertaistaa matkustajamäärät vuoteen Tavoitetilanteessa radan nopeustaso on nostettu 140 km/h (24 M ). Lähiajan tavoitteena on lisätä raidekapasiteettiä yhden kohtauspaikan verran sekä poistaa nykyisen 120 km/h nopeutta rajoittavia esteitä (mm. tasoristeyksiä) Asemien ympäristön (alle 3 km) väestö on kasvanut merkittävästi