Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatus Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittyivät 0,1 % (noin ) ja toimintamenot alittuivat 1 % (noin 2 M ). Titta Tossavainen Tulostavoite toteutui Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset (kustannukset yhteensä, sisäiset kustannukset, ulkoiset kustannukset) varhaiskasvatuksessa olevaa laskennallista lasta kohden vuonna 2015 ja vuonna 2016 Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli , 0,7 % pienempi kuin vuonna Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna Vuoden 2016 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2017 keväällä. Tulostavoitteen toteutuminen varmistuu tilinpäätöksen jälkeen. Titta Tossavainen Uusien kunnallisten ja yksityisten päiväkotien valmistuessa luovutaan pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista Vähintään kolmesta epätarkoituksenmukaisesta tilasta luopuminen Kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi kesällä 2016 Aluepäälliköt, palveluohjaajat, yksikköesimiehet Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Vuonna 2016 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilakustannukset asukasta kohden olivat 99 euroa. Titta Tossavainen 1

2 Suomenkielinen varhaiskasvatus kehitetään. (kaupunkitasoinen) Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin. htv/laskennallinen lapsi Ennakkotiedon mukaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilötyön tuottavuus parani yli 1,0 % Kaikki esimiehet Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä Kunnallisen päivähoidon toimipaikkakoon kasvu (lapsia/toimipaikka). Uusien yksityisten päiväkotien määrä. Kunnallisissa toimipaikoissa oli vuoden 2016 lopussa keskimäärin 54 lasta/toimipaikka. Vuoden 2015 lopussa oli keskimäärin 49 lasta/toimipaikka. Vuoden aikana käynnistyi neljä uutta yksityistä päiväkotia ja yksi päiväkoti laajensi toimintaansa. Titta Tossavainen, aluepäälliköt 2

3 Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Mallit luotu ja käyttöönotettu. Toimintamalli otettiin käyttöön: Kaikkiin yksiköihin hankittiin ulkoliikuttajaliivit ja annettiin vinkkejä ulkoliikunnan järjestämiseksi. Yksiköiden käyttöön laadittiin seurantavälineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Virpi Mattila Varpu Ojala / Elina Pulli Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä tehostetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa Tehostamistoimenpiteistä päättäminen ja niiden käyttöönotto Integroitujen ryhmien mitoitus muutettiin suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön käyttöön valmistui Kasvun ja oppimisen tuen käsikirja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä uudistetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja säädösten mukaiseksi. Esitykset muutoksista valmistuvat alkuvuodesta Liisa Ollikainen, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle Uusien kerhopaikkojen lukumäärä Joulukuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 577 lasta. Vuoden 2016 Aluepäälliköt 3

4 joulukuussa kerhoihin oli sijoitettu 409 lasta, muutos lasta. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Kaikille vieraskielisille lapsille, jotka ovat aloittaneet varhaiskasvatuksen viimeistään kuluvan vuoden syyskuun aikana, on laadittu kaksikielisyyden suunnitelma. Laaditut suunnitelmat/vieraskielisten lasten määrä. Kaksikielisyyden suunnitelman laadinta vakiintui osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Se sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka tehdään kaikille lapsille. Yksikköesimiehet Maahanmuuttajatataustaisten lasten mahdollisuuksien parantaminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Tulosyksiköissä on luotu ja otettu käyttöön mallit huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden toteuttamiseksi. Kasvatuskumppanuuden malli laadittiin ja sitä pilotoitiin Tapiolan alueella. Se otetaan käyttöön kevään 2017 aikana myös muilla palvelualueilla. Titta Tossavainen, Virpi Mattila Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn varhaiskasvatuksen lapsista oli 19,8 % joulukuussa Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa Kaikissa yksiköissä on käytössä arviointikäytäntö Käytännöt, joiden avulla lapset voivat arvioida leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa, kartoitettiin ja niistä laadittiin kooste yksiköiden käyttöön. Vanhemmat arvioivat toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskust eluissa. Lisäksi vanhempien arvioita pyydettiin marraskuun alussa toteutetulla kyselyllä. Kysely oli osa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista. Yksikköesimiehet, Virpi Mattila 4

5 Suomenkielinen varhaiskasvatus Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo on Suomen osaavin kaupunki Luodaan digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksessa. Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 esiopetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Osaamisen kehittämisen suunnitelmassa otettiin huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Keto-hankkeen avulla koulutettiin 53 ict- mentoria, jotka tukevat jatkossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikköjä digitaaliseen oppimiseen liittyvissä asioissa. Mentorit valmistuivat joulukuussa Verkoston toiminnan jatkosuunnitelma on valmis. Virpi Mattila Varpu Ojala Salla Hovi Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Varhaiskasvatuksella olevien ryhmä-/toimipaikkakohtaisten laitteiden määrä Lasten käyttöön tarkoitettuja digivälineitä oli vuoden lopussa kaikissa päiväkodeissa ja esiopetusyksiköissä. Päiväkodeista 80 % oli verkotettuja, niihin oli myös hankittu ryhmäkohtainen henkilökunnan laite. Varpi Ojala, Virpi Mattila Yksikköesimiehet 5

6 Suomenkielinen varhaiskasvatus Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumusten laatiminen. Tulosyksikkö ja varhaiskasvatusyksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset. Tulosyksikkötasoinen yhteiskuntasitoumus laadittiin. Varhaiskasvatusyksiköistä noin 70 % laati oman yhteiskuntasitoumuksen. osittain. Virpi Mattila, Anu Vesiluoma, aluepäälliköt, yksikköesimiehet Uudet esiopetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Yksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Yksiköiden esiopetussuunnitelmat otettiin käyttöön alkaen.. Virpi Mattila, Titta Tossavainen Jokainen tulosyksikkö toteuttaa Yhteistyöhankkeiden määrä. vähintään yhden kansainvälisen yhteistyöhankkeen. Suomenkielinen varhaiskasvatus sai määrärahan Erasmus+ -ohjelmaan osallistumiseen. Osana hanketta käytiin perehtymässä Kööpenhaminan seudun varhaiskasvatuksen käytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen liittyen. Titta Tossavainen Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Investointiesityksissä otettiin huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsittiin erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. 6

7 Suomenkielinen varhaiskasvatus Suomenkielinen varhaiskasvatus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Arvio riskin merkittävyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien hallinta Arvio Resurssit ja johtaminen Investoinnit eivät toteudu tai valmistuminen siirtyy sekä asiakasmäärä kasvaa ennakoitua enemmän, jolloin epätarkoituksenmukaisista tiloista ei voida luopua. Hyvä suunnittelu, toimeenpanon johtaminen ja seuranta - väestöennusteiden tarkka seuranta (aluetaso) - palvelujen käytön seuranta ja ennustaminen - yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa - epätarkoituksenmukaisista tiloista ei luovuta, jos investoinnit eivät toteudu suunnitelman mukaan > rasittaa käyttötaloutta - osallistuminen investointien suunnitteluun joka vaiheessa, jotta tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaasti käytettäviä - kaupungin vapautuvien tilojen käyttö varhaiskasvatuksen tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mankkaanpuron neuvola) Asiakasmäärä kasvoi ennakoitua enemmän, mutta ei niin merkittävästi kuin vuonna Poikkeusjärjestelyjä on edelleen toimintavuonna muilla palvelualueilla paitsi Matinkylä-Olarissa. Uusien päiväkotien rakentamisen aloittaminen siirtyi muun muassa korkeiden urakkatarjousten ja investointikaton vuoksi. Investointisuunnitelmassa hankkeita, joiden piti alun perin valmistua vuonna 2017, siirrettiin useammalla vuodella eteen päin. Kriittisiä siirtoja ovat etenkin Suviniitty ja Matinraitti. Lisäksi etenkin Espoonlahdessa jouduttiin turvautumaan pikaisiin väistöihin mm. kosteusvaurioiden johdosta. Asiakkaita ohjattiin mahdollisuuksien mukaan yksityiseen varhaiskasvatukseen. Asukkaat ja palvelut Toimintakäytäntöjen uudistamisen suunnittelulle ja toteuttamiselle ei Tehdään valintaa ensisijaisesti toteutettavista asioista sekä varmistetaan Ajan ja resurssin varaaminen toimintakäytäntöjen uudistamiseen oli 7

8 Suomenkielinen varhaiskasvatus varata riittävästi aikaa ja resursseja Uudistamiseen ei sitouduta hyvällä suunnittelulla, toteuttamisella ja seurannalla niiden toteutuminen - priorisointi viikoittain kokoontuvassa johtoryhmässä - muilta tahoilta tulevien kehittämis- ja muutospaineiden hallinta (mm. valtio, yhteistyötahot, kaupunkikonserni) Hyvä viestintä tavoitteista ja laaja-alainen osallistuminen ja yhteistyö niiden saavuttamiseksi - johtamisen rakenteet tukevat laaja-alaista osallistumista ja sitoutumista varhaiskasvatuksen kehittämiseen - jatkuva ajankohtaisiin asioihin painottuva laaja-alainen koulutustarjonta edistää henkilöstön osaamisen kehittymistä ja sitoutumista uudistamiseen haasteellista. Varhaiskasvatukseen tuli useita säädösmuutoksia, joiden soveltamiskäytäntöjen valmistelu päätöksentekoa varten vei aikaa toimintakäytäntöjen muulta uudistamiselta. Tulostavoitteita oli runsaasti, mikä toi haasteita priorisoinnille. Taloussuunnitelmaan 2017 tavoitteiden määrää vähennettiin suunnitelmallisesti. Tavoitteiden viestintä toteutui hyvin ja niiden toteuttamiseen osallistui koko suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstö omien vastuidensa mukaisesti. Koulutusta oli tarjolla erittäin runsaasti. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Koulutusta digilaitteiden käyttöön ei järjestetä riittävästi. Määrärahat eivät mahdollista digilaitteiden lisähankintaa. Kansainväliselle tavoitteelliselle yhteistyölle ei löydy kumppaneita Henkilöstön koulutuksessa priorisoidaan digiosaamisen lisääminen sekä käytetään monimuotoisia koulutusmenetelmiä Toimintaa tehostamalla voidaan suunnata määrärahoja uusiin digilaitteisiin. - mahdollistaa laitteiden säännöllisen käytön ja sitä kautta oppimisen Aktiivinen kartoitus potentiaalisista yhteistyökumppaneista - työajan kohdentamista tähän työhön tarvitaan, kumppaneita löytyy kyllä Koulutusta ja ohjausta digilaitteiden käyttöön järjestettiin suunnitelman ja tarpeen mukaisesti. ICT ohjaajat ja ICT asioihin perehtynyt määräaikainen (työllistetty) työntekijä kävivät tiiviisti toimipaikoissa ohjaamassa henkilöstöä digilaitteiden käyttöön. Määräaikaisen työntekijän työsopimus päättyi Uusi määräaikainen työntekijä aloitti Uusia digilaitteita hankittiin määrärahojen puitteissa. Erasmus+ hankkeeseen löytyi kumppani Tanskasta. 8