Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta

Transkriptio

1 Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta Isa-Maria Ääri Johanna Kähkönen Kevät 2012

2 Sisällysluettelo 1. Selvitys 1.1 Tilannekatsaus kauppaketjuittain 2. Valikoimaanottoprosessi Suomessa 2.1 Private label -yhteistyö 3. Valikoimaanottoprosessi kansainvälisillä markkinoilla 3.1 Vientidokumentit (Venäjä) 4. Yhteenveto 5. Lähteet

3 1. Selvitys Toteutettu maalis-kesäkuussa 2012 Keskittyy elintarvikkeiden vähittäiskauppaan Selvitystä varten haastateltu suomalaisten kauppaketjujen edustajia Haastatteluja täydennetty muista julkisista lähteistä

4 1. Selvitys Selvityksen tavoitteet: tehdä tilannekatsaus ulkomailla toimiviin kotimaisiin kauppaketjuihin, kartoittaa, mitä aiheesta kirjoitettu aiemmin, tarkastella kauppaketjujen valikoimaanottoprosesseja kotimaisella ja kansainvälisillä tasolla, selvittää, tuleeko tuotteen olla kansallisessa valikoimassa päästäkseen kauppaketjun kansainväliseen valikoimaan sekä selvittää mahdollisuutta päästä kotimaisen kauppaketjun kautta kansainvälisiin ostoliittymiin (private label -tuotteet)

5 1.1 Tilannekatsaus Kotimaisista kauppaketjuista Stockmann ja SOK toimivat ulkomailla Ruokakesko on ilmoittanut julkisesti suunnittelevansa ulkomaantoimintoja Suomen Lähikauppa ei suunnittele kansainvälistymistä tällä hetkellä Kansainvälistymissuuntana on Venäjä ja Baltia Selvityksen pääpaino on SOK:n ja Stockmannin prosesseilla, koska ne toimivat jo ulkomailla

6 1.1 Stockmann Suomessa 7 tavarataloa Ulkomailla Venäjällä 8, Virossa 1 ja Latviassa 1 Stockmannin ensimmäinen myymälä ulkomailla avattiin Moskovaan vuonna 1989 Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (Varru) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

7 1.1 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) Suomessa 80 Prismaa 435 S-markettia 255 Salea 84 Alepaa Ulkomailla Venäjällä 10, Virossa 7, Latviassa 3 ja Liettuassa 2 kaikki Prisma-brändin alla SOK:n 1. myymälä ulkomailla avattiin Tallinnaan vuonna 2000 Lähitulevaisuudessa kauppoja on tarkoitus avata Suomen lähialueille 3 4 vuodessa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (Varru) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

8 1.1 Ruokakesko Suomessa 75 K-Citymarkettia 205 K-Supermarkettia 453 K-Markettia 231 muita (sis. liikenneasemat) Ulkomailla Ruokakesko on ilmoittanut yhtiökokouksessaan avaavansa 4 myymälää Moskova Pietari -akselille vuosina Kesko on aiemmin toiminut Baltiassa Rimi Baltic AB:n kautta. Ko. toiminta Keskon osalta päättyi vuonna 2006 Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (Varru) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

9 2. Kotimaisen valikoiman muodostaminen Ennen kuin lähestyt kauppaa mieti, tuoko tuote lisäarvoa kaupalle, onko tuotteelle kysyntää, huomioi muu olemassa oleva tarjonta ja kaupan nykyinen valikoima, mieti, miten logistiikka ja markkinointi hoidetaan, ja miten nämä vaikuttavat tuotteen lopulliseen hintaan; sekä varmista, että tuote täyttää lakien vaatimukset, tuoteturvallisuusvaatimukset sekä kaupan toiminnalliset vaatimukset (viivakoodit pakkauksissa, pakkausten kestävyys ja riittävyys yms.) Näihin saat tarvittaessa apua kaupalta, mutta näitä on syytä miettiä etukäteen. Katso myös PTY:n tuotekortti

10 2. Kotimaisen valikoiman muodostaminen Elintarvikeyrityksen ei tarvitse olla suuri toimija, voidakseen ryhtyä yhteistyöhön kauppaketjun kanssa Kauppaketjut toivovat elintarvikeyrittäjiltä oma-aloitteisuutta ja uusia toimittajia etsitään jatkuvasti Ensimmäinen yhteydenotto suunnataan suoraan lähimmälle myymäläpäällikölle oli suunnitelmissasi sitten myymälä- tai ketjutason yhteistyö. Myymäläpäällikkö neuvoo sinut tarvittaessa eteenpäin. Stockmannin kohdalla otetaan yhteyttä ostopäällikköön, koska liikkeillä ei ole myymäläpäällikköjä Valikoimaanottoprosessi riippuu siitä, millä tasolla toimitaan Haluatko myydä tuotteitasi myymälä-, alue-, vai ketjutasolla? Päätös perustuu omaan haluusi, kykyysi sekä myyntiin

11 2. Kotimaisen valikoiman muodostaminen Kauppaketjuilla on käytössään sekä suoria että jakelukeskuksen kautta kulkevia tavarantoimituksia Suorat tavarantoimitukset tarkoittavat kuljetuksia elintarvikkeiden tuotantotiloista suoraan kauppaan Tavarantoimituksiin vaikuttavat mm. millä tasolla toimitaan (myymälä-, alue-, vai ketjutasolla) ja minne toimitetaan, sekä etenkin minkälaisen sopimuksen osapuolet tekevät tavarantoimituksesta, esim. kuljettaako elintarvikeyritys tavaran kauppaan vai noutaako kauppa tavaran elintarvikeyritykseltä

12 2. Kotimaisen valikoiman muodostaminen Yhteistyöhön lähdettäessä markkinointia on syytä miettiä etukäteen, mutta suunnitelmien ei tarvitse olla valmiita Asiakas on yhteinen, ja siksi markkinointi mietitään yhdessä parhaan tuloksen saavuttamiseksi Elintarvikeyritys voi harjoittaa markkinointia sekä itsenäisesti että kaupan mediakanavien kautta Kaupan mediakanavia ovat esim. katalogit, maistatukset, esittelyt, kampanjat, tarjoukset, printtimainokset, ständit ja muut erilliset hyllypaikat. Näistä sovitaan tapauskohtaisesti.

13 2.1 Private label -yhteistyö Private label -tuotteet myydään tuotteen valmistajan merkin sijasta kauppaketjun omalla tuotemerkillä, kuten Pirkka, Rainbow tai Stockmann Delicatess Private label -yhteistyössä tuotantovolyymit kasvavat merkittävästi mieti, riittävätkö resurssisi Kiinnostuksesta kannattaa ilmoittaa kauppaketjun ostopäällikölle tai tuoteryhmän tuotepäällikölle Private label -toimittajahauissa ei ole vakiintuneita käytäntöjä, joten oma-aloitteisuus on tärkeää Joillakin kauppaketjuilla on myös kansainvälistä yhteistyötä private label -tuotteissaan

14 3. Kansainvälisen valikoiman muodostaminen Ennen kuin lähestyt kauppaa, mieti onko tuotteellasi kysyntää kohdemarkkinoilla, tuoko tuotteesi lisäarvoa kaupalle, miten hinnoittelet tuotteen vastaamaan kohdemaan hintoja, miten kasvavat kustannukset (esim. kuljetus) vaikuttavat tuotteesi hinnoitteluun ja kannattavuuteen, varmista, että tuote täyttää lakien vaatimukset, tuoteturvallisuusvaatimukset, kaupan toiminnalliset vaatimukset (viivakoodit pakkauksissa, pakkausten kestävyys ja riittävyys yms.) sekä oikeat kieliversiot pakkauksiin

15 3. Kansainvälisen valikoiman muodostaminen Kauppaketjuille tulee paljon pyyntöjä kansainvälisille markkinoille Kyselyt kannattaa suunnata joko suoraan maakohtaiseen organisaatioon tai tuoteryhmän ostopäällikölle Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia Valikoimat muodostetaan kauppojen asiakkaiden tarpeiden mukaan Joka maassa on tärkeä juoda paikallista maitoa ja syödä paikallisesti tuotettua tuoretta leipää paljon paikallista valikoimaa Tuotteen on lunastettava paikkansa kohdemarkkinoilla

16 3. Kansainvälisen valikoiman muodostaminen Käytössä on sekä suoria että yhteiskuljetuksia Yhteiskuljetuksissa tuote kuljetetaan Suomessa keskusvarastoon ja sieltä keskitetysti ulkomaille Elintarvikeyrityksen on mahdollista saada apua vientidokumenttien kanssa. Pääsääntöisesti elintarvikeyritys vastaa vientidokumenttien kuluista. Yhteismarkkinointi kauppaketjun kanssa on mahdollista myös kansainvälisillä markkinoilla. Tästä on toistaiseksi vähän kokemusta eikä vakiintuneita käytäntöjä vielä ole.

17 3. Kansainvälisen valikoiman muodostaminen Kansainvälinen valikoimaanotto Kotimaan organisaation kautta Vientidokumentit Maakohtaisen organisaation kautta Kuljetukset Markkinointiyhteistyö Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (Varru) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

18 Perusdokumentit: 3.1 Vientidokumentit (Venäjä) Vienti-ilmoitus (viejä tekee tai teettää huolintaliikkeellä) Kauppalasku (viejä tekee) Pakkauslista (viejä tekee) Rahtikirja (viejä tekee tai teettää huolintaliikkeellä) Alkuperätodistus (viejä hankkii alueellisesta kauppakamarista) Asiakirjat (ei vienti-ilmoitusta) toimitetaan vietävien tavaroiden mukana sekä Suomen että kohdemaan tulliviranomaisille

19 3.1 Vientidokumentit (Venäjä) Tarkista etukäteen, mitä asiakirjoja tuotteelle vaaditaan Tarkistuksen voi tehdä tuotteen tullikoodin perusteella esim. m?datacat_id=if&from=publi Sertifiointitarve on selvitettävä hyvissä ajoin. Asiakirjojen hankkimisesta on sovittava ostajan kanssa jo neuvotteluvaiheessa. Sertifiointiin on varattava aikaa, sillä se voi kestää tuotteesta riippuen muutamasta päivästä jopa kuukausiin. Venäjän puolella käsittelyaika vaihtelee tavaralajeittain, tullitoimipaikoittain ja tullivirkailijoittain. Luovutus voi tapahtua päivässä tai se voi venyä 10 päivään. Venäjän puolella monia asiakirjoja joudutaan valmistelemaan ja hyväksyttämään tullissa etukäteen.

20 3.1 Vientidokumentit (Venäjä) Suomalais-Venäläinen kauppakamari avustaa vientidokumenttien kanssa: info(at)svkk.fi Palvelupuhelin: , avoinna arkisin klo

21 4. Yhteenveto Suomalaiset kauppaketjut kansainvälisillä markkinoilla: Stockmann keskittyy vakiinnuttamaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa kansainvälisillä markkinoilla. Stockmann ei ole ilmoittanut avaavansa uusia liikkeitä lähiaikoina. SOK:n tavoite on kasvattaa yksiköiden määrää Suomen lähialueilla kauppaan vuoteen 2015 mennessä. Kauppoja on lähitulevaisuudessa tarkoitus avata 3 4 vuodessa. Ruokakesko avaa 4 uutta myymälää Venäjälle vuosina Tavoitteena on hankkia sekä Pietarista että Moskovasta kauppapaikat vähintään kymmentä suurta päivittäistavarakauppaa varten.

22 4. Yhteenveto Elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta ei ole toistaiseksi tehty tutkimuksia Suomessa Tällä hetkellä painopiste on ollut private labeleissa sekä yksittäisten elintarvikeyritysten kansainvälistymisessä Valikoimaanottoprosessit kansallisella tasolla vaihtelevat hieman kauppaketjuittain Tärkeää on elintarvikeyrittäjän oma aloitteellisuus Käytännöt kansainvälisillä markkinoilla eivät ole vielä vakiintuneita, kauppaketjujen toiminta on vielä nuorta tai muutostilassa

23 4. Yhteenveto Tuotteen ei välttämättä tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen kansainväliseen valikoimaan Private label -tuotteiden kautta kansainvälistymistä ei ole tutkittu aiemmin eikä sille ole vakiintuneita käytäntöjä

24 5. Lähteet Stockmannin vuosikertomus 2011 SOK:n vuosikertomus 2011 Keskon vuosikertomus 2011 PTY:n tuotekortti Stockmannin, SOK:n ja Ruokakeskon edustajien haastattelut Elintarvikepäivä , Helsinki Kauppa.fi : ma_22787?utm_source=uutiskirje&utm_medium= &utm_campaig n=uutiskirje