1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 31. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1069. Alueen määrittely Alueen sijainti IMATRA Kaupunginosa 38, Saimaanranta Asemakaava: Vesialuetta. Asemakaavan muutos: Virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelin 37 osa ja vesialuetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Ukonniemessä, Saimaanrannan kaupunginosassa. Kaavamuutosalue käsittää kaksi loma-asuntokiinteistöä sekä vesialuetta. Kaava-alue rajautuu Ukonniemenpolkuun, virkistysalueeseen, Saimaaseen sekä loma-asuntotonttiin. Kaavan vireilletulo: Kaavan laatija: 11.3.2015 (kuulutus vireilletulosta kaavoituskatsauksessa) Tiia Sillgren sähköposti: tiia.sillgren@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra
2 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan kahden voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalueeksi merkityn loma-asuntokiinteistön alue loma-asuntojen korttelialueeksi. Kaava-alueen pinta-ala on 1,08 ha. Loma-asuntokiinteistöt ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa (0,52 ha) ja vesialue Korvenkanta-Meltola osakaskunnan omistuksessa (0,52 ha). Kaupunki omistaa 0,04 ha suikaleen virkistysaluetta kahden loma-asuntokiinteistön välistä. Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee imatralaisten sekä matkailijoiden käytössä olevan Ukonniemen matkailu- ja vapaa-ajankeskuksen alueella. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä on runsaasti polkuja, hiihtoreittejä ja ajoyhteyksiä. Suunnittelualue on noin 1,5 km etäisyydellä Imatran kylpylästä ja noin 3,5 km etäisyydellä Lappeenrannan Rauhassa sijaitsevassa Holiday Clubkylpylähotellista. Matkaa Imatrankoskelle on noin 6 km ja Mansikkalaan noin 4 km. Kaava-alueen pinta-ala on 1,08 ha. Loma-asuntokiinteistöt ovat yksityisten maan-omistajien omistuksessa (0,52 ha) ja vesialue Korvenkanta-Meltola osakas-kunnan omistuksessa (0,52 ha). Kaupunki omistaa 0,04 ha suikaleen virkistysaluetta kahden loma-asuntokiinteistön välistä. Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta Kuva 1. Viistokuva alueesta elokuulta 2014 (Lentokuva Vallas/Panu Nikkola). Kaavamuutosalue soikion sisällä.
3 2.1.1. Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella on kaksi omarantaista yksityisomistuksessa olevaa lomakiinteistöä. Eteläisempi loma-asunto rakennettu vuonna 1930 ja se on toiminut aiemmin vakituisena asuntona. Nykyisin rakennus on ympärivuotisessa vapaa-ajan käytössä. Päärakennus on kaksikerroksinen ja sen käytetty kerrosala on 176 k-m 2. Tila on toiminut historiansa aikana hevostilana. Päärakennuksen lisäksi tilalla on vuonna 1959 valmistunut rantasauna, jonka käytetty rakennusoikeus on 30 k-m 2, sekä useita muita rakennuksia ja rakennelmia, joiden koot vaihtelevat 20-70 m 2 välillä. Pohjoisemmalla kiinteistöllä on vuonna 1980 valmistunut loma-asunto, jonka käytetty rakennusoikeus on 36 k-m 2. Lisäksi rakennuspaikalla on kaksi noin 10 m 2 suuruista varastorakennusta ja puolittain vesialueella oleva venekoppi. Kuva 2. Kaksikerroksinen vapaa-ajan asunto (TR 2012). Kaupunki on rakentanut vuonna 2012 vesi- ja viemärilinjan Ukonniementielle. Vesijohto sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä kaavamuutosalueen lomakiinteistöistä ja viemärilinja sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä. Lomaasuntokiinteistöt eivät ole liittyneet kaupungin verkostoon. Kaava-alueeseen rajautuu pohjoisessa yksi loma-asuntotontti. Ukonniementie ja -polku ovat kevyesti rakennettuja kulkuyhteyksiä. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on osa Saimaan rannassa sijaitsevaa Salpausselän harjun lakialuetta. Loma-asunnot sijaitsevat rinteessä, joka laskee paikoitellen jyrkästi kohti Saimaata. Korkeusero rannan ja rakennuspaikan yläosan kanssa on noin 10 metriä.
4 2.1.3 Tulvavesi 2.1.4 Pohjavesi 2.1.5 Maaperä Ukonniemen yleiskaavan tarkistukseen liittyen tehtiin alueelle luontoselvitys keväällä ja kesällä 2010 noin 100 hehtaarin alueella (Pöyry Finland Oy). Kaavamuutosalue kuului selvitysalueeseen eikä luontoselvityksen mukaan alueella ole todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (1. luku 15a ja 17a ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pintavesiä. Merkkejä liito-oravista ei ole todettu olevan alueella. Saimaan ylimpään tulvakorkeuteen perustuen (HW 1/100) rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva taso on +78,50 metriä korkeustasossa N60 (+78,70 N2000). Ranta-alueelle rakennetut loma- ja saunarakennukset on rakennettu osittain korkeustason +78,50 m alapuolelle. Alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitelluksi I luokan Korvenkannan pohjavesialueen pohjoisosaan (0515302 A), mikä edellyttää pohjaveden suojaamista. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alue kuuluu maaperältään karkearakeisten kitkamaalajien alueeseen (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. 2.2 Voimassa oleva kaavatilanne 2.2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty urheilu- ja matkailupalveluiden aluetta (VU/RM). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä urheiluun ja matkailuun tarkoitettua alueita. Kaavamuutosalue on osa kasvukeskusalueen laatukäytävää (lk), matkailu ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv) sekä Vuoksen rantojen kohdealuetta (vk). Lähialuetta koskevia reittimerkintöjä ovat viheryhteydentarve/ekologinen käytävä, retkeilyreitti E-10, polkupyöräreitin yhteystarve ja retkeily- ja ulkoilureitit. Saimaan vesialue on lisäksi Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuetta (sai). Muita aluemerkintöjä ovat tärkeä pohjavesialue (pv) ja arvokas harju (ge/h).
5 2.2.2 Yleiskaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu keltaisella pisteellä. Alueella on voimassa kaupungin valtuuston 23.1.2012 hyväksymä Ukonniemen yleiskaavan muutos. Kaavanmuutosalue on loma-asuntoaluetta (RA), vesialuetta (W), maakunnallisesti arvokasta harjualuetta (ge) sekä pohjavesialuetta (pv), jolla on kielletty sellainen rakentaminen ja toimenpiteet, joista voi aiheutua vesilain 1. luvun 18 ja ympäristösuojelulain 7 ja 8 mainittuja seurauksia. Asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva 4. Ote Ukonniemen yleiskaavan muutoksesta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue rajattu punaisella viivalla.
6 2.2.3 Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 28.11.1988 vahvistama asemakaava 676. Lomakiinteistöt sijaitsevat lähivirkistysalueella (VL). Yleismääräyksissä todetaan, että alueiden käyttö tulee suunnitella siten, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu. Vesialue on asemakaavatonta aluetta. 2.2.4 Poikkeamispäätökset Kaava-alueelle on tehty kolme poikkeamispäätöstä, joista kolme koskee voimassa olevan asemakaavan mukaisella virkistysalueella olevaa lomaasunnon kiinteistöä 1:202, poikkeusluvat 170, 425 ja 591. Poikkeusluvilla on haettu määräaikaista laajentamislupaa, sen jatkamista ja vakinaistamista. 2.2.5 Maankäyttöä koskeva muu suunnittelu ja päätökset Kaavamuutosalue oli mukana vuonna 2014 voimaan tulleessa asemakaava ja asemakaavamuutoksessa nro 1051. Loma-asuntokiinteistöt olivat osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Ukonniemen yleiskaavan muutoksen yhteydessä tehdyn linjauksen mukaan (Imatran kaupungin konsernijaosto 9.5.2011) lähivirkistysalueella sijaitsevien, yksityisomistuksessa olevien, jo rakennettujen loma-asuntojen rakennuspaikat voidaan muuttaa tietyin periaattein niiden käyttöä vastaavasti loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Periaatteiksi sovittiin, että lomaasuntotontit eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille ja niiden tulee täyttää seuraavat ehdot: - rakennuspaikalla on jo rakennukset. - tonttien rakennusoikeus on rajoitettu ja määritellään pienempien rakennusten mukaisesti. - vesihuollon toteutus ja kustannukset ovat kiinteistön omistajien vastuulla Ukonniementielle rakennettuun verkostojen liittymäkohtaan saakka. - tonttien kulkuyhteyksinä toimivat alueelle muuta käyttöä palvelevat reitit, joille kaupunki järjestää ainoastaan kesäaikaisen huoltoyhteyden, ei talviaikaista kunnossapitoa. - rakennuspaikka ei sijaitse maisemallisesti herkällä alueella. - alueella ei ole tarvetta yleiseen käyttöön. Kaavaehdotuksesta 1051 jätettiin kolme muistutusta, joista kaksi koski kaavaehdotuksen loma-asuntokiinteistöjen aluetta. Muistutusten vuoksi, jottei muu kaava-alueen kehittäminen hidastuisi, ko. lomaasuntokiinteistöt sekä vastaavalla kohdalla oleva vesialue rajattiin hyväksyttävän kaavan ulkopuolelle. Kaava-alueen kehittäminen latu- ja raittiverkoston osalta oli ajankohtaista vuoden 2014 aikan. ja tulleiden muistutusten vuoksi kaksi loma-asuntokiinteistöä sekä vastaavalla kohdalla oleva vesialue rajattiin ulos kaavan lainvoimaisuuden viivästymisen välttämiseksi, koska kaava-alueen kehittäminen latu- ja raittiverkoston osalta oli ajankohtaista vuoden 2014 aikana.
7 2.3 Rakennusjärjestys 2.4 Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa 29.10.2001 ja tullut voimaan 1.11.2001. (Muutos, KV 18.10.2004, 84). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Ukonniemen alueelle on 23.1.2012 hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaavan muutos, jolla mahdollistetaan alueen kehittäminen monipuolisena matkailu-, vapaa-aika- ja virkistysalueena. Yleiskaavan pohjalta on käynnistetty Ukonniemen kehittämiseen tähtäävien asemakaavojen laatiminen. Tämän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Ukonniemen yleiskaavaan perustuen kahdelle Saimaan rannassa sijaitsevalle yksityisomistuksessa olevalle loma-asunnolle tontit. 3.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) 3.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Vapaa-aikatoimi 3.2.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Luonnosvaiheessa asemakaavan muutoksesta pyydetään palautetta teknisen toimialan sidosryhmiltä, sähkö- ja puhelinyhtiöiltä, Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta sekä vapaa-aikatoimelta 24.4.2015 mennessä. Puhelin- ja sähköyhtiöillä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Lomaasunnot ovat Imatran Seudun Sähkön sähköverkostossa. Olemassa olevien sähkökaapeleiden ja laitteistojen siirrosta aiheutuneista kustannuksista vastaa siirron vaatija.
8 3.2.3 Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen 3.2.4 Lausunnot Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 11.3.2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä ja laatimisvaiheen kuulemisesta 15.4.2015 kuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen kaava-alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Kaavahankkeen vireilletuloon ja luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittelyja tiedotustilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla 22.4.2015. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma oli jakelussa. Palautetta pyydettiin 30.4.2015 mennessä. Kaavan esittely- ja tiedotustilaisuudessa kaavaluonnokseen kävi tutustumassa 3 kuntalaista. Heillä ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen. Luonnosvaiheessa pyydetään lausunnot Etelä-Karjalan liitolta, Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta, rakennusvalvontajaostolta sekä Imatran seudun ympäristölautakunnalta. Rakennusvalvontajaosto (14.4.2015 19) puoltaa kaavaluonnosta huomautuksitta. Imatran seudun ympäristölautakunnalla (21.4.2015 39) Imatran ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena ei ole huomautettavaa luonnosvaiheen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1069. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Yhdyskunnat ja luonto -yksiköllä (YLU) ei ole kaavasta huomautettavaa. YLU toteaa kommenttina, että kyseisen Saimaan ranta-alueen osalla on vanhastaan ollut aivan rannan tuntumassa venekuureja ja niihin liittyviä laitureita. Näiden alueelle perinteisten rakennusten ja rakenteiden säilyttämiseen tai uudelleen rakentamismahdollisuuteen tulevaisuudessa ko. rantarakennuspaikoilla kaavassa ei ole otettu kantaa. Rakennusalan rajaus rantarakennuspaikoilla perustuu Saimaan keskivedenkorkeuteen. Rakennusalan sisälle rajattu päärakennukset sekä muut vankemmat talousrakennukset. Ainoastaan toisella rantarakennuspaikalla on venekoppi, joka sijaitsee osittain vesialueella ja osittain rakennuspaikalla. Nykyiset rakennukset ja rakenteet voivat sijaita ranta-alueella niin kauan kuin ne pidetään kunnossa. Laiturien rakentaminen rantarakennuspaikoille määritellään Imatran rakennusjärjestyksessä. Etelä-Karjalan liitto toteaa lausunnossaan (29.4.2015), että Kaavamuutos on pääosin olemassa olevan tilanteen mukainen eikä näin ollen vaikuta maisemaan uutena elementtinä. Muutoksella ei ole vaikutusta alueen virkistyskäyt-
9 tömahdollisuuksiin ja yritystoimintaan. Näin ollen Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta lausuttavaa asemakaavaan ja asemakaavamuutokseen. Kaavaehdotusvaiheesta pyydetään lausunto tarvittaessa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. 3.3 Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1. kerros) vähintään 30 päivää; kuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. 3.4 Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: 3.5 Asemakaavan tavoitteet Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio Asemakaavamuutoksen tavoitteena on Ukonniemen yleiskaavaan perustuen osoittaa kahdelle Saimaan rannassa sijaitseville, voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi merkityille, yksityisomistuksessa oleville lomaasuntokäytössä oleville kiinteistöille tontit. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan perustelut ja rakenne Loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-4 ja RA-7) on merkitty kaksi nykyistä omarantaista loma-asuntokiinteistöä Ukonniemenpolun länsipäässä. Tonttiin 2 on liitetty n. 0,04 ha suuruinen Imatran kaupungin omistama määräala, joka sijaitsee kahden lomakiinteistön välissä. Rakennusoikeus tontilla 1 on 220 k-m 2 ja tontilla 2 on 80 k-m 2, kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on määritelty vastaamaan pienemmällä tontilla samaksi kuin sen pohjoispuolella sijaitsevalla asemakaavan loma-asuntotontilla. Suuremmalla tontilla rakennusoikeus on
10 lähempänä käytettyä rakennusoikeutta. Alueen rakennusoikeus on vastaava kuin Imatran ranta-asemakaavojen loma-asuntotonttien rakennusoikeudet. Loma-asuntotonttien osoittaminen ja niitä koskevat kaavamääräykset perustuvat Imatran kaupungin konsernijaoston 9.5.2011 Ukonniemen yleiskaavan muutoksen esittelyssä tehtyyn linjaukseen muuttaa tuolloin voimassa olevassa kaupunginvaltuuston vuonna 2004 hyväksymän yleiskaavan lähivirkistysalueella (VL) sijaitsevien, yksityisomistuksessa olevien, jo rakennettujen lomaasuntojen rakennuspaikat voidaan muuttaa tietyin periaattein niiden käyttöä vastaavasti loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Periaatteiksi sovittiin, että loma-asuntotontit eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille ja niiden tulee täyttää seuraavat ehdot: - rakennuspaikalla on jo rakennukset, - tonttien rakennusoikeus on rajoitettu ja määritellään pienempien rakennusten mukaisesti, - vesihuollon toteutus ja kustannukset ovat kiinteistön omistajien vastuulla Ukonniementielle rakennettuun verkostojen liittymäkohtaan saakka, - tonttien kulkuyhteyksinä toimivat alueelle muuta käyttöä palvelevat reitit, joille kaupunki järjestää ainoastaan kesäaikaisen huoltoyhteyden, ei talviaikaista kunnossapitoa, - rakennuspaikka ei sijaitse maisemallisesti herkällä alueella, - alueella ei ole tarvetta yleiseen käyttöön. Loma-asuntotonttien periaatteisiin perustuen kaavan yleismääräyksiin on merkitty korttelin 37 loma-asuntotonttien vesihuoltoa koskeva määräys: Kaava-alueen korttelin 37 vesihuolto tulee järjestää kaupungin Ukonniementielle rakentamaan verkostojen liittymäkohtaan. Vesihuollon toteutus, kustannukset, ylläpito ja talviaikainen kulkuyhteyden järjestäminen on kiinteistön omistajien vastuulla. Saimaan vesialue on asemakaavoitettu, jotta vesialue jatkuu luontevasti koko Ukonniemen kaavoitetulla alueella. Rantaviivan sijaintia on tarkistettu vesijätön lunastuksen ja maanomistusrajojen mukaiseksi, jonka vuoksi rantaviivan sijainti poikkeaa voimassa olevan kaavan rantaviivan sijainnista. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 1,08 ha, josta uutta asemakaavaa on 0,48 ha. Kaava-alueen pinta-alasta on loma-asuntojen korttelialuetta (RA-4 ja RA-7) 0,56 ha ja vesialuetta 0,52 ha. Kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 300 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä kasvaa alueella, sillä alue on ollut voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysaluetta, jolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Tonttijako Korttelin 37 tonteille 1 ja 2 on laadittu sitova tonttijako. 4.2 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutuksia on aiemmin arvioitu Ukonniemen alueen yleiskaavan muutoksessa, johon liittyvien selvitysten pohjalta asemakaavankin
11 vaikutuksia voidaan pitkälti arvioida eikä kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä ole tehty erillisiä vaikutusselvityksiä. Rakennettujen, yksityisessä omistuksessa olevien kiinteistöjen merkitseminen loma-asuntojen korttelialueiksi ei vaikuta maisemaan uutena elementtinä niiden sijaitessa rantarinteen alapuolella. Loma-asunnoilla ei ole vaikutusta Ukonniemen yleisiin virkistyskäyttömahdollisuuksiin tai yritystoimintaan. Virkistysalueen reitit kulkevat loma-asuntoihin nähden ylärinteen puolella, jolloin reitistö on edelleenkin ulkoilijoiden käytettävissä. Poistuvassa kaavassa virkistysalueeksi merkityn noin 0,60 hehtaarin alueen muuttamisella loma-asuntojen alueeksi ei ole merkitystä virkistyskäytössä alueen ollessa vain vähäinen osa Ukonniemen laajoista virkistysalueista ja alue on ollut nykytilanteessa jo yksityisessä käytössä. Saimaan tulvavesivaaraa koskevat rajoitukset vaikuttavat ainoastaan kaavaalueelle osoitettuun vähäiseen rakentamiseen niiden korkeustasoja määriteltäessä. Kaava ei aiheuta kaupungille kustannuksia. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutos on pääosin olemassa olevan tilanteen mukainen. Kaavan mukainen maankäyttö esimerkiksi maanomistusten osalta voi toteutua kaavan voimaantulon jälkeen. Imatra 31.3.2015 Tarkistettu 30.4.2015 6.5.2015 Laatinut Hyväksynyt Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Vuokko Jääskeläinen kaavoituspäällikkö LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava
Liite 1. 12
13
14
15