LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta uutiset Lokakuu 2012
Laadukkaista raaka-aineista koostettu ateria tarjoaa rakennusaineita terveyteen ja hyvään oloon. Toisaalta herkullinen ruoka antaa myös luvan nauttia elämän pienistä iloista. Yhdelle ruoassa tärkeintä on terveellisyys, toiselle hinta ja kolmannelle palapelin täydentää ruoan ympärillä kohdattu ystävä. Vanhan sanonnan mukaan makuasioista ei sovi kiistellä eikä varmaan tarvettakaan, sillä meitä kaikkia yhdistänee rakkaus herkutteluun. Tässä LounaFood Uutiset lehden numerossa keskitymme Turunmaan seutukuntaan. Siinä missä saaristo tarjoaa maakuntamme upeimpia maisemia ja hienoimpia lomaelämyksiä, se on myös merkittävä ruoantuotantoalue. Turunmaalla on lähdetty panostamaan erityisesti käsityönä tehtyyn, mahdollisimman terveelliseen syömiseen. Samalla saralla seutukunta on niittänyt valtakunnallista mainetta kouluruokailuun satsaamisesta sillä Kemiönsaaren kouluissa tarjotusta ruoasta pääosa on valmistettu omissa keittiöissä sisältäen mahdollisimman vähän prosessoituja aineksia. Syksy on sadonkorjuun ja lähiruoan kulta-aikaa. Nyt jos koskaan voimme nauttia lähellä kasvaneista, tuoreista ja terveellisistä sadon antimista. Maistuvaa loppusyksyä toivotellen, Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät Paikallista yritysneuvontaa Yrityskolmio PL 132, Vareliuksenkatu 2 B 32201 Loimaa Petja Eklund 010 270 3935, 050 551 8660 petja.eklund@loimaanseutu.fi www.loimaanseutu.fi Yrityssalo Oy Örninkatu 15, 24100 Salo Jarmo Peltola 02 778 2150, 040 845 1667 jarmo.peltola@yrityssalo.fi www.yrityssalo.fi Leena Erälinna 044 547 0064, leena.eralinna@yrityssalo.fi, www.yrityssalo.fi Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Engelsbyntie 8, 25700 Kemiö Mats Nurmio 0400 539 179 mats.nurmio@kimitoon.fi www.kemionsaari.fi Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Ajurikatu 2, 20100 Turku Kyösti Vainikainen 044 907 5213 kyosti.vainikainen@ely-keskus.fi www.potkuri.fi Ukipolis Oy Merilinnuntie 1, 23500 Uusikaupunki Ulla Kallio-Laine 044 034 4345 ulla.kallio-laine@ukipolis.fi http://ukipolis.fi/ Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Myllypellontie1, 21490 Marttila Taina Sainio 02 4845 874, 044 067 4434 jokivarsi@jokivarsi.org www.jokivarsi.org Ykkösakseli ry Kitulantie 5, 25410 Suomusjärvi Katarina Kiviluoto-Pakarinen 02 739 2800, 0440 644 822 toimisto@ykkosakseli.fi www.ykkosakseli.fi I samma båt samassa veneessä rf ry Fredrikanaukio 1, 21600 Parainen Sami Heinonen 02 458 5351, 050 342 5651 sami.heinonen@sameboat.fi www.sameboat.fi Varsin Hyvä ry Liedon kunnantalo, PL 24, Kirkkotie 13, 21421 Lieto Pia Poikonen (02) 4873 3454, 050 338 3867 pia.poikonen@lieto.fi www.varsinhyva.fi Ravakka ry Vihtorinkatu 7, 23800 Laitila Maritta Lindqvist (02) 823 6200, 040 540 8829 maritta.lindqvist@ravakka.fi toimisto@ravakka.fi, www.ravakka.fi
Tiedoksi Evirasta ja maa- ja metsätalousministeriöstä Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista tuli voimaan 1.7.2012. Asetuksella kumottiin eräitä kansallisia ja tuotekohtaisia säädöksiä. Kumotut säädökset koskevat kananmunia ja muita linnunmunia, lihaa ja lihatuotteita, makkaraa, jäätelöä, juustoa, mehuja ja tiettyjä vastaavia valmisteita sekä ruokaperunan ja ruokasienten kaupan pitämistä. Asetukseen sisällytettiin eräitä merkintävaatimuksia, joiden säilyttämistä kansallisessa lainsäädännössä pidetään edelleen perusteltuna.kumoutuneiden säädösten täyttäviä tuotteita saa pitää kaupan 1. päivään heinäkuuta 2013 asti. Lisätietoa Eviran internetsivuilla: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ valmistus_ja_myynti/tuotekohtaisia_vaatimuksia/ Lisätietoja: ylitarkastaja Tuulikki Lehto, p. 050 558 2696, tuulikki.lehto@evira.fi Muutoksia eläinperäisiä elintarvikkeita koskeviin vaatimuksiin Elintarvikkeen jäädyttämisestä on ilmoitettava elintarvikkeen seuraavalle käsittelijälle ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä koskevia tietoja on tarkennettu Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevia EU: n vaatimuksia on tarkennettu. Muutokset tulivat voimaan 1.7.2012. Muutokset koskevat ilmoitusvelvollisuutta siitä, milloin elintarvike on jäädytetty sekä jäljitettävyyttä. Osa jäljitettävyyttä koskevista vaatimuksista on jo aikaisemmin sisältynyt Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Lisätietoa löytyy Eviran internetsivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ valmistus_ja_myynti/elintarvikelainsaadanto/muutoksia+elainperaisia+elintarvik keita+koskeviin+vaatimuksiin/ Lisätietoa: Ylitarkastaja Eva Marami, p. 040 750 2872, eva.marami@evira.fi Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Leena Oivanen, p. 040 354 7813, leena.oivanen@evira.fi Uusi esite: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Evira on julkaissut uuden esitteen: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?. Esite on tiivis tietopaketti kasvinsuojeluaineista, niiden käytön aiheuttamista jäämistä, turvallisuusarvioinneista ja valvonnasta. Esitteessä annetaan myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten altistumista kasvinsuojeluaineiden jäämille voi halutessaan vähentää. Ruotsinkielinen esite julkaistaan myöhemmin. Esitteen voi ladata ja tulostaa Eviran internetsivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/ julkaisut/?a=view&productid=292 Ulkomyyntiohje on päivitetty Evira on päivittänyt ulkomyyntiohjeen 4.6.2012 vastaamaan muutetun elintarvikelain vaatimuksia. Uuden ohjeversion nro on 16022/3. Ohje koskee lainsäädännön vaatimusten soveltamista elintarvikkeiden käsittelyyn, myyntiin ja tarjoiluun ulkotiloissa ja vastaavissa sisätiloissa. Ohje on suunnattu viranomaisille sekä toimijoille. Ohjeella pyritään edistämään valvojien ja toimijoiden yhteistyötä ja kehittämään valvonnan yhdenmukaisuutta. http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/ulkomyynti/ Lisätietoja: Ylitarkastaja Mia Piipari, p. 040 4893363, mia.piipari@evira.fi Ylitarkastaja Pirjo Korpela, p. 050 386 8429, pirjo.korpela@evira.fi Evira mukana sosiaalisessa mediassa Evira on viimeisen puolen vuoden aikana ottanut käyttöön sosiaalisen median palveluja viestinnän välineinä. Facebookissa Evira julkaisee mm. kaikki takaisinvedot sekä valikoiden eri aiheiden ajankohtaisia asioita kuluttajalähtöisesti. Twittermikroblogipalvelussa julkaistaan kaikki Eviran nettiuutiset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Flickr-kuvapalvelussa on lähdetty liikkeelle vaarallisten kasvintuhoojien kuvilla, joita esim. viljelijät voivat tarkastella vaikka älypuhelimella pelloilla. Youtubessa on näin aluksi Eviran esittelyvideo suomeksi ja englanniksi. Palvelujen käyttöä tullaan laajentamaan vähitellen tarpeiden mukaan. Linkit: https://www.facebook.com/elintarviketurvallisuusvirastoevira https://twitter.com/#!/evira_uutiset https://twitter.com/#!/evira_nyheter https://twitter.com/#!/evira_news http://www.flickr.com/photos/elintarviketurvallisuusvirasto_evira/ http://www.youtube.com/user/evirafinland Lisätietoja: tiedottaja Mirja Kallio, p. 050 3868427, mirja.kallio@evira.fi Ravintoarvomerkinnät pakollisiksi 2016 Elämme siirtymäajalla ravintoarvomerkintöjä koskevan lainsäädännön näkökulmasta. Ravintoarvomerkinnällä tarkoitetaan tietoa, jossa ilmoitetaan energiasisältö tai energiasisältö ja yksi tai useampi seuraavista ravintoaineista: rasva (rasvahappokoostumus), hiilihydraatti (sokerit, polyolit, tärkkelys), suola, ravintokuitu, proteiini. Elintarvikkeet, jotka on vapautettu pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevasta vaatimuksesta: - jalostamattomat tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi pestyt kasvikset) - jalostetut tuotteet, jotka on jalostettu ainoastaan kypsyttämällä ja jotka koostuvat yhdestä ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi kypsennetyt kasvikset) - juomavedet, myös sellaiset, joihin ei ole lisätty muita ainesosia kuin hiilidioksidia ja/tai aromeja - yrtti, mauste tai niiden sekoitukset, suola ja ruokasuolavalmisteet, pöytämakeuttajat - kokonaiset tai jauhetut kahvipavut sekä kokonaiset tai jauhetut kofeiinittomat kahvipavut, yrtti- ja hedelmäuutejuomat, tee, käymisen avulla valmistetut etikat - aromit, elintarvikelisäaineet, valmistuksen apuaineet, elintarvike-entsyymit, liivate, hiiva, purukumit - sellaisiin pakkauksiin pakatut elintarvikkeet, joissa suurimman pinnan pintaala on pienempi kuin 25 cm 2 - elintarvikkeet, joita pieniä tuotemääriä tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan loppukuluttajalle Kaikissa muissa elintarvikkeiden pakkauksissa toimijan on ilmoitettava ravintoaineiden määrä (100 g tai 100 ml kohti) vuoden 2016 loppuun mennessä. Ilmoitettujen ravintoarvojen tulee perustua joko valmistajan tekemään/teettämään analyysiin tuotteesta tai laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen keskiarvojen perusteella tai laskelmaan, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoon (Fineli). Varsinais-Suomen alueella tai sen lähistöllä on kaksi ravintoarvoja määrittävää laboratoriota: Eurofins Raisiossa sekä Novalab Karkkilassa. Mikäli sinulla on kysyttävää pakkausmerkinnöistä, ota yhteyttä LounaFoodiin!
Kuulumisia Turunmaalta Kännetecknande för mathantverket är att råvaran så långt som möjligt är lokal, gärna så att man anpassar förädlingen till råvaran, t.ex. så att man vid bakning använder vissa typer av vete till vissa brödsorter. I förädlingen använder man naturliga processer som bygger på gamla kon- Mathantverk till Åboland Livsmedelsförädlingen är en stor man kommer till en smak och kvalitet som industrin inte kan ta fram. handen är närvarande genom hela serveringsmetoder, människan och möjlighet för näringslivets utveckling i Åboland. Dels har vi mycket goda odlingsförutsättningar och dels har vi marknader relativt nära. Därtill har vi under sommaren en stor lokal befolkning som enligt dagens trend värdesätter lokalproducerad mat. Detta syns bl.a. i den livliga torgverksamheten runt om i skärgården. Konceptet passar också in i vår skärgårdsmiljö och har en potential för att lyckas nu när konsumenterna allt tydligare värdesätter det lokalt producerade och tillverkade. I den lokala dialekten använder vi ordet heimlaga. förädlingen. Vid förädlingen tillsätts inga onödiga tillsatsmedel och inga konserveringsmedel. Produkterna får mogna fram i den takt det tar och naturliga smakämnen skapar då smaken på produkten. På så sätt skapas unika, hälsosamma produkter med en smak och kvalitet och identitet som inte kan tas fram på industriell väg genom processning. I dag har vi en relativt liten lokal livsmedelsförädling, endast några förädlare i större skala och några mindre. Vi kan inte förvänta oss att få någon större livsmedelsförädlare till området, utan för att få igång nya möjligheter måste vi börja i liten skala. Samtidigt vet vi att dagens Projektet ordnar utbildningar i mathantverk och studieresor till områden där mathantverk är en fungerande del av näringslivet. Projektet samarbetar med Västnyland via Slowfood och Bra mat i Västnyland men också intresserade från övriga delar av Egentliga Finland är välkomna med i mathantverket. konsumenter värdesätter mat som har så lite tillsatsämnen som möjligt, där man känner till ursprunget och där kedjan från producent till konsument är så kort som möjligt. För detta kan man få ett mervärde. I Sverige finns ett mathantverkscentrum kallat Eldrimner, som redan en längre tid framgångsrikt har utvecklat ett koncept för förädling i liten skala med traditionella metoder där För att stimulera denna utveckling startar vi i årsskiftet ett projekt som skall göra konceptet mathantverk bekant och inspirera mänskor till att göra livsmedelsförädling till en näring eller binäring samt att ge befintliga förädlare nya idéer. Avsikten är att tillämpa de kriterier för mathantverk som man använder i Sverige, eftersom de visat sig fungera bra. Ett liknande tankesätt och förhållningssätt till den småskaliga förädlingen finns traditionellt också i mellaneuropa. Yhteenveto: Turunmaassa aloitetaan Mathantverk-projekti vuodenvaihteessa. Tavoitteena on edesauttaa pienmuotoista elintarvikejalostusta keskieurooppalaisen perinteen mukaisesti. Tällöin kehitetään uniikkeja tuotteita, joiden makua, laatua ja identiteettiä teollisuus ei pysty luomaan. Prosessissa käytetään pääasiassa paikallisia raaka-aineita. Jalostus on pienimittakaavaista, varovaista ja hyödyntää perinteisiä menetelmiä, jolloin käsityö on mukana koko tuotantoketjussa. Lopputuloksena on terveellisiä tuotteita, joiden alkuperä on tunnettu ja sisällössä on mahdollisimman vähän lisäaineita. Projekti järjestää kursseja ja opintomatkoja yhteistyössä Länsi-Uudenmaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös asiasta kiinnostuneet varsinaissuomalaiset nykyiset ja mahdolliset uudet jalostajat ovat tervetulleita osallistumaan Mathantverk-projektin tapahtumiin. Mats Nurmio Yritysneuvontaa mats.nurmio@kimitoon.fi 0400 539 179
Konstailematonta ruokaa rakkaudella Nauvon keskustassa sijaitseva Majatalo Martta on saaristoalueen vanhin majatalo ja ravintola. Nimi viittaa Nauvon aktiiviseen Marttayhdistykseen, joka osti 1800-luvulla rakennetun hirsitalon vuonna 1917. Marttahem/ Marttakoti toimi pitkään saaristolaisten kokoontumispaikkana tarjoten majoitusta ja ravitsemispalveluja myös turisteille. Martat luopuivat talosta vuonna 1995, mistä lähtien talo on ollut yksityisomistuksessa...hei, hän syntynyt on kauha kädessään Sari Nordlin tuli miehensä kanssa Majatalo Martan yrittäjäksi nelisen Sari Nordlinin valmistamassa ruoassa 95 % prosenttia on rakkautta ja 5% hyviä ainesosia. Kuva LounaFood vuotta sitten. Nordlinit halusivat säilyttää alkuperäisen ajatuksen ja samalla kehittää toimintaa vastaamaan aikaansa. Kodikas tunnelma vastaanottaa kävijän jo pihapiirissä. Sisällä tuoksuu itse leivottu saaristolaisleipä ja talon kestosuosikki, maukas lohikeitto. Raaka-aineet ruokiin hankitaan mahdollisimman läheltä, mutta tärkeintä on raaka-aineen laatu. Ruoka sisältää 95 % rakkautta ja 5 % hyviä ainesosia toteaa Nordlin. Ruoan täytyy maistua itselle ennen kuin sitä tarjotaan muille. Kaikki tehdään alusta asti itse. Luovuutta ja tarmoa puhkuvan Nordlinin taidonnäytteitä eli saaristolaisleipää ja muita herkkuja on Martassa myynnissä ja niitä saa myös tilauksesta. Tärkeä ainesosa Majatalo Martan toiminnassa on sosiaalisesti taitava ja reipas henkilökunta. Majatalo työllistää kesäisin suurimman sesongin aikaan Nordlinin perheen lisäksi kymmenisen henkilöä, talvella vähemmän. Turunmaan yrityskuulumisia Majatalo Martan kestosuosikki lohikeitto. Kuva LounaFood Omenatarhasta viini- ja juhlatilaksi Timo Jokisesta tuli Paraisten Lemlahdensaaressa sijaitsevan omenatarhan, viinitilan sekä suositun juhla- ja kokoustilan isäntä puoli sattumalta. Paikka itsessään teki ensisilmäyksellä lähtemättömän vaikutuksen mieheen eikä sen jälkeen tarvinnut kuin ylipuhua vaimo mukaan omenatarhuriksi. Jokisten asettuessa Tammiluodon omenatarhalle vuonna 1988 talvi oli juuri tehnyt tehtävänsä ja iso osa omenapuista oli paleltunut pakkasissa. Varsinaista osaamistakaan ei tuoreelta isännältä heti löytynyt vaan oppia piti ammentaa monista eri yhteyksistä niin omenatarhan kuin sivutuotteena syntyneen viinitilankin pyörittämiseen. Kokeilumielellä liikkeelle lähtenyt tilaviinien tuotanto kuitenkin yllätti menekillään ja tällä hetkellä Tammiluodossa valmistetaan useita niin oman tarhan omenoista kuin kotimaisista marjoista valmistettuja viinejä, kuohuviinejä ja liköörejä. Vuosien kuluessa juomien ympärille on kehitetty monipuolisia juhla-, kokous ja matkailupalveluja. Siinä missä viinitupaan istuutuu kerrallaan bussilastillinen viinin maistajia, niin juhlarakennuksen saliin mahtuu jopa 120 vierasta. Merenrannalla sijaitseva tila onkin suosittu juhlien viettopaikka ja kaikkiaan Tammiluo-
Turunmaan yrityskuulumisia dossa vierailee noin 10 000 ihmistä vuodessa. Tänä kesänä matkailijoita on houkutellut paikalle myös uusi ja tilavampi tilapuoti. Tammiluodon tulevaisuuskin näyttää valoisalta sillä reilut pari vuotta sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Timo Jokisen poika Jani otti pyörittääkseen omenatarhan isän keskittyessä edelleen viinitilan sekä juhla-ja kokouspalvelujen pyörittämiseen. Isännän vaihtumisen myötä omenapuiden lukumäärä jatkaa kasvuaan ja tilalle on valmistumassa uusi omenoiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettu rakennus. Tammiluodon viinitilan isännän Timo Jokisen valmistamia viinejä myydään vain tilan omassa puodissa. Kuva LounaFood Tilan nuori isäntä Jani Jokinen satsaa tulevaisuudessa omenatarhan kasvattamiseen. Kuva LounaFood Kuva LounaFood Kuvat LounaFood Marjoista on moneksi Nauvon Tackorkin tilan kävelevä tietopankki, Margot Wikström, uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Entisestä viljatilasta muutamien vuosien kuluessa tunnetuksi marjatilaksi kasvaneen tilan pelloilla kasvaa mansikoiden lisäksi mm. saskatooneja, marjasinikuusamaa, marja-aroniaa, mustaseljaa ja vielä muitakin hieman tuntemattomampia marjakasveja. Suomalaisille kuluttajille vieraampien marjojen kasvattamisessa ja var- Tackorkin tilan emäntä Margot Wikström uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Kuva LounaFood sinkin tuotteistamisessa Wickström painottaa yhteistyön merkitystä. Esimerkiksi saskatoonin viljelyyn apua ei juurikaan löydy kirjoista mutta onneksi sentään kokeneemmilta viljelijöiltä. Yhteistyön hengessä pääsee hyvin eteenpäin myös tuotekehityksen tiimoilta. Verrattoman maukas saskatoon piirakka onkin menestyksekkään yritysyhteistyön tuloksena syntynyt helmi. Marjapensaiden kasvaessa yrityksen on kasvettava mukana. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti kun uusia myytäviä tuotteita kehitellään. Välillä vastaan tulee vaikeitakin tilanteita sillä harvinaisemmista marjoista liikkeelle lähtiessä hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistuksessa törmätään uudenlaisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen ei onnistu käden käänteessä. Lopputuloksena niin Tackorkin oman myymälän hyllyillä kuin Nauvon torillakin on myynnissä toinen toistaan herkullisempia tuotoksia. Punaisena lankana ja tavoitteena kaikessa tuotekehityksessä on valmistaa tuotteet pienemmällä sokerimäärällä kuin yleensä ja lisäksi mahdollisimman lisäaineettomasti maun ja laadun kärsimättä.
Paikallisen ruoantuotannon merkitys maakunnan talouteen ja työllisyyteen Paikallisella ruoalla on merkitystä, ei vain maun ja tuoreuden kannalta vaan myös työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala Suomessa (ETL 2012). EU-tasolla taas elintarviketeollisuus on suurin teollisuuden ala työvoimassa ja liikevaihdossa mitaten (FoodDrinkEurope 2012). On ennakoitu, että se on varmin Euroopassa pysyvä teollisuuden ala. Ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus nyt ja tulevaisuudessa Turun yliopiston Varsinais- Suomen ruokaketjun kehittämishanke teetti Varsinais- Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvityksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Ruokaketjun nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen (taulukko 1). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan alkutuotannon vaikuttavuus on noin 6 % maakunnan bruttokansantuotteesta ja noin 5 % alueen työllisyydestä. Alkutuotannon työllisyyskerroin on 1,6. Eli yksi alkutuotannon työntekijä luo kerroinvaikutusten kautta 0,6 muuta työpaikkaa; 0,2 muuhun ruokaketjuun ja 0,4 muille aluetalouden toimialoille. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 10 % ja työllisyyteen 5,5 %. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuuden työllisyyskerroin on 3,7. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta, joista muuhun ruokaketjuun työllistyy 1,0 ja muille toimialoille 1,7 henkilöä. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan vaikutus maakunnan talouteen (27 %) ja työllisyyteen (11 %) on varsin merkittävä. Ravitsemistoiminnan eli ravintoloiden, ateriapalveluiden, baarien ja kahviloiden vaikutus Varsinais-Suomen maakunnan BKT:hen on reilut 6 % ja työllisyyteen on noin 4,6 %. Ruokaketjulla maakunnassamme on merkitystä ja paljon kasvun mahdollisuuksia. Selvityksen mukaan elintarvikejalostajien kasvuennusteet olivat varsin positiivisia. Nämä kasvuennusteet lupaisivat maakuntaan vuoteen 2020 mennessä noin 3 000 uutta työpaikkaa ja BKT:hen 344 miljoonan korotuksen nykyiseen verraten. Tämän lisäksi tulee huomioida myös alueelle uutena tulevat toimijat, kuten esimerkiksi Uuteenkaupunkiin nouseva soijajalostamo. Ruoantuotannon kasvu alueella on merkittävä mahdollisuus, joka alueen talouden ja työllisyyden kannalta on hyödynnettävä. Paikallisten hankintojen osuus maakunnan elintarvikkeiden jalostajilla ja hankintarenkailla Osana selvitystä toteutettiin kaksi eri kyselyä, joista toinen kohdistettiin maakunnan elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen alueen merkittävimmille hankintarenkaille. Yrityskyselyn perusteella 40 % jalostettavista raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta keskimäärin 20 % ja muualta Suomesta ostetaan keskimäärin 70 % elintarvikkeista. Kun asiaa tarkastellaan toimialoittain, selviää, että leipomotuotteita ostetaan eniten omasta maakunnasta. Myös kalatuotteita ostetaan melko paljon omasta maakunnasta, tosin on huomioitava, että yrityskyselyn perusteella Varsinais-Suomessa jalostetun kalan alkuperä on useammin ulkomaat kuin lähialue. Ulkomaiden osuus on suurin öljyjen ja rasvojen osalta. Kuitenkin Varsinais-Suomessa jalostetaan yli 90 % Suomen öljyistä ja rasvoista (TOL 2010). Yli puolet hankintarenkaiden ostamista hedelmistä, kasviksista ja marjoista tulee ulkomailta. Hankintarenkailta kysyttiin myös tulevaisuuden ennusteita ja arvion mukaan kasvu olisi 2020 mennessä 5 % eli yhteensä 25 % elintarvikehankinnoista kohdistuisi omaan maakuntaan. Esimerkiksi lihan osalta arvioitiin oman maakunnan ostojen lisääntyvän nykyisestä hyvin pienestä osuudesta 15 prosenttiin. Leipomotuotteiden osalta oman maakunnan osuuden arvioitiin nousevan 90 prosenttiin. Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys, Susanna Määttä ja Hannu Törmä, 2012. Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Raportteja 89. http://www.varru.fi/aineisto/ Lisätietoja: Laura Mattinen, Projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU, Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, puh: 040 684 7450, s-posti: laura.mattinen@utu.fi RUOKAKETJUN ERI OSIEN VAIKUTUKSET MAAKUNNAN BKT:HEN JA TYÖLLISYYTEEN BKT (%-yksikköä) BKT milj. euroa Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys HTV Työllisyyskerroin Alkutuotanto 5,7 843 4,7 9 159 1,6 Elintarviketeollisuus 9,7 1 451 5,5 10 832 3,7 Elintarvikkeiden kauppa 27,5 3 745 11,2 21 924 5,1 Ravitsemistoiminta 6,1 904 4,6 8 894 2,5 Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Taulukko 1. Ruokaketjun eri osien vaikutukset maakunnan BKT:hen ja työllisyyteen
Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Varsinaisen suuri ruokakeskustelu avasi keskustelun julkisista elintarvikehankinnoista Kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa julkisissa keittiöissä tarjotaan päivittäin tuhansia aterioita ympäri Varsinais-Suomen. Julkiset elintarvikehankinnat eivät ole vain raaka-aineiden ostamista, vaan ne tarkoittavat myös työpaikkoja, verotuloja, terveyden ylläpitämistä, ruokakulttuurin edistämistä, ja vastuullisuutta. Joukko varsinaissuomalaisia poliitikkoja, asiantuntijoita, julkisista elintarvikehankinnoista vastaavia tahoja sekä asiasta kiinnostuneita kokoontui keskustelemaan aiheesta Varsinaisen suureen ruokakeskusteluun 11. syyskuuta. Tilaisuuden järjestivät Turun yliopiston elintarvikealan hankkeet Varsinais-Suo- men ruokaketjun kehittämishanke ja LounaFood. Tilaisuudessa keskusteltiin muiden muassa ruoan laadusta, elintarvikehankintojen kotimaisuusasteesta sekä kilpailutusten kriteereistä. Kuntapäättäjät avainasemassa Kunnat ovat merkittävin julkisten ruokapalveluiden järjestäjä. Hankintalaki on kaikille sama, mutta hankintayksikön toimintatavat, budjetit ja päätökset vaikuttavat asioiden toteutumiseen käytännössä. Kunnallispoliitikot ovat keskeisessä asemassa, kun tehdään päätöksiä julkisesta ruokahuollosta. Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n Liittopuheenjohtaja Veli- Matti Kuntonen totesi, että julkisissa hankinnoissa on mahdollista suosia kotimaista ruokaa, jos asialle on olemassa poliittista tahtoa ja jos hankintatoimella on käytössä tarpeeksi resursseja tarjouspyyntöjen muotoilemiseen. Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi hallituksen lähiruokaohjelmasta ja hankintalain mahdollisuuksista. Paikallisen ruuan valitseminen on julkisissa elintarvikehankinnoissa mahdollista, jos hankintaperusteina käytetään esimerkiksi ruoan laatua tai tuotantotapaa. Voidaan esimerkiksi vaatia, että vadelmien on sovittava käyttöön ilman kuumentamista. Myös tuoreuteen ja toimitusaikaan liittyvät kriteerit mahdollistavat paikalliseen ruokaan panostamisen. Tilaisuuden päättäneen Varsinaisen ruokapaneelin tarkoituksena oli kuntavaalien alla herättää keskustelua asiasta myös poliitikkojen keskuudessa. Vilkkaaseen paneelikeskusteluun osallistui paikallisia poliitikkoja kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että paikallista ruokaa pitäisi saada lisää lautasille niin kouluihin ja sairaaloihin kuin muihinkin julkisiin keittiöihin. Teksti ja kuva: Heli Hautaniemi Kotimaisten kauppaketjujen kautta ulkomaille? Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke toteutti kevään ja kesän 2012 aikana opiskelijatyönä selvityksen elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta. Selvityksessä tehdään tilannekatsaus ulkomailla toimiviin kotimaisiin elintarvikkeiden vähittäiskauppaketjuihin ja selvitetään pääpiirteissään valikoimaanottoprosessia sekä kotimaan että kansainvälisen valikoiman osalta. Kaikkien ulkomailla toimivien tai sitä suunnittelevien kotimaisten kauppaketjujen kansainvälistymissuuntana on Venäjä ja/tai Baltia. Kotimaiset kauppaketjut ovat potentiaalinen vientiväylä elintarvikeyrityksille. Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia ja kauppojen valikoimat muodostetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteen on lunastettava paikkansa kohdemarkkinoilla sekä kuluttajakysynnän että paikallisen hintatason mukaisesti. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen ulkomaiseen valikoimaan. Käytössä on sekä suoria että kaupan yhteiskuljetuksia. Elintarvikeyrityksen on mahdollista saada apua vientidokumenttien kanssa. Pääsääntöisesti elintarvikeyritys vastaa kuitenkin vientidokumenttien kuluista. Yhteismarkkinointi kauppaketjun kanssa on mahdollista myös kansainvälisillä markkinoilla. Tästä on toistaiseksi kuitenkin vain vähän kokemusta eikä vakiintuneita käytäntöjä vielä ole. Oli kyse sitten kauppaketjun kotimaisen tai ulkomaisen valikoiman muodostamisesta, tärkeää on elintarvikeyrityksen oma-aloitteisuus asioiden eteenpäinviemisessä. Selvitystä varten haastateltiin kotimaisten kauppaketjujen edustajia. Haastatteluja täydennettiin julkisilla lähteillä. Selvityksessä pääpaino on SOK:lla ja Stockmannilla jotka toimivat jo ulkomailla. Ruokakesko on puolestaan kertonut julkisesti avaavansa 3 4 myymälää Venäjälle vuosien 2012 2013 aikana. Suomen Lähikauppa ei tällä hetkellä suunnittele kansainvälistymistä. Selvityksen toteutti kauppatieteiden ylioppilas Isa-Maria Ääri ja hänen tukenaan toimi asiantuntijana VARRUn koordinaattori Johanna Kähkönen. Selvityksen löydät VARRUn verkkosivuilta: www.varru.fi/aineisto Teksti: Heli Hautaniemi ja Johanna Kähkönen
Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille oma merkki Kuluttajat valitsevat mielellään lähiruoan tai pienten toimittajien ruokaa myös ravintolassa. Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille on saatavilla oma lähiruokaravintola-merkki. Merkin on suunnitellut Laura Rostedt (pprint) ja Susanna Wiljanen (Zinoti Marketing), jotka myös ylläpitävät sivustoa ja tarjoavat palvelua ravintoloille. Merkin saavat käyttöön ravintolat, jotka ilmoittautuvat sivustolle ja kertovat omasta lähiruokafilosofiastaan. Merkin käytölle pohdittiin aluksi kriteereitä, mutta sen todettiin olevan liian haastavaa ja rajoittavaa ravintoloille. Lähiruoan, joka usein tulee pieniltä toimittajilta, käyttö vaatii ravintolalta resursseja mm. sopivien lähitoimittajien löytämiseen ja sopeutumiseen mahdollisiin saatavuusongelmiin. Ravintoloille ei haluttu osoittaa yhtä oikeaa tapaa hyödyntää lähiraaka-aineita ansaitakseen merkin. Siksi päädyttiin siihen, että ravintolat voivat itse kuvata mahdollisimman tarkalla ja konkreettisella tasolla omaa toimintaansa asiakkailleen. Merkin käytössä ohjeistukseksi on annettu, että merkkiä tulee käyttää niin, että kuluttaja pystyy päättelemään mihin merkillä viitataan: annoksen tiettyyn raaka-aineeseen, tiettyyn annokseen ruokalistalla vai kokonaiseen ruokalistan menuhun? Myös lähiruokatoimittajien listaaminen esim. menun liitteenä on yksi tapa kertoa lähiruoan hyödyntämistä asiakkaille ja tuoda samalla esiin alueen elintarviketoimittajia. Lähiruokamerkki on lisä ravintolan omaan markkinointiin ja on selkeä keino viestiä lähiruoan hyödyntämisestä ravintolassa. Ravintoloissa on koettu, että merkki menussa on vaikuttanut asiakkaan valintaan, koska lähiruokatarjonta on noussut paremmin esille. Ravintolan ikkunassa lähiruokamerkki herättää huomiota ja viestii ravintolan myönteisestä ajattelutavasta lähialueen tuottajia ja elinvoimaisuutta kohtaan. Käyttäessään merkkiä ravintolat myös markkinoivat toisiaan ristiin eri puolilla Suomea. Lähiruokamerkki osa ravintolan viestintää Enkeliravintola oli mukana lähiruoka-aloitteessa, josta lähiruokaravintola-konsepti on saanut alkunsa. Heille lähiruoka-aloitteen tuomat kontaktit ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Haluamme edelleen kehittää suhteitamme uusiin lähialueen tuottajiin ja laajentaa lähituotteiden käyttöämme. kertoo Enkeliravintolan keittiöpäällikkö Katja Mäkinurmio. Lähiruokaravintolat-markkinointikonseptin myötä olemme vahvistaneet viestiämme ravintolamme lähiruoan käytöstä. Lähiruokakonsepti on tuonut näkyvyyttä lähiruokaravintoloille paikallisesti. Asiakkaat suhtautuvat tänä päivänä erittäin myönteisesti lähiruokaa tarjoavia ravintoloita kohtaan ja olemme tämän konseptin myötä saaneet uusia asiakkaita. Lähiruokamerkin avulla olemme paremmin saaneet viestittyä asiakkaillemme lähiruoan käyttöämme. Katja lisää. Enkeliravintolan asiakkaat ovat antaneet palautetta, että lähiruokaravintola-merkki on selkeä ja se on auttanut asiakkaita erottamaan lähiruoka-annokset ruokalistalta. Myös ikkunatarra ravintolan ulkopuolella on saanut paljon huomiota. Katja Mäkinurmio uskoo, että konseptista voisi olla vielä enemmän hyötyä sen laajetessa enemmän asiakkaiden tietoisuuteen ja saadessa enemmän näkyvyyttä. Lähiruokaravintolat voisivat myös yhdessä luoda tapahtumia, jotka toisivat konseptia enemmän esiin ja konsepti saisi näin lisää näkyvyyttä. Yhteismarkkinointia voitaisiin toteuttaa niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Olemmekin pohtineet yhteismarkkinoinnin luomista ja näkyvyyttä tapahtumiin esimerkiksi messuille. Susanna Wiljanen Zinoti Marketingista kertoo. Susanna Wiljanen, Zinoti Marketing 040 7191 572, www.zinoti.fi Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta Kuva Ritva Lappalainen
10 LounaFoodin kuulumisia Herkkujen Suomi tarjoili maakuntien parhaat lähiruokaherkut Vuoden suurin lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi tavoitti taas tänäkin vuonna huikean yleisön. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana Helsingin rautatietorilla vieraili yli 60 000 lähiruoan ystävää. Varsinais-Suomesta Herkkujen Suomessa oli mukana perin hieno joukko upeita yrittäjiä sekä maistuvia tuotteita vihanneksista viljatuotteisiin ja makkarasta karamelleihin. Varsinais-Suomen maakuntaosaston toteutuksesta vastasi tänä vuonna Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke Tiedolla ja osaamisella Lounais-Suomesta. Tunnelmia Herkkujen Varsinais-Suomesta, kuvat LounaFood Ajankohtaista Lainsäädäntöseminaari Tiedolla ja osaamisella Lounais- Suomesta -hanke järjestää varsinaissuomalaisille ja satakuntalaisille elintarvikealan yrittäjille, kehittäjille sekä viranomaisille suunnatun lainsäädäntö-seminaarin tiistaina 6.11 M/S Silja Galaxyn kokoustiloissa. Lähtö Turun terminaalista klo 8.15 ja paluu samana päivänä Turkuun M/S Silja Europalla klo 19.15. Matkan aikana ohjelmassa mm. Joanna Kurki, maa- ja metsätalousministeriö Uudistunut elintarvikelainsäädäntö Teemu Halttunen, Turun kaupungin elintarvikevalvonta Lainsäädäntömuutokset viranomaisnäkökulmasta Jaana Elo, KoKo-palvelut Pakkausmerkinnät Lisäksi matkan aikana on mahdollisuus keskustella omavalvontasuunnitelman laatimisesta tai päivittämisestä sekä pakkausmerkinnöistä Marko Jorin (Pyhäjärvi-instituutti) sekä Mervi Louhivaaran (TY, Brahea, LounaFood) kanssa. Tilaisuuden hinta on 70 e (sisältäen matkan, koulutuksen sekä kahvit menomatkalla) Ilmoittautuminen viimeistään 19.10 mennessä joko puhelimitse 02 838 0600 tai sähköpostitse toimisto@pji.fi Lisätietoja matkasta Timo Katila, Pyhäjärvi-instituutti puh. 044 034 4061 Sanna Vähämiko, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Louna- Food puh. 040 565 8121 Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä facebookista http://www.lounafood.net/ http://www.facebook.com/pages/lounafood/309890295719118 Sivulla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista.
Terve valinta ammattikeittiö-seminaari Terve valinta ammattikeittiöseminaari Turussa 31.10.2012. klo 12.00 17.00 Turun yliopiston auditoriossa, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2. krs Ajankohtaista 11 Ohjelma: Tämän vuoden ammattikeittiöhenkilöstölle ja elintarvikealan pk-yrityksille suunnatussa Terve Valinta -seminaarissa pureudutaan huippuasiantuntijoiden johdolla ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ravitsemussuosituksiin, marjojen terveysvaikutuksiin, ruokatrendeihin, sekä ammattikeittiöiden energiatehokkuuteen. Seminaarin yhteydessä järjestetään pkyritysten elintarvikkeista koottu monipuolinen näyttely, johon on mahdollista tutustua sekä ilmoittautumisen yhteydessä että kahvitauolla. Ilmoittautumiset 24.10.2012 mennessä osoitteessa www.arktisetaromit.fi, sähköpostilla info@arktisetaromit.fi tai puhelimitse 08-61555590. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja: Simo Moisio puh.040-5801186 12.00 Ilmoittautuminen ja tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn 12.30 Tilaisuuden avaus - suunnittelija Heidi Valtari, Ruoka-Suomi teemaryhmä/turun yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Brahea 12.40 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset - ravitsemusasiantuntija Patrik Borg 13.20 Mitä uutta marjoista tutkimustuloksia marjojen terveysvaikutuksista - dosentti Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto 14.00 Kahvitauko ja yritysten tuotemaistiaiset - tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn 14.30 Tulevaisuuden kuluttaja ruokapalveluiden asiakkaana - ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy 14.50 Aitojamakuja.fi ammattikeittiöiden ja pk-yritysten yhdistäjänä - projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja makuja II -hanke, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 15.10 Ruokatrendien vaikutukset kansanterveyteen - FINRISKI -tutkimuksen tuloksia 15.30 Miten kevennetään ja monipuolistetaan kokoustarjoilua? - kotitalousopettaja Salla Savolainen 15.50 Ammattikeittiöiden energiatehokkuuden lisääminen - energianeuvoja Antti Numminen, Valonia. 16.20 Arktiset Aromit ry:n ammattikeittiöaineiston esittely ja päivän päätös - toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi puh. (08) 6155 5590, fax (08) 6155 5592 info@artisetaromit.fi www.arktisetaromit.fi Tilaisuudessa yrittäjillä on mahdollisuus esitellä ja maistattaa ammattikeittiöiden edustajille omia tuotteitaan. Mikäli olet kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, ota yhteyttä Sannaan puh. 040 565 8121 tai sanna.vahamiko@utu.fi
12 LounaFoodin yhteystiedot Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 20014 TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu 14 18 A, 2. kerros) Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh. 02 333 6475, 040 565 8121 sanna.vahamiko@utu.fi Elintarvikealan asiantuntija Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi puh (02) 333 6417, 0400 260 390 Aitojamakuja.fi M Itella Oyj Sivustolla on jo yli 1600 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan noin 160 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja Sannalta. Projektisihteeri Ritva Rantala, puh. 02 333 6210, ritva.rantala@utu.fi Lehti on luettavissa myös internetissä www.lounafood.net Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina