Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma

Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Vantaan kaupunki Kaupunginvaltuusto 18.6.2012

1. Johdanto... 2 1.1. Työryhmän toimeksianto ja talouden tasapainon määrittely... 2 1.2. Työryhmän työskentely... 3 1.3. Työryhmän kokoonpano... 4 1.4. Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano... 4 2. Ohjelman keskeiset linjaukset ja käynnistettävät selvitykset... 4 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ja voimassa oleva taloussuunnitelma... 7 3.1. Käyttötalous ja investoinnit... 7 3.2. Korkokulujen kehitys... 8 4. Kaupunkitason taloustavoitteiden määrittely... 8 4.1. Skenaarioiden esittely... 8 4.2. Skenaarion valinta... 11 5. Henkilöstölinjaukset... 12 6. Toimialoittaiset toimenpiteet TS-kaudella 2013-2016... 13 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala... 13 6.1.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet... 13 6.1.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016... 14 6.1.3. Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus)... 16 6.1.4. Toimialan tulot... 20 6.2. Sivistystoimen toimiala... 20 6.2.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet... 20 6.2.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016... 21 6.2.3. Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus)... 23 6.3. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala... 28 6.3.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet... 28 6.3.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016... 30 6.3.3. Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus)... 30 6.3.4. HSL-menokehitys... 34 6.4. Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala... 34 6.4.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet... 35 6.4.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016... 35 6.4.3. Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus)... 36 6.5. Keskushallinto... 37 6.5.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet... 37 6.5.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016... 38 7. Investointien sopeuttaminen ja priorisointiperiaatteet... 40 7.1. Asuntorakentamisen vaikutukset väestökehitykseen ja investointeihin... 40 7.2. Toimitilainvestoinnit ja palveluverkkojen kehittäminen (ml. investointien priorisointiperiaatteet) 41 7.2.1. Lähtökohdat... 41 7.2.2. Toimitilainvestointien säästötarve... 42 7.2.3. Priorisointiperiaatteet... 43 7.2.4. Toimitilajohtamisen keinot... 43 7.2.5. Toimitilainvestoinnit 2013-2022 skenaariossa 4... 44 7.2.6. Uudisrakentaminen... 45 7.2.7. Peruskorjaukset... 47 7.2.8. Vuokra- ja osaketilat... 48 7.3. Kuntatekniikan investoinnit (ml. investointien priorisointiperiaatteet)... 48 8. Muut linjaukset... 50 8.1. Maanmyyntitulot... 50 8.2. Omaisuuden myynti ja kiinteistöjen jalostus (kiinteistöt, asunnot, toimitilat, suojellut rakennukset, konserniyhtiöt)... 50 8.3. Elinkaarimallit ja niiden käyttökelpoisuus... 51 8.4. HYKS-kuntien asiakas- ja potilasjärjestelmäpalvelun hankinta... 51 8.5. Marja-Vantaan taloudellisia vaikutuksia... 52 9. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman seuranta... 55

2(56) Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma 1. Johdanto 1.1. Työryhmän toimeksianto ja talouden tasapainon määrittely Toimeksianto Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa seuraavan sitovan tavoitteen (nro 30) vuodelle 2012: "Laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, joka sisältää suunnitelman investointitasosta 10 vuodelle sekä investointien priorisoinnin." Lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa seuraavan TS-kauden tavoitteen suunnitelmakaudelle 2012-2015: "Tavoitteena on, että kaupungin tulos on vähintään nolla TS-kauden vuosina sekä nettoinvestoinnit ilman Kehärataa ovat enintään poistojen suuruiset." Talouden tasapainon määrittely Talouden tasapainolla tarkoitetaan yleisesti sitä, että käytettävissä olevat varat riittävät menojen kattamiseen. Pitkällä aikavälillä kunnan tulee pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Kunnat voivat ottaa myös velkaa, mutta investointeja ei voi perustaa kokonaan lainanottoon. Kaupungin/kunnan talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa silloin, kun se pystyy selviytymään pitkällä aikavälillä taloudellisista ja toiminnallisista velvoitteistaan (palvelutuotanto). Vantaan kaupunki on velkaantunut väestönkasvun ja siitä johtuvien investointitarpeiden rahoittamisen johdosta. Kaupungin tulopohja ei ole riittänyt toteutuneen kasvun rahoittamiseen. Vuonna 2011 investointien tulorahoitusosuus oli vain noin 46 prosenttia ja vuoden 2012 talousarvio perustuu noin 40 prosentin investointien tulorahoitusasteeseen. Vuonna 2011 emokaupungin vertailukelpoinen menokasvu vuonna 2011 oli noin 5 prosenttia verorahoituksen kasvun ollessa noin 4 prosenttia. Euromääräisesti vuonna 2011 vertailukelpoinen toimintakate kasvoi 47,1 milj. euroa, kun taas verorahoituksen kasvu oli 38,5 milj. euroa. Menojen kasvu siis ylitti selkeästi keskeisten tulojen eli verorahoituksen kasvun. Vantaan kaupungin ongelma on ollut koko 2000-luvun ajan investointien rahoitukseen liittyvä rahoitusvaje ja lainamäärän kasvu. Vaikka kaupunki ei kamppaile kattamattoman alijäämän kanssa eikä kuulu ns. kriisikuntien joukkoon, muodostaa velkaantuminen ja velan kasvu haasteen, johon on puututtava. Asukasta kohden lasketun lainamäärän, kunnan omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit. Talouden tasapainottamisen lähtökohtia Vantaan kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää rohkeutta tarkastella avoimesti talouden tasapainottamiskeinoja. On voitava luopua hankkeista ja siirtää monia tarpeita myöhemmäksi. Ennen kaikkea on voitava luopua hankkeista ja siirtää investointeja, joilla on merkittäviä käyttötalousvaikutuksia. Säästötoimenpiteistä huolimatta kaupungin hyvinvointipalvelut säilyvät ja kaupunki vastaa jatkossakin palveluvelvoitteistaan. Kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan on valmisteltu säästötoimenpiteitä kaikilla toimialoilla. Toimialat ovat arvioineet niiden vaikutuksia osana palvelujen järjestämisen kokonaisuutta. Toimenpiteisiin luvussa 6 on liitetty vaikutus-/riskiarviot. On tärkeää arvioida

3(56) toimenpiteiden yhteisvaikutuksia koko väestöön ja eri väestöryhmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaupungin johtoryhmä on arvioinut toimialojen esittämiä toimenpiteitä kaupungin keskeisten palvelujen turvaamisen ja talouden tasapainottamisen näkökulmista. Päämääränä on ollut valmistella tiukka, mutta realistinen talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jonka avulla varmistetaan, että kaupunki pystyy vastaamaan velvoitteistaan myös pidemmällä aikavälillä. Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta 2013-2016 koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty pidemmällä aikavälillä vaikuttavia kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukykyisyys pyritään varmistamaan myös pidemmällä tähtäyksellä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Investointien tulorahoituskyky on maksimoitava (käyttötalous) ja investointitaso on sopeutettava lähemmäs kaupungin tulorahoituskykyä. Käyttötalouden menokehitystä on jarrutettava selkeästi vuosikatteen kasvattamiseksi. Ohjelmaan on sisällytetty toimialoja koskevat linjaukset ja toimenpiteet. 10-vuoden investointiohjelman kokonaistasoa lasketaan selkeästi voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden. Ohjelmaan on sisällytetty priorisointiperiaatteet ja keskeisiä kohteita koskevat linjaukset. 1.2. Työryhmän työskentely Kaupunginjohtaja on 23.1.2012 ( 4/2012) nimennyt talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmän, joka on vastannut ohjelman valmistelusta kaupunginjohtajan ja kaupungin johtoryhmän ohjauksessa. Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella esitys tavoitteellisesta käyttötalouden kehityksestä seuraavalle taloussuunnitelmakaudelle sekä tavoitteellisesta investointitasosta kymmenelle vuodelle. Lisäksi työryhmä on tehnyt esitykset toimenpiteistä taloustavoitteisiin pääsemiseksi. Taloutta ja toimenpiteitä koskevien esitysten valmistelu on perustunut yhteistyöhön toimialojen kanssa ja kaikki toimialat ovat olleet edustettuina työryhmän kokouksissa. Työryhmä on kutsunut kokouksiinsa asiantuntijoita eri toimialoilta. Kaupunginhallitus on 26.3.2012 päättänyt asettaa poliittisen ohjausryhmän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa varten ( 10/2012). Ohjausryhmä on käynyt ennen valtuustoseminaaria läpi virkamiestyöryhmän valmistelemat esitykset taloustavoitteista ja toimenpiteistä niihin pääsemiseksi. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmä on kokoontunut kaikkiaan 6 kertaa helmikuun 2012 alusta lähtien (1.2., 7.2., 28.2., 20.3., 2.4., 23.4.) Lähtökohtia ja valmistelutilannetta on esitelty kaupungin johtoryhmässä ja YTR:ssä Eero Laesterän talousanalyysi Vantaasta esiteltiin 15.3. valtuustoinfossa Huhtikuussa on tehty linjausten ja tavoitetasojen täsmentäminen, ohjelman kirjoittaminen ja kokoaminen Johtoryhmäkäsittely 16.4. ja 23.4. Ohjausryhmäkäsittely 23.4., 2.5. ja 4.5. Ohjelman esittely valtuustoseminaarissa 10.-11.5. Kaupunginhallituksessa TVO ja kehys 4.6. Ohjelma päätösasiana valtuustoon 18.6. (+ kehys tiedoksi)

4(56) 1.3. Työryhmän kokoonpano Kaupunginjohtaja on nimennyt talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmään seuraavat henkilöt: Patrik Marjamaa Kirsi-Marja Lievonen Pirjo van Nues Leea Markkula-Heilamo Pekka Wallenius Henry Westlin Eila Tanninen Ari Toiva Raila Paukku Teija Oras Christa Salovaara-Karstu talousjohtaja, työryhmän puheenjohtaja henkilöstöjohtaja rahoitusjohtaja yrityspalvelujohtaja hankepalvelujohtaja kaupungininsinööri talous- ja hallintojohtaja (sivistystoimi) talous- ja hallintojohtaja (sosiaali- ja terveystoimi) strategiapäällikkö talousasiantuntija, työryhmän sihteeri strategiasuunnittelija, työryhmän sihteeri Työryhmän puheenjohtaja kutsui työryhmään vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan vs. talous- ja hallintojohtaja Pirkko Nurmen. Lisäksi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman valmisteluun on osallistunut runsaasti asiantuntijoita toimialoilta. Työryhmä on raportoinut työstään kaupungin johtoryhmälle. 1.4. Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano Kaupunginhallitus on nimennyt poliittisen ohjausryhmän jäsenet seuraavasti: Tapani Mäkinen, puheenjohtaja Jukka Hako, varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki Sirkka-Liisa Kähärä Anniina Kostilainen Jaakko Niinistö Matti Holopainen Irja Ansalehto-Salmi Maija Hurri Patrik Karlsson Lisäksi kaupungin johtoryhmä on osallistunut poliittisen ohjausryhmän työskentelyyn. 2. Ohjelman keskeiset linjaukset ja käynnistettävät selvitykset Velkaantumiskehityksen hallinta Investointitasoa alennetaan merkittävästi voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden Vuosikatetta kasvatetaan esitettyjen käyttötalouden sopeutustoimenpiteiden kautta vuosittain investointien tulorahoituskyvyn kasvattamiseksi Kaupungin toiminnan kehittämistä koskevat linjaukset Kaupunkia kehitetään tilaaja-tuottaja -mallin suuntaan Selvitetään ulkoistamisen, palvelujen ostamisen ja kumppanuuksien käytön laajentamisen mahdollisuudet

5(56) Selvitetään palvelusetelien käytön laajentaminen Selvitetään rutiiniluonteisten tukipalvelujen keskittämismahdollisuudet ja organisointi Perustetaan maapoliittinen työryhmä valmistelemaan keskeiset linjaukset kaavoitusta ja maanhankintaa koskien Käynnistetään yhtiöittämis- ja liikelaitostamisselvitykset Keskeiset henkilöstölinjaukset Ei lomautuksia tai irtisanomisia taloudellisista syistä Vuoteen 2016 mennessä henkilöstön kokonaisvaihtuvuus noin 2 700 henkilöä - Henkilöstösuunnittelun mahdollisuudet hyödynnetään - Toimenkuvia muutetaan ja tehtävien jakamista arvioidaan Huomio suorituksen johtamiseen Palkitsemisjärjestelmän käyttöä taloustavoitteiden toteutumiseen tulee lisätä koko henkilöstön osalta Työaikaratkaisujen talousvaikutukset arvioidaan Terveysjohtamiseen panostetaan Rekrytointeja viivästytetään Vapaaehtoisten säästövapaiden käytäntöä jatketaan Henkilöstön uudelleensijoittamiseen luodaan kaupunkitasoinen toimintamalli Tulopohjan vahvistaminen Kunnallisveropohjaa vahvistetaan vetovoimaisten asuinympäristöjen ja riittävän palvelutason avulla Kaavoitusta keskitetään kaupungin omille maille Kaikki maapoliittiset keinot otetaan käyttöön maanhankinnassa Tarpeettomat rakennukset ja kiinteistöt myydään suunnitelmallisesti Maksuja ja taksoja korotetaan kautta linjan Investointitason karsinta Uusien alueiden avaamista siirretään Toimitilainvestointeja ja kuntatekniikan investointeja karsitaan ja siirretään priorisoimalla Rakentamiskustannuksissa säästetään Kattavista perusparannuksista siirrytään kohdennettuihin korjaustöihin Sisäilmaongelmien selvitys- ja korjausmäärärahat turvataan Investointisuunnittelua ja palveluverkkoja kehitetään Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Omaa tuotantoa ja ostopalveluja vähennetään sekä asiakaskriteerejä tiukennetaan Henkilöstömäärän kasvu pysäytetään ja sitä vähennetään hallitusti sekä mm. eläköitymisestä johtuvia vapautuvia henkilöstöresursseja suunnataan uudelleen Investointeja myöhennetään Palvelujen järjestämistapoja muutetaan Palvelurakennetta kevennetään Toteutetaan yleisiä tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä Sivistystoimen toimiala Jatketaan hallinnollisten tehtävien rationalisointia eläkkeelle jäämisten yhteydessä Päivähoitopaikkojen lisäämiseksi otetaan käyttöön starttiraha ja yksityisen hoidon kuntalisää nostetaan Palvelujen määrää ja paikkoja tarkistetaan

6(56) Investointeja myöhennetään Laaditaan selvityksiä rakenteellisista muutoksista Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Investointeja karsitaan ja siirretään sekä etsitään vaihtoehtoisia tila-, rakentamis- ja rahoitusratkaisuja Uudet ja perusparannettavat tilat suunnitellaan ja toteutetaan laajaan yhteiskäyttöön Suunnittelu- ja toteutusratkaisuja kehittämällä tavoitteena on 5-10 %:n säästöt nykytasoon verrattuna Toimitilojen määrää vähennetään luopumalla omista huonokuntoisista kiinteistöistä ja ulkoisista vuokratiloista Toimitilahankkeissa investoidaan energiatehokkuuteen ja nollaenergiakohteiden rakentamiseen Energiatehokkuuden parantamista jatketaan tavoitteena energiankulutuksen alentaminen Katujen ylläpidossa panostetaan pääväyliin, jolloin muiden katujen palvelutaso ja rakenteellisen kunnossapidon taso laskee Hankinnoista ja asiantuntijapalveluista luovutaan tai niitä viivästytetään Ostopalveluja käytetään aiempaa laajemmin Käytetään kaikki mahdollisuudet tulojen lisäämiseen Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala Kaupungin rooli palvelutuotantoketjussa muuttuu järjestäjästä mahdollistajaksi Palveluja ja palveluverkkoja karsitaan Henkilöstön määrä vähenee lähtövaihtuvuuden yhteydessä Avustusmäärärahoja leikataan Toimintaorganisaatiossa selvitetään mahdollisuuksia rakenteellisiin muutoksiin Keskushallinnon toimiala Edunvalvontaa ja omistajaohjausta tehostetaan Henkilöstöresurssien käyttöä optimoidaan tukipalveluissa Lähtövaihtuvuuden hyödyntäminen toimenkuvien uudistamisen kautta Tietojärjestelmähankkeet ja laitehankinnat priorisoidaan Kilpailuttamisen kautta saadaan taloudellisia hyötyjä Käynnistettäviä selvityksiä Tietohallinnon tukipalvelujen organisoiminen Kaupungin varikkotoiminnan ulkoistaminen Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen yhtiöittäminen Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittäminen Uusien toimitilojen tilapalvelujen hankinta avoimeen tarkasteluun Kaupunkitason palveluverkkosuunnittelu taloussuunnittelun tulosalueelle Toimialojen tukipalvelujen keskittäminen Niittytien varastosta luopuminen Kaupungin tytäryhtiöiden fuusioimismahdollisuudet Musiikkiopiston ja kuvataidekoulun asema kaupungin organisaatiossa ja mahdollisuudet ja keinot toimintaorganisaation muuttamiseen (yksityistäminen tms.) Ulkopuolisista vuokratiloista luopuminen Tuntipalkkaisten muuttaminen kuukausipalkkaisiksi (mm. vapas) Kauniala-kokonaisuus

Myös toimialakohtaisissa osuuksissa on listattu ohjelman perusteella käynnistettäviä selvityksiä. 7(56) 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ja voimassa oleva taloussuunnitelma 3.1. Käyttötalous ja investoinnit Vuoden 2011 tilinpäätös päätyi 13,3 milj. euron positiiviseen tilikauden tulokseen. Vuonna 2011 tilinpäätöksen vuosikate oli 79,0 milj. euroa ja nettoinvestoinnit yhteensä 157,8 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistot 120-prosenttisesti, mutta nettoinvestoinnit vain 46-prosenttisesti. Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi vuonna 2011 noin 80 milj. eurolla, ja näin vuoden 2011 lopussa kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa 830 milj. euroa. Vuodenvaihteesta 2007 vuodenvaihteeseen 2012 kaupungin lainamäärä on kasvanut 300 milj. eurolla. Yhden kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton ollessa noin 40 milj. euroa muodostui vuonna 2011 investointien tulorahoitukseen kahden kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton suuruinen vaje, joka katettiin velkamäärän kasvattamisella. Ilman Kehäradan investointimenoja tulorahoitus oli noin 40 milj. euroa eli yhden kunnallisveroprosenttiyksikön tuotto. Vuoden 2011 lopun tilanteessa kaupungin lainamäärä (830 milj. euroa) vastaa kaupungin vuotuisten verotulojen määrää (v. 2011: 835,6 milj. euroa). Taloussuunnitelma 2012-2015 perustuu talousarviovalmistelun hetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin verorahoituksesta sekä toimialojen arvioihin tulevien vuosien toimintatulo- ja menokehityksestä. Taloussuunnitelmassa 2012-2015 vuotuinen verorahoituksen kasvu on keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa ja toimintamenojen kasvu 4,0 prosenttia vuodessa. Tämä toimintakatteen ja verorahoituksen kehitys yhdistettynä oletettuun korkokulujen nousuun aiheuttaisi taloussuunnitelmakaudella vuosikatteen ja investointien tulorahoituskyvyn merkittävän alenemisen. Taloussuunnitelman 2012-2015 toteutuessa kaupungin lainamäärä vuoden 2015 lopussa olisi noin 1,35 miljardia euroa. Kuuden suuren kaupungin vertailussa on todettu Vantaan palvelutuotannon kustannustason olevan alhainen verrokkiryhmään nähden. Lisäksi on todettu, että Vantaan investointitaso 2000-luvulla on verrokkiryhmään nähden ollut maltillinen. Käyttötalousmenojen suhteellinen alhaisuus ja lähivuosien merkittävät investointipaineet (Marja-Vantaa, Kehärata, toimitilojen perusparannukset) muodostavat suuren haasteen talouden tasapainottamistyölle. Käyttötalouden kannalta riskitekijöitä ovat lähivuosina mm. joukkoliikennekustannusten nousu HSL:n lippujärjestelmäuudistuksen ja Kehäradan liikennöinnin aloittamisen myötä, erikoissairaanhoidon kustannustaso, korkomenojen olennainen kasvu lainamäärän ja korkotason nousun myötä sekä rahoitustuottojen tasoon liittyvät epävarmuustekijät. Palvelutarpeen kasvua ja merkittäviä kustannuspaineita aiheuttavat niin ikään edelleen jatkuva väestön ikääntyminen, vieraskielisen väestön kasvu sekä Marja-Vantaan palvelujen järjestäminen. Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 valtiontalouden kehyspäätöksen, jonka mukaan valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia 125 milj. euroa vuonna 2013, 250 milj. euroa vuonna 2014 ja 500 milj. euroa vuonna 2015. Leikkaukset kohdistetaan kuntiin asukasta kohden tasasuuruisina vähennyksinä. Nyt päätettyjen leikkausten lisäksi valtionosuuksien tasoon vaikuttaa jo vuodelle 2012 tehty 631 milj. euron valtionosuusleikkaus, jonka päälle tulevat kunakin vuona nyt päätetyt lisäleikkaukset. Käyttötalouden riskitekijät, valtionosuusleikkaukset ja verotulokehitykseen liittyvä epävarmuus edellyttävät tiukkaa käyttötalouden menokuria sekä toimialojen sopeuttamistoimenpiteitä. Vantaan talouden tasapaino-ongelmat liittyvät suuressa määrin tulorahoitukseen sekä tulorahoituskykyyn nähden ylimitoitettuun investointitasoon. Velkaantumiskehitys tulee ottaa hallin-

8(56) taan tulopohjaa kasvattamalla, tiukalla käyttötalouden menokurilla sekä sopeuttamalla 10 vuoden investointiohjelma lähemmäs kaupungin tulorahoituskykyä. 3.2. Korkokulujen kehitys Vantaan kaupungin lainakanta oli vuoden 2011 lopussa noin 830 miljoonaa euroa eli 4 150 euroa / asukas. Lainakanta kasvoi vuonna 2011 lähes 80 miljoonalla eurolla ja se kasvaa vuonna 2012 noin 100 miljoonalla eurolla. Ennusteiden mukaan kaupunki velkaantuu voimakkaasti myös jatkossa. Lainakanta rikkoo miljardin euron rajan todennäköisesti vuoden 2013 aikana, jollei kaupunki saa painettua investointitasoa alemmaksi ja hillittyä käyttötalouden menokehitystä. Velkaantuminen merkitsee kasvavaa rasitetta kaupungin käyttötaloudelle. Vuonna 2008 alkaneesta rahoituskriisistä on seurannut historiallisesti poikkeuksellisen matala korkotaso, minkä johdosta kaupungin korkomenot ovat kasvavasta lainakannasta huolimatta erittäin matalalla tasolla. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti (skenaario 1) korkomenot lähestyisivät jopa 100 miljoonan euron rajaa / vuosi. Vaikka velkaantuminen saataisiin pysäytettyä, korkokulut marginaaleineen ovat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa korkotason normalisoituessa. Tämä merkitsee sitä, että korkomenot rajoittavat jatkossa merkittävästi kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Jos markkinakorot tai lainoista rahoittajien perimät marginaalit nousevat enemmän kuin markkinat ovat arvioineet, korkomenot ovat nyt ennustettuakin korkeammat. Rahoituskriisistä seuranneet tiukentuneet pankkisäännökset sekä pankkien vakavarisuussäännökset (Basel 3) ovat merkinneet lainoista perittävien marginaalien merkittävää nousua. Marginaalin nousu on rahoitusriski, jolta kaupunki ei voi suojautua muutoin kuin lainakantaa pienentämällä. Korkeampi marginaali realisoituu kaupungille sekä uuden lainanoton että vanhojen lainojen lyhennysten kautta. Koska lainoja ei nykytilanteessa voida maksaa takaisin, lyhennykset joudutaan rahoittamaan uudella, selkeästi aikaisempaa huonompiehtoisella lainarahalla. Jo 0,5 prosenttiyksikön marginaalinousu merkitsee miljardin euron lainasalkulle 5 miljoonan euron vuosittaista kustannusta - todellisuudessa marginaalit ovat nousseet jo tätäkin enemmän, jos verrataan nykytasoa ennen rahoituskriisiä vallinneeseen tilanteeseen. Marginaalin nousu on näin ollen pysyvä, lainarahoituksesta johtuva lisäkustannus. Vantaan kaupungin rahoitustuotot laskevat merkittävästi vuodesta 2013 alkaen. Vantaan Energian kaupungille tulouttama osinko laskenee nykyisestä 15 milj. eurosta 8 milj. euroon. On olemassa riski, että raskaasta investointiohjelmasta johtuen myös HSY:n kaupungille tulouttama korko laskee tulevaisuudessa. Toisin sanoen kaupungin korkomenot kasvavat samalla kuin kaupungin rahoitustuotot pienenevät. Rahoituserien neton heikentyminen kahdesta suunnasta vaikuttaa heikentävästi vuosikatteeseen eli investointien tulorahoituskykyyn. 4. Kaupunkitason taloustavoitteiden määrittely 4.1. Skenaarioiden esittely Työryhmä on lähestynyt talouden tasapainottamistason tarvetta neljän eri kaupunkitason skenaarion kautta. Skenaarioiden tavoitteena on pelkistäen ja karkealla tasolla kuvata menopuolen muuttujiin keskittymällä talouden tasapainottamistarvetta pidemmällä aikavälillä taloussuunnitelmaan 2012-2015 nähden. Skenaariot laadittiin helmikuussa 2012 perustuen valtuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan 2012-2015. Skenaarioiden muuttujiksi määriteltiin toimintamenot sekä investointimenot, lisäksi korkomenot skenaarioittain ja verorahoitusarviot päivitettiin viimeisimpien näkemysten mukaisiksi. Skenaarioiden oletukset:

Skenaario 1 "Kehitys voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: ka. n. 4 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): voimassa olevan TS:n mukainen (n. 150-170 milj. e / v.) Skenaario 2 "Hallittu hidastaminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 3 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 120 milj. e / v. Skenaario 3 "Velkamäärän kasvun pysäyttäminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 2 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 100 milj. e / v. Skenaario 4 "Velkamäärän vähentäminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 1,5 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 90 milj. e / v. Neljää skenaariota tarkasteltiin myös tilanteessa, jossa sekä toimintatulot että verorahoitus kasvaisivat vain 2,5 % / v. Tämän tarkastelun tulokset näkyvät kuvioissa 3 ja 4. 9(56) Kuvio 1: Vuosikatteen kehittyminen eri skenaarioissa 2012-2016 Vuosikatteen kehitys 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000 2 0 12 2 0 13 2 014 2015 2016 V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4

10(56) Kuvio 2: Lainamäärän kehitys eri skenaarioissa 2012-2022 (sis. Kehäradan) Lainamäärän kehitys 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2 012 2013 20 14 2015 2 0 16 2 0 17 20 18 2 019 2020 2021 2022 V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Kuvio 3: Vuosikatteen kehittyminen eri skenaarioissa 2012-2016 alennetulla tulokehityksellä Vuosikatteen kehitys 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000 2 0 12 2 0 13 2 014 2015 2016-40 000-60 000-80 000 V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Kuvio 4: Lainamäärän kehitys eri skenaarioissa 2012-2022 (sis. Kehäradan) alennetulla tulokehityksellä Lainamäärän kehitys 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2 012 2013 20 14 2015 2 0 16 2 0 17 20 18 2 019 2020 2021 2022 V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4

11(56) 4.2. Skenaarion valinta Kehäradan rahoittaminen aiheuttaa kaupungille poikkeuksellisen suuren investointien rahoitustarpeen vielä vuosina 2012-2015. Kun samalla verorahoituksen kehitykseen liittyy epävarmuutta maailmantalouden, euroalueen ja kansantalouden riskitekijöihin liittyen, korostuu talouden sopeuttamistoimenpiteiden välitön tarve. Vuosikatetta on saatava vahvistettua ja investointitasoa laskettua investointien tulorahoitusasteen kasvattamiseksi ja velkaantumisen hallintaan saamiseksi. Vuonna 2011 kaupungin verorahoituksen ja toimintakatteen kasvun välille muodostui prosenttiyksikön suuruinen ero eli toimintakate kasvoi lähes kymmenen milj. euroa enemmän kuin verorahoitus. Jatkossa toimintakatteen kasvu on painettava alle verorahoituksen kasvun vuosikatteen kasvattamisen mahdollistamiseksi. Rahoituserien vaikutukset vuosikatteeseen tulevat jatkossa olemaan negatiiviset aiempiin vuosiin verrattuna korkokulujen nousuriskin ja rahoitustuottoihin liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. Kaupunkitason tarkastelun perusteella toimialoille annettiin toimeksianto valmistella linjaukset ja konkreettiset toimenpiteet, joilla kukin menokehitysskenaario on toteutettavissa toimialoilla. Tarkastelun kohteeksi määriteltiin palveluverkot, palvelutasot ja tuottavuus. Lisäksi toimialoilta pyydettiin esityksiä tulojen lisäämiseksi, esityksiä uusista palvelujen järjestämistavoista sekä esitykset ja keinot skenaarioiden mukaisiin investointitasoihin pääsemiseksi. Toimialoittaiset linjaukset ja toimenpiteet vaikutusarvioineen on esitetty ohjelman luvussa 6. Näiden valmistelun lähtökohtana on ollut skenaario 4. Taloussuunnitelman 2013-2016 laadintaohjeissa valmisteluohjeeksi annetut investointitasot tarkoittavat eri hankeryhmissä investointitasojen selkeää laskua toimialojen aiempiin esityksiin nähden (skenaario 4:n mukaisesti): Taloussuunnitelman laadintaohjeissa esitetyn, merkittävästi alennetun kokonaisinvestointitason rahoittaminen kaupungin tulorahoituksella edellyttää vuosikatteen selkeää parantumista aiempaan nähden eli noin 90 milj. euron keskimääräistä vuosikatetta. Viime vuosina vuosikate on ollut keskimäärin noin 60-70 milj. euron tasolla. Lisäksi tulorahoituksen ulkopuolelle eli lainarahalla rahoitettavaksi jäävät tässäkin tarkastelussa Kehäradan investointimenot kokonaisuudessaan.

12(56) 5. Henkilöstölinjaukset Vuoteen 2016 mennessä Vantaan kaupungin nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin 2 700 henkilöä. Suuri vaihtuvuus luo mahdollisuuksia henkilöstörakenteen ja -määrän muutoksille, mutta samalla luo myös suuren haasteen työvoiman saatavuudelle ja hyvän työnantajakuvan säilyttämiselle. Irtisanomiset ja lomautukset taloudellisella perusteella eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vaikuttavat Vantaan kaupungin omien 1990-luvun kokemusten mukaan voimakkaasti työnantajamaineeseen ja vaarantaisivat henkilöstön ja johtamisen kehittämistyön, jota kaupungissa on tehty vuodesta 2000 alkaen. Vantaan kaupungin vuoden 2010 Kunta 10-tutkimuksen tulokset johtamisen ja työyhteisöjen sosiaalisen pääoman osalta olivat hyvät. Lisäksi huoli työsuhteen jatkumisesta aiheuttaa tarpeettomasti ahdistusta ja vaarantaa hyvinvointia sen sijaan, että henkilöstö on työpanoksellaan täysillä mukana tehtävien ja toimintojen kehittämisessä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työmotivaatio vaikuttaa työtehoon 35-130 prosenttia. Lisäksi on kiistattomasti tutkimuksissa todettu, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Valtaosassa kaupungin työyhteisöjä on luotu positiivinen tekemisen meininki, jota ei kannata riskeerata. Sijaisia tai vuokratyövoimaa ei voitaisi käyttää lainkaan niissä tehtävissä, joista on lomautettu, koska työnantajan pitää tarjota tehtäviä ensisijaisesti lomautetuille. Myöskään palkkatukea ei voitaisi myöntää niihin tehtäviin, joista työntekijöitä on lomautettu karenssi kestää lomautusten jälkeen vielä 9 kuukautta. Sen sijaan toiminnan vaikuttavuutta pitää edelleen kehittää ottamalla käyttöön uusia toimintaja työtapoja. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota suorituksen johtamiseen. Kaikilla on oltava selkeät työtehtävät, tavoitteet (määrä ja laatu), suoriutumista tehtävissä pitää arvioida ja palkita sekä huonoihin suorituksiin tulee tarpeen mukaan ehdottomasti puuttua. Palkitsemisjärjestelmän käyttöä myös taloustavoitteiden toteutumiseen kannustamisessa tulee lisätä koko henkilöstön osalta. Johtamisjärjestelmien tulee tukea toiminnan vaikuttavuutta. Työaikaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja työaika sijoittaa niin, että yli- ja lisätöiden teettäminen on mahdollisimman vähäistä. Henkilöstö pitää ottaa mukaan työn kehittämiseen ja osaamisen kehittämisen pitää olla jatkuvaa ja perustua muutosten tarvitsemaan osaamisen kehittämiseen. Suuri eläköityminen ja normaali lähtövaihtuvuus mahdollistavat henkilöstösuunnittelulta paljon. Henkilöstösuunnitelmassa on oltava näkemys siitä, millaista osaamista jatkossa tarvitaan, millaisella henkilöstörakenteella ja mihin tehtäviin palkataan omaa henkilöstöä. Jokaisen tehtävän tai viran vapautuessa eläköitymisen tai muun syyn takia tulee käyttää tapauskohtaista tiukkaa harkintaa viran/tehtävän uudelleen täyttämisen ja tehtäväkuvan muotoilun kohdalla. Jokaista vapautuvaa vakanssia ei siis täytetä. Sijaisuuksissa tehdään sama harkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijaisuus voidaan täyttää vain osaksi aikaa. Kaupungin henkilöstöstä vuosittain keskimäärin 20 prosenttia on määräaikaisia. Yleisimpänä syynä ovat erilaiset perhevapaat. Lisäksi on tarpeen tiivistää eri toimialojen yli tapahtuvia resurssisiirtoja niissä tapauksissa, joissa jokin toiminta toimialalla lakkautetaan tai toimintaa supistetaan yli normaalin lähtövaihtuvuuden. Tälle uudelleensijoitustoiminnalle luodaan kaupunkitasoinen toimintamalli. Rekrytointien (vakituiset ja pitkät sijaisuudet) myöhentäminen niin, että kaikki rekrytoinnit viivästytetään keskimäärän viikolla, tuovat kaupunkitasolla säästöä noin 2 milj. euroa vuodessa. Kuntien eläkevakuutuksen tekemän arvion mukaan Vantaan kaupunki menettää vuosittain noin 30 miljoonaa euroa ylimääräisinä palkkakustannuksina sairauspoissaolojen takia. Suoma-

13(56) laisten tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia sairauspoissaoloista on sellaisia, joihin työnantaja ja työntekijä yhdessä voivat vaikuttaa. Vantaan kaupunki on viime vuosina panostanut terveysjohtamiseen aktiivisen välittämisen toimintatavalla. Sairauspoissaolojen vähentäminen terveysjohtamiseen edelleen panostaminen voisi tuoda vuosina 2013-2016 vuosittain 3 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa. Vapaaehtoiset säästövapaat ovat vuosina 2010 ja 2011 säästäneet vuosittain henkilöstömenoja noin 2 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisella säästövapaalla on tarkoitettu ylimääräistä lomaa, jonka työntekijä on hakenut omasta tahdostaan ja johon esimies on voinut suostua ilman, että tehtävään palkataan sijaista. Porkkana säästövapaassa työntekijälle on ollut oikeus pitää viikon loman vain viiden työpäivän palkan menetyksellä. 6. Toimialoittaiset toimenpiteet TS-kaudella 2013-2016 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala 6.1.1. Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on onnistunut toiminnan ja talouden yhteensovittamisessa ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto on sekä laadukasta että kustannustehokasta suurten kuntien kustannusvertailussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan suurin haaste on kuntalaisten palvelujen tarpeen ja käytön jatkuvan kasvun ja tämän hetkisen vaikean taloustilanteen reunaehtojen yhteensovittaminen. Väestönkasvu sekä väestön ikääntyminen heijastuvat kaikkien tulosalueiden palvelujen kysyntään. Työllisyystilanne ja työttömyyden jälkiseuraukset näkyvät sekä toimeentulotukimenoissa että lisääntyneenä sosiaalipalvelujen tarpeena lasten ja perheiden pahoinvoinnin kasvaessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karkaamassa kuntatalouden mahdollisuuksista. Jotta lääketieteen hyvä kehitys ja hyvä hoito voidaan varmistaa, on HUS:n ryhdyttävä tervehdyttämään menotalouttaan entisestään. Sosiaali- ja terveyspalveluissa liikkumavara palvelujen järjestämisessä on tiukasta lainsäädännöstä ja lisääntyneestä valtion valvonnasta johtuen vähäinen. Merkittäviä valmisteilla olevia lakeja ovat vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolain uudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaine kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. VM:n peruspalveluohjelmassa 2013-2015 arvioidaan pelkkien väestötekijöiden (väestön määrän ja ikärakenteen muutos) vaikutuksen peruspalvelujen kysyntään olevan vuosittain terveyspalveluissa 1,4 % (pth 1,8 %, esh 1,2 %) ja sosiaalipalveluissa vanhainkotien kohdalla 3,5 %, kotipalvelujen 2,9 % ja palvelusasumisessa 3,1 %. Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa ikääntymisen vaikutus käyttötalouden lisämäärärahatarpeeseen ilman erikoissairaanhoitoa on arvioitu olevan vuosittain 1,6 % (noin 6 milj. euroa). Arvio perustuu alle 75-vuotiaiden osalta Vantaan väestöennusteeseen (kasvu keskimäärin 0,6 %/vuosi). Vantaan väestöennusteen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2015 mennessä keskimäärin 5,7 % vuosivauhtia. Lisämäärärahatarpeen osalta väestöennusteen kasvua on korjattu 75 vuotta täyttäneille tarjottavien palvelujen (tilanne 31.12.2009) sekä vanhusten laitoshoidon osalta laatusuosituksen tavoitetilan mukaiseksi. Lastensuojelun tarpeen kasvu on viime vuosina ollut Vantaalla keskimääräistä väestön kasvua korkeampaa, ja esim. sijaishuollon menokehitys vuositasolla on ollut 4,5-9,3 %. Toimeentulotuen menokehitys on viime vuosina ollut vuositasolla 4,9-21,9 %.

14(56) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat merkittäviä väestön hyvinvoinnin, työkyvyn ja itsenäisen selviytymisen sekä alueen ja yritystoiminnan elinvoimaisuuden kannalta. Kuntalaisten palvelutarvetta voidaan kuvata muutamin esimerkein: Vuonna 2011 toteutui lähes 356 000 terveydenhuollon vastaanottokäyntiä, joista lääkärissä käyntejä oli yli 193 000, kokonaispeittävyyden ollessa 52 % asukkaista. HYKS-sairaanhoitoalueella toteutui 214 000 erikoissairaanhoidon käyntiä. Äitiys- ja lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja käytti yli 65 000 kuntalaista. Toimeentulotuesta tuli osalliseksi lähes 20 000 vantaalaista. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli 4 100:sta eri lapsesta. Vanhusten luokse tehtiin yli 250 000 kotihoidon käyntiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen haaste on myös väestön terveys- ja hyvinvointierojen kasvu. Elinajanodotteen ero väestön ylimmän ja alimman tuloviidenneksen välillä on Suomessa miesten kohdalla 12,5 ja naisten kohdalla 6,8 vuotta. Vantaalaisia kuormittavat myös kansantaudit, jotka ovat huomattavasti yleisempiä kuin esimerkiksi Espoossa. Vantaalaiset sairastavat esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa ja aikuistyypin diabetestä noin 20 % yleisemmin kuin espoolaiset, astmaa, nivelreumaa ja psykoosia esiintyy Vantaalla yli 10 % Espoota enemmän. Näiden palvelujärjestelmää kuormittavien kansantautien ehkäiseminen vaatii niin toimivia perustason palveluja kuin kaupunkitasoisia ratkaisuja ja tukea yksilötason valintoihin. Kyetäkseen vastaamaan palveluvelvoitteistaan toimiala on määrätietoisesti keventänyt palvelurakennetta keskeisissä palveluissaan, kehittänyt uusia tuottavuutta parantavia toimintamalleja sekä tehostanut toimintaansa entisestään. Haasteelliseksi toivotun kehittämissuunnan säilyttämisen tekee se, että niin uusi hoito- ja hoivateknologia, palvelujen sähköistäminen ja tietojärjestelmien kehittäminen kuin palvelurakenteen keventäminenkin edellyttävät investointeja ennen kuin tuottavuuden kasvu on ylittänyt käynnistyskustannukset. 6.1.2. Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella 2013-2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan sopeutustoimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi ovat: oman tuotannon ja ostopalvelujen vähentäminen sekä asiakaskriteerien tiu kentaminen henkilöstömäärän kasvun pysäyttäminen ja hallittu vähentäminen sekä mm. eläköitymisestä johtuva vapautuvien henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen investointien myöhentäminen järjestämistapojen muutokset palvelurakenteen keventäminen yleiset tuottavuutta lisäävät kehittämistoimenpiteet. Toimintojen vähentäminen ja investointien myöhentäminen vaikuttaa talouteen lyhyellä aikavälillä eli taloussuunnitelmakaudella 2013-2016. Sosiaali- ja terveystoimi on jo vähintään viisi vuotta systemaattisesti lisännyt tuottavuuttaan. Uusien lisätuottavuutta parantavien kehittämistoimien vaikutukset näkyvät vähitellen jo 2012 lähtien, ja ne vaativat joustavuutta henkilöstöpolitiikkaan ja päätöksentekoon, prosessien kehittämistä ja kumppanuuksia. Lyhyen aikavälin sopeutustoimenpiteet Lyhyen aikavälin sopeutustoimenpiteiden toteuttaminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa erittäin haastavaa kahdesta syystä: laissa säädetyt subjektiiviset oikeudet ja palvelujen järjestämisvelvollisuus rajoittavat mahdollisia toimenpiteitä useiden toimenpiteiden kohdalla ainakin osa saavutetuista säästöistä saattaa siirtää kustannuspaineita johonkin toiseen palveluun (=vaihtoehtokustannus).

15(56) Vaikka asiakkaiden saamat palvelut sopeutustoimien seurauksena supistuvat, toimialan tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. Toiminta pyritään järjestämään olemissa olevilla voimavaroilla. Ilman vaihtoehtokustannuksia talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia ei juuri kyetä toteuttamaan. Toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että vaihtoehtokustannus on mahdollisimman pieni, ja menotasoa pystytään kokonaisuutena alentamaan. Vaatimus 1,5 %:n menojen kasvusta tarkoittaa nykyisellä inflaatiotasolla noin 3 %:n vuotuista menojen sopeutusta. Siksi palvelutarjontaa on myös vähennettävä. Esitettävät toimenpiteet perustuvat siihen, että seuraavat vuodet toimitaan nykyisellä toiminnan volyymilla niin, että tuottavuuden ja tehokkuuden tulee kasvaa entisestään. Lisäksi jotta palkkojen kustannuskehitys saadaan katettua, henkilöstön määrän tulee vähetä vuoden 2012 tasosta jatkuvasti koko nelivuotiskauden. Asiakaskäyntien ja hoitopäivien määrä ei voi nousta nykytasosta, mikäli työn tuottavuus ei kasva huomattavasti. Myöskään ostopalveluna järjestettävien palvelujen osalta palvelujen kustannusten kehitys ei voi olla 1,5 % korkeampi eli palvelutarpeeseen vastaamista ei voida siirtää ostopalveluna tuotettavaksi. Päätöksentekijöiden tulee näin ollen tiukentaa asiakkuuskriteereitä. Vapautuvia vakansseja kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan uudestaan. Suurimmasta osasta uusia palvelutiloja luovutaan ja olemassa olevien tilojen käyttöä tarkastellaan kriittisesti. Suunnitelma sisältää sekä nykyisestä toiminnasta luopumisia (noin 7,3 milj. euroa, 37 htv) sekä henkilöstösuunnitelman mukaisista henkilöstölisäyksistä luopumisen (2,1 milj. euroa, 41 vakanssia). Investointihankkeista (käyttötalousmenot noin 5,9 milj. euroa, vakansseja noin 48) joko luovutaan tai niiden aiheuttamat käyttötalousmenot sopeutetaan muusta toiminnasta (geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto, 2,3 milj. euroa). Henkilöstösuunnitelman ja investointihankkeiden tarkoituksena on ollut vastata väestön kasvusta ja ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvun vaatimuksiin. Suunnitelman mukaisten sopeutustoimien yhteenlaskettu arvo 2012-2016 on noin 18 milj. euroa painottuen pääasiassa vuodelle 2013. Esitetyillä toimenpiteillä päästään vuonna 2013 1,5 %:n menokehitykseen. Lainsäädännön velvoitteiden vuoksi esitetyillä toimenpiteillä voidaan päästä noin 3 %:n menokehitykseen vuosina 2014-2016. Tämä edellyttää, että asiakasmäärät eivät kasva. Pitkän aikavälin sopeutustoimenpiteet Edellä kuvattujen lyhyen aikavälin säästöjen lisäksi toimiala kehittää jatkuvasti tuottavuuttaan. Tuottavuutta lisätään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Erittäin iso tuottavuutta lisäävä hanke on Hyks-alueen kuntien ja HUS:n yhteisen asiakastietojärjestelmän hankinta (kuvattu tarkemmin kappaleessa 8). Täydessä käytössä olleessaan järjestelmän arvioidaan tuovan henkilöstömenoissa säästöä. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen käyttö on kuntien palvelutuotannossa vielä vähäistä. Niiden tuottavuuspotentiaali on merkittävä. Toimiala kehittää yhdessä tietohallinnon palvelukeskuksen kanssa sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja niin, että asiakkaiden yhteydenotto palveluihin helpottuu ja että itsepalvelua ja omahoitoa sekä etähoitoa saadaan lisättyä. Tietovaraston perustamisella ja tiedolla johtamisen käyttöön ottamisella pystytään toiminnan johtaminen ja tehokkaimpien toimintamallien löytäminen sekä kustannuslaskenta saamaan uudelle tasolle, mikä johtaa tuottavuuden kohoamiseen. Sähköisen palvelusetelin käyttöön otolla ja palvelusetelien merkittävällä lisäämisellä voidaan lisätä asukkaiden omatoimisuutta ja omavastuuta.

16(56) Palveluprosesseja kehitetään jatkuvasti, jotta ne saadaan yksinkertaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Tästä on hyvä esimerkki esim. vanhustenhuollon uudistaminen, jolla on lähes poistettu siirtoviivemaksut Vantaalta. Mm. lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tehty kokonaistaloudellisesti merkittäviä palvelurakennetta keventäviä ja toimintaprosesseja parantavia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveystoimen haasteena työnantajan ominaisuudessa on työntekijän sijoittaminen mahdollisiin uusiin tehtäviin silloin kun terveydellisten muutosten seurauksena tulleet rajoitteet estävät henkilön selviytymisen omissa tehtävissään. Silloin kun työyksikössä on useampia vajaatyökykyisiä, sillä on oleellinen vaikutus asiakastyöhön. Joissakin tilanteissa henkilölle joudutaan etsimään kokonaan uusi tehtävä toisesta työyksiköstä, koska työyksikön luonteen vuoksi työtehtävien muuttaminen ei ole mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla henkilöstömääriä määrittävät mitoitukset, joten henkilöstömäärää ei voi vähentää työntekijän siirtyessä toiseen tehtävään. Vajaatyökykyisten uudelleensijoittamista kaupunkitasoisesti tulee koordinoida keskitetysti. Palveluverkkojen käyttötalousvaikutukset Toimiala on osaltaan merkittävästi karsinut Vantaa-sopimuksen mukaisesti palveluverkkoaan (neuvolat, päihdehuolto, perheneuvolat, vammaispalvelut ja sosiaalitoimistot). Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan ei sisälly terveysasemaverkon harventamista, sillä se vaatisi iltavuoron käyttöönoton, minkä on arvioitu maksavan saavutettavia hyötyjä enemmän. Käyttötalouteen ei tulisi säästöä, mutta kiinteistön mahdollinen myyntitulo olisi kertatuotto kaupungille. Samoin säästyisi jonkin verran kiinteistöjen ylläpidosta. Länsimäen terveysaseman tilanne voidaan arvioida, kun tiedetään, miten helsinkiläiset tulevat käyttämään Länsimäen terveysaseman palveluja terveydenhuoltolain mukaisen vapaan hakeutumisen käynnistyessä v. 2014. Korson terveysaseman palvelutoimintaa ei voida siirtää Koivukylään, koska kiinteistön tilat ja rakenneratkaisut eivät mahdollista toiminnan laajentamista tarvittavassa laajuudessa ilman mittavaa lisärakentamista. Samasta syystä Martinlaakson terveysaseman palvelutoimintaa ei voida siirtää Myyrmäen terveysasemalle. Katriinan terveysaseman toiminta on toistaiseksi siirretty Martinlaaksoon. Myyrmäen terveysaseman laajennus on investointiohjelmassa siirtynyt 2020-luvulle. Hakunilan terveysaseman siirto Tikkurilaan on mahdollista, jos Tikkurilan terveysaseman laajennus toteutuu 2020-luvulla. Olemassa olevan palveluverkon karsinnat kohdistuvat tässä ohjelmassa vanhus- ja vammaispalveluihin. Uusien investointien siirtämisen ja karsimisen käyttötalousvaikutukset TS-kaudella 2013-2016 ovat yhteensä 5,9 milj. euroa. Ainoan uuden investoinnin Akos 3:n käyttötalousmenot 2,3 milj. euroa sopeutetaan muusta toiminnasta. 6.1.3. Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) Riskianalyysi esitetään jokaisen toimenpiteen yhteydessä. Talous- ja hallintopalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan 1.1.2012 alkaen käyttösuunnitelmaan sisällytetystä sähköisen asioinnin asiantuntijan vakanssin käyttöönotosta (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,050 milj. euroa, 1 henkilötyövuosi) Riskianalyysi: kehittäminen hidastuu

17(56) Muuta toimistotyön vähentämishankkeen koordinointi - tavoite 40 toimistotyön vakanssista luopuminen toimialalla 2015 mennessä - saavutettu taso 25 vakanssia - osa resursseista siirretään lisääntyvään palvelutuotannon tarpeeseen Riskianalyysi: esimiesten ja palvelutuotannossa olevien hallintotyö lisääntyy kankeasti toimivien tietojärjestelmien takia Erikoissairaanhoito käyttötalouden menokehitys 2013-2016 korkeintaan 1,5 % / vuosi Riskianalyysi: HUS:n päätöksenteko ei ota huomioon kuntien taloustilannetta Terveydenhuollon palvelut Luopuminen 2012 toiminnasta kuntoutuksen ostopalvelujen vähentäminen, (2013, 0,3 milj. euroa) asiakaskriteerien tarkistus lymfaterapia, neuropsykologisten palvelujen osto, terapia- ja apuvälineostopalveluja Riskianalyysi: osa asiakkaista jää ilman palvelua, josta saisivat terveyshyötyä. terveysneuvontapalvelun (10023) lopettaminen (2014, 0,3 milj. euroa) asiakkaat siirtyvät esim. internetpalvelujen käyttäjiksi Riskianalyysi: toiminta tällä hetkellä pks-yhteistyönä, muut kunnat eivät hyväksy Vantaan irrottautumista. Terveysasemien puhelinkuorma kasvaa entisestään. Henkilöstösuunnitelman karsinta luovutaan henkilöstömenosuunnitelman mukaisesta vakanssien käyttöönotosta (2013-2015, 2,1 milj. euroa, 41 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: mikäli rakenteellisia muutoksia ei tehdä: hoitotakuu vaarantuu 1500 potilasta jää vuosittain ilman listalääkäriä ja hoidetaan päiväpoliklinikoilla 3000 kiireetöntä lääkärikäyntiä jää toteutumatta ja siirtyy päiväpoliklinikkatoimintaan jonotusaikojen kasvu paine puhelinpalveluihin. mahdollisia rakennemuutoksen kehittämissuuntia kansalaiset käyttämään enemmän yksityistä palvelutuotantoa siirtyminen yksityiselle palveluntuottajalle esim. palvelusetelin avulla uudistetaan avosairaanhoidon terveysasemien palvelutuotanto- ja omistamismalli: luodaan asiakasomistajuus, palvelutuotannon omistaa käyttäjät, palvelutuotanto-organisaatio irtaantuu kaupungin organisaatiosta, järjestämisvastuu jää kaupungille samalla lähestyen asiakasta asiakaslähtöisesti Perhepalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,6 milj. euroa, 12 henkilötyövuotta)

18(56) Riskianalyysi: lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, mahdollinen uhkasakko luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen sosiaaliohjaajista vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,1 milj. euroa, 2 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: nuorten toimeentulotukiasiakkaiden saama tuki vähenee luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolatoiminnan perhetyöntekijöiden vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,5 milj. euroa, 10 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: lastensuojeluun kohdennettu kotipalvelu loppuu Investoinneista luopuminen ja niiden lykkääminen Pitkäaikaisasunnottomuushanke: Kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopimuksen 16.4.2012. Toimenpidesuunnitelmaan sisältyi varaus siitä, että hanke toteutuu, mikäli valtion tulo- ja menoarvio toteutuu tältä osin, ja mikäli hanke sisältyy Vantaan taloussuunnitelmaan 2013-2016. Hankkeen toteutuessa pitkäaikaisasunnottomuushankkeen kohteiden henkilöstömenoihin saadaan valtionrahoitusta enintään 50 % henkilöstömenoista. Valtionrahoitus ja asuttamisesta syntyvä säästö riittävät kattamaan toiminnan käyttömenot. Muut investoinnit: Aurinkokiven äitiys- ja lastenneuvola, tilat koulun valmistumisen yhteydessä, neuvolatilojen osalta käyttöönoton lykkääminen vuodelle 2018 (2016, 0,2 milj. euroa, 4 henkilötyövuotta) Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennuksen käyttöönoton myöhentäminen vuodelle 2019 (2014, 0,5 milj. euroa sisältäen kaikki kustannukset, 7 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: joudutaan käyttämään ostopalveluja Henkilöstösuunnitelman karsinta luovutaan muusta henkilöstömenosuunnitelman mukaisesta vakanssien käyttöönotosta (2013-2015, 1,4 milj. euroa, 27 henkilötyövuotta ) Riskianalyysi: lastensuojelun tarveselvitysten lain mukaisten käsittelyaikojen noudattaminen vaarantuu sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä nousee entisestään ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoasetuksen täytäntöönpano keskeytyy sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyä päihdepalvelujen kehittämissuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan esitetyllä tavalla. Riskinä on, että kustannusten hallinta hankaloituu. Vanhus- ja vammaispalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetystä määräaikaisesta sosiaalityöntekijän vakanssista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,050 milj. euroa, 1 henkilötyövuosi) Riskianalyysi: lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, ehkäisevään työhön ei voida panostaa luovutaan Tuupakan työkeskuksesta (2013, 0,3 milj. euroa, 3 henkilötyövuotta)

19(56) työtoiminta lakkautetaan shl:n mukaisessa muodossa muissa toimintayksiköissä järjestetään lakisääteinen vammaisten työtoiminta Riskianalyysi: edellyttää työtoiminnan järjestämiskustannusten siirtämistä muille työnantajille Vanhusten päivätoiminnan supistaminen 30 % (2013, 0,5 milj. euroa sisältäen kaikki kustannukset, 10 henkilötyövuotta) toimintaa tarjotaan vain omaishoidettaville lakisääteisten vapaapäivien osalta ja muistisairaille Riskianalyysi: paine kotihoitoon ja hoivapalveluihin Palvelutalokokonaisuuden ulkoistuksen käänteinen kilpailutus 10 % tuotto-odotuksella 4 vuoden määräajaksi liikkeenluovutusperiaatteella (2013, 0,7 milj. euroa) Pähkinärinteen, Raikukujan, Suopursun, Veturipolun, Koivukylän, Metsotien, Heporinteen ja Kerokujan palvelutalot Riskianalyysi: ei kiinteä osa palvelujärjestelmää, markkinahinnan muotoutuminen Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen vähentäminen 15 % (2013, 1,3 milj. euroa) matkojen määrän huomattava vähentäminen siirtämällä asiakkaat käyttämään joukkoliikennettä kutsutaksien ja palvelulinjojen kehittäminen Vantaalla Riskianalyysi: itsenäinen selviytymien vaikeutuu, osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan vähenee Vanhusten päivätoiminta luovutaan ostoista Vanhusten kotiapusäätiöltä (Havu- ja Myyrasti, 2013, 0,2 milj. euroa) Riskianalyysi: osa asiakkaista ohjautuu muihin palveluihin Selvitetään luopuminen Kaunialan sairaalan käytöstä sosiaali- ja terveystoimen osalta. Selvitys sisältää käytössä olevien paikkojen korvaamisen 50 paikan osalta tehostetulla asumispalvelulla (säästö 1,6 milj. euroa) sekä luopumisen lisäpaikkojen käyttöön ottamisesta vuosina 2013-2015 (säästö noin 0,8 milj. euroa/vuosi). Arvio säästöstä perustuu Kaunialan sairaalan hintatasoon, joka on noin 40 % markkinoiden keskiarvohintaa korkeampi. Riskianalyysi: korvaavan toiminnan löytyminen Kaunialaan Investoinneista luopuminen ja niiden lykkääminen Muuta Korson vanhustenkeskuksen käyttöönoton lykkääminen vuodelle 2017 (2015: 2,2 milj. euroa sis. kaikki kustannukset, 20 htv mikäli omana työnä tuotettu) Riskianalyysi: palvelurakenteen kehittämisohjelmien viivästyminen paine raskaampaan hoitoon kasvaa -> Korson hankkeesta luopumisen vaihtoehtona palvelun järjestäminen ostopalveluna - erillisen toimintasuunnitelman valmistelu resurssisiirroista kaupungin sisällä tarvittavan määrärahan löytämiseksi velkaohjelman tavoitteiden puitteissa Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus toteutetaan alkuperäisessä aikataulussa, käyttöönotto 2015 Riskianalyysi: edellyttää käyttötalousmenojen 2,3 milj. euroa sopeuttamista muusta toiminnasta.