Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tulostav / tav Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhen Toimialan (TYT) toimintaka te ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkupe räisen talousarvion mukainen. Toimintakate. Toimialan toiminnan kustan nustehokkuus ja vaikuttavu us paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikojen lyhenemine n - sähköisesti haettujen ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastu ulla olevien maankäytön lupien (suu nnittelutarveratkaisut ja/tai poikkeami späätökset) keskimääräinen käsittely aika on laskenut. Vuonna 2014 kesk imääräinen käsittelyaika oli noin 12 k k ja vuoden 2016 tulos 3,8 kk. Jatketaan prosessin hiomis ta ja kehitetään valmistelun seurantajärjestelmää (mm. paikkatieto-ominaisuuksia, sähköistä käsittelyä). Sähköisesti käsiteltävien lupien osuu den kasvattaminen on keskeinen tav vuodelle Tällä hetkellä sä hköisten lupien osuus on 30-40%. Johtaminen ja työhyvinvoin ti paranevat. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kas vaa vähintään yhden yksikön verran vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Työhyvinvointimatriisi lasketaan kerr an vuodessa, matriisiluku 2016 (201 5): Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkil östöstä kasvaa. Terveysperusteisia poissaoloja on e nintään 15 päivää/hentyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työntekij öiden osuus henstöstä kasvaa. Hentyön tuottavuus paranee 1,0 %. Terveysperusteisiin poissaoloista ai heutuva kuorma päivää per hent yövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työntekij öiden osuus henstöstä, %. Oman ja vuokratyövoiman henty övuosien määrä yhteensä suhteess a kohdeväestöön. 1 Kaupunkisuunnittelukeskus 76,9 (78,4) Poissaolokuorma 1-3/2017 (1-3/201 6): 12,8 (11,0)

2 Tulostav / tav Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhen (palveluostojen muutosten vaikutus hentyövuosien määrään arvioid aan) 2

3 Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelutas o säilyy hyvänä ja toimiva lii tyntäliikenne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtö iset. Asuin- ja palvelualueiden to iminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Tulostav / tav Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhen Joukkoliikenteessä matkustaminen k asvaa ja palvelutaso on vähintään e dellisen vuoden tasolla. Nopeutetaan toimintaprosesseja dig italisointia lisäämällä ja toimintatapo ja sujuvoittamalla. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan jä rjestämiin palveluihin, kuten ympäris töön ja kulkuväyliin on vähintään ed ellisen mittauksen tasolla. Joukkoliikenteen palvelutason arvioi ntimittarit; joukkoliikenteen saavutett avuustarkastelu (SAVU) ja asukasty ytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä. - asemakaavojen käsittelyaikojen tiiv istäminen - kustannusvaikuttavuus - kaavatalouslaskennan tehostamin en Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri ASTU17-havaintojen kehittämistoim enpiteet SAVU tarkastelua ei ole vuoden ajalta saatavilla. Joukkoliikenteen palvelutaso on met roliikenteen alkuun asti vuoden 2016 tasolla. Metron myötä sekä bussiliik enteen että metroliikenteen vuorotar jonta kasvaa. Joukkoliikenteen asukastyytyväisyys on kasvussa. 86,15% Espoon suun nan matkustajista oli tyytyväinen jou kkoliikenteen palveluihin syksyllä Maankäytön ja suunnittelun toiminta prosesseja kehitetään ja niiden kusta nnusvaikutusta arvioidaan. Asiakastyytyväisyysmittauksen tulok set 2017 (2015): 8,0 (7,5) Toiminnan laatu verrattuna muihin p ääkaupunkiseudun kuntiin 2017 (20 15) toiminta on parempaa 26% (18,8) 3 toiminta on huonompaa 20 % (47%)

4 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Tulostav / tav Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhen Maankäytön, asumisen ja li ikenteen (MAL) aiesopimuk Kaupungilla on kaavalliset ja kun nallistekniset valmiudet asu Kaavoituksen ja asuntotuotannon m äärä Espoon kaupungissa men nessä hyväksytyt asemakaavat ovat sen asuntotuotantoa ja liike nnon vuosituotannolle. sisältäneet k-m 2 uutta asum nnettä koskevien velvoitteid isen kerrosalaa. en täyttäminen. Asuntotonttien asemakaavoitusta vtta kasvatetaan 25% voimass a olevaan MAL-aiesopimukseen v Tulostavoitteen arvioidaan toteutu errattuna. van. Varmistetaan suurten kehitt ämisprojektien ja metron as emanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin i nvestointien eteneminen. Edistetään energiansäästöt avoitteita ja ympäristökritee reitä rakentamisessa, aluei den kehittämisessä ja palve lutuotannossa. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusi en työpaikkojen syntyminen ja pa lvelujen sijoittuminen metron keh ityskäytävälle. Luodaan edellytykset kaupunkira dan ja sen lähialueiden kehittämi selle. Edistetään toimenpiteitä CO2-pääst öjen vähentämiseksi. Kaavoitus ja investointien etenemin en. Asema- ja tunnelilouhinnot käynnisty vät Matinkylä - Kivenlahti -osuudella Liikenneviraston ratasuunnitelman t oteutus etenee Espoon kaupunkirad an välillä Leppävaara - Kauklahti. Keran alueen kaavarunkosuunnitelm a. CO2-päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä 4 Kunnassa hyväksyttyjen asemakaav ojen uudesta asumisen kerrosalasta 84% sijoittuu hyville saavutettavuusv yöhykkeille I-III. Ratasuunnitelma on valmis ja Espoo pyrkii edistämään hankkeen sijoittu mista seuraavaan HLJ-suunnitelmaa n Kasvihuonekaasupäästöjen en nakkotiedot julki /HSY: Es poossa päästöt vähenevät edelleen. Espoon ja Helsingin asukaskohtaise t päästöt ovat nyt ensi kertaa samat, 4,2 tonnia/as.

5 Tulostav / tav Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhen Pyöräilyn edistämisohjelman tote utuminen ja pyöräilysuunnittelun osaamisen kehittyminen. Pyöräilyn kulkutapaosuus ja pyöräily n edistämisohjelman toteutuneet toi menpiteet. Pyöräilyn laatureittejä su unnittelevien heniden koulutus. Pyöräilyreittien kehittämistä on jatket tu investointo-ohjelman puitteissa. P yöräilyn laatureittien suunnittelijoille on mm. järjestetty työpaja yhteistyös sä Hollannin suurlähetystön kanssa. 5