Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Samankaltaiset tiedostot
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Sokeriko myrkkyä terveydelle?

Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Lääkäri ja vaihtoehtodieetit

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemussuositukset ja suomalaisten ravinnonsaanti

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Seurantaindikaattorit

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

perustettu vuonna 1927

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko,

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

URHEILIJAN ravitsemusopas

Maito ravitsemuksessa

Terveelliset elämäntavat

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto ETM, Anna Ojala

Leikki-ikäisen ruokavalio

Marjo-Kaisa Konttinen Siilinjärvi

Taulukko 44b/1. Ruoan terveellisyyden ajatteleminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Hyvää oloa ja/vai terveyttä Roope Mäkelä ravitsemusterapeutti TtM

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Helpoin tapa syödä hyvin

Ruokailu ja ravitsemus ikääntyessä. Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

Eväitä ruokapuheisiin

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

Elintavat. TE4 abikurssi

JUDOKAN RAVINTO-OPAS Päivitetty Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

5. Rasvan laatu kuntoon

Terveellisen ruokavalion periaatteet

Miten kuljet kouluun?

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ

Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Liikunta vai ravitsemus?

Ruokaa Sydänystävälle!

Syö muistisi hyväksi

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Transkriptio:

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 21.12.211 1

Kasviksia päivittäin syövien, rasvatonta maitoa juovien, voita käyttävien ja vähintään 6 (naiset 5) viipaletta leipää päivässä syövien osuudet 1978-21 1 8 % 6 Leipäpalat 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Rasvaton maito Kasvikset Voi AVTK 1978-21, THL www.helsinki.fi/yliopisto 21.12.211 2

Elintavat ja niiden muutokset Vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta suomalaisilla miehillä ja naisilla (25 64 v.) vuosien 198 ja 23 välillä. % 7 6 5 4 3 2 1 Vapaa-ajan liikunta > 2 kertaa viikossa Työmatkaliikunta, > 15 min päivässä 198 1985 199 1995 2 Naiset Miehet Naiset Miehet Lähde: AVTK, KTL

AVTK:n vastausprosentit 1978-29 1 8 6 % 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 www.helsinki.fi/yliopisto 21.12.211 4

Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset (ruokapyramidi) Suositus Saanti Rasvan kokonaissaanti, E% 25-35 32,1 Tyydyttynyt rasva, E% n. 1 12,4 Kertatyydyttymätön rasva, E% 1-15 11,4 Monityydyttymätön rasva, E% 5-1 5,7 Proteiinit, E% 1-2 17, Hiilihydraatit, E% 5-6 48,8 Sakkaroosi, E% < 1 1,1 Ravintokuitu, g 25-35 22, Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 25 ja Leipätiedotus Saanti: Finravinto 27 tutkimus (25 64 v. miehet ja naiset)

,3 Välimerenruokavalio ja painon muutos EPICtutkimuksen eri alueilla ja koko aineistossa,2 Beta (95 % CI),1 -,1 Yht. -,2 -,3 Välimeren dieetin tai sitä muistuttavan ruokavalion (kalaa, kasviksia, hedelmiä, viljaa, pähkinöitä, oliiviöljyä, kohtuudella alkoholia, vähän lihaa ja maitotalousvalmisteita; pisteytys -18) yhteys painon muutokseen EPIC-tutkimuksen alueilla ja koko tutkimuksen aineistossa (n=378 83). Analyysi kuvaa yhteyttä 2 pisteen muutoksen ja 5 vuoden painonmuutoksen välillä. Romaguera ym. Am J Clin Nutr 21;92:912-21

Viljakuitu ja lihominen 25 2 Paino,5,4 Vyötärö 15,3 1,2 g 5 Yht. cm,1 Yht. -5 -,1-1 -,2-15 -,3-2 -,4-25 -,5 Viljakuidun saannin (1 g/pv) yhteys vuotuiseen painon ja vyötärönympäryksen muutokseen DiOGenes tutkimuksen alueilla (5 Euroopan maassa) ja yhteensä. Tutkittavat, n=89 432, keski-ikä 53 v., seuranta 6,5 v. 36 Du ym. Am J Clin Nutr 21;91:329-

,4,3,2 Energiatiheys ja lihominen Paino,4 Vyötärö,3,2 Yht. kg,1 -,1 -,2 -,3 -,4 Yht. cm,1 -,1 -,2 -,3 -,4 Energiantiheyden (1 kcal/g) yhteys vuotuiseen painon ja vyötärönympäryksen muutokseen DiOGenes tutkimuksen alueilla (5 Euroopan maassa) ja yhteensä. Tutkittavat, n=89 432, keski-ikä 53 v., seuranta 6,5 v. Du ym. PlosOne 29;4:e5339

Täysjyvävilja Vihannekset Jogurtti Pähkinät Voi Perunalastut Perunat (ransk.) Lihavalmisteet Sokeroidut virvoitusjuomat Punainen liha Makeiset, jälkiruoat Vaalea vilja -,5 -,25,25,5,75 1 kg Yhden päivittäisen ruoka-aineannoksen käytön muutoksen yhteys neljän vuoden painonmuutokseen. Vakiointi: ikä, BMI, uni, tupakointi, fyysinen aktiivisuus, alkoholi, kaikki kuvion muut ruoka-aineet. Nurses Health Study 1986-26, n=5 422 Mozzafarian ym. NEJM 211;364:2392-44

Ruokavalion muutokset ja lihominen kg 3 2,5 2 1,5 1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Muutosten desiilijako (1 = vertailu) Ruokavalion muutoksen yhteys neljän vuoden painonmuutokseen. Indeksiin laskettu vihannekset, hedelmät, täysjyvävilja, pähkinät ja jogurtti (posit.) sekä perunalastut, peruna, punainen liha, lihavalmisteet, transrasvat, sokeroidut virvoitusjuomat, paistetut ruoat, voi ja vaalea vilja (negat.). Nurses Health Study I, Nurses Health Study II, Health Professionals Follow-up Study, yhteensä n=12 877 Mozzafarian ym. NEJM 211;364:2392-44

Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset (ruokapyramidi) Suositus Saanti Rasvan kokonaissaanti, E% 25-35 32,1 Tyydyttynyt rasva, E% n. 1 12,4 Kertatyydyttymätön rasva, E% 1-15 11,4 Monityydyttymätön rasva, E% 5-1 5,7 Proteiinit, E% 1-2 17, Hiilihydraatit, E% 5-6 48,8 Sakkaroosi, E% < 1 1,1 Ravintokuitu, g 25-35 22, Mikael Fogelholm 21.12.211 Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 25 ja Leipätiedotus Saanti: Finravinto 27 tutkimus (25 64 v. miehet ja naiset)

Liikunta lihavuuden ehkäisyssä: Mitä prospektiiviset väestötutkimukset kertovat? 16 tutkimusta 21-79236 tutkittavaa Seuranta 2-21 v. (ka. 7 v.) Fyysisen aktiivisuuden arviointi kyselyllä (yleensä luokittelu) Arviointi tutkimuksen alussa, lopussa tai molemmissa ajankohdissa Systemoitu katsaus, Fogelholm & Kukkonen-Harjula, Obes Rev 2;1:95-111. www.helsinki.fi/yliopisto

Yhteys Käänteinen (negat.) Suora (posit.) Koska fyysinen aktiivisuus arvioitiin? Alussa Lopussa Muutos Klesges (N) Owens Haapanen (M) Klesges (M+N, kova liikunta) Bild Rissanen Williamson Barefoot Haapanen Owens Williamson Kahn Taylor Haapanen Coackley Guo (M) Fogelholm Ei yhteyttä Williamson Parker Haapanen (N) Crawford (TV) Klesges (M) Heitmann Bild French Guo (N) Crawford (TV) Fogelholm

Paino, kg 85 8 75 7 65 6 55 3 6 9 12 Aika (kk) PAL 1,55-1,75 PAL <1,55 PAL >1,75 Painon muutos kolmessa ryhmässä (ryhmittely fyysisen aktiivisuuskertoimen, PAL, mukaan) laihduttamisen jälkeen naisilla. Fyysinen aktiivisuus arvioitiin kaksoismerkityllä vedellä. (Schoeller ym. Am J Clin Nutr 1997;66:551-6)

Liikunta ja painonhallinta: kuinka paljon liikuntaa? Liikunnan aiheuttama energiankulutuksen lisäys 15-2 kcal/vk (vastaa 2 3 km kävelyä/hölkkää eli esim. 4 6 h kävelyä viikossa)on yhteydessä merkitsevästi parempaan painonhallintaan niissä havainnoivissa tutkimuksissa, joissa seurataan painon muutosta laihduttamisen jälkeen Tämä on paljon enemmän kuin mitä satunnaistetuissa tutkimuksissa on annettu liikuntaohjeeksi ja vielä enemmän suhteessa interventioissa toteutuneeseen liikuntaan (mikä selittänee sen, miksi satunnaistetuissa tutkimuksissa liikunta varsin harvoin parantaa laihdutustuloksen pysyvyyttä) Prospektiivisista väestöseurannoista ei painonhallinnan kannalta riittävää liikuntamäärää pysty arvioimaan www.helsinki.fi/yliopisto

Fyysinen kunto ja kuolleisuus Fyysinen kunto: Huono Kohtuullinen/hyvä Vakioitu riskisuhde 6 5 4 3 2 1 Kokonaiskuolleisuus Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus <25 25-29,9 >3 <25 25-29,9 >3 BMI Wei ym. JAMA 1999. USA, n=25 714 miestä, keski-ikä 43,8 v., 1 v. seuranta 21.12.211 17