Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Transkriptio

1 Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu

2 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille 2008: Kouluruokailusuositukset o kouluateria malli ravitsemuksellisesti tasapainoisesta lounaasta Nykyisin kouluruokaa nauttii päivittäin noin koululaista ja opiskelijaa 2

3 Kouluruokailu Edistää oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä Auttaa säilyttämään hyvän vireystilan ja keskittymään koulupäivän aikana Ei vaan ravintoa, vaan myös kasvatuksellinen tehtävä: osa peruskoulujen opetussuunnitelman terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta Ei vain ruokaa, vaan myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma 3

4 4

5 Miksi varhainen ravitsemus on kansanterveydellisesti tärkeää? Kansantautiriskiä lisäävät elintavat alkavat muodostua jo lapsuudessa Ruokamieltymykset kehittyvät varhain ja säilyvät aikuisikään Jo varhaisella ravitsemuksella vaikutetaan aikuisiän kroonisten tautien riskitekijöihin Viitteitä ravitsemuksen merkityksestä lapsuusiän lihavuuden ja pitkäaikaissairauksien (diabetes, astma, allergiat) synnyssä Lihavuus, diabetes, astma ja allergiat yleistyneet 5

6 12-18-vuotiaden ylipainoisten osuus vuosina Kautiainen 2008

7 Nuorten lihominen Painonhallinta: energian saanti vs. kulutus Energian kulutus: päivittäinen kokonaisliikunta vähentynyt Energian saanti: virvoitusjuomat, makeiset, pikaruuat ym. Huom. Väestöryhmien väliset erot lisääntyneet Pääjohtaja Pekka Puska 7

8 Tutkimustietoa koululaisten ruokavaliosta Kyselylomaketietoa: Kouluterveyskysely vuosittain vuodesta 1995 Nuorten terveystapatutkimus (NTT) WHO:n koululaistutkimus Lasten ja nuorten terveysseuranta -tutkimus (LATE) Tietoa koko ruokavaliosta: Yläkoulututkimus (v ) STRIP-tutkimus (v syntyneiden turkulaisten interventio ja seuranta) 8

9 Suomalaisnuorten ruokatottumukset koulupäivän aikana - Kouluterveyskyselyn 2011 tuloksia Keskimäärin vuotiasta nuorta vastaa vuosittain Anonyymissä kyselyssä kysymyksiä sosiodemografisista tekijöistä, koulusta työskentelyympäristönä, terveyskäyttäytymisestä Pääjohtaja Pekka Puska 9

10 Ei syö koululounasta päivittäin, % 35 % 30 % 25 % 27 % 30 % 25 % 24 % 27 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % peruskoulu pojat peruskoulu tytöt lukio pojat lukio tytöt ammatillinen pojat 10 % yläluokkalaisista ja 7-8% toisen asteen opiskelijoista syö lounaan korkeintaan kahdesti viikossa THL, Kouluterveyskysely 2011 ammatillinen tytöt 10

11 Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % peruskoulu tytöt peruskoulu pojat ammatillinen tytöt lukio tytöt ammatillinen pojat lukio pojat 20 % 10 % 0 % THL, Kouluterveyskysely

12 Ei syö leipää kouluruoalla, % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % peruskoulu pojat lukio pojat ammatillinen tytöt lukio tytöt ammatillinen pojat peruskoulu tytöt 5 % 0 % THL, Kouluterveyskysely

13 Ei juo maitoa tai piimää kouluruoalla, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % peruskoulu tytöt lukio tytöt ammatillinen tytöt peruskoulu pojat lukio pojat ammatillinen pojat 10 % 0 % THL, Kouluterveyskysely

14 Koululounaan syömättä jättämiseen liittyviä taustatekijöitä: Tupakointi ja alkoholin käyttö Epäterveellisten välipalojen syöminen koulupäivän aikana, aamiaisen väliin jättäminen, yhteisten perheaterioiden puuttuminen Itsensä kokeminen ylipainoiseksi Vanhempien vähäisempi koulutus Heikko kouluviihtyvyys ja kiusatuksi tuleminen (Raulio ym. 2007: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, KTL:n raportti) Pääjohtaja Pekka Puska 14

15 Kokemuksia kouluruokailusta kouluruokailuun varattu aika on liian lyhyt 25 % yläluokkalaisista 18 % toisen asteen opiskelijoista koululounasta ei ole tarjolla riittävästi 28 % yläluokkalaisista % toisen asteen opiskelijoista koululounas tarjotaan sopimattomaan aikaan 15 % yläluokkalaisista 8-12 % toisen asteen opiskelijoista Vain 6-9 % nuorista oli päässyt vaikuttamaan kouluruokailujärjestelyihin Kouluterveyskysely

16 Aterioiden säännöllisyys arkisin kouluikäisillä (%) Joka arkipäivä 1. lk 5. lk 8. (9.) lk tytöt (n = 108) pojat (n = 111) yhteensä (n = 219) tytöt (n = 114) pojat (n = 103) yhteensä (n = 219) tytöt (n = 113) pojat (n = 108) Aamupala Lounas Iltapäivän välipala Päivällinen yhteensä (n = 221) LATE: Mäki ym

17 Energian saanti eri aterioista koulupäivinä (% koko päivän saannista) Aamupala Koululounas Muu lounas Pojat Tytöt Päivällinen Muu Yläkoulututkimus 2008, Hoppu ym, KTL:n raportti 17

18 Välipalojen syöminen koulussa Syö muutakin kuin kouluruokaa Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 x viikossa Tytöt % Pojat % Epäterveelliset välipalat makeisia, sokeroituja virvoitusjuomia, lihapiirakkaa, hampurilaisia tms. (Raulio ym. 2007: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, KTL) 18

19 Syö koulussa makeisia vähintään kerran viikossa, % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % ammatillinen tytöt peruskoulu pojat ammatillinen pojat peruskoulu tytöt lukio pojat lukio tytöt 10 % 5 % 0 % THL, Kouluterveyskysely

20 Juo energiajuomia koulussa vähintän kerran viikossa, % 30 % 26 % 25 % 23 % 20 % 17 % 15 % 12 % 10 % 8 % 5 % 4 % 0 % peruskoulu pojat peruskoulu tytöt lukio pojat lukio tytöt ammatillinen pojat ammatillinen tytöt THL, Kouluterveyskysely

21 Virvoitusjuomien päivittäiskäyttö 11-v 13-v 2 % 4 % 5 % 7 % Tytöt Pojat Suomalaisten vuotiaiden virvoitusjuomien päivittäinen kulutus oli vuonna 2008 kansainvälisesti tarkasteltuna vähäistä 15-v 4 % 9 % WHO:n koululaistutkimus: Currie ym

22 Hedelmien ja kasvisten syönti Hedelmien päivittäiskäyttäjät Kasvisten päivittäiskäyttäjät 11-v 24 % 27 % Tytöt Pojat 11-v 25 % 29 % Tytöt Pojat 13-v 18 % 28 % 13-v 19 % 30 % 15-v 14 % 28 % 15-v 18 % 31 % WHO:n koululaistutkimus: Currie ym

23 Kouluikäisten maitolaatu kotona ja koulussa Kotona % 1. lk n=223 Rasvaton maito Ykkös- tai kevytmaito 5. lk n= (9.) lk n=220 Koulussa 1. lk n= lk n= Täysmaito Ei juo maitoa (9.) lk n=220 LATE: Mäki ym

24 Kouluikäisten leipärasva kotona ja koulussa Kotona % 1. lk n=224 Margariini, kevytlevite tai kasvirasvaseos Voi tai maitorasvaöljy seos 5. lk n= (9.) lk n=221 Koulussa 1. lk n= lk n= Ei mitään (9.) lk n=220 LATE: Mäki ym

25 Rasvan saanti (% energian saannista) Maalaislapset 5-v Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät 6-v Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti 7-v DIPPravinto 6-v Kokonaisrasva Tyydyttynyt 10 Kertatyydyttymätön Vuosi Monityydyttymätön rasva 25

26 Ravintoaineiden saanti 6 8-vuotiailla lapsilla (n = 46) verrattuna suosituksiin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus (pilotti): Kiiskinen ym. Suomen lääkärilehti

27 Ruokien käyttäjien osuudet (%) päivähoitomuodon mukaan 3-vuotiailla arkisin Tuoreet kasvikset Kotona hoidetut (n=285) Kodin ulkopuolella hoidetut (n=186) Ryhmien välinen ero, p- arvo <0.01 Ruisleipä <0.01 Puuro <0.01 Makeat leivonnaiset <0.01 Kalaruoat Margariini <0.01 Virvoitusjuomat Lehtisalo ym. Publ Health Nutr 2010; Kyttälä ym. Publ Health Nutr

28 Lasten ravitsemukseen liittyviä haasteita Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet Ala-asteikäisistä yli 10 % on ylipainoisia ja 4 % lihavia Yläasteikäisistä 26 % on ylipainoisia ja 10 % lihavia Välipalasyöminen ja napostelu ovat lisääntyneet Erilaiset erityisruokavaliot ovat lisääntyneet Tulevaisuuden tavoitteita Kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan ja pehmeiden rasvojen käytön lisääminen Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden (mm. virvoitusjuomat, suklaa, makeiset) käytön vähentäminen 28

29 Yläkoulututkimus = Järkipalaa-interventio Tavoite: selvittää ja parantaa ruokatottumuksia ja kouluaikaista ruokailua Kevät 2007 Alkututkimus Lukuvuosi Interventio Interventiokoulujen toimenpiteet: 1. Terveellinen ruokaympäristö 2. Ravitsemus- ja asennekoulutusta ruokapalveluhenkilökunnalle, rehtoreille, opettajille, vanhemmille, ja oppilaille Kevät 2008 Loppututkimus 3 kaupunkia 12 koulua 700 nuorta 6 toimenpidekoulua Toimenpiteitä 6 toimenpidekoulua TULOKSET 6 vertailukoulua 6 vertailukoulua Ei toimenpiteitä 29

30 Yläkouluintervention tuloksia Sokerin saanti väheni otytöt söivät harvemmin makeisia osekä tytöt että pojat joivat vähemmän sokeroituja mehujuomia Tytöt söivät ruisleipää useammin Myös koululounaalla syötiin useammin leipää Pojista useammat söivät kaikki kouluaterian osat Välipalojen ravitsemuksellinen laatu parani Koululounas maistui useammin hyvältä interventiokouluissa kuin vertailukouluissa 30

31 Yläkouluintervention johtopäätös Jo yhden vuoden aikana pienillä muutoksilla vaikutettiin nuorten valintoihin On mahdollista saada aikaan positiivisia muutoksia! (Hoppu ym. Public Health Nutr 2008) 31

32 Nuorten erityisruokavalioiden yleisyys ikäryhmittäin vuosina NTT-tutkimus: Kosonen ym. Soz preventivmed

33 Erityisruokavalioiden yleisyys vuosina 1979 ja 2001 Ruokavalio Tytöt Pojat Allergia 0,2 8,4 0 4,0 Vähälaktoosinen 0,4 9,3 0,1 5,1 Diabetes 0 0,8 0,4 0,6 Urheilu ja kehonrakennus 0,2 2,2 1,0 4,3 Laihdutus 2,8 7,3 0,2 1,6 Kasvis 0,8 9,9 0 1,7 Jokin erityisruokavalio 5,8 27,8 2,4 13,1 NTT-tutkimus: Kosonen ym. Soz preventivmed

34 Kouluruokailun haasteita Rohkaista erityisesti lapsia, joilla on epäterveelliset elintavat, osallistumaan koululounaalle Kaikkien aterianosien syömiseen rohkaiseminen Nuorten ravitsemukseen voidaan parhaiten vaikuttaa muuttamalla ympäristö terveellisiä valintoja suosivaksi o esim. epäterveellisten välipalojen myynti kouluissa tulee lopettaa ja terveellisten välipalojen tarjontaa lisätä ja monipuolistaa 34

35 Makeismyynti kouluissa 2007 opetushallitus ja THL suosittelivat, ettei makeisia, virvoitusjuomia ja sokeroituja mehuja myydä kouluissa koulupäivän aikana Marraskuussa 2011 Karkiton koulu -kampanja 35

36 Kouluruokailun haasteita Kehitys koulun keittiöistä valtaviin teollisuuskeittiöihin: vaikutukset ruoan makuun, koulun ilmapiiriin? Suurin syy kouluruoan syömättä jättämiseen: ruoka ei maistu Koko yhteisön on tärkeää miettiä kouluruokailuun liittyviä asioita lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Kunta Ruokaaineet Koko ateria Turku 0,52 1,66 Vantaa 0,59 1,73 Kuopio 0,60 1,72 Enontekiö 0,67 2,80 Kokemäki 0,70 2,80 36

37 Miten oppilaat parantaisivat kouluruokailua? Paremman makuista pääruokaa 25 Useammin pehmeää leipää 12 Enemmän salaattivaihtoehtoja 55 Useammin jälkiruokia 18 Enemmän mausteita 21 Pitempi ruokatunti 26 Lyhyempi jonotusaika 9 Viihtyisämpi ruokailuympäristö 17 Opettajille oma ruokailutila 22 Jotenkin muuten 19 Yläkoulututkimus 2008, Hoppu ym. % 37

38 Kouluruokailun suosion säilyttäminen yhteinen asia: jaettua vastuuta ja yhteistyötä Kunnat Ruokapalvelut Ruokateollisuus Kouluviranomaiset Kouluterveydenhuolto Opettajat Tutkimus ja innovaatio Lapset Koulutus Laadukkaat kouluateriat Kansanterveystahot Poliitikot Vanhemmat Nordic survey

39 Nuorten elintapoihin vaikuttaminen Tieto, ohjaus Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö! Mallioppiminen, markkinointi ym Pääjohtaja Pekka Puska 39

40 Kenellä vastuu? Aikuisilla! Kotien keskeinen merkitys! Koulu voi tehdä paljon! Julkinen valta: kunnat, valtio Elinkeinoelämän vastuu Järjestöt, media Pääjohtaja Pekka Puska 40

41 Kommentteja Maku: Osin tottumusasia Vanhemmat eivät saisi mennä mukaan kouluruuan moittimiseen Nouria ohjattava syömään riittävästi koluruokaa: valvonta, viihtyisyys Kouluruuan kilpailutuksessa ei vain hinta laatu ja terveellisyys Lapset ja nuoret tarvitsevat tiukkaa mutta positiivista huomiota ruoka-asioissa Kaupallisen markkinoinnin vaikutuksiin huomiota 41

42 42

43 Johtopäätökset Kouluruokailujärjestelmällä ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lasten ruokailutottumuksia Kouluruoka tarjoaa hyvän perustan lasten ravitsemukseen (monille ravitsemuksellisesti päivän paras ateria) Ilmaiset kouluruoat edistävät sosiaalista tasa-arvoa Koulun ruokailuympäristöllä ja koulun politiikalla on vahva vaikutus oppilaiden ruokatottumuksiin (esim. välipalatarjonta, poistumiskiellot koulun alueelta) Koulut edistävät parhaiten terveellisten ruokailutapojen kehittymistä tekemällä terveelliset valinnat helpoiksi koulupäivän aikana ja epäterveelliset valinnat vaikeiksi Laaja yhteistyö eri tahojen kanssa (esim. koulun läheisyydessä olevien kauppojen energiajuomien myyntipolitiikka yms.) 43

44 Kiitos! 44