Eväitä kestävän kaupunkivihreän suunnitteluun 8.10.2014 Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla Maija Faehnle SYKE & Helsingin yliopisto
Mitä on hyvä suunnittelu?
Suunnittelutehtävä osana kokonaisuutta: esimerkkinä yleiskaavoitus Maakuntakaavoitus Seudulliset ohjelmat MAL-sopimus Maapolitiikan linjaukset Yleiskaavoitus Mitä on jo ratkaistu? Mitä ratkaista nyt? Mikä kuuluu alemmalle tasolle? Miten vuorovaikuttaa alas, ylös ja sivuille? Asemakaavoitus Rakennussuunnittelu Katu- ja viheralueiden suunnittelu Pihasuunnittelu
Ei kaikkea kaikkialla Voi ei, täytyykö tässä vielä kaikki ekosysteemipalvelutkin selvittää! Yleiskaavaako teet? Keskity siihen, mikä juuri yleiskaavoituksessa on olennaista! No eihän tämä niin vaikeaa olekaan! Ekosysteemipalvelu Hiilensidonta Suuri hiilensidontakapasiteetti Maakunta, seutu Laajat metsäalueet Kunta, kunnan osa Kortteli, tontti Viilennys Tiivis rakennettu ympäristö kesäkuumalla Yhdyskuntien viheralueet Katupuut Tonttivihreä
Evästystä: esite ja verkkotietopankki MITÄ ratkaistava milläkin suunnittelun tasolla Olennaiset asiat, oikealla tasolla Suunnittelutasojen toimivuus yhdessä MITEN vihreä infrastruktuuri ja ekosysteemipalvelut huomioon suunnitteluprosessissa Ajattelutavat Tiedon hankinta ja analysointi ESIMERKKEJÄ Eri tasot Erityyppiset alueet ja suunnittelutilanteet
Inspiraation ja oivallusten lähde Luottamushenkilöille, ministeriöiden, aluehallinnon ja kuntien viranhaltijoille ja konsulteille Myös esimerkiksi järjestöille, kansalaisryhmille ja tutkijoille Avuksi suunnittelussa ohjelmien ja linjausten laadinnassa selvitysten valmistelussa vaikutusten arvioinneissa maankäyttövaihtoehtojen vertailuissa lausunnonannossa viranomaisneuvotteluissa
Käyttäjät ja tutkijat yhteistyössä SYKE & Helsingin yliopisto (ENSUREtutkimushanke*) & Viherympäristöliiton Maiseman huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa -työryhmä (MaMa) Ohjaus: MaMa-ryhmä, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, kaupunkeja, SLL Yhteistyö mm. ViherKARA-verkoston kanssa *Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla ENSURE (2011 2014) rah. Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Ilmatieteen laitos
Ydintiimi Leena Kopperoinen, SYKE Maija Faehnle, SYKE & HY Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki, MaMa-ryhmän pj Seppo Närhi, VYL Harry Schulman, HY, esitetyön tutkimusosion vetäjä Niina Panula, HY Rosa Aamunkoi, Aamunkoi t:mi Aino Arjas, VYL
Valmista tammikuussa 2015 Luonnoksen kommentointi 2015 2012 Haastattelut 2013 Kunnat, maakuntien liitot, ELY-keskus, YM, Kuntaliitto, yritykset, järjestöt Pääasiassa pk-seudulla 39 henkilöä 25 haastattelua 2013 2014 Työpaja 8.10.2014 Nimiehdokkaita Viherrakenteesta virtaa suuntaviivoja kestävän kaupungin suunnitteluun Kestävää kaupunkivihreää eväitä päätöksentekoon ja suunnitteluun ESITE TIETO- PANKKI Kirjallisuuskatsaus ENSURE-hankkeen muut osatutkimukset Muut hankkkeet Vastaava haastattelututkimus Tukholman seudulla (Sara Borgström, SRC) Kestävien kaupunkiseutujen viherrakenteen ja maiseman suunnittelun tietopankki: Työkaluja, esimerkkejä, ohjeistuksia, tietolähteitä
Esite hyödylliseksi: asiantuntemustanne tarvitaan! 1) Ohjausvälineet ja niiden käyttäjät 2) Tasojen työnjako ja yhteistyö teemoittain 3) Suunnittelun ongelmatilanteet ja niistä selviäminen
MAAKUNTA SEUTU KUNTA KUNNAN OSA KORTTELI Ohjausvälineitä MAL-sopimus Maapolitiikan linjaukset Viheraluestrategia Yleiskaava, osayleiskaava Asemakaava Metropolisopimus Metropolikaava Viheralueohjelma Hulevesiohjelma Hulevesisuunnitelma Maakuntakaava Yleissuunnitelma / Katu- ja viheraluesuunnitelma Maakuntaohjelma Rakennemallit Kuntien yhteinen yleiskaava / osayleiskaava TONTTI Rakennusjärjestys Tontinluovutusehdot Rakennustapaohje Rakennussuunnitelma Pihasuunnitelma Luonnonsuojelulain mukainen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsäsuunnitelma Luonnonhoitosuunnitelma Puistosuunnitelma
1) Ohjausvälineet ja niiden käyttäjät Mitä ovat viherrakenteen ja maiseman suunnittelun keskeiset oikeusvaikutteiset ja muut ohjausvälineet eri mittakaavatasoilla ja mitkä tahot näitä käyttävät? materiaali: kaavio, jossa tasoittain välineet ja toimijat 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: 5 hyvin toimivaa välinettä (+) 5 välinettä, joita pitäisi kehittää tai joiden käyttöä pitäisi lisätä tai parantaa (-)
Vihreän infrastruktuurin konkretisointiketjut: hulevesien hallinta Maakuntakaavoitus Pohjavesialueiden ja vedenhankintaja Natura-vesistöjen suojelu (Osa)yleiskaavoitus Hulevesisuunnitelma, pienvesiselvitys, imeytys- ja viivytysalueiden periaatteet Asemakaavoitus Vaatimukset kaavamääräyksissä, imeytys- ja viivytysalueiden sijainti Rakennussuunnittelu, pihasuunnittelu Läpäisevän pinnan rakenne, sadeveden käyttö, viivytys ja imeytys tontilla Katu- ja viheralueiden suunnittelu Läpäisevän pinnan rakenne, viivytys ja imeytys katu- ja viheralueilla
2) Tasojen työnjako ja yhteistyö teemoittain Mitä ovat olennaisimmat asiat, joita kullakin tasolla on ratkaistava? Materiaali: kaavio, jossa tasoittain ehdotus olennaisimmiksi asioiksi kustakin teemasta 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: vähemmän tärkeät asiat, vähintään 1/teema (-)
Kun tasojen toiminta kokonaisuutena ei suju niin hyvin kuin pitäisi Haaste Esimerkkejä ongelmatilanteista Mahdollisia seurauksia Ongelmien ennaltaehkäisy Ongelmien haitallisten seurausten lieventäminen Suunnitelma karkaa seuraavalle tasolle Asemakaavassa määritellään katupuiden paikat, vaikkei kysymys ole kaupunkikuvassa erityisen tärkeistä puista. Toteutuksessa osoittautuu, etteivät katupuille osoitetut paikat ole teknisesti eivätkä taloudellisesti järkeviä. Asemakaavan laadinta yhdessä toteuttajien kanssa. Luottaminen toteuttajien ammattitaitoon. Katupuiden sijoittamisen suunnittelu asemakaavan toteutusvaiheessa uudelleen. Suunnitelma jättää sille kuuluvat ratkaisut tehtäväksi seuraavilla tasoilla Maakuntakaavoituksessa ei suunnitella viherrakennetta kokonaisuutena, vaan se jätetään tehtäväksi yleiskaavoituksessa. Yleiskaavoituksessa heikennetään juuri seudullisesti tärkeitä viheryhteyksiä tai luontoaluekokonaisuuksia, vaikka muitakin, parempia vaihtoehtoja olisi ollut. Panostaminen kuntien yhteisen tahotilan aikaan saamiseen seudun kehittämisestä kokonaisuutena, viherrakenne huomioon ottaen. Maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen tiivis yhteistyö. Tarttuminen mahdollisuuksiin, joita ei vielä ole menetetty, esimerkiksi seudullisen virkistysreitin toimivuuden ja houkuttavuuden turvaaminen myös viheryhteyden katkeamiskohdassa.
3) Suunnittelun ongelmatilanteet ja niistä selviäminen Millaisia tasojen yhteistoimintaan liittyviä ongelmia/haasteita on ja miten niitä voidaan ratkaista ja ehkäistä? Materiaali: kaavio, jossa esimerkkejä erityyppisistä ongelmatilanteista ja mahdollisista seurauksista, ratkaisu- ja ennaltaehkäisykeinoista 1) Luonnoksen parantaminen 2) Priorisointi: 5 tärkeää asiaa esitteeseen otettavaksi (+) 5 pois jätettävää asiaa (-)
Aikataulu 13.00-13.45 Luonnoksen parantaminen ja priorisointi 13.45-14.00 Tauko ja siirtyminen eri ryhmään 14.00-14.30 Auditointi: kysymykset ja vastaukset edellisen ryhmän työstä, työn jalostaminen edelleen 14.30-15.30 Ryhmätöiden esittely ja keskustelu 15.30-16.00 Yhteenveto ja jatkotoimet
Työn iloa! Kuva: Maija Faehnle
Luonnos kommentoitavaksi Kommentointiaika alustavasti 17.-28.10. Postilista: luonnos kommentoitavaksi + tieto esitteen ja verkkomateriaalin ilmestymisestä Tervetuloa mukaan listalle! maija.faehnle [at] ymparisto.fi Luonnoksen kommentointia yhdessä yhteistyökumppanien kanssa voi hyödyntää tilaisuutena keskustella yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. http://en.wikipedia.org/ wiki/idea