Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmiin ja pedagogiikkaan, ammatilliseen koulutukseen, oppilashuoltoon, ammattiosaamisen näyttöihin, työssä oppimiseen ja vapaaseen sivistystyöhön
Tarkastelukulmia Onko koolla väliä? Toteutuuko alueellinen tasa-arvo? Onko järjestäjällä merkitystä? Olemmeko huippuja myös pedagogiikassa? Miten johtajat ja opettajat selviävät?
Esi- ja alkuopetuksen OPS:n toimivuus opetussuunnitelmajärjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva OPS 2000 yhtenäistänyt esiopetuksen toteutusta, ohjaavuus on lisääntynyt paikalliset OPS:t yleensä toimivia selkeämpi jatkuvuus tarpeen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen alueelliset erot ovat pieniä
Esi- ja perusopetuksen OPS:n kehittämistarpeita sivistys- ja kasvatustehtävä määriteltävä selkeämmin esi- ja perusopetuksen OPN:n perusteet integroitava saumattomammin aihekokonaisuuksien asemaa ja pedagogista toimivuutta parannettava taito- ja taideaineita tarvitaan lisää arvioinnin yhdenmukaisuutta lisättävä
Lukiokoulutuksen arvioinnit tuntijako on toiminut kohtuullisesti ja kurssitarjonta on melko hyvä ylimääräisille kielille ei tilaa pienillä lukioilla vaikeuksia ainereaalin kurssitarjontavalintojen kanssa hyviä yhteistyömuotoja löydetty; etä- ja itsenäistä opiskelua voisi olla enemmän suhtautuminen pakollisuuteen vaihtelee
Lukio, jatkoa Opetussuunnitelman perusteet ovat toimineet tarkoitetulla tavalla: valtakunnallinen yhdenmukaisuus turvattu OPS:n perusteet, ylioppilastutkinto ja oppimateriaalit vastaavat toisiaan ruotsinkielisen oppimateriaalin tilanne huonompi kuin suomenkielisen lukio-opetuksen tavoitteet saavutettu
Lukio, jatkoa 2. opettajat voivat keskittyä ydintehtäviin OPS:n asema koulutyön ohjajana on kasvanut ainesisältöjä on liikaa pakollisissa kursseissa: vaikeuttaa opetusmenetelmien monipuolistamista (tutkielmat yms.) aihekokonaisuuksien opettamien ei ole vakiintunut: yleissivistyksen rooli?
Ammatillisen koulutuksen arvioinnit; järjestäjien merkitys koulutuksen järjestäjien välillä suuria eroja, mutta alueelliset erot pieniä heikommin menestyivät pienet järjestäjät, joiden kesken suuria eroja suomenkieliset järjestäjät menestyivät ruotsinkielisiä paremmin koulutuksen järjestäjinä kuntayhtymät parhaita
Ammatillinen koulutus; yhteisiä piirteitä työelämäyhteydet ovat vahvistuneet seuranta- ja arviointijärjestelmät eivät tue riittävästi johtamista kehittäminen ei usein perustu arviointeihin pedagogisessa johtamisessa ja opettajien osaamisen kehittämisessä on haasteita opettajuus on muutoksessa alueelliset tehtävät epäselviä
Ammatillinen jatk. Kehittämisehdotuksia koulutuksen työelämäsuhdetta syvennettävä (pedagogista) johtamista kehitettävä opettajien osaamisen kehittämistä tehostettava; uusia keinoja tarvitaan kokonaistyöaika käyttöön toisen asteen koulutusta kehitettävä kokonaisuutena aluekehitystehtävää selkiytettävä
Kansallisten arviointien hyöty ammatillisessa koulutuksessa tärkeitä koulutusjärjestelmän uudistamisessa ja kehittämistarpeiden ideoinneissa vaikuttavat jossain määrin rahanjakoon itsearvioinnit hyödyllisiä koulutuksen järjestäjille ei riittävästi palautetta oppilaitoskohtainen hyöty vaihtelee
Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus toimii työssä olevien koulutusväylänä vain osa näyttöön valmistavaan koulutukseen osallistuneista osallistuu tutkintoon; yksilöllistyminen ei toimi tutkintokohtaiset ja koulutuksen järjestäjien erot ovat suuria työelämä ei tunne järjestelmää riittävästi osaavien arvioijien puute suuri ei vielä integroidu tutkintojärjestelmään ruotsinkielisellä puolella enemmän ongelmia näyttöjen kanssa
Aikuisten osallistuminen ammatilliseen koulutukseen tarjonta kattaa Suomen, alakohtaisia eroja, Etelä-Suomessa paras tilanne rahoitus kirjavaa ja jatkuvasti muuttuvaa koulutuksen järjestäjien verkostoituminen keskenään ja elinkeinoelämän kanssa vähäistä infojärjestelmiä ja opinto-ohjausta tehostettava
Vapaan sivistystyön kehittämistarpeita vapaan sivistystyön toimintaedellytykset ja palvelukyky vaihtelevat paljon ja ovat kasvamassa suhtautuminen suuntaviittoihin vaihtelee tarvitaan strategista uudelleen suuntautumista ja toimivia verkostoja vst-opetus kärsinyt valtionosuuksien pienentyessä tuntiopettajien perus- ja täydennyskoulutus kirjavaa; aikuispedagogiikka käyttöön
Johtajuuteen kohdistuneita ehdotuksia opetussuunnitelmiin liittyvää osaamista vahvistettava pedagogisen johtajuuden tarve korostuu oppimiskäsitykset, opetusmenetelmät ja oppilaan arviointien kehittäminen opettajien osaamisen kehittäminen voiko kiirettä vähentää eri asteilla?