KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012 Laatija Tarkastaja Matti Häkkilä Janne Huttunen Viite 1510000650 Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ P +358 20 755 611 F +358 20 755 7171 www.ramboll.fi

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arviointimenetelmät 1 3. Tuulivoimaloiden rakentamispaikat 1 3.1 Tuulivoimala 6 1 3.2 Tuulivoimala 7 2 3.3 Tuulivoimala 12 2 3.4 Tuulivoimala 14 2 3.5 Tuulivoimala 16 4 3.6 Tuulivoimala 18 4 3.7 Tuulivoimala 19 4 3.8 Tuulivoimala 23 6 3.9 Tuulivoimala 24 6 3.10 Tuulivoimala 27 6 3.11 Tuulivoimala 28 8 3.12 Tuulivoimala 36 8 3.13 Tuulivoimala 40 8 4. Yhteenveto 10

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO Forssan kaupungin sekä Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle suunnitellun tuulipuiston Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin kattavat luontoselvitykset, jossa selvitettiin mm. hankealueen arvokkaat luontotyypit ja tuulivoimayksiköiden sijoituspaikkojen kasvillisuus. Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua tuulivoimaloiden sijoittelua on tarkasteltu uudelleen luontoarvojen takia ja voimaloiden sijoittumisessa suhteessa asutukseen ja Forssan pienlentokenttään. Tämän maastoselvityksen aikana tehtiin kartoitukset luontotyypeistä ja kasvillisuudesta muuttuneilla tuulivoimayksiköiden sijoituspaikoilla. Raportissa kuvataan käytetyt menetelmät ja esitetään selvityksen tulokset. 2. ARVIOINTIMENETELMÄT Tuulivoimaloiden alustavat rakentamisalueet lähiympäristöineen inventoitiin maastokäynnillä 30.8.2012. Rakentamiseen kohdistetuilla alueilla selvitettiin esiintyykö alueilla luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisia kohteita. Lisäksi kuvattiin rakentamisalueiden luontotyypit ja kasvilajistoa. Käynnin yhteydessä tehtiin havaintoja myös alueen linnustosta. Selvityksen maastotöistä ja tämän raportin laadinnasta vastasi FM, biologi Matti Häkkilä Ramboll Finland Oy:stä. 3. TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISPAIKAT 3.1 Tuulivoimala 6 Tuulivoimala sijoittuu nuoreen, koivuvaltaiseen taimikkoon, johon on istutettu mäntyä ja sekapuustona pihlajaa sekä jonkin verran kuusta. Alikasvustona on vadelmaa ja maitohorsmaa. Metsälauha ja metsäkastikka ovat runsaita. Kuva 1: Tuulivoimala 6. (Kuva:Matti Häkkilä)

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 2 3.2 Tuulivoimala 7 Rakennuspaikka on nuoressa taimikossa, joka sijoittuu pääosin puolukkatyypin sekametsään. Alueen pääpuustoksi on istutettu mäntyä, mutta runsaimpana puulajina kasvaa paikoin tiheänäkin kasvustona koivu. Harvakseltaan esiintyy myös kuusta ja haapaa. Kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa metsälauhaa, puolukkaa ja kanervaa. Kuva 2: Tuulivoimala 7. (Kuva:Matti Häkkilä) 3.3 Tuulivoimala 12 Rakentamispaikka sijaitsee pienellä kukkulalla sijaitsevalla mäntyvaltaisen jättöpuuryhmän laidassa. Ympäröivä alue on nuorta taimikkoa, jossa valtapuustona on mäntyä ja koivua. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti vadelmaa. Kenttäkerroksessa vuorottelevat puolukka, paikoin tiheät metsäkastikkakasvustot ja kevätpiippo. 3.4 Tuulivoimala 14 Tuulivoimala sijoittuu nuoreen mäntyvaltaiseen kasvatusmetsään, jossa on sekapuuna koivua. Kenttäkerroksen valtakasvillisuutena kasvaa puolukkaa ja metsäkastikkaa.

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 3 Kuva 3: Tuulivoimala 12. (Kuva: Matti Häkkilä) Kuva 4: Tuulivoimala 14. (Kuva: Matti Häkkilä)

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 4 3.5 Tuulivoimala 16 Rakennuspaikka sijoittuu nuorehkoon OMT-tyypin kuusikkoon, jossa kasvaa sekapuustona harvakseltaan koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kerros- ja seinäsammalta. Putkilokasveja on suhteellisen vähän, mutta mustikkaa kasvaa yleisesti, kevätpiippoa ja käenkaalia harvakseltaan. Kuva 5: Tuulivoimala 16. (Kuva: Matti Häkkilä) 3.6 Tuulivoimala 18 Tuulivoimala sijoittuu nuoreen, melko tiheään OMT-tyypin kuusikkoon. Puusto ei ole kovin järeää, mutta lahopuuta on myrskytuhojen ansiosta jonkin verran. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat kerros- ja etenkin seinäsammal. Putkilokasvillisuus on niukkaa, mutta mustikkaa kasvaa siellä täällä, käenkaalia ja kevätpiippoakin paikoin. 3.7 Tuulivoimala 19 Tuulivoimala sijoittuu kaatopaikan lähistöllä sijaitsevaan nuoreen kasvatusmetsään, jonka pääpuulajeina ovat mänty ja koivu. Paikoin kasvaa yksittäisiä pihlajia ja pajuja, sekä nuoria kuusia. Aluskasvillisuuden valtalajina on metsäkastikka, mutta myös metsälauhaa, sananjalkaa ja kevätpiippoa kasvaa paikoin. Aukkopaikoissa esiintyy puolukkaa.

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Kuva 6: Tuulivoimala 18. (Kuva: Matti Häkkilä) Kuva 7: Tuulivoimala 19. (Kuva: Matti Häkkilä) 5

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 6 3.8 Tuulivoimala 23 Rakennuspaikka sijaitsee kaatopaikan itäpuolella, heinittyneellä hakkuuaukealla. Alueen puulajeista nuoret pihlajat ovat yleisimpiä, paikoin kasvaa hyvin nuorta koivutaimikkoa. Kataja ja vadelma ovat pensaskerroksen yleisimmät lajit. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat hyvin tiheänä kasvustona esiintyvät metsälauha ja metsäkastikka. Kuva 8: Tuulivoimala 23. (Kuva: Matti Häkkilä) 3.9 Tuulivoimala 24 Tuulivoimala sijoittuu voimakkaasti harvennetulle mustikkatyypin (MT) kankaalle, jossa ylispuina ovat harvennuksen ansiosta pääasi-assa männyt, paikoin kuuset ja koivut. Alueella on myös muutamia myrskyn kaatamia puita. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja erityisesti pihlajaa. Pohjakerroksessa on runsaana kasvavan mustikan lisäksi jonkin verran metsälauhaa ja kastikkaa sekä kevätpiippoa. 3.10 Tuulivoimala 27 Rakennuspaikka sijoittuu nuoreen ja tiheään, OMT-tyypin kankaalle istutettuun kasvatusmetsään, jossa kasvaa pääasiassa mäntyä ja koivua sekä jonkin verran haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaana esiintyvän sananjalan joukossa vadelmaa, lillukkaa ja jonkin verran metsäkastikkaa.

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 8 3.11 Tuulivoimala 28 Alueella kasvaa melko tiheää nuorta, mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jossa sekapuuna kasvaa jonkin verran kuusta ja koivua, paikoin pihlajaa. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat metsälauha, puolukka, metsäkastikka, sananjalka ja metsätähti. Kuva 11: Tuulivoimala 28. (Kuva: Matti Häkkilä) 3.12 Tuulivoimala 36 Rakennuspaikka on umpeenkasvaneen metsäautotien päässä sijaitsevassa nuoressa, tiheässä kasvatusmetsässä, jossa pääpuulajina on mänty. Sekapuustona kasvaa koivua ja paikoin pihlajaa. Kenttäkerroksen yleisimpiä lajeja ovat metsäkastikka ja lauha sekä puolukka. Linnuista alueella havaittiin pyy ja teeri. 3.13 Tuulivoimala 40 Voimala sijoittuu nuoreen, harvahkoon, mäntyvaltaiseen kasvatusmetsään. Sekapuustona kasvaa koivua ja harvakseltaan kuusta. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat metsäkastikka ja lauha, paikoin puolukka.

TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS 10 4. YHTEENVETO Kiimassuon tuulipuiston täydentävässä luontoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisia kohteita. Myöskään uhanalaisia kasvilajeja ei kohteilla havaittu. Selvityksen yhteydessä tehtiin havaintoja myös alueen linnustosta. Ajankohta ei ollut sopiva useimpien pesimälintujen havainnointiin, mutta syysmuuton ollessa täydessä käynnissä voitiin arvioida alueen merkitystä muuttomatkalla oleville linnuille. Selvityksen aikana ei havaittu merkittäviä lajikeskittymiä tai lintukerääntymiä. Jyväskylässä 7.9.2012 Matti Häkkilä Ramboll Finland Oy