TILASTOKATSAUS 5:2017

Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta kasvoi 3 500 asunnolla. Vantaan asuntokanta kasvoi vuoden 2015 lopun tilanteeseen verrattuna suhteellisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kanta kasvoi kaikilla illa, Kivistön asuntomäärän kasvaessa eniten, yli tuhannella asunnolla. Pitkällä aikavälillä Vantaan asuntokanta on muuttunut kerrostalovaltaisemmaksi ja vuokra-asuntovaltaisemmaksi. Tilastokatsaus käsittelee Vantaan asuntokantaa ja asuinoloja osin perustuen vuoden 2016 lopun tilanteeseen, ja osin pidempää aikaväliä tarkastellen. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen asuntokantatietoihin 1. Asuntokantatilastoja lukiessa tulee pitää mielessä, että ne kuvaavat eri asiaa kuin uudisrakentamista kuvaavat rakennus- ja asuntotuotantotilastot, ja täten esimerkiksi vuosimuutokset eroavat toisistaan. Lukuja ei voi verrata suoraan uudistuotantolukuihin, sillä asuntokantatilaston muodostaminen perustuu myös mm. asuntokuntiin ja asuntojen käytössäolotilanteeseen. Asuntokantaan epävarmuuksia aiheuttavat mm. palveluasumisen luokittelu, huoneistonumeroinnissa tapahtuneet muutokset ja niistä aiheutuvat virheelliset rekisteritiedot, muuttoilmoituksen myötä kantaan palautuvat asunnot sekä käyttötarkoituksenmuutokset. Tässä katsauksessa asuntokantaa tarkastellaan mm. talotyyppien, huoneistokokojen ja hallintamuotojen näkökulmasta, osin koko Vantaan tasolla ja osin ittain. Myös joitain kaupunginosakohtaisia tietoja on esitetty kartoilla. Vantaan 108 297:stä asunnosta selvä enemmistö on kerrostaloasuntoja Vuoden 2016 lopussa Vantaalla oli yhteensä 108 297 asuntoa, joista 25 751 (24 %) oli erillisissä pientaloissa, 13 535 (12 %) rivitai ketjutaloissa ja 68 515 (63 %) asuinkerrostaloissa. Muissa tai tuntemattomissa talotyypeissä asuntoja oli yhteensä 496 kappaletta. Seuraavan sivun kuviossa 1 on tarkasteltu asuntokannan kehitystä pidemmällä aikavälillä, vuodesta 2006 lähtien. Talotyyppien suhteelliset osuudet asuntokannassa ovat muuttuneet melko maltillisesti. Kerrostaloasuntojen osuus, ja luonnollisesti myös absoluuttinen määrä, on kasvanut eniten - suhteellinen osuus kasvoi aikavälillä kahdella prosenttiyksiköllä, pientalomaisen asumisen yhteenlasketun osuuden vastaavasti pienentyessä. Kerrostaloasuntojen määrän kasvuvauhti on kiihtymään päin ja esimerkiksi viime vuonna kanta kasvoi ennätykselliset 4 prosenttia. Verrattaessa vuoteen 2006, kerrostaloasuntoja oli vuoden 2016 lopussa noin 12 500 enemmän (kasvua 22 prosenttia), siinä missä pientaloasuntojen määrä on kasvanut vain noin 3 500:lla (kasvua 15 prosenttia). Rivi-ja ketjutaloasuntojen määrä on kasvanut vain reilulla tuhannella asunnolla (kasvua 10 prosenttia) verrattuna vuoden 2006 lopun tilanteeseen. 1 Väestötilastopalvelu, Asunnot, rakennukset ja kesämökit. Lisätietoa tilastosta: http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html

2 Kuvio 1. Asunnot talotyypeittäin 2006 2016 (31.12.) Tyypillisin vantaalainen asunto on 50 59 neliöinen kerrostaloasunto Vantaan yleisin asuntokoko on 50 59 neliömetriä, ja toiseksi yleisin neliömäärä on 70 79 neliömetriä. Viime aikoina on keskusteltu ns. pienasuntobuumista, mutta vielä vuoden 2016 lopun tilanteessa käytetyn luokituksen pienimpiä, eli alle 30 neliöisiä, asuntoja oli hyvin vähän (alle 2 000 asuntoa, eli 2 % asuntokannasta). Pienet ja keskisuuret asunnot ovat pääosin kerrostaloissa, ja näissä kokoluokissa on vähemmän pientalomaisempaa asumista: esimerkiksi alle 70 neliöisiä rivi- ja erillistaloasuntoja on alle 6 000 kappaletta, mikä edustaa vain 15 prosenttia näiden asuntojen kannasta (ja alle kuutta prosenttia koko asuntokannasta). Suurten asuntojen osalta taas erilliset pientalot hallitsevat, ja yli 90 m 2 kokoisista asunnoista enemmistö on erillisissä pientaloissa, siinä missä pienemmissä pinta-alaluokissa kerrostalot ovat enemmistössä. Yli 90 neliöisistä asunnoista vain 14 % on kerrostaloasuntoja (alle prosentti suhteutettuna koko asuntokantaan). Yhteenvetona asuntojen koko- ja talotyyppiyhdistelmiä tarkastellessa voidaan todeta, että asuntokannan monipuolisuus ja erilaisten yhdistelmien saatavuus ovat huomionarvoisia asioita esimerkkinä asuntokannassa tällä hetkellä varsin aliedustetut pienet erillis- tai rivitalot, joita tosin uustuotannossa on jonkin verran kasvavissa määrin, ja toisaalta suurillekin perheille soveltuvat kerrostaloasunnot, joiden osalta myös uudempi tuotanto on varsin vähäistä.

3 Kuvio 2. Asunnot pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan 31.12.2016 Asuntokanta kasvoi vuodessa noin 3 500 asunnolla, joista yli 80 % kerrostaloasuntoja Verrattaessa vuoden takaiseen tilanteeseen, on asuntokanta 3 597 suurempi eli kasvuvauhti oli 3,5 prosenttia. Eniten lisäystä tuli 40 49 m 2 kerrostaloasuntojen määrään (862 asuntoa), mutta myös 50 59 neliöisiä (568 asuntoa) ja 30 39 neliöisiä (523 asuntoa) kerrostaloasuntoja on enemmän kuin vuodenvaihteessa 2015. Kokonaisuudessaan erillisiä pientaloasuntoja on 492 enemmän, rivitaloasuntoja 176 enemmän ja kerrostaloasuntoja 2 929 enemmän kuin vuodenvaihteessa 2015. Hallintamuodoittain tarkasteltaessa kanta kasvoi eniten muilla vuokra-asunnoilla, joita on vuoden takaiseen verrattaessa yhteensä 2 200 enemmän (10 % kasvu) ja vuoteen 2006 verrattaessa määrä on yli kaksinkertaistunut (vuonna 2006 10 900 asuntoa ja vuonna 2016 22 300 asuntoa), kasvun erityisesti painottuen tarkastelujakson loppupäähän. Vuoden 2015 lopun tilanteeseen verrattaessa myös asuntojen, joiden hallintaperuste oli muu tai tuntematon, määrä kasvoi yli tuhannella asunnolla (19 % kasvu). Liitetaulukossa 1 on esitetty asuntokanta talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain vuoden 2016 lopussa ja liitetaulukossa 2 hallintamuodoittain.

4 Kuvio 3. Asuntojen määrän muutos (kpl) pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan vuosien 2015 ja 2016 välillä (31.12.) Pienten asuntojen osuus säilynyt melko vakaana 2000-luvulla, kasvunmerkkejä ilmassa Huoneistoluvun perusteella tarkasteltuna yksiöitä on vuoden 2016 lopun tilanteessa 12 594 (11,6 % asuntokannasta) ja kaksioita 36 435 (33,6 %) pienet asunnot edustivat siis noin 45 % asuntokannasta. Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, osuus on pysynyt noin 44 prosentissa aina 2000-luvun alusta saakka (Kuvio 4), mutta vuoden 2016 osuus on tarkastellun ajanjakson korkein ja ensimmäinen, joka ylitti 45 prosentin rajan. Myös yksiöitä erikseen tarkasteltaessa johtopäätökset ovat samankaltaisia. Mikäli vuoden 2016 kasvutahti ja asuntokokojen jakauma jatkuisi kymmenen vuotta samankaltaisena, kasvaisi pienten asuntojen osuus noin 50 % asuntokannasta, eli noin viidellä prosenttiyksiköllä verrattuna nykytilanteeseen. Taulukko 1. Asunnot huoneluvuittain Vantaalla 31.12.2016 Huoneluku asuntoja (kpl) osuus asuntokannasta (%) 1h+k 2 365 2,2 1h+kk/kt 10 184 9,4 2h+k 21 048 19,4 2h+kk/kt 15 387 14,2 3h+k/kk/kt 28 725 26,5 4h+k/kk/kt 19 466 18,0 5h+k/kk/kt 8 068 7,4 6h+k/kk/kt 2 254 2,1 7h+k/kk/kt 769 0,7 Tuntematon 31 0,03 Yhteensä 108 297 100

5 Kuvio 4. Asunnot huoneistokoon mukaan (vasen y-akseli) ja pienten asuntojen osuus (oikea y-akseli, kuvassa valkoinen katkoviiva) vuodesta 2002 alkaen. Yli puolet vantaalaisista asunnoista on omistusasuntoja Asuntokannasta omistusasuntoja on yhteensä 53 %, josta 15 % (15 881 asuntoa) on erillistaloissa ja loput 38 % (41 424 asuntoa) taloissa, joissa omistus perustuu asunnon osakkeiden omistukseen. Vuokra-asuntojen, eli arava- tai korkotukivuokra ja muiden vuokra-asuntojen, osuus on 37 % (40 409 asuntoa) ja asumisoikeusasuntoja taas on 4 % (4 707 asuntoa) asuntokannasta. Vuokra-asuminen on sitä yleisempää mitä pienemmästä asunnosta on kyse: yksiöistä 70 % on asukas vuokralla (arava- tai korkotukivuokra tai muu vuokra-asunto), kaksioiden vastaavan luvun ollessa 53 %. Neliöistä ja sitä isommista asunnoista taas alle 20 % on vuokra-asuntoja. Kuvio 5. Asunnot hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin 31.12.2016

6 Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2016 lopussa ahtaasti asuttuja 2 asuntoja oli 10 304 kappaletta, ja niiden määrä kasvoi verrattuna edellisvuoteen 259 asunnolla. Tilavasti asuttuja asuntoja oli niin ikään hieman enemmän kuin vuonna 2015, 7 496 kappaletta (kasvua 136 asuntoa). Niin tilavasti kuin ahtaastikin asuttujen asuntojen osuus säilyi edellisvuoteen verratessa suurin piirtein samalla tasolla. Eniten ahtaasti asuttuja asuntoja on kerrostalokolmioissa, -kaksioissa ja -yksiöissä. Suhteellisesti tarkastellen taas lähes neljännes (22 %) pienistä, alle nelihuoneisista, erillistaloasunnoista on ahtaasti asuttu. Kuvio 6. Ahtaasti asutut asunnot talotyypeittäin ja huoneluvuittain 31.12.2016 Asunnoista oli reilu kuusi prosenttia vailla vakinaista asukasta Vuoden lopussa 6 786 asuntoa oli ilman asukasta lukumäärä edustaa 6,2 prosenttia koko asuntokannasta. Määrä kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2016. Eniten tyhjillään oli asuntoja, joiden hallintaperuste on muu tai tuntematon, ja myös kasvu tässä ryhmässä oli suurinta verrattuna edellisvuoteen (936 asuntoa enemmän, kasvua 27 %). Alueellisesti Koivukylän hallintamuodoltaan muiden tai tuntemattomien vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten, lähes 1,5-kertaiseksi; vuonna 2015 tyhjillään oli 324 asuntoa, vuonna 2016 taas 495 asuntoa. Talotyypeittäin taas eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja (4 951 asuntoa). Suuralueittain tarkasteltuna määrällisesti eniten tyhjiä asuntoja on Myyrmäessä (1 853 asuntoa) ja Tikkurilassa (1671 asuntoa), suhteessa alueen asuntokantaan taas eniten tyhjiä asuntoja on Kivistössä (492 asuntoa eli 9 % asuntokannasta). Kivistön luku selittynee osin sillä, että alueella on paljon uusia asuntoja, joissa osassa ei vielä asuta. Toisaalta alueella on myös 191 erillistä pientaloa, jotka eivät olleet vakinaisessa asuinkäytössä. 2 Tilastokeskus: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun).

7 Kuvio 7. Vailla vakinaista asukasta olevat asunnot 31.12.2016 Yli neljännes Vantaan asunnoista sijaitsee Myyrmäen ella Suuralueittain tarkasteltuna eniten asuntoja on Myyrmäessä (29 678 asuntoa), toiseksi eniten Tikkurilassa (22 642 asuntoa). Kasvava Kivistö on toistaiseksi pienin ista noin 5 500 asunnollaan. Korso on ista omistusasuntovaltaisin (61,4 %), ja toista paikkaa pitää Kivistö (59 %). Kivistössä korkea prosentti johtuu pääosin pientaloasumisen korkeasta asteesta, sillä asunnon osakkeen omistajia on vähemmän kuin muilla illa. Taulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain Vantaan illa 31.12.2016 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Hallintaperuste n % n % n % n % n % n % n % n % Omistaa talon 15 881 14.7 2 047 6.9 2 170 38.9 1 012 11.6 2 269 10.0 2 802 20.5 3 802 27.7 1 779 12.5 Omistaa osakkeet 41 424 38.3 14 328 48.3 1 118 20.1 2 959 33.8 8 685 38.4 3 813 27.9 4 641 33.8 5 880 41.3 Asumisoikeus 4 707 4.3 775 2.6 258 4.6 806 9.2 720 3.2 984 7.2 699 5.1 465 3.3 Arava- tai korkotukivuokra 18 154 16.8 3 870 13.0 395 7.1 1 338 15.3 4 038 17.8 3 188 23.3 2 005 14.6 3 320 23.3 Muu vuokra 22 255 20.5 6 941 23.4 1 304 23.4 2 276 26.0 5 456 24.1 2 220 16.2 1 967 14.3 2 091 14.7 Muu tai tuntematon 5 876 5.4 1 717 5.8 327 5.9 369 4.2 1 474 6.5 669 4.9 633 4.6 687 4.8 Yhteensä 108 297 100 29 678 100 5 572 100 8 760 100 22 642 100 13 676 100 13 747 100 14 222 100 Verrattuna vuoteen 2006, Vantaan asuntokanta on kasvanut 19 prosentilla (17 229 asuntoa), kasvun painottuessa jakson loppupäähän. Suhteellisesti vilkkainta asuntotuotanto on ollut Kivistössä, jossa asuntojen määrä on aikavälillä lähes tuplaantunut (kasvua 85 %). Absoluuttisesti eniten kasvua on ollut Tikkurilassa, jossa oli vuonna 2016 vuoden lopussa 3 708 asuntoa enemmän kuin vuoden 2006 lopussa. Samalla aikavälillä hallintamuodoittain tarkasteltuna eniten asuntoja, 11 370 asuntoa, on muissa vuokra-asunnoissa, joiden määrä on yli tuplaantunut vuoteen 2006 verrattuna, ja kasvu on painottunut erityisesti ajanjakson loppupäähän. Muista vuokra-asunnoista yli puolet rakennettiin Tikkurilaan ja Myyrmäkeen. Toiseksi eniten kasvua on asunnon osakkaiden omistukseen perustuvissa asunnoissa, joita oli vuoden 2016 lopun tilanteessa noin 4 400 enemmän kuin tarkastelukauden alussa. Päinvastoin kuin muissa vuokra-asunnoissa, omistusasuntojen lisääntyminen painottui erityisesti tarkastelujakson alkuun. Lisätietoja asunnoista hallintamuodoittain ja ittain liitetaulukosta 2.

8 Kuvio 5. Asunnot ittain hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin 31.12.2016 Omistusasuminen on yleisintä pientaloalueilla Kaupunginosittain tarkasteltuna omistusasuntoja on suhteellisesti eniten Linnaisten kaupunginosassa (92 %), vuokra-asumista (mukaan lukien arava- ja korkotukivuokra ja muu vuokra) Veromiehessä (99 %). Yleissääntönä voidaan todeta, että mitä enemmän alueella on pientalomaista, usein matalaa, asumista, sitä suurempi on omistusasumisen osuus. Verrattuna vuoteen 2006, omistusasuntojen määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Kivistössä (110 %), Viinikkalassa (84 %) ja Ilolassa (77 %). Myös vuokra-asumista on noussut suhteellisesti eniten uusille alueille Keimolaan (199 %) ja Kivistöön (196 %), mutta myös vanhemmilla alueilla, Koivukylässä ja Hiekkaharjussa, vuokra-asuntojen osuus kaupunginosan asunkannasta kaksinkertaistui aikavälillä. Tarkempia kaupunginosakohtaisia lukuja löytyy liitetaulukosta 2.

9 Kartta 1. Kaupunginosittaiset hallintamuoto-osuudet ja kerrostaloasuntojen osuus 31.12.2016. Omistusasuminen sisältää talon ja osakkeet omistavat, vuokra-asuminen arava- ja korkotukiasunnot, muut vuokra-asunnot sekä muut hallintaperusteet. Kartta 2. Korkea (kerrostaloasunnot) ja matala (erillis-, rivi- ja ketjutalot) asuntokanta kaupunginosittain 31.12. 2006 ja 2016.

10 Liitetaulukko 1. Asunnot talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain 31.12.2016 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kaikki pinta-alaluokat 108 297 25 751 13 535 68 515 496-29 1 997 107 26 1 850 14 30-39 9 979 222 302 9 373 82 40-49 12 949 442 316 12 067 124 50-59 18 886 903 1 412 16 478 93 60-69 11 183 1 114 1 149 8 872 48 70-79 17 203 2 264 2 847 12 044 48 80-89 9 461 2 572 2 703 4 156 30 90-99 8 367 3 076 2 528 2 756 7 100-119 8 462 5 992 1 749 705 16 120-139 4 881 4 419 337 116 9 140-159 2 504 2 335 135 28 6 160-179 1 262 1 238 12 9 3 180-199 603 577 12 14-200 - 491 477 3 7 4 Tuntematon 69 13 4 40 12 Liitetaulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain ja suur- ja pienalueittain 31.12.2006 ja 31.12.2016 Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokraasunto Muu vuokraasunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 Vantaa 14 037 15 881 37 041 41 424 20 525 18 154 10 885 22 255 3 481 4 707 5 122 5 876 Myyrmäen 1 894 2 047 13 842 14 328 4 102 3 870 4 251 6 941 517 775 1 466 1 717 Linnainen 190 195 78 81 - - 5 3 3 3 13 18 Hämevaara 273 317 142 152 54 125 33 30-67 23 35 Hämeenkylä 100 99 2 149 2 291 638 733 603 966 97 87 288 247 Vapaala 373 419 972 982 107 77 219 366 6 6 125 137 Varisto 183 187 384 438 463 225 37 275 - - 48 31 Myyrmäki - - 4 790 4 774 1 542 1 584 1 407 2 561 260 201 415 512 Kaivoksela 63 62 1 325 1 396 123 162 533 930 79 265 211 249 Martinlaakso 177 181 3 156 3 258 913 723 1 304 1 691 13 63 269 373 Vantaanlaakso 155 175 715 807 84 95 86 72 12 36 40 72 Askisto 315 336 112 129 178 146 12 34 47 47 25 37 Petikko 65 76 19 20 - - 12 13 - - 9 6 Kivistön 1 898 2 170 563 1 118 64 395 191 1 304 26 258 264 327 Piispankylä 46 40 325 304 - - 83 104 - - 48 56 Keimola 58 60 4 3-234 2 181-73 5 10 Kivistö 600 838 121 653-137 31 875 26 185 86 128 Lapinkylä 294 334 38 67 - - 10 17 - - 34 37 Myllymäki 70 66 24 26 - - 13 12 - - 8 8 Vestra 101 106 7 12 - - 2 2 - - 8 13 Luhtaanmäki 99 101 3 5 - - 3 8 - - 6 10 Riipilä 236 240 20 23 - - 9 6 - - 16 24 Seutula 230 230 15 16 64 24 35 94 - - 45 27 Kiila 164 155 6 9 - - 3 5 - - 8 14 Aviapoliksen 870 1 012 1 746 2 959 1 165 1 338 1 119 2 276 584 806 442 369

11 Ylästö 636 744 479 601 106 85 26 25 165 165 88 66 Viinikkala 29 25-1 - - 13 10 - - 28 19 Tammisto 95 104 318 812 232 305 181 361-61 88 50 Pakkala 107 139 947 1 544 745 928 862 1 556 419 580 217 170 Veromies 2-2 1 82 20 35 322 - - 15 63 Lentokenttä........................ Tikkurilan 2 131 2 269 7 820 8 685 4 946 4 038 2 114 5 456 596 720 1 327 1 474 Hiekkaharju 290 332 1 223 1 333 92 174 353 748 8 8 184 264 Tikkurila 15 18 1 281 1 338 895 842 582 1 219 27 27 423 259 Jokiniemi 65 76 393 609 1 647 1 319 312 1 015 122 182 156 125 Viertola 184 177 1 780 1 992 259 127 344 752 169 169 181 389 Kuninkaala 390 424 259 313 332 309 46 45 60 60 46 53 Simonkylä 269 282 1 706 1 770 1 192 711 260 1 224 133 167 150 209 Hakkila 33 31 273 300 223 211 29 99 14 14 29 16 Ruskeasanta 531 562 752 814 210 201 65 70 58 58 85 90 Koivuhaka 324 334 148 211 96 144 110 272 5 35 71 61 Helsingin pit. kk. 30 33 5 5 - - 13 12 - - 2 8 Koivukylän 2 444 2 802 3 485 3 813 3 230 3 188 1 099 2 220 633 984 433 669 Koivukylä 203 237 528 679 231 474 173 429 62 249 57 87 Ilola 618 821 172 360 376 396 25 69 92 155 36 79 Asola 173 187 134 238 893 980 128 270 268 369 52 77 Rekola 607 660 178 221 84 84 29 34 97 97 45 100 Havukoski 21 21 2 269 2 072 1 382 990 707 1 397 63 63 188 263 Päiväkumpu 822 876 204 243 264 264 37 21 51 51 55 63 Korson 3 151 3 802 4 044 4 641 3 067 2 005 916 1 967 659 699 597 633 Matari 410 440 297 351 - - 35 26 42 44 42 28 Korso 670 763 1 192 1 328 1 169 503 305 977 34 34 198 151 Mikkola 14 15 778 784 468 256 201 383 102 139 110 110 Metsola 416 493 925 997 1 011 891 267 411 311 311 92 137 Leppäkorpi 283 347 455 558 26 26 37 40 22 22 26 40 Jokivarsi 302 358 53 66 - - 13 13 - - 22 31 Nikinmäki 551 809 184 321 60 60 21 23 36 37 53 71 Vierumäki 315 368 128 156 50-24 57 - - 33 43 Vallinoja 190 209 32 80 283 269 13 37 112 112 21 22 Hakunilan 1 637 1 779 5 536 5 880 3 951 3 320 1 195 2 091 466 465 587 687 Länsisalmi 27 17 3 3 - - - 1 - - 4 4 Länsimäki 16 12 1 287 1 245 1 248 1 002 299 561 82 82 96 94 Ojanko 22 24 - - - - 4 3 - - 6 2 Vaarala 168 174 725 840 108 37 117 186 52 52 95 188 Hakunila 127 135 2 045 2 040 2 326 2 046 650 1 060 279 278 206 198 Rajakylä 271 278 992 1 139 98 52 70 193 34 34 72 76 Itä-Hakkila 516 547 319 424 40 40 29 34 19 19 54 67 Kuninkaanmäki 317 396 154 170 131 143 22 45 - - 30 34 Sotunki 173 196 11 19 - - 4 8 - - 24 24 Muut 12-5 - - - - - - - 6 - Katsauksen laatija: Sanna Ala-Mantila www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-570-3 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) 839 11 Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B5:2017