Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina

Transkriptio

1 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina Ruralian Raportteja 136, Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen

2 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja Väestön muutoksen kuvaaminen Tutkimuksessa mukana olevat kaivokset ja -hankkeet Toimivien kaivosten vaikuttavuus vuosina arvio vuosille Suunnitteilla olevien kaivosten vaikuttavuus arvio 10 ensimmäiselle vuodelle Suurikuusikko ja Kevitsa Yhteenveto

3 Tavoitteet Tutkimus on jatkoa Ruralia-instituutin vuoden 2009 tutkimukselle Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen, Raportteja 37. Laskelmien perustana olivat tiedot/arviot kaivosten ja -hankkeiden investointien suuruudesta, vuosittaisesta liikevaihdosta ja Maailman pankin raaka-aineiden hintaennusteista. Vaikuttavuus laskettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon CGE RegFinDyn-aluemallilla. Tulokset laskettiin maakunnille, väestöarvio kohdeseutukunnille. Raportointimuuttujat: työllisyys, ABKT (investointi- ja toimintavaihe) ja sen erät, kunnallistalous, väestö, valikoima edellisistä seutukunnille

4 CGE RegFin-malleja Aluetasoina: Suomi maakunnat seutukunnat kunnat (top-down) tai näiden kombinaatiot Suomalaiset ja replikointi RegFin komparatiivis-staattinen RegFinDyn dynaaminen RegSweDyn dynaaminen RegPol DSc Hab Katarzyna Zawalinska RegPolDyn EU- ja kv-mallit RegEU27 EU:n kaikki jäsenmaat RegEU265 EU:n kaikkien jäsenmaiden NUTS 2 alueet CAPRI-RD EU:n maatalouden sektorimallin CGE kerros egmr CGE-laajennettu EU:n alue- ja makromallijärjestelmä GTAP-top-down Maailman kauppamalli -> EU:n kaikki jäsenmaat -> ja niiden NUTS 2 alueet

5 Väestön määrän muutoksen ja sen demografian kuvaus dynaamisessa mallissa KTT Jouko Kinnusen (ÅSUB) laatima

6 Tutkimuksessa mukana olevat kaivokset ja -hankkeet Hyvät esimerkit + Kevitsa + Suurikuusikko Pärjäävät + Kylylahti + Pampalo Lähellä toteutumista + Sokli Odottaa parempaa aikaa - Hannukainen - Suhanko Haasteita - Laiva - Länttä Konkurssissa - Talvivaara

7 Toimivien kaivosten vaikuttavuus vuosina Lappi: 1 430, 199 Pohjois-Pohjanmaa: 213, 22 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Investointi- ja toimintavaiheen yhteinen keskiarvo. Kainuu: 66, 17 Pohjois-Karjala: 240, 29 Yhteensä: keskimäärin htv ja 267 milj euroa vuodessa. Osa työllisyydestä on vuotanut kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia

8 Toimivien kaivosten vaikuttavuusarvio vuosille Lappi: 1 049, 243 Pohjois-Pohjanmaa: 143, 21 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Pääasiassa toimintavaiheen keskiarvo. Kainuu: 207, 41 Pohjois-Karjala: 463, 70 Yhteensä: keskimäärin htv ja 375 milj euroa vuodessa. Osa työllisyydestä vuotaa kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia

9 Suunnitteilla olevien kaivosten vaikuttavuusarvio 10 ensimmäiselle vuodelle Lappi: 2 634, 542 Keski-Pohjanmaa: 181, 34 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Yhteensä: keskimäärin htv ja 576 milj euroa vuodessa. Investointi- ja toimintavaiheen yhteinen keskiarvo. Osa työllisyydestä vuotaa kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia

10 Suurikuusikko Kittilän verokertymien kehitys (TA) Kevitsan casetutkimus, Ruralian Raportteja 102, 2013 Kunnallisveron kertymä on kasvanut yhteensä 3,4 milj eurolla vuosina Vastaavat kertymien kasvut kiinteistöverolle ja yhteisöverolle ovat 2,3 ja 0,8 milj euroa. Verotulojen kasvu on ollut yhteensä 6,4 milj. euroa. Verotulojen kasvua vähentää pendelöinti lähikunnista. Valtionosuudet ovat kasvaneet 7,0 milj eurolla vastaavana aikana positiivisen nettomuuton takia

11 Kevitsa Pohjois-Lapin kehitysarvio - vuosien 2008 ja 2016 vertailu Kevitsan casetutkimus, Ruralian Raportteja 102, 2013 Kuntaan on alkanut muuttaa lapsiperheitä, joista useimmiten isä on kaivoksella työssä. Omakotitaloja on rakennettu viimeisten kolmen vuoden aikana yli 100. Kaivosyhtiö on antanut tähän taloudellista tukea. Sodankylän kunta on investoinut kolmanteen päiväkotiin, kolmeen vuokrataloon ja monitoimihalliin. Sodankylään on perustettu kaivosta palvelevien yritysten toimipisteitä. Kaivos ei ole vielä saavuttanut tuotanto- ja liikevaihtotavoitteitaan, jolloin arvio Pohjois-Lapin väestön lisäyksestä on tällä hetkellä 672 vuoden 2020 loppuun mennessä

12 Yhteenveto Kaivosala on jo lisännyt työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivosten aluetaloudellinen merkitys voisi kasvaa paljonkin jos nyt suunnitteilla olevat kaivoshankkeet toteutuisivat. Erityisesti Lapin Suurikuusikon ja Kevitsan kaivoksia voidaan pitää hyvinä esimerkkeinä. Talvivaaran ympäristövahinko ja konkurssi ovat luoneet liian pessimistisen kuvan kaivostoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Yksittäisten kaivosten/-hankkeiden kehitystä kannattaa arvioida tarpeen tullen, mutta vähintään 5 vuoden välein tehtävällä useampia kaivoksia koskevalla tutkimuksella

13 infra-investoinnit, toimialatutkimus, biotalous, lähiruoka... ministeriöt, maakuntien liitot, kunnat, yritykset, hankkeet... Nyt jo yli 50 casea. Professori Hannu Törmä, ,