Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Virpi Mattila Tulostavoite toteutuu Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset (kustannukset yhteensä, sisäiset kustannukset, ulkoiset kustannukset) varhaiskasvatuksessa olevaa laskennallista lasta kohden vuonna 2016 ja vuonna 2017 Vuonna 2016 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli , 0,7 % pienempi kuin vuonna Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 031, 0,4 prosenttia pienempi kuin vuonna Vuoden 2017 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2018 puolella. Tulostavoite toteutuu Virpi Mattila Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee. Varhaiskasvatuksen ja muiden tulosyksiköiden yhdessä käyttämien tilojen määrän kasvu Vuoden 2017 aikana valmistuu asukaspuisto- ja nuorisotilat Järvenperään sekä Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila. Tilat ovat soveltuvin osin yhteiskäytössä. Virpi Mattila, aluepäälliköt 1

2 Toukokuussa 2017 Haukilahden päiväkoti siirtyy väistöön Haukilahden kirjaston yhteyteen päiväkotikäyttöön muunnettuihin tiloihin. Tilat ovat osittain yhteiskäytössä. Jupperin koulun esiopetuksen järjestäminen siirtyy suomenkieliselle varhaiskasvatukselle elokuussa Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. htv/laskennallinen lapsi Henkilöstötyön tuottavuus parani vuonna 2016 yli 1,0 prosenttia. Vuoden 2017 tuottavuustieto saadaan loppuvuodesta. Virpi Mattila, päälliköt, yksikköesimiehet Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kasvanut alkuvuodesta verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Virpi Mattila, päälliköt, yksikköesimiehet Kasvua pyritään hillitsemään käytettävissä olevin toimenpitein. Tavoitteen toteutuminen epävarmaa. Palvelutarpeen mahdollistaessa luovutaan pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista Vähintään viidestä epätarkoituksenmukaisesta tilasta luopuminen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on tammi-huhtikuun aikana päättänyt neljän ryhmäperhepäiväkodin ja yhden päiväkodin toiminnan lopettamisesta vuoden 2017 aikana. Virpi Mattila, aluepäälliköt Vuoden 2016 puolella irtisanottiin 2

3 lisäksi kahden ryhmäperhepäiväkodin vuokrasopimus kesästä 2017 alkaen.. Sivistystoimessa johtaminen on tavoitteellista 100% kehityskeskusteluista käyty ja henkilökohtaiset konkreettiset tavoitteet asetettu ja dokumentoitu Kehityskeskustelut käydään vuoden 2017 aikana kaikkien vähintään neljä kuukautta varhaiskasvatuksessa työskennelleiden työntekijöiden kanssa. Seuranta I yhteydessä raportoidaan kevään aikana käytyjen keskustelujen osuus. 3

4 Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten tukemisen rakenteita uudistetaan, tuki toteutetaan kustannustehokkaasti ja se kohdistuu nykyistä useammalle lapselle Toteutuneet rakenteen muutokset Tukea saavien lasten määrän muutos Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee lasten tukemisen rakenteiden muutosehdotuksia toukokuun kokouksessaan. Virpi Mattila, kehittämispäällikkö, aluepäälliköt Tukea saavia lapsia oli vuoden vaihteessa yhteensä 982. Maaliskuussa tukea tarvitsevien lasten määrä oli 1063 Kerhotoiminnan tarjonta laajenee ja siihen osallistuvien lasten määrä kasvaa Kerhotoimintaa tarjoavien varhaiskasvatusyksiköiden määrän muutos Kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrän muutos Kerhotoimintaryhmien sijoittumisen valmistelu syksylle on meneillään. Uusien toimipaikkojen määrä on tiedossa kesäkuuhun mennessä. Kerhotoiminnassa oli maaliskuussa 601 lasta, lisäystä vuoden vaihteen tilanteeseen verrattuna on 24 lasta. Aluepäälliköt Sivistystoimen palveluja Maahanmuuttajatataustaisten lasten Monikulttuurinen varhaiskasvatus Monikulttuurinen varhaiskasvatus Virpi Mattila, 4

5 tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden mahdollisuuksien parantaminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Espoossa -koulutuskokonaisuuden oikea kohdentaminen ja siihen osallistuvien lastentarhanopettajien määrä Espoossa -koulutuskokonaisuuteen on osallistunut 52 lastentarhanopettajaa 29 päiväkodista, joissa eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on vähintään 40%. kehittämispäällikkö Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Siton palveluja suunnitellaan asiakaslähtöisesti yhdessä asukkaiden kanssa Lapset ja huoltajat ovat mukana varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnassa Ennakkoarviointia on käytetty kaikissa päätöksissä, jotka täyttävät arviointikriteerit Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta painottuu syksylle. Lasten ja huoltajien osallistuminen niiden laadintaan raportoidaan syksyn seurantojen yhteydessä. Ennakkoarviointia on käytetty lasten kehityksen, kasvun ja oppimisten tuen järjestämisen valmistelussa. Se on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa helmikuussa Virpi Mattila, kehittämispäällikkö, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Tasa-arvoisten tvt-käyttömahdollisuuksien toteutuminen Kehitetään varhaiskasvatuksen digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla lasten käytössä olevien digitaalisten välineiden ja palveluiden käyttöä. Laitemäärä suhteessa käyttäjämäärään vertailukelpoisissa yksiköissä (päiväkodit, koulut ja lukiot) Varhaiskasvatuksessa lasten käytettävissä olevien ryhmä-/toimipaikkakohtaisten laitteiden määrän kasvu Kunnallisissa päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä laitemäärä yhteensä on 6,8 lasta/laite oli 10,8 lasta/laite laitteita on esiopetusryhmien (8 laitetta/ryhmä) lisäksi päiväkodeilla (8 laitetta/yksikkö). Päiväkodeissa, jossa on esiopetusryhmä samassa rakennuksessa, on yhteiset laitteet laitteita oli vain esiopetusryhmillä (8 laitetta/ryhmä). Virpi Mattila, kehittämispäällikkö 5

6 Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on Suomen osaavin kaupunki Oppiva Espoo on tunnettu paikallisesti ja kansainvälisesti. Varhaiskasvatuksessa on toteutettu vähintään yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Oppiva Espoo ydinteeman edistäminen kytketään varhaiskasvatussuunnitelman käyttöön ottoon. Toimenpiteet päätetään toimintavuoden alussa. Varpi Ojala, Virpi Mattila Yksikköesimiehet. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma uudistetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi Espoon varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön lukien Espoon varhaiskasvatussuunnitelma käsitellään toukokuun opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja se otetaan käyttöön elokuun alusta lukien. Virpi Mattila, kehittämispäällikkö Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumusten laatiminen. Sitoumusten toteutuminen Sitoumusten toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen arviointi on käytettävissä seuranta I yhteydessä. Kehittämispäällikkö, aluepäälliköt, yksikköesimiehet 6

7 Suomenkielinen varhaiskasvatus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asian ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään raportoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Arvio riskin merkittävyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien hallinta Arvio Arvio Resurssit ja johtaminen Investointien aikataulua myöhennetään ja valmistuminen siirtyy sekä tulee ennakoimattomia väistötilatarpeita, jolloin epätarkoituksenmukaisista tiloista ei voida luopua, joudutaan turvautumaan kalliisiin väistötiloihin ja poikkeusjärjestelyt jatkuvat. Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän ja vieraskielisten lasten osuuden ennakoitua suurempi kasvu Hyvä suunnittelu, toimeenpanon johtaminen ja seuranta sekä tiivis yhteistyö tilapalvelujen kanssa - osallistuminen investointien suunnitteluun joka vaiheessa, jotta tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaasti käytettäviä - epätarkoituksenmukaisista tiloista ei luovuta, jos investoinnit eivät toteudu suunnitelman mukaan > rasittaa käyttötaloutta Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa varhaiskasvatuspaikkojen 7

8 lisäämisessä Toimintakäytäntöjen kehittäminen vieraskielisten lasten sijoittamisessa varhaiskasvatuspalveluihin ja pedagogisen toiminnan edelleen kehittäminen Resurssien lisääminen vieraskielisten lasten kasvatuksen ja opetukseen talousarvion mahdollistaessa Asukkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kerhotoimintaa ei saada laajennettua Lasten tukemisen rakenteiden uudistamiseen ei sitouduta Digilaiteinvestointirahat eivät riitä eikä rahaa saada säästettyä muusta toiminnasta. Oppiva Espoo -toimenpiteet jäävät kooltaan ja vaikutuksiltaan hyvin pieniksi, tulosyksiköt eivät aidosti Varmistetaan esimiesten sitoutuminen kerhotoiminnan laajentamiseen ja tarjonnan lisäämiseen etenkin alueilla, joissa kerhotoimintaa on vähän tarjolla. Tehdään yhteistyötä muiden tulosyksiköiden kanssa kerhotilojen lisäämiseksi. Selkeät ja hyväksyttävät tavoitteet kehityksen, kasvun ja oppimisten tuen järjestämisessä sekä suunnitelma niiden täytäntöönpanosta. Uudistamiseen osallistumisen varmistaminen kaikilla tasoilla. Tehdään tarkka suunnitelma digilaitteiden hankinnan etenemisestä ja riittävä varaus hankintojen toteuttamiseksi. Huolehditaan, että Oppiva Espoo - ajattelu näkyy suunnitelmissa (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma ja 8

9 sitoudu ja asian markkinointi epäonnistuu. yksikkötasoiset suunnitelmat) ja toiminnassa. Tehokas ja laaja-alainen viestintä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta 9