Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimi Toimialan toimintak Toimintakate, M ntakate ei heikkene v ate on vähintään alk uoden 2013 tasosta. uperäisen talousarv ion mukainen -52,4 milj. euroa. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paran ee. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Indeksi- ja väestökor jattu toimintakatteen muutos % Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarit: Käyttötalouden tote utuneet neliöhinnat, euroa/m2 ja yksik kökustannukset luvat Toimialojen omat tuo ttavuusmittarit (kesk eiset palvelut) Tuottavuus kasvaa u udella toiminta- ja joh tamismallilla vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vuode n 2017 loppuun menn essä. Tuottavuuden kasvu Käyttötalouden tote utuneet neliöhinnat, euroa/m2 ja yksik köhinnat Investointien toteut uminen Tilakustannukset/as ukas alenevat 1 % e dellisestä vuodesta. Tilakustannukset/a sukas 1

2 PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien kons erniosakkuusyhteisöj en ja sopimusyhtiöide n talouden ja toiminn an omistajaohjaus on tehokasta muodosta en toimivan kokonais uuden. Kaupungin omistamie n kiinteistöjen korjaus velan kattaminen eten ee suunnitelman muk aisesti. Johtaminen ja työhyvi nvointi paranevat. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. A sukastyytyväisyys on vähintään vuoden tasolla ja asukasp alvelua on kehitetty. Helsingin seudun liike nne -kuntayhtymän ( HSL) tuottavuuden no usu vähintään 1,0 % / vuosi. Helsingin seudun ym päristöpalvelut -kunta yhtymän (HSY) tuott avuuden nousu vähint ään 1,5 % / vuosi. Korjaukset tehdään ta rvetta vastaavasti. Työhyvinvointimatriisi arvo kasvaa vähintään yhden yksi kön vuoden 2015 arv oon verrattuna. Terveysperusteisia p oissaoloja on enintää n 15 vrk/henkilötyövu osi. Käyttöaste-% Asukastyytyväisyys Toteutuneet toimenpi teet Tuottavuus % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. Korjausvelan hallinta suunnitelmien mukai sesti. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutu va kuorma päivää per henkilötyövuosi. Henkilötyön tuottavuu s paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövo iman henkilötyövuosi en määrä yhteensä s uhteessa kohdeväest öön. 2

3 Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee. (palveluostojen muuto sten vaikutus henkilöt yövuosien määrään a rvioidaan) Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. 3

4 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimi Toimintakate on väh Toimintakate. ntakate ei heikkene v intään alkuperäisen uoden 2013 tasosta. talousarvion mukai nen. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paran ee. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikoje n lyheneminen - sähköisesti haettuje n ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu Jatketaan prosessin hiomista ja kehitetää n valmistelun seuran tajärjestelmää (mm. paikkatieto-ominaisu uksia, sähköistä käs ittelyä). Tuottavuus kasvaa u udella toiminta- ja joh tamismallilla vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vuode n 2017 loppuun menn essä. Toiminta tehostuu vu oden 2015 tilinpäätök sestä 10 milj. euroa v uoden 2017 loppuun mennessä. - käyttötalouden toteu tuneet neliöhinnat, eu roa/m 2 ja yksikköhinat Tilakustannukset/as ukas alenevat 1 % e dellisestä vuodesta. - lupien määrä - tilakustannukset / a sukas - euroa / m 2 Edistetään toimenpit eitä, joilla tilakustann uksia saadaan vähe nnettyä. 4

5 Johtaminen ja työhyvi nvointi paranevat. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Työhyvinvointimatriisi n lukuarvo kasvaa vä hintään yhden yksikö n verran vuoden 2015 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia p oissaoloja on enintää n 15 päivää/henkilöty övuosi. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Henkilötyön tuottavuu s paranee 1,0 %. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisiin p oissaoloista aiheutuv a kuorma päivää per henkilötyövuosi. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Oman ja vuokratyövo iman henkilötyövuosi en määrä yhteensä s uhteessa kohdeväest öön. (palveluostojen muuto sten vaikutus henkilöt yövuosien määrään a rvioidaan) 5

6 Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palv Joukkoliikenteessä m Joukkoliikenteen palv elutaso säilyy hyvänä atkustaminen kasvaa elutason arviointimitta ja toimiva liityntäliiken ja palvelutaso on väh rit; joukkoliikenteen s ne raideliikenteen yht intään edellisen vuod aavutettavuustarkaste eydessä on käytössä. en tasolla. lu ( SAVU) ja asukast yytyväisyystutkimus. Joukkoliikenteen kulk utapaosuus kasvaa. Metroliikenne käynn istyy Matinkylään. Matkustajamäärä Joukkoliikenteen kulk utapaosuus. Metron ja liityntäliiken nöinnin alkaminen sy ksyllä Maankäytön suunnitte lun ja rakentamisen p alvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualuei den toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvall isuutta edistetään yht eistyössä kuntalaiste n ja kumppaneiden k anssa. Nopeutetaan toiminta prosesseja digitalisoi ntia lisäämällä ja toim intatapoja sujuvoittam alla. Asukkaiden tyytyväis yys toimialan järjestä miin palveluihin, kute n ympäristöön ja kulk uväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. - Käsittelyajat - Kustannusvaikuttav uus Laaja asuinkuntainde ksi Muut palveluiden laat umittarit elinympäristöbaro metri asukasbarometri 6

7 Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokka at, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastu ullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat pa lvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asia kaslähtöisesti ja kus tannustehokkaasti. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Sisäilman laadun par antaminen. Sisäilmaongelmalliste n tilojen määrän vähe ntyminen 7

8 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palv Joukkoliikenteessä m Joukkoliikenteen palv elutaso säilyy hyvänä atkustaminen kasvaa elutason arviointimitta ja toimiva liityntäliiken ja palvelutaso on väh rit; joukkoliikenteen s ne raideliikenteen yht intään edellisen vuod aavutettavuustarkaste eydessä on käytössä. en tasolla. lu (SAVU) ja asukasty ytyväisyystutkimus. Maankäytön suunnitte lun ja rakentamisen p alvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toiminta prosesseja digitalisoi ntia lisäämällä ja toim intatapoja sujuvoittam alla. Matkustajamäärä. - asemakaavojen käs ittelyaikojen tiivistämi nen - kustannusvaikuttav uus - kaavatalouslaskenn an tehostaminen Kaavojen käsittelyaj at: - määritellään työoh jelman perusteella k aavakorit; Ossi ja Je nni - tunnistetaan kaava korien ideaaliproses siajat (tahtiaika); Oss i ja Jenni - pilotoidaan kaavaru nkotyöprosessia (Ke ra) ja arviointi; Ossi Kaavatalouslaskenn an kehittäminen -proj ektin eteneminen - tunnistetaan olenna iset elementit kaavat alouslaskennassa - mallinnetaan laske ntaprosessi 8

9 Asuin- ja palvelualuei den toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvall isuutta edistetään yht eistyössä kuntalaiste n ja kumppaneiden k anssa. Asukkaiden tyytyväis yys toimialan järjestä miin palveluihin, kute n ympäristöön ja kulk uväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntainde ksi Muut palveluiden laat umittarit - elinympäristöbarom etri - asukasbarometri Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokka at, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastu ullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat pa lvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asia kaslähtöisesti ja kus tannustehokkaasti. ASTU15-havaintojen kehittämistoimenpite et: - Luodaan menettelyt apa hankekaavavalm istelun palautekeskus telulle - Kaavoituksen osallis tamisen katsaus - kau punkisuunnitteluinfo p äättäjille Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Sisäilman laadun par antaminen. Sisäilmaongelmalliste n tilojen määrän vähe ntyminen. 9

10 Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten laisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumise n ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asunt otuotantoa ja liikennet tä koskevien velvoittei den täyttäminen. Kaupungilla on kaav alliset ja kunnalliste kniset valmiudet asunnon vuositu otannolle. Asuntotonttien ase makaavoitustavoitte en määrää kasvateta an 25 % voimassa o levaan MAL-aiesopi mukseen verrattuna. Kaavoituksen ja asunt otuotannon määrä Luomme edellytykset monipuoliselle asunt orakentamiselle estä en segregaation synt ymistä. Merkittävistä asemak aavoista laaditaan ka avataloustarkastelu. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valt ion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Espoo ja valtio luovut tavat opiskelija-asunt otuotantoon vähintää n yhden tontin vuode ssa. Toteutuneet toimenpi teet Kokonaistaloudellisuu starkastelut 20 % osuus Tontin luovutus 10

11 Varmistetaan suurten kehittämisprojektien j a metron asemanseu tujen maankäytön tiiv istäminen ja kaupung in investointien etene minen. Espoon Asunnot Oy a loittaa vuosittain keski määrin 300 asuntoa. Varaudutaan turvapai kanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin k aikissa palveluissa. Tiivistetään kaupun kirakennetta mahdol listamalla asuntojen, uusien työpaikkoje n syntyminen ja pal velujen sijoittumine n metron kehityskäy tävälle. Valtuustokauden asu ntotuotannon määrä. Toteutuneet toimenpi teet Kaavoitus ja investoin tien eteneminen. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen j a kaupunkiradan rake ntamiselle. Edistetään energians äästötavoitteita ja ym päristökriteereitä rake ntamisessa, alueiden kehittämisessä ja palv elutuotannossa. Länsimetron jatkee n rakentaminen eten ee sopimusten ja su unnitelmien mukais esti. Luodaan edellytyks et kaupunkiradan ja sen lähialueiden keh ittämiselle. Edistetään toimenpite itä CO2 -päästöjen vä hentymiseksi. Edistetään uusituvan energian osuuden ka svua ja kestävän kehi tysohjelman (KEKE) t oimenpiteitä. Rakentamisen aikata ulun ja budjetin toteut uminen. Liityntäliikenteen järje stelyjen eteneminen. Liikenneviraston ratas uunnitelman toteutus etenee Espoon kaupu nkiradan välillä Leppä vaara Kauklahti. CO2 -päästöjen kehit tyminen Energiakulutuksen m äärä Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet t oimenpiteet 11

12 Kestävän kehityksen sitoumusten laatimin en. Ilmastoasioiden toime npideohjelman jalkau tus kaupunkikonserni ssa. Pyöräilyn edistämisoh jelman toteutuminen. Yksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuks et. Vastuiden määrittely j a toimeenpanon käyn nistys toimialoilla ja k eskeisimmissä konser niyhteisöissä. Pyöräilyn kulkutapaos uus ja pyöräilyn edist ämisohjelman toteutu neet toimenpiteet. 12

13 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten laisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumise n ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asunt otuotantoa ja liikennet tä koskevien velvoittei den täyttäminen. Kaupungilla on kaav alliset ja kunnalliste kniset valmiudet asunnon vuositu otannolle. Asuntotonttien ase makaavoitustavoitet ta kasvatetaan 25% voimassa olevaan M AL-aiesopimukseen verrattuna. Kaavoituksen ja asunt otuotannon määrä - asuinrakentamiskaa vaa syntyy k em2 Seurataan MAL-tavo itteiden toteutumista; Jenni, Ossi Luomme edellytykset monipuoliselle asunt orakentamiselle estä en segregaation synt ymistä. Merkittävistä asemak aavoista laaditaan ka avataloustarkastelu. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valt ion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Toteutuneet toimenpi teet Kokonaistaloudellisuu starkastelut - "Kaavatalouslasken ta" -projektin etenemi nen 20 % osuus Projektissa tunnistet aan kaavatalouslask ennan olennaiset ele mentit, lisäksi mallin netaan laskentapros essi. 13

14 Varmistetaan suurten kehittämisprojektien j a metron asemanseu tujen maankäytön tiiv istäminen ja kaupung in investointien etene minen. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen j a kaupunkiradan rake ntamiselle. Espoon Asunnot Oy a loittaa vuosittain keski määrin 300 asuntoa. Varaudutaan turvapai kanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin k aikissa palveluissa. Tiivistetään kaupun kirakennetta mahdol listamalla asuntojen, uusien työpaikkoje n syntyminen ja pal velujen sijoittumine n metron kehityskäy tävälle. Länsimetron jatkee n rakentaminen eten ee sopimusten ja su unnitelmien mukais esti. Valtuustokauden asu ntotuotannon määrä. Toteutuneet toimenpi teet Kaavoitus ja investoin tien eteneminen. Rakentamisen aikata ulun ja budjetin toteut uminen. Liityntäliikenteen järje stelyjen eteneminen. Tarkastellaan miten paljon syntyy laist a asemakaavaa - lu odaan määrittelyt, se urataan toteutumaa; Ossi, Jenni Kaavoituksen määrä metron kasvukäytävä llä. Luodaan edellytyks et kaupunkiradan ja sen lähialueiden keh ittämiselle. Asema- ja tunnelilouh innot käynnistyvät Ma tinkylä - Kivenlahti -os uudella Liikenneviraston ratas uunnitelman toteutus etenee Espoon kaupu nkiradan välillä Leppä vaara - Kauklahti. Laaditaan kaavarun kosuunnitelma Kera n alueen asemakaav an pohjaksi - suunni telman eteneminen; Ossi Keran alueen kaavaru nkosuunnitelma. 14

15 Edistetään energians äästötavoitteita ja ym päristökriteereitä rake ntamisessa, alueiden kehittämisessä ja palv elutuotannossa. Edistetään toimenpite itä CO2-päästöjen vä hentämiseksi. CO2-päästöjen kehitt yminen energiakulutuksen m äärä energiamallinnus Kiv enlahden metrokesk uksen hakumenettel yyn liittyen; Niina työohjelman 10 koht eesta laaditaan ener giaohjausosio kortte lisuunnitelman liittee ksi tai sen osaksi; N iina Kestävän kehityksen sitoumusten laatimin en. Kaupsu on tehnyt kes tävän kehityksen yhte iskuntasitoumuksen. yleiskaavan kaavase lostusten ja vaikutus ten arvioinnissa huo mioidaan rakennuste n energiasta aiheutu vat päästöt ja anneta an ohjeita niiden pie nentämiseksi Breeam Communitie s -työkalun testaami nen Niittykummun al uekehityshankkeen l aatutavoitteiden (mm. energiaratkaisut) ar vioinnissa 15