2016 - Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Seuranta 31.7. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikojen lyheneminen - sähköisesti haettujen ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu Maankäytön lupien käsittelyprosessin kehittämistyö jatkuu: lupien käsittelyaikojen seurantajärjestelmä toimii. Asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavapoikkeamispäätö ksiä on priorisoitu siten, että on päästy asiakkaan toivomaan aikatauluun. Vuonna 2016 suunnittelutarve- ja/tai poikkeuslupien jonoa on pienennetty 30.4. mennessä 45 luvan verran, näiden lupien käsittelyaika on ollut 4,3 kk. Myös muissa lupatyypeissä käsittelyajat ovat lyhentyneet eikä jonoa ole päässyt kertymään. Rekrytoinnit ovat onnistuneet ja Maankäytön lupien käsittelyprosessin kehittämistyötä on jatkettu edelleen. Lupien käsittelyaikojen seuranta tehdään säännöllisesti ja se on osoittanut vaikuttavuutensa. Elokuun 2016 alussa valmistelussa on 32 suunnittelutarve- ja/tai poikkuslupahakemusta. Näiden lupien käsittelyaika on 4,3 kk. Myös muissa lupatyypeissä käsittelyajat ovat lyhentyneet eikä jonoa ole päässyt kertymään. Rekrytoinnit ovat onnistuneet ja resurssijärjestelyt alkavat olla järjestyksessä. Sähköisten lupien osuus on Jatketaan prosessin hiomista ja kehitetään valmistelun seurantajärjestelmää (mm. paikkatieto-ominaisuuksia, sähköistä käsittelyä). 1
resurssijärjestelyt alkavat olla järjestyksessä. Sähköisten lupien osuus on ollut kasvussa kaikissa lupatyypeissä ja KSK:n maisematyöluvissa se on jo 100 %. ollut kasvussa kaikissa lupatyypeissä ja KSK:n maisematyöluvissa se on jo 100 %. Tuottavuus kasvaa uudella toiminta- ja johtamismallilla vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Toiminta tehostuu vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. - käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m 2 ja yksikköhinat Tilakustannukset/asuka s alenevat 1 % edellisestä vuodesta. - investointien toteutuminen - tilakustannukset / asukas - euroa / m 2 Edistetään toimenpiteitä, joilla tilakustannuksia saadaan vähennettyä. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön verran vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. 2015: 78,2 pistettä 2014: 76,9 pistettä 2013: 72,9 pistettä Vuoden 2016 tiedot saadaan helmikuussa 2017. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 15 päivää/henkilötyövuosi. Terveysperusteisiin poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Tammi-maaliskuu 2016 kuorma pv/htv (vertailu tammi-maaliskuu 2015): 11,0 pv/htv (11,9 pv/htv) Tammi-kesäkuu 2016 kuorma pv/htv (vertailu tammi-kesäkuu 2015): 10,1 pv/htv (10,5) Maahanmuuttajataustai Maahanmuuttajataustaist Maahanmuuttajataustaisten 30.4.2016 (vertailu 31.7.2016 (vertailu 2
sten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. en työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. 30.4.2015): 2,4 % (1,5 %) 31.7.2015): 2,24 % (0,72 %) Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa kohdeväestöön. (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) 3
2016 - Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Seuranta 31.7. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliikenne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteessä matkustaminen kasvaa ja palvelutaso on vähintään edellisen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen palvelutason arviointimittarit; joukkoliikenteen saavutettavuustarkastelu (SAVU) ja asukastyytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä. Palvelutason osalta tavoitteen arvioidaan toteutuvan.palvelutaso on 15.8. 2016 asti vuoden 2015 mukainen. Länsimetron käyttöönotto parantaa 15.8.2016 alkaen joukkoliikenteen laatutasoa ja tarjontaa. Vuoden 2016 SAVU-tarkastelua ei ole julkaistu. HSL kevään asukaskyselyssä 91,1% asiakkaista oli tyytyväisiä HSL joukkoliikenteeseen. Kansainvälisessä BEST joukkoliikennetutkimuksessa HSL oli Geneven jälkeen toiseksi paras. Matkustajamäärätavoite näyttää alkuvuoden Palvelutaso toteutuu vuoden 2015 mukaisena. Vuoden 2016 osalta SAVU-tarkastelua ei ole toistaiseksi julkaistu HSL:n kevään 2016 asukastyytyväisyystutkimuks essa 87,7 % Espoon asiakkaista oli tyytyväisiä HSL joukkoliikenteeseen. Kansainvälisessä 2015 BEST joukkoliikennetutkimuksessa HSL oli Geneven jälkeen toiseksi paras. Matkustajamäärän tavoite on tammi-toukokuussa toteutunut. Matkustajamäärä on sisäisessä liikenteessä laskenut edellisvuodesta 0,3 % mutta seutulinjoilla kasvanut 5,7 % 4
perusteella toteutuvan. Matkustajamäärä on sisäisessä liikenteessä laskenut 1,3 % mutta seutulinjoilla on ollut kasvua 3,8 %. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintaprosesseja digitalisointia lisäämällä ja toimintatapoja sujuvoittamalla. - asemakaavojen käsittelyaikojen tiivistäminen - kustannusvaikuttavuus - kaavatalouslaskennan tehostaminen Kaavakorien tunnistaminen on aloitettu. Keran kaavarungon työohjelma on laadittu. Otaniemen kaavarungon ensimmäinen versio on laadittu. Kaavatalouslaskennan kehittämisprojekti etenee suunnitellusti. Alkuvuodesta on selvitetty yleisiä toimintamalleja sekä kaavatalousanalyysin nykytilaa. Tästä jatketaan muodostamalla uusia, kohdennettuja toimintamalleja, jotka lopulta implementoidaan käyttöön. Luonnos kaavakorien kehittämiseksi on laadittu. Keran kaavarungon työohjelma on laadittu ja kaavarunkotyöstä on saatu tarjoukset. Otaniemen kaavarungon ensimmäinen versio on laadittu. Kaavatalouslaskennan kehittämisprojekti ei tällä hetkellä etene resurssipulan vuoksi. Syksyn 2016 aikana käynnistetään rekrytointiprosessi. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten ympäristöön ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri ASTU15-havaintojen kehittämistoimenpiteet: - Luodaan menettelytapa hankekaavavalmistelun palautekeskustelulle - Kaavoituksen osallistamisen katsaus - ASTU15-asiakastyytyväisyyst utkimuksen toimenpiteitä ei ole vielä käynnistetty. Toimenpiteet käynnistetään syyskaudella. ASTU15 - tutkimuksen viitoittamien toimenpidetarpeiden suunnittelu käynnistyy syksyllä 2016. 5
kaupunkisuunnitteluinfo päättäjille Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Sisäilman laadun parantaminen. Sisäilmaongelmallisten tilojen määrän vähentyminen. 6
2016 - Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Seuranta 31.7. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitet ta kasvatetaan 25% voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä - asuinrakentamiskaavaa syntyy 249 000 kem2 Espoon kaupungissa 30.4. mennessä hyväksytyt asemakaavat ovat sisältäneet 133 835 k-m² uutta asumisen kerrosalaa. Ennusteen mukaan MAL-tavoite 249 000 k-m² tulee täyttymään tänä vuonna. Espoon kaupungissa 31.7.2016 mennessä hyväksytyt asemakaavat ovat sisältäneet 196 948 k-m 2 uutta asumisen kerrosalaa. Ennusteen mukaan MAL-tavoite 249 000 k-m 2 tulee täyttymään tänä vuonna. Luomme edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle estäen segregaation syntymistä. Toteutuneet toimenpiteet Merkittävistä Kokonaistaloudellisuustarkast asemakaavoista laaditaan elut Kaavatalouslaskennan kehittämisprojekti etenee 7 Kaavatalouden kehittämisprojekti on
kaavataloustarkastelu. - Kaavatalouslaskenta -projektin eteneminen suunnitellusti. Alkuvuodesta on selvitetty yleisiä toimintamalleja sekä kaavatalousanalyysin nykytilaa. Tästä jatketaan muodostamalla uusia, kohdennettuja toimintamalleja, jotka lopulta implementoidaan käyttöön. pysähdyksissä resurssointitilanteen vuoksi. Rekrytointiprosessi on tarkoitus käynnistää syksyn 2016 aikana. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. 20 % osuus Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Valtuustokauden asuntotuotannon määrä. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Kaavoitus ja investointien eteneminen. Kaavoituksen työohjelman kohteita on priorisoitu siten, että painotutaan erityisesti metron kehityskäytävään ja kaavoissa otetaan huomioon monipuolisen kaupunki- ja palvelurakenteen syntyminen. Kaupunkisuunnittelun työohjelman mukainen kaavoituskohteiden priorisointi on paljolti toteutunut. Kevään 2016 aikana hyväksyttyjen asemakaavojen asuinrakennusoikeudesta on noin 78% metron vaikutusalueella. Nämä kaavat sisältävät merkittäviä palveluita kuten Lippulaivan laajennuksen, Matikylän uimahallin, Merimatin koulun, 8
Djupsundsbäckenin koulutonttivarauksen sekä useita päiväkotivarauksia. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Kaavoituksen määrä metron kasvukäytävällä. Metron ja liityntälinjaston toteutus etenevät sovitun aikataulun mukaisesti. Tapiolan tilapäisen liityntäterminaalin arvioidaan valmistuvan Pohjantielle elokuuhun 2016 mennessä. Matinkylän liityntäterminaali on valmistunut. Metron kasvukäytävällä Finnoon osayleiskaava pyritään viemään kh:n hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa syyskaudella 2016. Valtuustossa on hyväksytty useita merkittäviä asemakaavoja, kuten Finnoo-Djupsundsbäcken, Tiistilä 310416 ja Matinkylän keskustan palvelutarjontaa täydentävä Tynnyripuisto 312005. Asemien suunnittelu ja asemanseutujen asemakaavoitustyö etenee. Espoonlahden keskuksen (Lippulaiva) asemakaava on lainvoimainen. Kivenlahden asemanseudun asemakaavaehdotusta valmistellaan yhteistyössä Länsimetron suunnittelun ja ja liityntäliikenteen suunnittelun kanssa. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Asema- ja tunnelilouhinnot käynnistyvät Matinkylä - Kivenlahti -osuudella Liikenneviraston ratasuunnitelman toteutus etenee Espoon kaupunkiradan välillä Leppävaara - Kauklahti. Keran kaavarunkosuunnitelman työohjelma on laadittu. Keran kaavarunkotyöstä on saatu tarjoukset. Keran alueen 9
Edistetään energiansäästötavoitteit a ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO2-päästöjen vähentämiseksi. kaavarunkosuunnitelma. CO2-päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä Espoon päästöt laskivat vuonna 2015 10 % asukasta kohti verrattuna vuoteen 2014. Kaavojen energiaohjauksella pyritään lisäämään uusiutuvan energian paikallistuotantoa sekä vähentämään energiankulutusta massoittelulla. Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua ja kestävän kehitysohjelman (KEKE) toimenpiteitä. Verkkoon kytkettyjen paneeleiden sekä maalämpökaivojen määrä on kasvanut joka vuosi. Suomenojan lämpöpumppu otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015. ST1 aloitti poraamaan syväreikää Otaniemeen. Ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautus kaupunkikonsernissa. Ilmastotoimenpideohjelmaa on käyty läpi ruohonjuuritasolla ja sitä on saanut kommentoida vapaasti: näin on pyritty sitouttamaan henkilöstö toimenpiteisiin. BREEAM Communities arviointi Niittykummussa etenee ja alustava sertifikaatti yritetään saada tämän vuoden aikana. Kaavaselostuksiin on otettu osio Energiahuolto, jonka alla on esitelty alueella käytettävissä olevat energianlähteet, kuten kaukolämpö, kaukokylmä, maalämpö ja aurinkoenergia. Osiossa annetaan myös suosituksia rakennusten energiaratkaisuille. Tarkastelutaso riippuu kaava-alueen laajuudesta. Kaikista yli 30 000 kem2 kaava-alueille pyritään antamaan energiaohjausta yhteistyökokousten, kaavaselostusten tai korttelisuunnitelmien kautta. POKE:n ja Keran osayleiskaavoihin on tehty laskelmat KEKO B laskurilla ja niitä on verrattu muiden alueiden tuloksiin. POKE:n osalta tarkastelu tehtiin Länsiradan varrelta, ja se sai arvosanaksi 95. Keran osayleiskaava sai tulokseksi 48. Keran hyvä tulos johtuu muun muassa hyvästä sijainnista joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen, projektin brownfield-luonteesta sekä energiatehokkaasta kerrostalorakentamisesta. Niittykummun BREEAM Communities arviointi 10
etenee, ja raportti on lähetetty tarkistettavaksi kesälomien ajaksi. Tulokset saataneen elo-syyskuussa. Aiheesta pidetään sekä kaupungin sisäinen että rakentajille suunnattu esittelytilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin arvioinnin vaikutuksia heidän työtehtäviinsä. Näitä ovat esimerkiksi jalankulku- ja pyöräreittien sekä bussipysäkkien suunnittelu ja mitoitus sekä käytettävät materiaalit. Pientaloille ollaan teetetty energialaskelmat, joiden pohjalta laaditaan Pientalon energiakortti. Ko. ohjeistus antaa tiiviissä muodossa pientalorakentajalle yksinkertaistetun kuvan asioista, jotka vaikuttavat pientalon energiatehokkuuteen jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kestävän kehityksen sitoumusten laatiminen. Kaupsu on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Kestävä kehityksen yhteiskuntasitoumusta ei ole vielä tehty. Suunnitelma kestävän kehityksen sitoumuksesta on tehty. 11
2016 - Kaupunkisuunnittelukeskus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asian ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään raportoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0929_kaupunkikonsernin%20riskienhallintapolitiikka.pdf Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0310_riskirekisteri_tyhjä_työkalu_%20riskikartoitukseen.xlsx Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Arvio riskin merkittävyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien hallinta Arvio 31.7. Arvio 31.12. Lisätiedot & Liitteet Resurssit ja johtaminen Henkilöresurssit keskeisissä kaavakohteissa on kriittinen riskitekijä. Yhtäaikaiset vanhempainvapaat ja/tai irtisanoutumiset vaikuttavat asemakaavoitusta hidastavasti. Nopea reagointi tilanteiden esiintullessa, jotta saadaan rekrytoitua korvaavia asiantuntijoita. Kaavoituksen rekrytoinnit (täyttöluvat ja rekrytointi) ovat toistaiseksi hoituneet jouhevasti. Parhaillaan avoinna kaksi kaavoittajan sijaisuutta. Asukkaat ja palvelut Jotkut palveluihin liittyvät toiminnot ovat liian ohuella henkilöstöresurssilla (vain Mm. kaavataloustavoitteiden ja energiaan liittyvien tulostavoitteiden Kaavatalouden asiantuntija (erikoissuunnittelija) ja 12
yhden asiantuntijan vastuulla). Riskit kasvavat muutostilanteessa toteutuminen on vahvasti asiantuntijasidonnaista. Tehtävät tulisi tukeutua verkostoon, jolloin voidaan varmistaa tiedon riittävän laaja jakaminen ja säilyminen organisaatiossa. energiainsinööri ovat siirtymässä uusiin tehtäviin toisen työnantajan palvelukseen, jolloin näiden sektoreiden asiantuntemusta ei ole ja ko. teemoihin liittyvät tavoitteet viivästyvät. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Elinvoimaa ja kestävää kehitystä tukevat kaavahankkeet viivästyvät resurssointitilanteista ja kaavavalituksista johtuen. Valmistelun riittävä (määrä ja laatu) resurssointi. Tiettyihin keskeisiin kaavahankkeisiin liittyvät valituksen olisivat voineet viivästyttää mm. metron jatkeen suunnittelua. 13