FCG Finnish Consulting Group Oy POLVIJÄRVEN KUNTA Syvälahti Syvälahden tilan ranta-asemakaava Kaavaselostus, luonnos P13357 10.3.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Ranta-asemakaava... 1 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 2 LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 2.1.2 Luonnonympäristö... 2 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.1.4 Maanomistus... 9 2.2 Suunnittelutilanne... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö...10 3.2.1 Osalliset...10 3.2.2 Vireilletulo...10 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...10 3.2.4 Viranomaisyhteistyö...11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...11 4.1 Kaavan rakenne...11 4.1.1 Mitoitus...11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...11 4.3 Aluevaraukset...11 4.4 Kaavan vaikutukset...14 4.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen...14 4.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...14 4.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...14 4.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...15 4.4.5 Taloudelliset vaikutukset...15 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset...15 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset...15 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...15 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus...15 5.2 Toteutuksen seuranta...15 Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolaomake Kaavakartta
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 1 (16) POLVIJÄRVEN KUNTA SYVÄLAHDEN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. täydennetään prosessin edetessä Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2011 välisen ajan. Ranta-asemakaava laaditaan Polvijärven kunnan Niskaniemen kylän Syvälahden tilalle 55:3. Kaavoitettava alue sijoittuu Höytiäisen Syvälahden länsirannalle kunnan itäosaan. Suunnittelualueella on vanha talouskeskus ja yksi vanha loma-asuinpaikka. Vastarannalla on lukuisia muita loma-asuntoja. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 1,2 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 ha. Ranta-asemakaava-alueelle on kaavoitettu yksi erillispientalojen ja neljä lomarakennusten rakennuspaikkaa. Alueelle on osoitettu yhteensä viisi rakennuspaikkaa, joista kaksi on vanhoja. Kuva1: Ranta-asemakaava-alueen rajaus ja sijainti
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 2 (16) 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee Höytiäisen Syvälahden länsirannalla Polvijärven kunnan itäosassa. Kaava-alue on maakuntakaavan normaalin mitoituksen rantarakentamisen vyöhykettä (ra-2). Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 7.10.2010. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimman alueen muodistaa Syvälahdenvaaran kallioalue, johon selvitysalue rajautuu pohjoisosistaan. Selvitysalueelta ei ole tiedossa eikä todettu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja eikä uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Tietoja alueen luonnonoloista sekä uhanalaisista lajeista on saatu maastoinventoinnin lisäksi Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä. Maisema Selvitysalue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi- Suomen Pohjois-Karjalan järviseutuun. Pinnanmuodoiltaan seutu on loivasti kumpuilevaa aluetta. Höytiäisen vähäsaariset selkävedet hallitsevat maisemaa. Maaperältään alue on vaihtelevaa, sillä karut ja viljavat maat vaihtelevat pienipiirteisesti. Selvitysalue sijaitsee Höytiäisestä erottuvan Syvälahden länsirannalla. Pinnanmuodoiltaan alue on pääosin loivasti kumpuilevaa. Pohjoisosassa Syvälahdenvaaran jyrkät ja louhikkoiset rinteet sekä kallioseinämät laskevat lahteen. Syvälahdenvaaran kallioalue muodostaa selvitysalueen maisemallisesti arvokkaimman kohteen. Metsät ovat mäntyvaltaiset ja karut. Aluetta halkovan luode-kaakkosuuntaisen rinteen alaosan louhikkovyö on ainakin osin Höytiäisen vanhan rannan huuhtoutunutta kivikkoa, jolla on vain niukasti kasvillisuutta. Rannan tuntumassa ja entisten peltojen reunamilla vallitsevat koivikot, jotka ovat osin metsitettyä peltoa, osin entisiä metsälaitumia.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 3 (16) Kuva. Höytiäisen vanhan rannan huuhtoutuneita kivikoita on selvitysalueen pohjoisosassa. Rakennettua aluetta on Syvälahden tilakeskuksen ympäristössä, jossa on myös pienialaisia peltolohkoja. Selvitysalueen keskiosassa on kaksi lomarakennusta. Lomarakennuksille on tehty uusi tie, jota reunustavat hakatut alueet. Rinnehakkuita on tehty Syvälahdenvaaran rinteessä. Kuva. Syvälahden taloa ympäröivät koivikot ja pienet peltolohkot.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 4 (16) Kuva. Uutta tietä reunustavat mäntykankaat ja hakatut alueet. Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu ympäristöhallinnon lähteistä 1. Selvitysalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04) Höytiäisen valuma-alueeseen (04.8), Höytiäisen alueen (04.82) Höytiäisen lähialueeseen (04.821). Syvälahti on karu ja kirkasvetinen. Lahden pohjoispäästä on yhteys Höytiäiseen Hukkasalmen kautta. Selvitysalueen purot on perattu ojiksi. Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalueella vallitsevat karut ja keskinkertaiset metsämaat. Pääosin metsät ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkoja mäntykankaita, joiden lajistoon kuuluvat puolukka, mustikka, kanerva, metsälauha, kevätpiippo ja kangasmaitikka. Pienialaisesti esiintyy myös mustikkatyypin (MT) tuoreita kankaita. Karuimmilla, louhikkoisilla kohdin on kanervatyypin (CT) kuivaa mäntykangasta. Rehevyyttä on lähinnä perattujen purojen varsilla sekä selvitysalueen eteläosassa rantaluhdan jatkeena. Pienialaiset lehtokuviot ovat kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteisia. Varttuneen puuston muodostavat harmaaleppä ja koivu. Kasvillisuudessa on piirteitä sekä saniaistyypin kosteista että käenkaalimesiangervotyypin kosteista suurruoholehdoista. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, karhunputki, ojakellukka, käenkaali, vadelma, punaailakki, nurmilauha, metsäkastikka, metsälvejuuri ja soreahiirenporras. 1 Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2011; www.ymparisto.fi
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 5 (16) Kuva. Alueella vallitsevat puolukkatyypin kuivahkot mäntykankaat. Entiset pellot on metsitetty ja niillä kasvaa vaihtelevasti kuusi- ja koivutaimikkoa. Peltoja reunustavat laidunvaikuteiset, pääosin nuoret koivikot, joissa kasvaa lisäksi haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Heinäisen kenttäkerroksen kasvillisuuteen kuuluvat mm. metsäkastikka, hietakastikka, nurmilauha, metsälauha, nurmirölli, mustikka, puolukka, metsämansikka, puna-ailakki, kultapiisku, lillukka, vadelma ja metsäalvejuuri. Kuva. Pellot on metsitetty.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 6 (16) Kuva. Entisiä peltoja reunustavat heinäiset koivikot. Rantametsät ovat lehtipuuvaltaisia, koivun, harmaalepän ja pihlajan muodostamia pensastoja. Tyypillisesti rantaviivassa on muutamia järeämpiä koivua. Selvitysalueen pohjoisosassa rantakasvillisuutta on niukasti. Tyypillisiä lajeja ovat järvikorte, pullosara, kurjanjalka, terttulapi, kastikat ja suo-orvokki. Hiekkapohjaisilla kohdin kasvaa pohjaruusukasvillisuutta, vaalealahnanruohoa. Eteläosan lahden pohjukat ovat mutapohjaisia. Rantakasvillisuutteen kuuluvat mm. kastikat, kurjenjalka, suoputki ja järvikorte. Alavimmilla rannoilla on pajuluhtaa. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvitysajankohdasta johtuen havainnot jäivät vähäisiksi. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lajeja. Maastoinventoinneissa havaittiin tiaisparvia (talitiainen, sinitiainen, hömötiainen) sekä käpytikka. Syvälahdenvaaran metsissä pesii korppi. Lintujen lajimäärä on suurin pellonreunuspensaikoissa ja rehevissä rantametsissä. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa eikä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, lintudirektiivilajeja eikä uhanalaisia tai harvinaisia lajeja 2. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 3 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 4 ) suojeltuja luontotyyppejä. 2 Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä. Pohjois-Karjalan Ely-keskus. 21.1.2011 3 Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (14.2.1997/160) 4 Vesilaki (264/1961)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 7 (16) Kuva. Kaava-alueen arvokkaat luontokohteet. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain alue on selvitysalueen pohjoisosaan rajautuva Syvälahdenvaaran kallioalue (KAO070055) (45,4 ha), joka on maakunnallisesti arvokas kohde. Kohde erottuu jylhyydellään Syvälahden vesimaisemaan. Kallioalueen louhikkoisia rinteitä on hakattu selvitysalueen puolella. Kuva. Syvälahdenvaaran kallioalueella on myös maisemallista arvoa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 8 (16) Selvitysalueen eteläosan lahdenpohjukan alavilla rannoilla on rantaluhtien ja lehdon muodostama luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä luontokokonaisuus (0,3 ha). Rannan tuntumassa on pajuluhtaa, jonka lajistoon kuuluvat mm. järvikorte, kastikat, kurjenjalka, terttualpi, suo-orvokki, suo-ohdake, mesiangervo, kropikaisla ja metsäalvejuuri. Kohteen keskiosassa on harmaaleppä-koivulehtoa, jossa luhtaisuutta. Käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kostean suurruoholehdon valtalaji on ojakellukka, muuta lajistoa mm. mesianvervo, vadelma, korpikastikka, peltokorte, metsäalvejuuri ja soreahiirenporras. Kohteen arvoa heikentävät ojitukset sekä kulttuurivaikutteisuus. Rantaluhdat ja rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 5 ). Kuva. Alavissa lahdenpohjukoissa on luhtaisuutta. Kuva. Kosteat lehdot ovat suurruoho- ja sanikkaisvaltaisia. 5 Metsälaki (12.12.1996/1093); Metsäasetus (20.12.1996/1200)
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 9 (16) 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus Yhdyskuntarakenne Alue on normaalin mitoituksen rantarakentamisen vyöhykettä (ra-2). Palvelut 2.2 Suunnittelutilanne Alueen palvelut haetaan Polvijärven taajamasta tai Jounsuu kaupungista. Liikenne- ja ympäristöhäiriöt Liikenne alueelle tapahtuu yksityistien kautta. Alueeseen ei kohdistu ympäristöhäiriötä. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. Kaava-alue on yksityisten omistuksessa. 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti 27.12.2007 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu aluevarausta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan täydennyksen 4.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti 10.6.2010 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen, joka täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavan täydennyksessä ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Yleiskaavat ja ranta-asemakaava Joensuun seudun seutuvaltuusto päätti kokouksessaan 2.12.2008 ( 12) hyväksyä ehdotuksen Joensuun seudun yleiskaava 2020:ksi seutuhallituksen esityksen mukaisesti ja päätti saattaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Yleiskaavassa tilan rantaviiva on osoitettu: Normaalin mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeeksi (ra-2), jonka määräys on Vyöhykkeen piirissä olevilla rannoilla on keskimääräiset edellytykset rantavyöhykkeellä tapahtuvaan rakentamiseen verrattuna vastaavan tyyppisiin vesistöihin tai saman vesistön muihin osiin. Syvälahden länsipuolelle on osoitettu ulkoilun yhteystarve merkintä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 10 (16) Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana tullaan käyttämään maastokarttaaineistosta tulostettua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan käytön pohjakarttana on hyväksynyt Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus osoittaa tilan ranta-alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset 3.2.2 Vireilletulo Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaa-va saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhtei-söt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: ympäristön asukkaat alueen maanomistajat Viranomaiset: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kunnan hallintokunnat: kunnahallitus tekninen lautakunta rakenenuslautakunta Muut yhteisöt: Sähköyhtiö (PKS) Vireilletulosta ilmoitetaan samalla kun valmisteluaineisto laitetaan nähtäville. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx xx.xx.xxxx välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 11 (16) 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 26.1.2011. Neuvottelussa nousi esille ELY:n toimesta: Alustavan luonnoksen mitoitus on korkea, kun huomioidaan tilasta aikaisemmin erotetut rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoittuvat tilan eteläpuolelle. Alueen eteläosaan sijoittuu arvokas kallioalue. Rakennuspaikkakohtaisena rakennusoikeutena voi käyttää Joensuun ympäristön yleiskaavan rakennusoikeuksia. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueelle on osoitettu 4 lomarakennuspaikkaa ja 1 erillispientalojen rakennuspaikka kahteen kortteliin rakentamisen kannalta parhaille alueille. rakennuspaikat on sijoitettu siten, että ne ovat mahdollisimman kauka vastarannan rakennuspaikoista. Kaava-alueella ei ole palveluita. Loma-asukkaiden tarvitsemat palvelut sijaitsevat Polvijärven ja Ylämyllyn taajamassa tai Joensuun kaupungissa. Kaava-alueella on rantaviivaa noin 1150 m ja mitoitusrantaviivaa 760 metriä. ranta-asemakaavan mitoitukseksi tulee 6 rakennuspaikalla/km 4,6 rakennuspaikkaa / mitoitusrantaviiva ja 5,2 rakennuspaikkaa/ todellinen rantaviiva. Syvälahti tilasta on vuonna 1976 erotettu tilat 55:1 ja 55:2. Tila 55:1 on edelleen jaettu tiloiksi 55:4 ja 55:5. Kaikilla kolmella tilalla on lomarakennukset. Erotettua rantaviivaa on yhteensä noin 600 m ja mitoitusrantaviivaa 500 m. Erotetun alueen rakennusoikeus on mitoituskertoimella 5 ja 6 kolme rakennuspaikkaa, joten erotetut tilat eivät rasita kaava-alueen rakennussoikeutta. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu olevan loma-asunnon molemmille puolille. Rakennus-paikkojen sijoittelulla on heikoiten rakentamiseen soveltuvan alueen voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle. 4.3 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on 14,1 ha AO-1, Erillispientalojen korttelialue Tilan talouskeskuksen ja rantasaunan muodostama alue on osoitettu 1 erillispientalojen rakennuspaikka. Rakennuspaikka on 1,27 ha suuruinen. Rakennukset saavat olla puolitoistakerroksisia ja rakennuspaikalle saa rakentaa 400k-m2.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 12 (16) Aluetta koskee kaavamääräys: Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m2 saunan, sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 400 k-m2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 40 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen korkeintaan 30 k-m2 suuruisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennuksessa kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason on oltava N60+ 147,0 m yläpuolella. Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan Ympäristöoppaan n:o 52:n sivulla 29 osoittamalla tavalla; Markku Ollila 1999/Syke, YM ja MMM. Rakennusten tulee olla sijoittelun ja muodon puolesta ympäröivään luontoon ja muuhun ympäristöön sopeutuvia. Kattorakenteiltaan rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojapuusto tai pensaisto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei rakennuspaikalla saa poistaa. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää kaivamalla, louhimalla tai pengertämällä. Tavanomaisten laiturirakenteiden rakentaminen sekä rannan kunnostaminen uintipaikkaa ja /tai venepaikkaa varten on kuitenkin sallittua. Rakennuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin rakennuspaikat on lohkottu tai merkitty maastoon siten kuin siitä on erikseen säädetty. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätevesien käsittelyä koskevat suunnitelmat maaperä-, mitoitus- ym. tietoineen tulee liittää aina rakennuslupahakemukseen. Suositeltavia käymäläratkaisuja ovat kompostikäymälät ja tiivispohjaiset kuivakäymälät. RA-1, Loma-asuntojen korttelialue Alueelle on osoitettu 4 loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat ovat noin 0,5 ha suuruisia. Rakennukset saavat olla puolitoistakerroksisia ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa 250 k-m2. Aluetta koskee kaavamääräys: Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m2 saunan, sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 250 k-m2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen korkeintaan 30 k-m2 suuruisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennuksessa kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason on oltava N60+ 147,0 m yläpuolella. Em.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 13 (16) lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan Ympäristöoppaan n:o 52:n sivulla 29 osoittamalla tavalla; Markku Ollila 1999/Syke, YM ja MMM. Rakennusten tulee olla sijoittelun ja muodon puolesta ympäröivään luontoon ja muuhun ympäristöön sopeutuvia. Kattorakenteiltaan rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojapuusto tai pensaisto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei rakennuspaikalla saa poistaa. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää kaivamalla, louhimalla tai pengertämällä. Tavanomaisten laiturirakenteiden rakentaminen sekä rannan kunnostaminen uintipaikkaa ja /tai venepaikkaa varten on kuitenkin sallittua. Rakennuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin rakennuspaikat on lohkottu tai merkitty maastoon siten kuin siitä on erikseen säädetty. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätevesien käsittelyä koskevat suunnitelmat maaperä-, mitoitus- ym. tietoineen tulee liittää aina rakennuslupahakemukseen. Suositeltavia käymäläratkaisuja ovat kompostikäymälät ja tiivispohjaiset kuivakäymälät. Maa- ja metsätalousalue Muu kuin korttelialueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. Rakennuspaikoille on osoitettu ohjeellinen tieyhteys. Tien lopullinen sijainti ratkeaa teiden rakentamisen yhteydessä. Luontoarvot Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain alue on selvitysalueen pohjoisosaan rajautuva Syvälahdenvaaran kallioalue (KAO070055), joka on kaavassa merkitty arvokkaaksi kallioalueeksi. Tekninen huolto Jätevedet on hoidettava kiinteistökohtaisesti. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukai-sesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Kulku rakennuspaikoille on osoitettu ajoyhteytenä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 14 (16) Suositeltavimmat ratkaisut jätevesien käsittelylle ovat: Ensisijaisia ja aina hyväksyttäviä käymäläratkaisuja ovat esim. kompostikäymälä ja tiivispohjainen kuivakäymälä (minimietäisyys rantaviivasta 30 m ja naapurin rajasta 5 m) sekä haihduttava (sähkö) käymälä. Rakennuslupamenettelyn yhteydessä voidaan käymäläratkaisuksi hyväksyä myös vesikäymälä, jos sen tarvetta on pidettävä perusteltuna. Sauna- ja muut vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää imeytyskaivon kautta maaperään vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Mikäli pesuvesiä muodostuu tavanomaista enemmän (rakennukseen tulee vesijohto), tulee pesuvedet imeyttää kaksiosaisen saostuskaivokäsittelyn kautta maaperään vähintään 20 m etäisyydelle rantaviivasta. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 4.4.1.1 Toimiva-aluerakenne Kaava ei synnytä yksittäisiä uusia rakennuspaikkoja, jotka olisivat irrallaan suunnitellusta olevasta rakenteesta. 4.4.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikka ei sijaitse tulvaherkällä alueella. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitettu alue tai tieyhteys eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. 4.4.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 4.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kaavassa yhteen ryhmää siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Kaavalla ei ole osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja. Kaava ei hajauta yhdyskuntarakennetta. 4.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennuspaikat sijaitsevat kaava-alueen parhaiten rakentamiseen soveltuvilla alueilla olemassa olevan rakenteen välittömässä läheisyydessä. Uudet rakennuspaikat on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla olevaan tiestöön ja sähköverkostoon.
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 15 (16) Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueen kokonaismitoitus ei nouse yleisiä mitoitusperusteita korkeammaksi. Ranta-asemakaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. 4.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.4.5 Taloudelliset vaikutukset 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Maisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Kahden rakennuspaikan alue hiukan sijoittuu arvokkaalle kallioalueelle. Itse rakentaminen sijoittuu alueen ulkopuolelle, mutta yhden rakennuspaikan pääsytietä rakennettaessa joudutaan pintamaita kuorimaan ja lohkareita siirtämään. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalla ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus 5.2 Toteutuksen seuranta Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalilla viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 10.3.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 16 (16) Finnish Consulting Group Oy Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen aluepäällikkö, DI