Askelmerkit hyvään kouluun

Samankaltaiset tiedostot
Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Laatua Siikalatvalla

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Rakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetustoimen laatukäsikirja

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Perusopetuksen laatukriteerit

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Laatu perusopetuksessa

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen laatukysely 2019

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Perusopetuksen huoltajakysely 2016 Yhteenvetoraportti, N=245, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Rääkkylä

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Opetushenkilöstö Punkaharju

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

OPS Minna Lintonen OPS

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

2 Opetus, arviointi ja ohjaus 2.1 Opetus ja oppiminen 2.2 Oppilaan ja opiskelijan arviointi 2.3 Kerhotoiminta 2.4 Ohjaus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

JOUSTAVA PERUSOPETUS

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Transkriptio:

Askelmerkit hyvään kouluun Kuva: Elli Jokitulppo Raahen peruskoulujen laatukäsikirja Op.ltk. 17.04.2013 47

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 1 2. OPETUSTYÖN LAATUTEKIJÄT 2 3. LAATUKORTIT 1-11 1. Johtaminen 3 2. Henkilöstö 4 3. Talous 5 4. Opetussuunnitelman toteutuminen 6 5. Opetus- ja opetusjärjestelyt 7 6. Opetuksen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8 7. Osallisuus ja vaikuttaminen 9 8. Kodin ja koulun yhteistyö 10 9. Fyysinen oppimisympäristö 11 10. Oppimisympäristön turvallisuus 12 11. Kerhotoiminta 13 4. KOULUN ARVIOINTISUUNNITELMA 14 5. ARVIOINTIKORTTI 15

Johdanto Askelmerkit hyvään kouluun on Raahen kaupungin perusopetuksen laatukäsikirja, jonka avulla koulut ja opetuksenjärjestäjä voivat arvioida ja kehittää toimintaansa. Laatukäsikirja perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin Perusopetuksen laatukriteereihin ja se pohjautuu Raahen kaupungin ja Raahen opetustoimen strategioihin. Laatukäsikirja liitetään osaksi Raahen kaupungin laadunhallintajärjestelmää. Laatukäsikirjan sisältämät 11 laatukorttia kuvaavat koulun ja koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun hyvää tasoa, johon koulut vertaavat omaa toimintaansa ja jonka pohjalta koulut laativat toimenpidesuunnitelmia. Kolme laatukorttia (1. johtaminen, 2. henkilöstö ja 3. talous) liittyy rakenteiden laatuun ja yhdeksän laatukorttia (4. opetussuunnitelman toteuttaminen, 5. opetus- ja opetusjärjestelyt, 6. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, 7. osallisuus ja vaikuttaminen, 8. kodin ja koulun yhteistyö, 9. fyysinen oppimisympäristö ja 10. oppimisympäristön turvallisuus ja 11. kerhotoiminta) oppilaan kohtaamaan toimintaan koulussa. Laatukäsikirja sisältää myös arviointisuunnitelman, jonka mukaan koulut vuosittain suorittavat oman ja opetuksenjärjestäjän toiminnan arviointia ja tiedottavat tuloksista. Arviointityössä ovat mukana koulun koko henkilökunta, oppilaat ja heidän huoltajansa. Koulujen sisäisen arvioinnin lisäksi opetuksenjärjestäjä suorittaa kaikkia kouluja koskevan yhtenäisen arvioinnin oman arviointisuunnitelmansa mukaisesti ( Raahen opetustoimen koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012-2016, Op.ltk 13.6.2012 94) Laatukäsikirja on koulun ja koulutuksen kehittämisen väline, joka tarjoaa käytännön työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan ja oppilaan arkeen. 1

OPETUSTYÖN LAATUTEKIJÄT: hyvä koulu, edistyksellinen opetustoimi A. Tieto ja osaaminen tallennetaan ja jaetaan Järkevä työnjako, nimetyt vastuualueet Yhteistyö opettajien välillä Yhteisöllisyys, yhteistoiminnallinen oppiminen, toisilta oppiminen B. Yhtenäisyys ja tasa-arvo toteutuvat Tasapuolinen resurssien jako Koulussa yhteinen kasvatusnäkemys Toimintamallit, yhteiset pelisäännöt Erityistarpeet otetaan huomioon Hyvä ilmapiiri, toisen työn arvostaminen TALOUDELLISUUS TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS C. Osallisuutta tuetaan Toiminta avointa Tehokas tiedottaminen Vaikutusmahdollisuudet Tavoitetietoisuus E. Tulevaisuuden tarpeet otetaan huomioon Opetusvälineet, menetelmät Henkilöstön täydennyskoulutus Kestävän kehityksen periaatteet D. Arviointi on kehittämisen väline Itsearviointi Järjestelmällinen toiminnan arviointi, tulokset ohjaavat toimintaa 2

Laatukortti 1: Johtaminen Kaupungin/kunnan strategiassa on hyvään henkilöstöjohtamiseen linjatut hyvän johtamisen esimiestaidot ja laaditut yhteiset pelisäännöt. Kaupungin/kunnan opetustoimen strategia määrittelee toimintaa ohjaavat periaatteet. Koulun johto osallistuu koulutuksiin ja tekee yhteistyötä muiden johtajien ja rehtoreiden kanssa. Johtaja/rehtori johtaa koulun ja kodin sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyötä hyvällä tiedottamisella ja vuorovaikutteisuudella. Koulutuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista. Kaupungin opetustoimella on käytössään arviointisuunnitelma ja koulutilasuunnitelma sekä niiden tarkistus- ja päivityskäytäntö. Johtaja/rehtori luo edellytykset kouluttautumiselle ja oman työn kehittämiselle. Johtajan/rehtorin käyttämät pedagogiset ratkaisut opetuksen järjestämiseen perustuvat opetussuunnitelman, lukuvuosisuunnitelman ja henkilöstön kanssa käytyjen tavoitekeskusteluiden tavoitteisiin. 3

Laatukortti 2: Henkilöstö Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita. Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä. Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. Koulussa käydään vuosittain tavoitekeskustelut. Työntekijöille järjestetään perehdyttäminen. Työn tukena on riittävät työsuojelulliset järjestelyt. Työhyvinvointia seurataan jatkuvasti. Koulussa huolehditaan ammattitaidon ylläpitämisestä ja osaamisen kehittämisestä. 4

Laatukortti 3: Taloudelliset resurssit Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Käytettävissä olevat resurssit (oppiaineiden tuntimäärät, ryhmäkoot, opetusvälineet ja -materiaali, opetustilat) on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. Oppilaalla on opettajan ohjaama, turvallinen oppimisympäristö jokaisena koulupäivänä koko koulupäivän ajan. Koulun johto seuraa koulun käyttösuunnitelman toteutumista ja tiedottaa säännöllisesti henkilökunnalleen talouteen liittyvistä asioista. Koulun taloudelliset resurssit on suunnattu hyvien opetus- ja kasvatustyön edellytysten luomiseksi mahdollisimman hyvin. Henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa käyttösuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Koululla on kestävän kehityksen suunnitelma ja sitä noudatetaan käytännössä. 5

Laatukortti 4: Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelmatyötä johdetaan suunnitelmallisesti ja avoimesti ja työssä ovat mukana avainsidosryhmät. Opetussuunnitelmatyö pohjautuu opetustoimen strategiaan. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan säännöllisesti ja päivittämistyöhön osoitetaan riittävät resurssit, muutoksista tiedotetaan kattavasti. Opetussuunnitelma ohjaa koulun toimintaa. Opettajat, huoltajat ja oppilaat tuntevat omaan rooliinsa liittyvät opetussuunnitelman tavoitteet. Koululla sovitaan yhteisesti opetussuunnitelmatyön työnjaosta ja siihen käytettävistä resursseista. Opettajat suunnittelevat opetusta yhdessä. Kieliohjelma ja valinnaisainetarjonta ovat monipuolisia. 6

Laatukortti 5: Opetus ja opetusjärjestelyt Koulutuksen järjestäjä vahvistaa perusopetusryhmien enimmäiskoon. Koulutuksen järjestäjä jakaa kouluille riittävästi tuntikehystä. Resursseja jaettaessa huomioidaan koulujen erityistarpeet. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta järjestetään tarvittaessa. Koulu arvioi ja kehittää jatkuvasti opetustaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa, kehittämistavoitteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Opetusta monipuolistetaan tietotekniikan ja verkkopedagogiikan tarjoamilla mahdollisuuksilla. Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit mahdollistavat opetuksen eriyttämisen ja pienryhmätyöskentelyn. Koulussa on toimiva nivelvaiheen tiedonsiirto (esikoulu 1. lk., 6. lk. 7. lk.). Opettajien täydennyskoulutus on suunnitelmallista ja huomioi koulujen ja henkilöstön tarpeet. Jokainen opetustila on varustettu asianmukaisella tvt-välineistöllä. Opettajat osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja saatu tieto siirretään muille opettajille. Oppimateriaalin ja opetusvälineiden hankinnassa ja ylläpitämisessä käytetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. 7

Laatukortti 6: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Yleistä, erityistä ja tehostettua tukea tarvitseville oppilaille on riittävä tukiverkosto ja resurssit. Oppilashuolto toimii moniammatillisesti ja suunnitelmallisesti. Tukipalvelut järjestetään lähipalveluina ja tarvittaessa seutukunnallisessa yhteistyössä. Sovitut toimintamallit ja strategiat ovat ajan tasalla. Kouluverkkolinjaukset tukevat oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Opettajilla on riittävät valmiudet kohdata erilaisia oppijoita. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja tarkoituksenmukaisesti. Kouluissa noudatetaan toimintatapoja, jotka on kirjattu kriisioppaaseen, oppilashuollon toimintamalliin, oppilashuollon oppaaseen ja koulun ohjaussuunnitelmaan. Oppilashuollon toiminnasta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. Koulussa kiinnitetään huomiota terveellisiin ja hyviin ruokatapoihin. 7

Laatukortti 7: Osallisuus ja vaikuttaminen Koulutuksen järjestäjä suuntaa resursseja kerhotoimintaan. Opetustoimi tekee yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa osallisuuden lisäämiseksi (esim. aloitekanava, lasten parlamentti jne.) Huoltajien mahdollisuuksista vaikuttaa ja tehdä valintoja tiedotetaan. Vanhempien, vanhempainyhdistysten ja oppilaskunnan kanssa tehdään yhteistyötä lukuvuosisuunnitelman laatimisessa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu aktiivinen yhteistyö vanhempien kanssa. Koululla on kerhotoimintaa. Oppilaiden osallisuutta tuetaan: esimerkiksi osallistuminen hankkeiden ja projektien sisällön suunnitteluun, toiminnan organisointi, luokkakokoukset. 8

Laatukortti 8: Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyön toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja tekninen sekä asiantuntijatuki. Lukuvuosisuunnitelma on kodin ja koulun yhteistyön suunnittelun väline. Koulutuksen järjestäjällä on valmiudet tukea kouluja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Yhteistyö on suunnitelmallista ja se huomioi oppilaiden ja huoltajien vaikutusmahdollisuudet ja osallisuuden. Yhteistyö on oppilaan kasvua tukevaa ja koulu ja huoltajat toimivat omissa rooleissaan yhteistyöhön liittyvissä asioissa asiantuntijoina. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti. Koululla sovitaan yhdessä huoltajien kanssa menettelytavat yhteistyöhön liittyvissä asioissa (mm. toimintamuodot, aikataulut, viestintäkanavat) ja niistä tiedotetaan henkilökunnalle ja huoltajille. Koko koulun henkilökunta osallistuu yhteistyöhön. Tiedottamisessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa ja henkilökunnalla on valmiudet siihen (välineet ja käyttötaito). Koulun toiminta on avointa ja siitä tiedotetaan monipuolisesti. Koulu arvioi säännöllisesti kodin ja koulun yhteistyötä yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. 9

Laatukortti 9: Fyysinen oppimisympäristö Opetus- ja muut tilat mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamisen ja tukitoimien järjestämisen. Koulun tilat ja välineet mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien ja joustavien opetusjärjestelyiden käytön. Koululla on riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseen. Opetustiloissa on ajanmukainen tvt-välineistö, tilat ovat muunneltavissa ja kalusteet ergonomisia. Koulun tilat ja piha-alue ovat virikkeellisiä ja viihtyisiä. Koulu toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 10

Laatukortti 10: Oppimisympäristöjen turvallisuus Koulujen oppimis- ja työympäristö on terveellinen ja turvallinen. Koulujen tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset ja kunnossa. Koulujen teknisten järjestelmien kunnon seuranta ja tarkastukset toteutetaan säännöllisesti ohjeiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä tiedottaa ajankohtaisista koulun tasolla huomioitavista turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Koululla on ajan tasalla oleva turvallisuuskansio, joka sisältää kriisioppaan, oppilashuolto-oppaan ja koulun oman turvallisuussuunnitelman. Toimintamallit ovat kaikkien tiedossa ja poistumisharjoitus toteutetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Koululla on toimivat järjestyssäännöt. Koko henkilökunta ja oppilaat huolehtivat omalta osaltaan työturvallisuudesta ja havaittujen epäkohtien välittömästä ilmoittamisesta koululla sovitun menettelytavan mukaisesti. Kiusaamiseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 11

Laatukortti 11: Koulun kerhotoiminta Kerhotoiminta on monipuolista, laadukasta ja syrjäytymistä ehkäisevää. Kerhotoiminnalle järjestetään riittävät resurssit. Toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jokaisella koulun oppilaalla on mahdollisuus osallistua johonkin kerhoon. Kerhot ovat sisällöltään mielekkäitä ja turvallisia. Ne tarjoavat uusia kiinnostuksen kohteita ja tukevat oppilaan kasvua yhteisöllisyyteen. Kerhojen ohjaajilla on riittävä osaaminen kerhon pitämiseen. Koulun kerhotarjontaa suunniteltaessa otetaan huomioon oppilaiden ja huoltajien esittämät toiveet ja palaute. Koulu arvioi omaa kerhotoimintaansa jokaisen lukuvuoden lopussa. Kerhotoiminta on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja vakiintunutta. Kerhotoimintaa suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä muiden mahdollisten toimijoiden kanssa. Koulun kerhotoiminnasta on laadittu vuosittain päivitettävä suunnitelma ja ohjaajien kerhosopimukset, joista ilmenee kerhojen sisällöt tavoitteineen, vastuut ja yhteisesti hyväksytyt toimintaperiaatteet Koulun kerhotarjonnasta tiedotetaan Wilman ja/tai Pedanet:in välityksellä. Koulu huomioi kerhotoiminnan yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa 12

Koulun arviointisuunnitelma tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu Koulujen laatuvastaavat kokoontuvat alueittain Laatuistuntojen suunnittelua: laatuvastaava ja rehtori Koulun laatuvastaava järjestää laatuistunnon. (arviointikortti) Rehtori kokoaa tulokset ja lähettää ne opetusvirastoon opetustoimenjohtajalle. toukokuu Kehittämissuunnitelma seuraavan vuoden lukuvuosisuunnitelmaan Henkilöstön ryhmäkeskustelut (lukuvuoden arviointia) Rehtorin tavoitekeskustelu opetustoimenjohtajan kanssa elokuu syyskuu Henkilökunnan tavoitekeskustelut alkavat lokakuu marraskuu joulukuu Rehtorin tavoitekeskustelu opetustoimenjohtajan kanssa (seuranta) 13

1. Kehitettävä toiminta ja laatukortin numero: Arviointikortti 2. Lyhyt kuvaus nykytilasta: 3. Kehittämissuunnitelma (toimenpiteet, työnjako ja aikataulu): 4. Koulun tiedot ja kehittämissuunnitelmasta vastaavien nimet ja allekirjoitukset: Koulu: Rehtori / Johtaja: Päivämäärä: Laatuvastaava: 5. Kehittämiskohteen uudelleen arviointi ja jatkotoimenpiteet: 6. Koulun tiedot ja uudelleen arvioinnista vastaavien nimet ja allekirjoitukset: Koulu: Rehtori / Johtaja: Päivämäärä: Laatuvastaava: 14