4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Transkriptio

1 1 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Mittari / arviointikriteeri Toimintakate Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserniosakkuusyhteisöjen ja sopimusyhtiöiden talouden ja toiminnan omistajaohjaus on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Tuottavuus paranee vähintään 1 % Espoon Asunnot Oy huolehtii omaisuuden arvon säilymisestä ja kehittymisestä rahoittamalla perusparannukset omalla tulorahoituksellaan ja lainanotolla Tuottavuuden kasvu Tulosten saavuttaminen

2 2 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Toimitilojen käyttö tehostuu ja niiden käyttökustannukset pienenevät. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %, asukastyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Metron ja liityntäliikenteen käyttöönoton järjestelyt etenevät. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupunkien organisaatioiden kanssa ja verkostojen laajennusja saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Tilojen käyttökustannukset vähenevät. Siirrytään monituottajamalliin. Mittari / arviointikriteeri Tulosten saavuttaminen Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus. Tuottavuus % / vuosi. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus. Tuottavuus % / vuosi. Tilojen käyttö- ja energiakustannukset. Palvelujen osto monituottajamallilla. Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattaminen etenee suunnitelman mukaisesti. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvistetaan johtamisessa ja ohjaamisessa. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Korjaukset tehdään tarvetta vastaavasti. Toimialan johtoryhmien, projektien ja ohjausryhmien sovittaminen matriisimaiseksi toimintatavaksi etenee. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 päivää / henkilötyövuosi. Korjausvelan pieneneminen suunnitelmien mukaisesti. Johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko ovat sujuvaa. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.

3 3 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä %. Asukkaat ja palvelut Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliikenne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kasvaa ja palvelutaso on vähintään edellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelu ja rakentaminen etenee. Kulkumuoto-osuus, HSL:n palvelutason arviointimittarit, Liityntäliikenteen järjestelyt. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Hakemukset käsitellään luvatussa ajassa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten viheralueisiin ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Käsittelyaika Laaja asuinkuntaindeksi, muut palveluiden laatumittarit Kustannustehokkuus Tilatehokkuus

4 4 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Varmistetaan Länsimetron, kaupunkiradan ja T3 -alueen kehittämisen eteneminen. 20 % osuus Valtuustokauden asuntotuotannon määrä. Toteutuneet toimenpiteet Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Metron asemaseutujen, Suurpellon, Espoon keskuksen, Finnoon ja Histan kehittäminen etenevät. Kaavoituksen ja investointien eteneminen.

5 5 Rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä kuntalaisten kanssa eri konseptimallien mukaisesti. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään Palvelutori - konseptin toteutumista. Kehitetään yhteistyössä Elä ja asu -konseptia. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuus-toimintasuunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua. Konseptin suunnittelun edistäminen. CO2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus. Resurssit ja johtaminen Toimialan valtuustokauden tavoitteet ja vuoden 2014 tulostavoitteet edellyttävät kuntalaispalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. Kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella sekä monituottajamallia hyödyntämällä. Toimialan tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen ja tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä. Omistajaohjauksen kautta PKSyhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja sopimusyhteisöjen talous ja toiminta on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja käyttökustannuksissa haetaan säästöjä. Toimialan matriisimaista johtamisen toimintatapaa vahvistetaan. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2013 tasolla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta henkilöstöstä pyritään lisäämään. Asukkaat ja palvelut Toimialan palvelut ja palvelutaso on hyvällä tasolla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin ja asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Joukkoliikenteen palvelutaso säilytetään hyvänä ja metron liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelua jatketaan. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Toimitilat palvelujen tuottamiselle tuotetaan kustannustehokkaasti. Palveluja arvioidaan yhtenäisillä mittaustavoilla. Asuin- ja palvelualueita kehitetään yhteistyössä. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -

6 6 kokonaisuuden, Olari - Matinkylän, Finnoon, Niittykummun ja Länsimetro -jatkeen alueita kehitetään. Toimialalla luodaan edellytykset asunnon vuosituotannolle ja tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Toiminta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain uutta asuntoa. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Toiminnassa kehitämme palvelujen tuottamista yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Palvelujen ostoa kehitetään monituottajamallilla. Toimintaan vaikuttavat lakimuutokset Rakennepoliittisen ohjelman kautta selvitystyö kuntien velvoitteista ja tehtävistä on käynnissä. Ympäristöministeriö on tehnyt muutosehdotukset mm. maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristösuojelulaista. Valtioneuvosto teki 13. kesäkuuta 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Laki energiatodistuksesta ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan Suomessa valmistellaan parhaillaan vuonna 2012 hyväksytyn EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2014 kevääseen mennessä. Kuntaliitto tukee EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus tulee voimaan kesällä 2014.

7 7 Taloussuunnitelmakauden riskit Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehitys sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmasto-toimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee lähinnä toimialan ulkopuolista toimintaa. Toimintamenoihin vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 17 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin toiminnan ja palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (ml. Tilakeskus-liikelaitos) oli syyskuun 2013 lopussa 49,1 vuotta, suurin ikäryhmä olivat vuotiaat.