2018 Talousarvio Taloussuunnitelma 2019-2020 Punkalaitumen kunta
1. Kunnanjohtajan katsaus Olemme laatimassa vuoden 2018 talousarviota tilanteessa, jossa olemme toteuttamassa suuria rakennushankkeita varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilojen uudistamiseksi. Päätös rakennusliikkeen valinnasta uuden koulun toteuttamiseksi on tehty ja päiväkodin rakentamisen kilpailutusta suunnitellaan. Toteutettavat rakennushankkeet ovat kunnalle suuria investointeja, joiden rahoittamiseksi kunta joutuu hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Vaikka rahoitustarve on suuri, niin kunnan velkamäärä investointien jälkeen ei juurikaan poikkea Suomen kuntien asukaskohtaisesta velan määrästä. Vuosi 2016 oli kunnalle 362.376 euroa positiivinen, kuten myös kuluva vuosi on toteutumassa positiivisena. Vuoden 2018 talousarvioesitys on kuitenkin voimakkaasti negatiivinen eli -1.741.000 euroa johtuen ensi vuoden valtionosuuden arvioidusta laskusta n. 640.000 euroa, ennakoidusta verotulon laskusta sekä sosiaali-ja terveysmenojen arvioidusta kasvusta n. 750.000 euroa. Voimakkaan negatiivisen talousarvion vuoksi kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen tuloveron korottamisesta 0,50 prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveron korotuksesta sekä olemme käynnistämässä selvitystyön monivuotisen taloudentasapainotusohjelman tekemisestä tälle valtuustokaudelle Maakunta- ja soteuudistus on nykytiedon valossa toteutumassa vuoden 2020 alusta lähtien, jolloin kunnissa oleva sosiaali-ja terveyspalveluita tuottava henkilöstö siirtyy maakunnan palveluksen. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kunnallemme Sotesin yhteistoiminta-alueella Sastamalan kaupunki, joten muutoksella ei ole suoraa vaikutusta kunnan toimintaan muutoin kuin niiden ruoka-ja puhtaanapitopalveluiden osalta, jotka tuotetaan nyt Sotesille. Merkittävin muutos uudistuksessa tulee olemaan kunnan päätösvallan siirtyminen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä kunnilta maakunnalle, jolloin meillä ei ole enää mahdollisuutta vaikuttaa lähipalveluiden saatavuuteen kunnassamme. 2. Yleisperustelut Suomen talous on selvässä nousussa. BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia. Työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto on lisännyt kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvasta vuodesta, mikä on seurausta verotulojen vaatimattomasta kasvusta sekä valtionapujen leikkauksista. Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna 2018. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. 2
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 458 milj. euroa, joka on noin 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla, sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta 177 milj. euroa. Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin arvioitua paljon suotuisammin. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaa toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Sote-uudistuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa muun muassa koulutukseen, johon ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosin edeltäviä vuosia rauhallisemmin (kuvio 2). Lainakanta kasvoi noin 535 milj. euroa eli 3,8 prosenttia noin 16,09 mrd. euroon eli 2 939 euroon/asukas (kuvio 2). Vuosina 2013 2015 kuntien lainakanta kasvoi yli 800 milj. euroa vuodessa. Kuntien rahavarat vahvistuivat hieman vuodesta 2015. Näin ollen kuntien nettovelan (lainakanta - rahavarat) suhteellinen kasvu hidastui. 3
Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tavoitteen toteuttamiseksi on valmisteltu kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Miljardin euron tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on uudistanut ja laajentanut reformin kattamaan koko julkisen talouden toimintaa. Hallitus päätti puolivälitarkastelussaan, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelman toteuttamisen lisäksi jatkovalmistelussa on seuraavat teemat: kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmä, julkisen sektorin tilaohjelmat, kuntien ja valtion digitalisaatio, valtion tuottavuussäästöt sekä yleiset tuottavuussäästöt. Kärkihankkeessa uudistetaan peruskoulua 2020-luvulle tavoitteena Suomi modernin, innostavan oppimisen kärkimaana. Uudistus kattaa kolme osaa: uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt ja opetuksen digitalisaatio. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Liikkuva koulu -ohjelmaa laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut Osana hallitusohjelman toimeenpanoa ja maakuntamalliin valmistautumista toteutetaan vuosina 2017 2018 julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja. Kokeilu toteutetaan kahdeksalla kokeilualueella, joista kolme on maakunnallisia ja viisi kuntapohjaisia kokeiluja, joissa Punkalaidun on mukana yhdessä Sastamalan kanssa. Kokeilua varten ei ole varattu erillistä rahoitusta kuntien tarjoamiin julkisiin työvoimaja yrityspalveluihin, vaan kokeilu toteutetaan kohdentamalla työ- ja elinkeinotoimiston resursseja (henkilöstö ja työllisyysmäärärahat) kokeilun kohderyhmälle tarjottaviin palveluihin. Kuntapohjaisten kokeilualueiden kunnille toimivallan siirto tarkoittaa uutta tehtävää. Kokeilukunnat ovat ilmoittaneet haluavansa toteuttaa kokeilun toimivallan siirrolla. Kokeilussa oleville kunnille kohdennetaan työllisyysmäärärahoja ja annetaan mahdollisuus ohjata asiakkaita työvoimakoulutukseen ja asiantuntija-arviointeihin tiettyjen paikkamäärien puitteissa. Maakuntauudistuksen yhteydessä on valmistelussa laaja kasvupalvelu-uudistus, jonka puitteissa nykyiset TE- ja yrityspalvelut on tarkoitus koota julkiseksi kasvupalveluksi, avata tuotantoa kilpailulle ja uudistaa myös aluekehittämistä koskeva sääntely. Alueiden kehittämisestä vastaisivat jatkossa maakunnat, valtio ja kunnat omilla alueillaan. Väestökehitys Kunnan asukasmäärä on laskenut jo pitkään, vuosikymmenien ajan. Vuoden 2016 lopussa asukkaita oli 3003 henkeä. Vähennys oli edellisvuoteen verrattuna 51 henkeä. Seuraavassa taulukossa on esitetty väestöön liittyviä tunnuslukuja. 4
2013 2014 2015 2016 Asukasluku 31.12. 3173 3116 3054 3003 Asukasluvun muutos -0,9 % -2,3 % -2,0 % -1,7 % 0-14 -vuotiaiden osuus, % 13,3 13,2 12,9 12,8 15-64 -vuotiaiden osuus, % 56,9 56,7 56,2 55,6 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 29,8 30,1 30,9 31,7 Lähde: Tilastokeskus Tilastosta näkyy, että yli 65-vuotiainen osuus on edelleen kasvanut. Koko maassa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 20,9 %. Työllisyystilanne Talous on lähtenyt nousuun Suomessa, mikä näkyy työttömyysasteen alenemisena. Työttömyysaste Pirkanmaalla oli 11,0 prosenttia lokakuun 2017 lopussa ja vastaavasti koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 10,4 prosenttia. Kaikissa Pirkanmaan kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä laski ja voimakkainta työttömyyden lasku on ollut Lounais-Pirkanmaalla, jossa työttömyys laski 35 prosenttia. Punkalaitumen kunnassa työttömyysaste on matalinta koko Pirkanmaalla eli 6,5 % osuus työvoimasta, kun se vuotta aikaisemmin lokakuussa 2016 oli 9,6 %. Työttömyysaste Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 7,3 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 7,4 ja naisten 7,2 prosenttia. Punkalaidun on yhdessä Sastamalan kanssa mukana kuntakokeilussa, jossa TE toimiston palveluita on siirretty kuntatasolle. Tämä kokeilu on käynnistynyt kesän jälkeen ja jatkuu vuoden 2018 loppuun asti ellei kokeilulakia jatketa maakunnan aloittamiseen saakka. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan tehtävänä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Tiedot raportoidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Sastamalan kaupunki sekä Punkalaitumen kunta tuottivat yhteisen hyvinvointikertomuksen ensimmäisen kerran vuonna 2012. Aikaisemmin Sastamalan kaupungin sekä Punkalaitumen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että alueella toimii yhteinen elämänhallintatyöryhmä, johon kuuluu molempien kuntien hallitusten puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat. Elämänhallintatyöryhmän asiat on valmistellut alueen yhteinen hyvinvointikoordinaattori. 5
Punkalaitumen ja Sastamalan johtoryhmät ovat toimineet poikkihallinnollisina turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhminä, joiden tehtävänä on strategian, ohjelmien ja suunnitelmien käytännön toteuttaminen. Kunnassa on päätetty uudistaa kuntalaisten hyvinvoinnin suunnittelua ja raportointia ja jatkossa Punkalaidun ja Sastamala laatii erilliset hyvinvointikertomukset omien aikataulujensa mukaisesti. Vuoden 2018 alkupuolella prosessi kuvataan sekä määritellään vastuuhenkilöt. Koko valtuustokaudelle laadittava laaja hyvinvointikertomus tehdään sen jälkeen, kun uusi strategia on hyväksytty. Elinkeinotoiminnan kehittäminen Sastamalan Seudun Yrityspalvelu lopetti toimintansa 2016 vuoden lopussa ja Punkalaidun on sen jälkeen ostanut elinkeinopalveluita Sastamalan kaupungilta. Ostopalveluina ostetaan noin 10 % Sastamalan kaupungin elinkeinojohtajan sekä elinkeinosihteerin työajasta. Yhdessä Sastamalan kaupungin kanssa on järjestetty kohdennettuja tilaisuuksia punkalaitumelaisille ns. kivijalkakauppiaille sekä matkailuyrittäjille sekä elinkeinoilta ja yhteisiä tapaamisia Punkalaitumen Yrittäjien ja Punkalaitumen Naisyrittäjien kanssa. Uusia kohdennettuja tapahtuma on suunniteltu keväälle 2018. Kunnan vetämän bioenergiahankkeen kautta syntynyt Punkalaitumen Bioenergia Oy on käynnistänyt investoinnit biokaasun tuottamiseksi ja laitos on valmistumassa Kanteenmaahan vuoden 2018 aikana. Kunta on ostanut 10 hehtaaria lisämaata Kanteenmaasta tarkoituksena kaavoittaa alue yritystoiminnalle. Kaavoitus on mahdollista aloittaa, kun maakauppa saa lainvoiman. Tuulivoiman kehittäminen Isosuon ja Arkkuinsuon alueella riippuu tuulivoiman tukijärjestelmän tulevista muutoksista. Riskienhallinta kunnassa Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja kunnanhallituksen tulee huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnassa on tehty yksiköittäin arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä vastuualueen merkittävimmistä riskeistä. Kunnan toiminnassa tunnistetut merkittävimmät riskit: 1. rakenneuudistuksen vaikutus kunnan talousnäkymiin (kuntien rahoitusmalli) 2. aluehallintouudistuksen vaikutus sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, erityisesti riskinä lähipalveluiden loppuminen 3. aluehallintouudistuksen mahdollinen vaikutus kunnan tarjoamiin tukipalveluihin 4. kunnan elinvoiman säilyminen, kun asukasluku pienenee ja elinkeinotoiminta vähenee 6
5. Yhteiskoulu-lukion ja päiväkodin rakennushankkeiden toteuttaminen taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla 6. varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa erityisen vahvaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrä resurssi- ja turvallisuuskysymyksenä 7. kunnille asetettavien työllistämisen ja työllisyydenhoidon lisävelvoitteet (erityisesti nuoret) sekä hyvin alkaneen kuntakokeilun jatkuminen 8. kunnan elinvoimaisuutta ja hyvinvointia edellyttävät toimenpiteet ja resurssit hyvinvointipalveluiden näkökulmasta tulevassa maakuntauudistuksessa 9. pienen hallinto-organisaation haavoittuvuus (asiantuntijuuden ja resurssien riittäminen ja käsiteltävien asioiden laajuus muutosten aikana). 7
3. Organisaatiorakenne Luottamushenkilö- ja toimialaorganisaatio Uuden kuntalain tultua täysin voimaan 1.6.2017 hallintosääntö uudistettiin ja samalla myös organisaatiorakennetta tarkistettiin. Kunnan hallinto-organisaatiossa toimii edelleen kolme toimialaa - hallinto-, sivistys- ja tekninen toimi, joille kunnanhallitus nimeää toimialajohtajat. Sivistystoimen toimialajohtajana ollutta sivistystoimenjohtajan virkaa ei täytetty, vaan toimialajohtajaksi nimettiin kunnanjohtaja. Hallintotoimen toimialajohtajana toimii hallinto- ja talousjohtaja ja teknisen toimen toimialajohtajana tekninen johtaja. Toimialajohtajien lisäksi johtoryhmään kuuluvat sivistystoimen osastopäälliköt Yhteiskoulun ja lukion rehtori, varhaiskasvatusjohtaja, hyvinvointijohtaja ja kulttuurijohtaja. Myös toimielinorganisaatio uudistettiin. Sivistyslautakunta lakkautettiin ja sivistystoimeen perustettiin kaksi lautakuntaa kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvointilautakunta. Rakennusvalvonta toimii teknisen lautakunnan jaostona aikaisemman lautakunnan sijaan. Henkilöstöasioista päättää kunnanhallituksen alaisuudessa toimiva henkilöstöjaosto. Lisäksi teknisen lautakunnan alaisuudessa on tietoimitusjaosto. 8
Toimialat ja osastot Kunnan kolme toimialaa on jaettu osastoihin, jotka määritellään hallintosäännössä. Kunnanhallitus nimeää osastoille esimiehet. Talousarvio on sitova osastotasolla. Osastojen esimiehet Kunnanjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Palvelupäällikkö Varhaiskasvatusjohtaja Yhteiskoulun ja lukion rehtori Elinvoiman kehittäminen Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalit Tarkastustoiminta Yleishallinto Tietohallinto Maa- ja metsäalueet Ruoka- ja puhtaanapitopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio-opetus 9
Kulttuurijohtaja Hyvinvointijohtaja Tekninen johtaja Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Työllistäminen Tekniset toimistopalvelut Pelastustoimi Liikenneväylät ja yleiset alueet Toimitilapalvelut Asunto- ja vuokraustoimi Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta Konsernirakenne PUNKALAITUMEN KUNTA TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OMISTUSYHTEISÖ Punkalaitumen Vuokraasunnot Oy Pirkanmaan liitto Kiinteistö Oy Pietarinvirasto Sastamalan koulutuskuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sastamalan Tukipalvelu Oy 5,51 % Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy 12,82 % Huittisten Puhdistamo Oy 5,00 % Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2,96 % Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy 6,00 % 10
4. Talousarvion laadinta ja sitovuus Kunnanhallitus antoi hallintokunnille talousarvion laadintaohjeet elokuussa 2017. Jo ohjetta laadittaessa oli ennustettavissa valtionosuuksien pieneneminen entisestään ja myös verotulojen kertymä oli heikentynyt. Esityksen perustaksi annettiin vuoden 2016 tilinpäätöksen taso. Hallintokunnat jättivät ehdotuksensa 22.9.2017 mennessä ja tässä vaiheessa talousarvio oli n. 2,5 milj. euroa alijäämäinen. Kaikkien yksiköiden kanssa käytiin karsintakierros ja kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 23.10.2017 nostaa sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentteja. Näiden toimenpiteiden jälkeen alijäämäksi muodostui 1.741.000 euroa. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio esitetään talousarviossa bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat sitovasti nettotasolla osastoittain, mikä ohjaa kunnan muiden toimielinten tehtävien hoitoa. Toimielimet hyväksyvät käyttösuunnitelmat tehtäväaluetasolla ja tehtäväalueen esimies päättää määrärahoista kustannuspaikoittain. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallituksella ja lautakunnilla on vielä mahdollisuus muokata käyttösuunnitelmiaan ja siirtää määrärahoja tehtäväalueiden ja kustannuspaikkojen kesken. Lopulliset käyttösuunnitelmat on jätettävä kunnanhallitukselle viimeistään 28.2.2018. Määrärahaa voidaan käyttää vain talousarviovuonna. Osaston ja tehtäväalueen esimiehen on huolehdittava talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista riittävällä tarkkuudella sekä tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin suunnitelmien toteuttamiseksi. Mikäli määrärahat eivät näytä riittävän tai tavoitteet eivät toteudu, niin osaston vastuuhenkilön on hyvissä ajoin tehtävä talousarvioon muutosesitys. Esitys tehdään sitovuustasolla eli osastotasolla. Investointiosaan otetaan määrärahat aktivoitavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 5. Kunnan henkilöstö Osaava henkilöstö on organisaation tärkein menestystekijä tavoitteiden ja asiakastyytyväisyyden tavoittelussa. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden saumaton yhteistyö on myös tulevaisuudessa menestymisen edellytys. Kunnassa laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, jonka mukaisesti kunnassa tehdään määrätietoista työtä henkilöstömenojen hallitsemiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi. Säästöjen aikaansaamiseksi henkilökuntaa ei ole jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan, mutta virkojen ja toimien tullessa avoimeksi harkitaan, onko uusin työjärjestelyin mahdollista jättää paikka täyttämättä. Henkilöstön määrä Vuoden 2017 alussa Punkalaitumen kunnalla oli 130 työntekijää. Lukumäärässä on mukana myös määräaikaiset ja sijaiset. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstön jakautuminen yksiköittäin. 11
TA 2018 -sarakkeeseen on arvioitu talousarviovuoden aikana tarvittavan vakinaisen henkilöstön määrä. Mahdollisuuksien mukaan kunta vähentää henkilöstöään toimintaa tehostamalla. Henkilöstö vähenee pääsääntöisesti eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman kautta. 31.12.2016 1.11.2017 TA2018 Määräaik Vakinaiset Vakinaiset Hallintotoimi Hallintotoimi 8 7 7 Ruoka- ja puhtaanapitopalvelut 20 2 18 19 Sivistystoimi 28 2 25 26 Sivistystoimisto ja lukio 10 8 10 Peruskoulut 43 9 34 37 Päivähoito 17 3 15 17 Kirjasto, liikunta- ja nuorisotoimi 15 6 6 7 85 18 63 71 Tekninen toimi Tekninen toimisto 5 5 5 Toimitilapalvelut ja vesihuolto 12 1 8 10 17 1 13 15 yhteensä 130 21 101 112 Tällä hetkellä voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti henkilöstön lomarahoja leikataan 30 %:lla ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Lomarahojen leikkaus merkitsee yhteensä n. 70.000 euron vähennystä. Vuodelle 2017 palkkojen sivukulut alenivat eläkemaksujen, työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksun osalta. Ratkaisuihin arvioitiin laskevan työvoimakustannuksia n. 50.000 euroa. 6. Kuntastrategia ja tavoitteet Talousarvion laadintahetkellä kunnan uusi strategia on vielä valmisteluvaiheessa. Uutta strategiaa on valmisteltu useissa tilaisuuksissa ja seminaareissa, joiden perusteella on valittu painopistealueiksi kunnan tasapainoinen talous, laadukkaiden lähipalveluiden turvaaminen, kunnan tunnettavuuden lisääminen sekä uusien yrittäjien ja asukkaiden houkutteleminen. Kunnan uusittu strategia valmistuu valtuuston käsittelyyn alkuvuodesta 2018. Kunnan kärkihankkeet vuosille 2018 2020 - yhteiskoulu-lukio uudisrakennushankkeen onnistunut rakentaminen - päiväkodin rakentaminen - kunnan edunvalvonta maakuntahallintouudistuksessa - työllisyyden hoidon kehittäminen kuntakokeilussa - kuntalaisten hyvinvoinnin kehittäminen 12
7. Käyttötalous Hallintotoimi Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus VAALIT Osasto sisältää vaalilain mukaisten kunta-, eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaalien kustannukset. Perustelut Talousarviovuonna toimitetaan presidentinvaalit. Vaalipäivä on 28.1.2018 ja mahdollinen toinen vaalipäivä on 11.2.2018. Maakuntauudistusta siirrettiin vuodella eteenpäin, joten presidentinvaalien yhteyteen suunniteltuja maakuntavaaleja ei toteuteta. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakuntavaalit pidetään erillisinä vaaleina lokakuussa 2018, vaalipäivä on 28.10.2018. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit pidetään v. 2019. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille äänioikeutettujen määrään perustuvan kertakorvauksen. Vaalit TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 0 10 000 100,0 10 000 Ulkoiset menot -11-10 500-8 600-18,1-9 000 Toimintakate -11-10 500 1 400-113,3 1 000 0 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot 0 0,0 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 10 000 100,0 10 000 0 Menot yhteensä -11-10 500-8 600-18,1-9 000 0 Toimintakate -11-10 500 1 400-113,3 1 000 0 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus TARKASTUSTOIMINTA Tarkastustoiminnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lisäksi tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ovat toteutuneet. Perustelut Tarkastuslautakunta toimii yhteistyössä ammattitilintarkastajan kanssa. Kunnan tilintarkastus kilpailutettiin valtuustokaudelle 2017 2021 ja sopimus tehtiin BDO Audiator Oy:n kanssa. Vastuunalaisena JHTTtilintarkastajana toimii Aino Lepistö. 13
Tarkastustoiminta TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 0,0 Ulkoiset menot -7 071-9 400-8 600-8,5-8 000-8 000 Toimintakate -7 071-9 400-8 600-8,5-8 000-8 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -58 0,0 Toimintakate -58 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0,0 0 0 Menot yhteensä -7 129-9 400-8 600-8,5-8 000-8 000 Toimintakate -7 129-9 400-8 600-8,5-8 000-8 000 Osasto YLEISHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnan yleishallintoon sisältyy kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä hallintotoimiston tehtäväalueet. Yleishallinto tuottaa keskitetysti hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluita. Yleishallinto vastaa myös markkinoinnista, viestinnästä ja tilapäisistä projekteista. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Kuntalaiset saavat tietoa kunnan tarjoamista palveluista Henkilöstön työhyvinvointi ja joustavat työntekijävaihdokset Tietoa saatavissa eri kanavista kuten paikallislehdestä, internetsivuilta, palvelutietovarannosta ja sosiaalisesta mediasta Sairauslomien määrä Eläköitymisikä Tiedotetaan uusista ja muuttuvista palveluista Ajantasaiset palvelukuvaukset Sairauslomapäivien määrä pienenee Ei työkyvyttömyyseläkkeitä Tehokkaasti ja taloudellisesti tuotetut palvelut Kuntamaisemaraportointi käytössä ja vertailu muihin kuntiin Raportointi käytössä kunnan toimialojen raportoinnissa ja vertailuraportti muihin kuntiin tehty Perustelut Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2016 lopussa oli 49,4 vuotta ja yli 60 vuotiaita oli 22 työntekijää. Eläkkeelle siirtyy lähivuosina merkittävä määrä työntekijöitä. KunTeko 2020 on kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on eri-ikäisten työntekijöiden huomioiminen toiminnassa. Hankkeesta saadaan tietoa ja toimintamalleja eri-ikäisten työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Eläköitymisten yhteydessä on tärkeää saada myös henkilöstövaihdokset mahdollisimmat sujuvaksi. Aikaisemmin osastolla on ollut määrärahavaraus yhdistysten yleisavustuksiin. Nyt talousarvioon on varattu avustusmäärärahat ao. osastoille. Yleishallintoon on varattu avustusmääräraha kiinteistöveroja maksaville yhdistyksille. Kunnalla on lahjoitusrahastoja, joita voidaan käyttää esim. kulttuurillisiin käyttötarkoituksiin. Rahastojen käytöstä päättää kunnanhallitus. 14
Suunnitelmavuodet 2019 2020 Kuntalaisille pyritään turvaamaan palvelut helposti tavoitettaviksi. Erityisesti uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen osalta tulee varmistaa palvelujen saaminen. Sähköisten palveluiden lisäksi kunnan tulee tarvittaessa tukea henkilökohtaista asiointia. Yleishallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 68 153 50 800 31 900-37,2 26 000 26 000 Ulkoiset menot -735 981-858 450-774 050-9,8-743 000-743 000 Toimintakate -667 827-807 650-742 150-8,1-717 000-717 000 Sisäiset tulot 17 451 25 000 17 000-32,0 17 000 17 000 Sisäiset menot -104 645-109 650-129 200 17,8-125 000-125 000 Toimintakate -87 194-84 650-112 200 32,5-108 000-108 000 Tulot yhteensä 85 604 75 800 48 900-35,5 43 000 43 000 Menot yhteensä -840 626-968 100-903 250-6,7-868 000-868 000 Toimintakate -755 021-892 300-854 350-4,3-825 000-825 000 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus TIETOHALLINTO Tietohallintoon sisältyy atk-laitteistojen ja -ohjelmistojen sekä vaihdepalveluiden hankinta. Palvelut hankitaan pääosin Sastamalan Tukipalvelu Oy:stä, jossa kunta on osakkaana yhdessä Sastamalan kaupungin ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Perustelut Tietohallintopalvelut ostetaan Sastamalan Tukipalvelu Oy:ltä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä irtautui yhtiöstä talous- ja henkilöstöhallinnon osalta 1.1.2017 ja tietohallinnon osalta 1.7.2017. Saskyn irtautuminen nostaa Punkalaitumen kustannuksia. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Vuoden 2020 alusta lukien voimaan tuleva maakuntauudistus pienentää jälleen yhtiöltä tilattavien palveluiden määrää. Suunnitelmavuosien aikana tulee harkittavaksi, miten toiminta jatkossa järjestetään. 15
Tietohallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 1 149 1 000-100,0 Ulkoiset menot -147 525-148 000-162 500 9,8-162 000-162 000 Toimintakate -146 376-147 000-162 500 10,5-162 000-162 000 Sisäiset tulot 147 281 147 000 164 500 11,9 164 000 164 000 Sisäiset menot -905-2 000 100,0-2 000-2 000 Toimintakate 146 376 147 000 162 500 10,5 162 000 162 000 Tulot yhteensä 148 430 148 000 164 500 11,1 164 000 164 000 Menot yhteensä -148 430-148 000-164 500 11,1-164 000-164 000 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Osasto ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinoelämän palveluita ostetaan Sastamalan kaupungilta. Pyritään parantamaan elinkeinoelämän edellytyksiä sekä luomaan myönteistä yrittäjäilmapiiriä. Aluearkkitehdin palvelut ostetaan Sastamalan kaupungilta. Aluearkkitehti toimii kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan sekä kulttuuriympäristön hoidon asiantuntijana. Maaseututoimen palvelut ostetaan Huittisten kaupungilta, joka hoitaa paikallisena viranomaisena erilaiset tukien käsittelyyn liittyvät tehtävät. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Uusien työpaikkojen syntyminen uusissa ja nykyisissä yrityksissä Uusien yritysten sijoittuminen / toiminnan käynnistyminen kunnassa Laaditaan valtuuston määrittämän strategian pohjalta kunnalle elinvoimaohjelma valtuustokaudeksi Työpaikkojen määrä kunnassa Yritysten määrä kunnassa Elinvoimaohjelma laadittu Työpaikkojen määrän lisääntyminen kunnassa Yritysten kokonaismäärän kasvu kunnassa Valtuustokauden pituinen elinvoimasuunnitelma laadittu 16
Koulun ympäristön asemakaavan muutos Penttilän alueen korttelin 133 kaavamuutos päiväkodin rakentamista varten Kanteenmaan kaavoitus teollisuuden tarpeita varten Penttilän alueen uudelleen kaavoitus Kaavan valmiusaste Kaava lainvoimainen Kanteenmaan kaavasuunnitelman valmiusaste Luonnos valmistunut Penttilän alueen uudesta kaavasta Alueella on uusi kaava, jossa on toimivat liikennejärjestelyt rakennettavalle koululle Päiväkodin kaavamuutos toteutettu Kanteenmaan kaavasuunnitelma tehty Penttilän alueesta valmistunut luonnos Perustelut Elinkeinotoiminnan kehittämisen, Kaavoituksen ja Maaseututoimen osastot on yhdistetty yhteiseksi Elinvoiman kehittäminen osastoksi. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Suunnitelmavuosina jatketaan Kanteenmaan kaavan saattamista lainvoimaiseksi ja Penttilän alueen kaavoitusta jatketaan luonnoksesta saadun palautteen perusteella. Elinvoiman kehittäminen TP 2016 TA 2017 TA 2018 Valtuuston määrittämän kuntastrategian pohjalta valmistellaan valtuustokauden mittainen elinvoimaohjelma, joka koostuu 6-24 kk mittaisista projekteista ja niihin sisältyvistä toimenpiteistä. Pienet kaavamuutokset toteutetaan ostopalveluina Sastamalan kaupungilta, mutta suuremmat muutokset kuten Kanteemaan kaavoitus ja Penttilän alueen kaavan luonnos ostetaan kaavoitukseen erikoistuneilta suunnittelutoimistoilta. Ulkoiset tulot 72 636 0,0 Ulkoiset menot -169 496-95 000-231 750 143,9-192 000-192 000 Toimintakate -96 859-95 000-231 750 143,9-192 000-192 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -1 614-9 750 100,0-10 000-10 000 Toimintakate -1 614 0-9 750 100,0-10 000-10 000 Tulot yhteensä 72 636 0 0 0,0 0 0 Menot yhteensä -171 109-95 000-241 500 154,2-202 000-202 000 Toimintakate -98 474-95 000-241 500 154,2-202 000-202 000 17
Kaavoitus TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 4 777 0,0 Ulkoiset menot -16 479-35 500-100,0 Toimintakate -11 702-35 500 0-100,0 0 0 Sisäiset tulot 0 0,0 Sisäiset menot 0 0,0 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 4 777 0 0,0 Menot yhteensä -16 479-35 500-100,0 Toimintakate -11 702-35 500 0-100,0 0 0 Maaseututoimi TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 0,0 Ulkoiset menot -81 743-83 800-100,0 Toimintakate -81 743-83 800 0-100,0 0 0 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -6 514-7 650-100,0 Toimintakate -6 514-7 650 0-100,0 0 0 Tulot yhteensä 0,0 Menot yhteensä -88 257-91 450 0-100,0 0 0 Toimintakate -88 257-91 450 0-100,0 0 0 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus MAA- JA METSÄALUEET Tehtäväalueeseen sisältyy kunnan omistamien maa-alueiden hoitaminen. Peltoalueet vuokrataan niiden soveltuessa elinkeinon harjoittamiseen. Metsien hoidosta on tehty sopimus Punkalaitumen Metsänhoitoyhdistys ry:n kanssa. Metsät hoidetaan hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Metsien taloudellinen ja ympäristöystävällinen hoitaminen Puunmyyntitulot Metsähakkuita suoritetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti Perustelut Kunnalla on metsäalueita n. 640 ha, josta on vuosittain tehty hakkuita metsähoidollisesti järkevällä tavalla. Puunmyyntitulot ovat olleet merkittävä kuntatalouden tulolähde. Vuonna 2013 metsänhoitosuunnitelma on uusittu, uusi suunnitelma on laadittu vuosille 2013 2022. Talousarviovuodelle on varattu tuloarvio metsänhoitoyhdistykseltä saadun arvion mukaan. 18
Kunta vuokraa ne peltoalueet, joita ei tarvita omassa toiminnassa. Vuokrasopimuksissa on ehto siitä, että kunta voi irtisanoa sopimuksen, mikäli maa-alue tarvitaan muuhun käyttöön. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Talousarviovuodelle myynnin määrää nostettiin talouden tasapainottamiseksi ja suunnitelmavuosina puun myynnin määrää vähennetään. Maa- ja metsäalueet TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 311 909 147 000 181 000 23,1 137 000 137 000 Ulkoiset menot -79 955-45 700-55 200 20,8-46 000-46 000 Toimintakate 231 954 101 300 125 800 24,2 91 000 91 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot 0,0 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 311 909 147 000 181 000 23,1 137 000 137 000 Menot yhteensä -79 955-45 700-55 200 20,8-46 000-46 000 Toimintakate 231 954 101 300 125 800 24,2 91 000 91 000 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus ERIKOISSAIRAANHOITO Kunta on jäsenenä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, mutta ostaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Punkalaidun kuuluu Lounais-Pirkanmaan tilaajarenkaaseen yhdessä Sastamalan kaupungin kanssa. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Kustannustehokas toiminta Kustannusten määrä Kustannukset eivät kasva yleistä kustannustason kehitystä voimakkaammin. Perustelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vuoksi erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö on siirtynyt vuosittain yhä enemmän Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin oli alle puolet eli n. 42 %. Talousarviovuonna tavoitteena on kunnan etujen ajaminen valmisteilla olevassa maakuntauudistuksessa. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Maakuntauudistuksen toteutuessa vastuu erikoissairaanhoidon tuottamisesta siirtyy maakunnalle vuoden 2020 alusta lukien. 19
Erikoissairaanhoito TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 0,0 Ulkoiset menot -4 969 278-4 589 000-4 782 800 4,2-4 800 000-4 800 000 Toimintakate -4 969 278-4 589 000-4 782 800 4,2-4 800 000-4 800 000 Sisäiset tulot 0 0,0 Sisäiset menot 0 0,0 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 0 0,0 Menot yhteensä -4 969 278-4 589 000-4 782 800 4,2-4 800 000-4 800 000 Toimintakate -4 969 278-4 589 000-4 782 800 4,2-4 800 000-4 800 000 Osasto SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella, jossa vastuukuntana toimii Sastamalan kaupunki eli Sotesi. Tehtäväalue sisältää perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten kotihoito- ja asumispalvelut, perusterveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Perusterveydenhuollon lähipalveluiden turvaaminen Palveluita saatavana lähipalveluina Perusterveydenhuollon palveluita on saatavissa omassa kunnassa lähipalveluina Perustelut Talousarviovuonna tavoitteena on kunnan etujen ajaminen valmisteilla olevassa maakuntauudistuksessa. Erityisen tärkeä asia on terveysaseman säilyttäminen omalla paikkakunnalla. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Valmisteilla olevan maakuntauudistuksen toteutuessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta siirtyy maakunnalle vuoden 2020 alusta lukien. Sosiaali- ja terveyspalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 175 239 100 000 80 000-20,0 80 000 80 000 Ulkoiset menot -7 602 905-7 450 750-8 003 400 7,4-7 991 000-7 991 000 Toimintakate -7 427 666-7 350 750-7 923 400 7,8-7 911 000-7 911 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -410-2 100-2 150 2,4-1 000-1 000 Toimintakate -410-2 100-2 150 2,4-1 000-1 000 Tulot yhteensä 175 239 100 000 80 000-20,0 80 000 80 000 Menot yhteensä -7 603 315-7 452 850-8 005 550 7,4-7 992 000-7 992 000 Toimintakate -7 428 076-7 352 850-7 925 550 7,8-7 912 000-7 912 000 20
Osasto RUOKA- JA PUHTAANAPITOPALVELUT Palvelusuunnitelman kuvaus Osaston tehtävänä on tukea hallintokuntien ydintehtäviä tuottamalla ruoka- ja puhtauspalveluja kunnan eri kohteissa. Ruokapalveluita tuotetaan keskitetysti Pakarin ja Yhteiskoulun keittiöillä. Palvelukeittiöinä toimivat Pohjoisseudun sekä päiväkodin keittiö. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Laadulliset hyvätasoiset palvelut Osaava hyvinvoiva henkilöstö Kustannustehokas palvelutuotanto Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyys väh. 3 asteikolla (1 4) Osaaminen vastaa työtehtäviä Motivoitunut henkilöstö Taloudellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetyt palvelut. Ateriahinnat /ateria Puhtaanapidonkustannukset /tunti, /m² Asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi ala-asteiden sekä yhteiskoulun ja lukion oppilaille ja henkilökunnalle 1-2 koulutusta/ vuosi Säännölliset palaverit, keskustelut. Kehitetään työnkiertoa ja osaamista eri kohteissa Asiakkaille oikein kohdennetut ruoka- ja puhtaanapitopalvelut. Perustelut Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään ala-asteen oppilaille ja henkilökunnalle. Tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstöresurssin saatavuuteen varaudutaan yhden oppisopimusopiskelijan avulla puhtaanapitopalveluissa. Oppisopimus jatkuu elokuuhun 2018. Vuoden 2018 aikana suunnitellaan ja kehitetään ruokapalvelujen toimintaa ottaen huomioon mahdolliset tulevat muutokset. Tuetaan ja koulutetaan henkilöstöä mahdollisessa muutoksessa. Ruoka- ja puhtaanapitopalvelun kustannuksiin vaikuttaa eri palveluiden ostajien tarpeet ja palvelujen laajuus. Asiakasmäärät ovat melko vakiintuneet ja koulujen asiakasmäärät pysyvät lähes ennallaan. Elintarvikkeiden hankinnassa on käytössä vuonna 2015 KuntaPron kilpailuttamaa hankintaa, joka on voimassa toistaiseksi. Vuoden 2016 aikana on otettu käyttöön KuntaPron kilpailuttama hankinta puhdistus- ja siivousaineista, suurkeittiöpesuaineista, siivousvälineistä, jätesäkeistä sekä pehmopapereista. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Yhteiskoulu lukion uudisrakennukseen yhteyteen valmistuu uusi tuotantokeittiö ja toimintaa kehitetään mahdollisten muutoksien mukaiseksi. Henkilökunnan määrä mitoitetaan palvelua vastaavaksi ja tulevaisuudessa tapahtuvan henkilökunnan eläköityminen huomioidaan rekrytointien tarpeessa. 21
Ruoka- ja puhtaanapitopalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 452 251 445 400 428 050-3,9 427 000 427 000 Ulkoiset menot -975 526-1 032 500-975 750-5,5-976 000-976 000 Toimintakate -523 275-587 100-547 700-6,7-549 000-549 000 Sisäiset tulot 642 059 702 700 680 900-3,1 682 000 682 000 Sisäiset menot -118 221-115 600-133 200 15,2-133 000-133 000 Toimintakate 523 838 587 100 547 700-6,7 549 000 549 000 Tulot yhteensä 1 094 310 1 148 100 1 108 950-3,4 1 109 000 1 109 000 Menot yhteensä -1 093 747-1 148 100-1 108 950-3,4-1 109 000-1 109 000 Toimintakate 563 0 0 0,0 0 0 KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 1 086 115 744 200 720 950-3,1 670 000 670 000 Ulkoiset menot -14 778 888-14 338 700-14 985 450 4,5-14 910 000-14 910 000 Toimintakate -13 692 773-13 594 500-14 264 500 4,9-14 240 000-14 240 000 Sisäiset tulot 806 791 874 700 862 400-1,4 863 000 863 000 Sisäiset menot -232 310-235 000-276 300 17,6-271 000-271 000 Toimintakate 574 481 639 700 586 100-8,4 592 000 592 000 Tulot yhteensä 1 892 906 1 618 900 1 583 350-2,2 1 533 000 1 533 000 Menot yhteensä -15 011 198-14 573 700-15 261 750 4,7-15 181 000-15 181 000 Toimintakate -13 118 292-12 954 800-13 678 400 5,6-13 648 000-13 648 000 HALLINTOTOIMI TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 1 086 115 744 200 730 950-1,8 680 000 670 000 Ulkoiset menot -14 785 969-14 358 600-15 002 650 4,5-14 927 000-14 918 000 Toimintakate -13 699 854-13 614 400-14 271 700 4,8-14 247 000-14 248 000 Sisäiset tulot 806 791 874 700 862 400-1,4 863 000 863 000 Sisäiset menot -232 368-235 000-276 300 17,6-271 000-271 000 Toimintakate 574 423 639 700 586 100-8,4 592 000 592 000 Tulot yhteensä 1 892 906 1 618 900 1 593 350-1,6 1 543 000 1 533 000 Menot yhteensä -15 018 337-14 593 600-15 278 950 4,7-15 198 000-15 189 000 Toimintakate -13 125 431-12 974 700-13 685 600 5,5-13 655 000-13 656 000 22
Sivistystoimi Osasto VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tarjota laadukasta ja yksilöllistä kasvatusta ja opetusta päivähoitoikäisille lapsille perheiden tarpeita vastaavalla tavalla. Hoitomuotoina ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Päiväkoti toimii toistaiseksi väistötiloissa tammikuussa 2016 sattuneen mittavan vesivahingon vuoksi. Päiväkodissa tarjotaan vuorohoitoa arkipäivisin joustavasti n. klo 5:00 21:00 välillä, sekä ns. normaaliaikana tapahtuvaa hoitoa n. klo 7.30 16.30. Perhepäivähoitajia on tarpeen mukaan 5-6 kotona työskentelevää hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoito toimii omana toimintayksikkönä perhepäivähoidon varahoitoyksikkönä, johon on sijoitettuna muutama oma lapsi. Päivähoito vastaa myös lasten kotihoidon tuesta sekä muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista päivähoitopalveluista. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Toimiva päivähoidon palvelurakenne. Osaava hyvinvoiva henkilöstö Kustannustehokas palvelutuotanto Läsnäolopäivien seuranta Suhdeluvun seuranta lapsia/hoitohenkilö Täydennyskoulutus velvoite täyttyy Kehityskeskustelut Hoitopäivän hinta 10000 hoitopäivää päiväkoti 6,5 lasta/hoitaja pphoito 4,2 lasta/hoitaja, varahoitoyksikkö 3,4 lasta/hoitaja 2,5 pv/henkilö Käydyt keskustelut Lasketaan tilinpäätökseen Perustelut Vuorohoidon kysyntä on edelleen lisääntynyt, ja päiväkodin vuorohoitoryhmä on ajoittain hyvinkin täynnä. Myös viikonloppuhoitotarve on lisääntynyt. Haasteena viikonloppuhoidon tarjoamiseen on tarvitsijoiden vaihteleva määrä ja tarpeen epäsäännöllisyys, joka vaikeuttaa hoitajien työvuorojen järjestelyä ja hoitajien ja lasten suhteen oikeaan mitoitusta arkipäivisin. Pitkän aukioloajan ja viikonlopputöiden järjestelyjen takia päiväkotiin on sijoitettu kumpaankin ryhmään yksi perhepäivähoitaja lisäresurssiksi. Kummassakin päiväkotiryhmässä on myös alle 3 v. lapsia, vuorohoitoryhmässä 5 ja normaalihoitoryhmässä 3 lasta, jotka sisarusryhmissä ovat tuplapaikalla. Päiväkodin tilaratkaisut toivottavasti ratkeavat v. 2018 aikana. Mikäli päiväkoti saadaan toimimaan asianmukaisissa riittävissä tiloissa, pystytään päiväkodin paikkalukua lisäämään niin, että kummassakin ryhmässä olisi laskennallisesti 21 24 lasta (huomioiden alle 3v. lasten määrä 4 lasta/hoitaja). Tällä lapsimäärällä tarvittava palkkalisäys olisi 1 hoitajan nimikkeellä toimiva henkilö (nykyisen perhepäivähoitajan tilalle tuleva). Varhaiskasvatuslain vaatimusten mukaan erityislastentarhanopettajanpalvelut tulisi turvata varhaiskasvatuslapsille. Tähän on varauduttu varaamalla erityislastentarhanopettajaresurssia päivähoitoon 5 h/vko. 23
Perhepäivähoidossa on eläköitymisen myötä perhepäivähoitajien määrä edelleen pienentynyt. V. 2018 on varauduttu 5 kotona työskentelevään perhepäivähoitajaan. Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö Varis säilyy toistaiseksi, mutta sinne on sijoitettu myös ryhmän omia lapsia. Variksessa työskentelee hoitaja ja 2 perhepäivähoitajaa. Talousarvion pohjana on päiväkodilla 30 35 lasta (6,5 lasta/hoitaja,) 2 lastentarhanopettajaa ja 4 hoitajaa ja 2 ryhmäperhepäivähoitajaa, perhepäivähoidossa 5 hoitajaa 22-25 lasta (4,2 lasta/hoitaja), varahoitoyksikössä 1 hoitaja, 2 ryhmäperhepäivähoitajaa ja 8 lasta (3,4 lasta/hoitaja). Henkilöstön määrä on siis 16 hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa ja varhaiskasvatusjohtaja. Kotihoidontuen saajien määrä on vaikeasti ennustettavissa. Vaikuttaisi, että hakijoiden määrä olisi hieman vähentynyt. Määrärahaa on vähän pudotettu. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Päivähoidon kehittämissuunnitelma toteutuu muuttamalla päiväkoti kaksiosastoiseksi. Perhepäivähoidon osuus pienenee luontaisen poistuman kautta vähitellen, joka tasapainottaa ikäluokkien pienentymisestä johtuvaa hoitolasten määrän vähentymistä. Varahoidon tarvetta ja resurssia arvioidaan vuosittain vähenevän perhepäivähoidon myötä. Varhaiskasvatus TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 101 229 111 750 117 800 5,4 118 000 118 000 Ulkoiset menot -785 682-823 100-825 000 0,2-825 000-825 000 Toimintakate -684 453-711 350-707 200-0,6-707 000-707 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -108 438-141 300-126 900-10,2-135 000-165 000 Toimintakate -108 438-141 300-126 900-10,2-135 000-165 000 Tulot yhteensä 101 229 111 750 117 800 5,4 118 000 118 000 Menot yhteensä -894 120-964 400-951 900-1,3-960 000-990 000 Toimintakate -792 891-852 650-834 100-2,2-842 000-872 000 Tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Päiväkoti hoitopäiviä lapsia/hoitohenkilö 4146 KA 6,6 5200 6,5 5000 6,5 7000 6,5 7000 6,5 Perhepäivähoito hoitopäiviä lapsia/hoitohenkilö 4346 KA 4,2 3700 4,2 3700 4,2 3500 4,2 3500 4,2 Varahoitoyksikkö hoitopäiviä lapsia/hoitohenkilö 1309 KA 2,6 1000 3,4 1300 3,4 1300 3,4 1300 3,4 Lasten kotihoidontuki KA 27,4 28 28 28 28 24
Osasto PERUSOPETUS Palvelusuunnitelman kuvaus Punkalaitumen kunta järjestää esi- ja perusopetusta kaikille oppivelvollisille kunkin yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Valmistavaa opetusta järjestetään resurssien ja tarpeen mukaan. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso 1) Esi- perus- ja lukioopetuksen uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen 2) Uuden yhteiskoulu-lukio koulurakennuksen pedagogisen suunnittelun viimeistely esim. tieto- ja viestintätekniikan osalta. 3) Hyvinvoinnin ja terveystietämyksen lisääminen oppilaskunnassa Uusien opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan kyselyillä henkilöstölle, oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kuunnellaan sekä henkilökunnan että oppilaskunnan näkemyksiä asiasta. Asiantuntijoiden mielipiteet otetaan huomioon Teematunteja ja viikkoja, jotka liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen 4) Laadukkaat koulupalvelut Asiakastyytyväisyys ja kouluviihtyvyyskyselyt 5) Oppimisen ja koulunkäynnin varhainen tuki Alimmilla luokilla ilmenneeseen kasvavaan tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Toteutuminen näkyy konkreettisina muutoksina koulutyössä. Uudesta koulurakennuksesta saadaan pedagogisesti hyvä koulurakennus. Mahdollisimman monella oppilaalla tietämys omasta terveydestä ja hyvinvoinnista lisääntyy Kouluarvosana > 8,25 Tukea tarvitsevat saavat riittävää koulunkäynnin ja oppimisen tukea ja tukea tarvitsemattomille pystytään takaamaan laadukas opetus. Perustelut Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön esikoulussa ja perusopetuksen 1-7-luokilla sekä lukion 1-2 luokilla laajentuen syksyllä 2018 8. luokalle ja lukion 3. luokalle. Opetussuunnitelma on normi, jolla ohjataan koulutusjärjestelmää. Uudet opetussuunnitelmat korostavat osallisuutta, oppijan omaa aktiivisuutta, yhdessä tekemistä sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Opetussuunnitelmien sisältämien oppimiskäsitysasioiden ja laaja-alaisten opintokokonaisuuksien vaatimien työskentelytapojen omaksuminen on pitkäjänteinen prosessi, jolla vastataan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Opetussuunnitelman edellyttämät muutokset tulee näkyä myönteisinä vaikutuksina oppilaan tasolla. Uudet opetussuunnitelmat painottavat TVT-tekniikan monipuolista hyödyntämistä, mikä vaatii satsausta sekä koulutukseen että laitteisiin ja oppimisympäristöihin. Uuden opetussuunnitelman myötä vakiinnutetaan ja vahvistetaan myös yhteistyötä mm. yrittäjien, 4hyhdistyksen, seurakunnan ja kunnan muiden toimialojen kanssa. Opetuksen järjestäjän on arvioitava toimintaansa. Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään oppilaan huoltajille ja oppilaille kouluviihtyvyyskyselyt. Lisäksi osallistutaan opetushallinnon ja muiden viranomaisten edellyttämiin arviointeihin. Alimmille vuosiluokille on ilmaantunut aiempaa enemmän tukea tarvitsevia oppilaita. Oikea aikainen ja riittävä tuki koulunkäynnin alkuvaiheessa ehkäisee ongelmien kasaantumista myöhemmille kouluvuosil- 25
le ja takaa laadukkaan opetuksen tarjoamisen kaikille oppilaille. Käytännön keinoja ovat koulun käynninohjaajan tuki, samanaikaisopetus ja erilaiset apuvälineet sekä henkilöstön koulutus. Toiminnan tehostaminen rahoitetaan budjettivaroin ja hankerahoituksella. Uuden koulurakennuksen rakentaminen alkaa ja pedagogisia viimeistelyjä ja ratkaisuja tehdään kalusteiden ja tieto- ja viestintätekniikan osalta. Tämä vaatii taloudellisia satsauksia sekä viranhaltioiden työajan käyttämistä suunnittelutyöhön. Suunnitelmavuodet 2019 2020 Uudet opetussuunnitelmat ovat käytössä koko koululaitoksessa, Yhteiskoulu-lukio toimii uusissa tiloissa. Merkittävä lähivuosien haaste on myös henkilöstön siirtyminen eläkkeelle. Ammatillisen eläkeiän saavuttaa suunnitelmakaudella muutama opettaja. Virkoja täytettäessä on tarkkaan mietittävä, mihin haetaan uusia henkilöitä ja millaisilla koulutuksilla ja mitkä voidaan hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä. Aineopetuksen turvaaminen on varmistettava. Sähköisiin oppimisympäristöihin ja ICT teknologiaan on varattava rahaa, jotta jokaisella oppilaalla olisi käytössään oppimisen välineenä tabletti tai muu tarkoitukseen soveltuva laite. Perusopetus TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ulkoiset tulot 378 314 339 500 345 950 1,9 346 000 346 000 Ulkoiset menot -2 524 003-2 645 000-2 605 350-1,5-2 605 000-2 605 000 Toimintakate -2 145 690-2 305 500-2 259 400-2,0-2 259 000-2 259 000 Sisäiset tulot 83 550 100,0 84 000 84 000 Sisäiset menot -818 068-929 350-921 600-0,8-926 000-996 000 Toimintakate -818 068-929 350-838 050-9,8-842 000-912 000 Tulot yhteensä 378 314 339 500 429 500 26,5 430 000 430 000 Menot yhteensä -3 342 072-3 574 350-3 526 950-1,3-3 531 000-3 601 000 Toimintakate -2 963 758-3 234 850-3 097 450-4,2-3 101 000-3 171 000 Oppilasennuste 2016 2017 2018 2019 2020 Keskuskoulu 153 138 136 134 116 Pohjoisseudun koulu 82 81 71 61 56 Yhteiskoulu 94 93 99 104 104 Valmistava opetus 9 6 20 20 20 26
Osasto LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelman kuvaus Punkalaitumen lukio on paikkakunnan ainoa toisen asteen oppilaitos. Punkalaitumen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelupaikan ja laadukkaan opetuksen mahdollisimman monelle paikkakuntalaiselle ja lähikunnasta tulevalle nuorelle. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso 1. Uuden lukion opetussuunnitelman toteuttaminen. 2. Vuoden 2018 aikana lähes kaikki ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavat yo-kokeet ovat sähköisessä ympäristössä 3. Oppilaat saavat jatkoopintokelpoisuuden. 4. Yhteistyö lähikuntien ja muiden pienten lukioiden kanssa. 5. Oppimisen ja opiskelun tuki. Arvioinnin monipuolistaminen Uuden opetussuunnitelman toteutumista ja toimivuutta arvioidaan henkilöstön kanssa Tekniikka kokeita varten on kunnossa. Opettajat ja opiskelijat osaavat käyttää sähköisiä koeympäristöjä Seurataan lähtötaso huomioon ottaen lukion oppilaiden menestystä YO -kirjoituksissa. Seurataan lukion päättävien opiskelijoiden sijoittumista jatko-opiskelupaikkoihin. Toimitaan pienten lukioiden verkostossa ja tehdään yhteistyötä lähikuntien lukioiden kanssa. Lukio-opiskelijaa pyritään tukemaan ja ohjaamaan opiskeluissa mahdollisimman monipuolisesti. Opiskelijoille annetaan monipuolista arviointia heidän osaamisestaan ja kehittymisestään. Syksyllä 2018 kaikki lukion oppilaat ovat uuden opetussuunnitelman piirissä ja uuden opetussuunnitelman toteutuminen näkyy lukio-opetuksessa ja opiskelussa. Sähköisiä kurssikokeita järjestetään mahdollisuuksien mukaan jokaisella koeviikoilla. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen kannettava tietokone Mahdollisimman moni lukion päättävä jatkaa opintojaan yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa. Yhteistyön jatkuminen ja sen tiivistyminen. Jokaiselle lukio-opiskelijalle tehdään luki-testi. Lukiossa on mahdollisuus saada myös tukiopetusta. Perustelut Uudet opetussuunnitelmat painottavat TVT-tekniikan monipuolista hyödyntämistä. Lisäksi kokeita tehdään entistä enemmän sähköisissä ympäristöissä. Tämä vaatii jonkin verran panostusta sekä koulutukseen että laitteisiin. Uuden opetussuunnitelman myötä myös yrittäjyyskasvatusta lisätään lukioopintoihin. Opetuksen järjestäjän on arvioitava toimintaansa. Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään sekä opiskelijan huoltajille että opiskelijoille. Lisäksi osallistutaan eri viranomaisten edellyttämiin kyselyihin ja arviointeihin. Punkalaitumen lukio on mukana valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa. Kuuluminen tähän verkostoon edellyttää muiden lukioiden kanssa yhteistä kehitystyötä ja myös jonkin verran opettajien koulutuspäiviä. 27