VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNKI VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25586

2

3 Kaavaselostus 1 (13) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Maanomistus Luonnonympäristö Suunnittelutilanne RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset... 9 Puh ,

4 Kaavaselostus 2 (13) Leskinen Timo 6 Ranta-asemakaavan toteutus... 9 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luontoselvityksen raportti - Tilastolomake - Kaavakartta ja määräykset Puh ,,

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (9) VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Vaarinkallion ranta-asemakaavaa, joka käsittää osan Lieksan kaupungin Hattusaaren kylän tilasta Vaarinkallio 2:76. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Pielisen rannalla Vastuulahdessa Kolin alueen tuntumassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushankkeen käynnisti alueen maanomistaja syksyllä Alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat lokakuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. 2.2 Ranta-asemakaava Kyseessä on hyvin pienen ranta-asemakaavan muutossa, jossa yhdistetään kaksi rakennuspaikka yhdeksi ja samalla rakentamisalaa pienennetään. Alueen kokonaisraken- Puh ,

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (9) nusoikeus nousee 45 m2:llä. Rakennuskorttelin ulkopuoliset alueet jäisivät nykykäyttönsä mukaisesti metsätalousalueiksi osin ympäristöarvoja omaavana kohteena. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennuspaikan osalta kaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Pielisen rannalla Vastuulahdessa Kolin alueen tuntumassa Lieksan kaupungissa Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Maanomistus Koko kaava-alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä. Rakennuskortteli ja ranta-alue ovat jo ajokelpoisen tieyhteyden vaikutuspiirissä Luonnonympäristö Rakennuspaikalla on jo tehty valmistavia rakennuksen pohjatöitä. Alueelle on tuotu sähköt. Muu tekninen huolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kaava-alueen on yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen luonnon ympäristö on selvitetty kesäkuussa vuonna Raportti selvityksestä on liitteenä. Selvityksen jälkeen alueella on jo tehty puuston poistoa sekä tielinjojen rakentamista sekä rakentamiseen liittyviä valmistavia töitä sekä perustusten rakentamista. Alla olevista kuvista ilmenee alueen nykyinen tilanne. Puh ,,

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (9) Puh ,

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (9) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista neljä koskee tätä aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto VAT Vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen ja se vahvistettiin valtioneuvostossa. Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntahallitus saattoi maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi Maakuntakaavan vaiheissa ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen laadinta on käynnissä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistunut. Puh ,,

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (9) Yleiskaava Ranta-asemakaava Kuva: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Alueella ei ole yleiskaavaa. Voimassa oleva ranta-asemakaava on Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaavassa on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa sekä erillinen saunan rakennusala. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 120 m2 ja 100 m2 erilliselle saunan rakennusalalle saa rakentaa enintään 15 m2 saunan. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on siten 235 m2. Pohjakartta Kuva: Ote ranta-asemakaavasta Suunnittelualuetta koskee Lieksan kaupungin rakennusjärjestys. Kaavan pohjakarttana on käytetty maastokartan 1:5000-mittakaavaista karttatulostetta. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Puh ,

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (9) Ranta-asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan tarpeesta mahdollistaa riittävän suuren lomarakennuksen rakentamisen tälle ranta-alueelle. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion toimisto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja maanomistajat Kaupunginhallitus, Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Viranomaiset: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Museovirasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus Alueellinen sähköyhtiö Vireille tulo Kaavahankkeen vireille tulo tarpeellisine tietoineen on kuulutettu Lieksan Lehdessä ja kuulutus on ollut ilmoitustaululla ajalla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Ranta-asemakaavaehdotus ( ) on ollut nähtävillä ajalla Kuulutettu Lieksan lehdessä ja kuulutus on ollut ilmoitustaululla ajalla Muistutuksia ei esitetty Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelun perusteella kaavan rakennuspaikka on ulotettu rantaan asti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen esittämän mukaisesti. Museovirastolta saadun lausunnon perusteella kaavaselostusta on korjattu. Kaavaehdotuksesta on saatu yksi lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Lausunnon perusteella rakennusten vähimmäisetäisyyttä koskeviin kaavamääräyksiin on tehty muutos Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut alusta alkaen mahdollistaa kahden lomarakennuspaikan muodostaminen tämän nyt kyseessä olevan kiinteistön ranta-alueelle ottaen samalla huomioon lainsäädännön mukaiset ranta-asemakaavoille asetetut sisällölliset tavoitteet. Puh ,,

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (9) 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kyseessä on varsin pieni ja vain kaksi rakennuspaikkaa käsittävä ranta-asemakaava alue, joka tulee tukeutumaan lähipalveluiden osalta Kolin alueen ja Ahmovaaran kylän palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaavaratkaisu toteuttaa ympäristön laatua koskevat tavoitteet uusien rakennuspaikkojen sijoittelun, yhden rakennuspaikan ja kaavan kokonaisrakennusoikeuden sekä täsmällisten kaavamääräysten kautta. Kaavaratkaisun kautta alueelle muodostetaan yhden rakennuspaikan käsittävä rakennuskortteli. Muut alueet jäävät kaavaehdotuksen mukaan metsätalousalueiksi niin, että varsinainen rantavyöhyke varataan muusta metsätalousalueesta erilliseksi ympäristöarvoja omaavaksi metsätalousalueeksi (MY) rantamaisemaan liittyvien arvojensa vuoksi. RA-1 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 220 m2 suuruisen yksikerroksisen loma-asunnon ja enintään 30 m2 suuruisen saunan sekä kerrosalaltaan enintään 30 m2 suuruisen talousrakennuksen. Saunarakennuksen saa rakentaa 15 metrin päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asunto tulee rakentaa vähintään 40 metrin etäsyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaavalla on osoitettu yksi rakennuspaikka. Suunniteltu rakennusala, jossa on jo pohjatöitä tehty, sijoittuu noin 100 m päähän rannasta. Rakennuspaikan pinta-ala on m2 ja rakennusoikeus 280 m2. Rakennustehokkuudeksi on alhainen e = 0,016. MY Maa- ja valtainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue tulee säilyttää kauttaaltaan kasvillisuutensa ja maaperänsä osalta muuten luonnonmukaisessa tilassa, mutta maisemanhoidon vaatimat välttämättömät toimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja. Rantaviivasta noin 70 % on osoitettu MY-alueeksi. Aluevarauksella halutaan vaalia rantamaisemaa tarpeettomilta muutoksilta. Rajaus on voimassa olevan kaavan mukainen. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE Rantasaunan ympäristö sekä rantavyöhykkeen ulkopuoliset alueet on osoitettu metsätalousalueeksi. Kunnallistekniikka Rakennuspaikan vesihuolto tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti. Rakentamisesta, vesihuollosta ja jätteiden käsittelystä on annettu seuraavat määräykset: Puh ,

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (9) Kiinteiden jätteiden käsittelyssä, kompostoinnissa ja keräyksessä tulee noudattaa yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeita. Rakennuksen kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava N60 +95,90 yläpuolella. Em. lisäksi lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan Ympäristöoppaan n:o 52:n sivulla 29 osoittamalla tavalla; Markku Ollila 1999/Syke, YM ja MMM. Jätevesien käsittelyä koskevat suunnitelmat maaperä-, mitoitus- ym. tietoineen tulee liittää aina rakennuslupahakemukseen. 5.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen VAT vuoksi Toimiva-aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä. Kaavalla osoitettu rakentaminen on niin vähäistä, että sillä ei ole vaikutusta aluerakenteeseen. Asemakaavamuutos on sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukainen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole herkkiä alueita rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta. Kaavassa olevat rakentamiseen osoitetut alueet säilyvät samoina, joten muutoksen toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueeseen ei kohdistu kulttuuriympäristöä. Alueeseen ei kohdistu virkistyskäyttöä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennuksia eikä kulttuuriympäristöä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavamuutoksella ei oteta uutta luonnonympäristöä rakentamisen piiriin verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Puh ,,

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (9) Vaikutukset maisemaan Rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Rakennuspaikkojen määrä pienenee, mutta rakennusmassan koko suurenee. Kerrosluku säilyy entisellään. Rakentaminen saattaa näkyä Pieliselle, kun päärakennus tulee noin 20 m Pielisen vedenpintaa korkeammalle. Näkemäaluetta supistaa rannan edustalla olevat saaret Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole oleellista taloudellista vaikutusta. Rakennusoikeusmäärä pysyy samana. Kaupungille kaavan toteuttamisesta ei tule kuluja Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen viihtyisyyteen, turvallisuuteen tai vapaaajan viettoon. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Lieksan kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Puh ,