17.02.2016 Sivu 1 / 1 249/2015 02.02.02 15 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotieto vuoden 2015 tilinpäätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Jaana Turunen, puh. 050 395 2154 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotiedon vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotieto vuoden 2015 tilinpäätöksestä - Pöytäkirjamerkinnät - Sivistystoimen tuloskortti 31.12.2015 - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tuloskortti 31.12.2015 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen
17.02.2016 Sivu 2 / 2 Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu. Suurimmat syyt tavoitteesta jäämiseen ovat suomenkielisen opetuksen budjetoitua suuremmat sisäiset kustannukset, erityisesti toimitilavuokra- ja tietotekniikkakulut sekä sivistystoimen liian suuri tulo-odote. Tuottavuustavoite 1,8 prosentin paranemisesta toteutuu ainoastaan osittain. Lopulliset tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on toteutunut. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu. Toimialan sisäiset vuokrat per asukas ovat kasvaneet 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu uusista tai uudelleen käyttöönotetuista toimitiloista. Lisäksi vuokria kasvatti suomenkielisen opetuksen koulujen väistötilanteisiin hankitut siirtokelpoiset tilat. Kaupunki on 2015 päättänyt luopua tilaaja-tuottaja-mallista. Valtaosa palveluyksiköistä ei ole sovitusta tavoitteesta huolimatta halunnut tehdä sopimuksia. Tavoite sopimusten laatimisesta ei toteudu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä ei ole lähentynyt heidän väestöosuuttaan, tavoite ei osuuden kasvusta toteudu. Sivistystoimen absoluuttinen henkilöstömäärä kasvaa hieman vuoden 2015 aikana, tavoite ei toteudu. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Aikuisopiston asiakastyytyväisyys kasvoi, sen sijaan työväenopiston ja aikuislukion asiakastyytyväisyys hieman laski edellisvuoteen verrattuna. Tulostavoite ei toteudu. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsi ruotsinkielisessä opetuksessa 100 prosenttisesti määräajan sisällä. Suomenkielisessä opetuksessa psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin pääsi määräajassa 98,7 prosenttisesti. Ylitys on 39 henkilöä. Pääsääntöisesti ylitykset johtuivat kuraattoreiden tai psykologien asiakasruuhkista ja akuuttien tapauksien priorisoinneista. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan, on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä opetuksessa on kerhotoimintaa, yli 500 kerhoa. Suomenkielisessä
17.02.2016 Sivu 3 / 3 varhaiskasvatuksessa on lisätty kerhopaikkoja. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikkö on järjestänyt Kulttuurineuvolatilaisuuksia ja KULPS! -käyntejä. Tavoite toteutuu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistunut ja verkostomainen toimintamalli on käynnistetty, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmästä ja kehittämistoiminnasta toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Matematiikan valtakunnallisissa kokeissa oppimistulokset olivat kansallista keskiarvoa paremmat sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet olivat myös kansallista keskiarvoa paremmat. Tavoite oppimistulostasosta toteutuu. Tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta toteutuu. Valtuusto on hyväksynyt KultturiEspoo 2030-ohjelman ja sen linjaukset. Kansainvälinen Gladiaattorit -näyttely on avattu KAMUssa. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Ison Omenan palvelutorin rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti ja Espoonlahden kirjaston hankesuunnitelma on ollut lausunnolla kulttuurilautakunnassa. Teatteritilan, Tapiolan kirjaston ja Espoon kulttuurikeskuksen tilojen suunnittelu jatkuu. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 31.12.2015 Tilojen käytön tehostamisen osalta kuntalaiskäytön nykytilaa on tutkittu ja otettu käyttöön valmistuneet tilakeskuksen tilamittarit. Epätarkoituksenmukaisten tilojen määrittely on käynnissä ja työ jatkuu 2016. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleenjärjestely on toteutunut 1.1.2015 alkaen, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuonut säästöjä suomenkielisessä perusopetuksessa, kun koulukuljetuspäätösten määrää saatiin vähennettyä, vaikka oppilasmäärä kasvoi. Oppilaaksiottoprosessia ja koulukohtaista budjettijärjestelmää on parannettu.
17.02.2016 Sivu 4 / 4 Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset ja Sito-infra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut ja uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ollut ennakoitua suurempi. Oppilasmäärä on kasvanut syksystä noin 1 000 oppilaalla. Luku sisältää lähes 200 turvapaikanhakijaa. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ylitti keväällä enemmän kuin 700 lapsella talousarvion laadinnassa käytetyn lapsimäärän. Kasvu on hoidettu ilman lisämäärärahaa, mikä on iso osa tuottavuutta. Suomenkielisen opetuksen johtamisen pilotti espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa on saatettu loppuun syksyn 2015 aikana. Johtamisen vuosikello valmistui johtamissopimuksen osana ja uusi toimintaohje hyväksyttiin joulukuussa. Varhaiskasvatuksessa on tehostettu kerhotoimintaa, lomien suunnittelua ja lapsivalintoja. Liikuntapalveluissa on kehitetty kouluyhteistyömalli ja tuotos on julkaistu. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Resurssit ja johtaminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ja toimintamenot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintakate oli alkuperäistä talousarviota hieman alhaisempi. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta vähintään 1,8 %. Vuonna 2014 kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset ilman sisäisiä eriä hoidossa olevaa laskennallista lasta kohden olivat 7 213 euroa, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2016 maalis-huhtikuussa. Tavoitteena oli myös tehostaa päivähoitopaikkojen täyttöä ja käyttöä. Vuonna 2015 täyttöaste oli 0,7 prosenttiyksikköä ja käyttöaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2014. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi hieman. Maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli 106 eli 3,8 % koko henkilöstöstä. Vuoden 2014 lopussa osuus henkilöstöstä oli 3,3 %.
17.02.2016 Sivu 5 / 5 Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä oli vuoden 2014/2015 vaihteessa 13,3 %. Asukkaat ja palvelut Uuden oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön mukaisesti oppilasja opiskelijahuollon palvelujen piiriin tulee päästä 7 vuorokauden kuluessa tarpeen ilmenemisestä. Oppilashuollon palvelujen tuottajat, perhe- ja sosiaalipalvelujen lasten kuntoutuspalvelujen psykologit ja neuvolaterveydenhoito sekä suomenkielisen opetuksen kuraattoripalvelut, vastaavat seurannasta. Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat on tehty ja kehittämispäällikkö on hyväksynyt ne. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti sekä suunnitelman täydennys hyväksyttiin valtuustossa 8.6.2015. Samalla tehtiin ja hyväksyttiin painopistealueet vuosille 2015-2016. Lasten ja nuorten hyvinvointityön toimenpiteet ja mittarit vuosille 2015 ja 2016 raportoidaan lautakunnille ja valtuustoon keväällä 2017. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista kokouksissaan säännöllisesti. Vieraskielisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma. Vuonna 2015 kaksikielisyyden suunnitelma tehtiin 2031 suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle. Suunnitelma tehtiin erittäin kattavasti kaikille sitä tarvitseville lapsille. Tarkkaa prosenttiosuutta vieraskielisten lasten määrästä ei voi laskea, sillä osalla lapsista, joille oli tarpeen tehdä kaksikielisyyden suunnitelma, on väestötiedoissa äidinkielenä suomi, ruotsi tai saame. Vuoden 2015 aikana tavoitteena on saada 100 kerhopaikkaa lisää. Joulukuussa 2015 kerhotoimintaan osallistui 409 lasta, mikä on 148 lasta enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Lasten mahdollisuutta leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatusyksiköissä. Miltei kaikilla yksiköillä (96 % yksiköistä) on useampia kuin yksi tavoitteen mukainen kehittämisen kohde toimintavuonna 2015-2016. Kehittämisen kohteena on yleisimmin leikki (77 % yksiköistä) ja liikkuminen (74 % yksiköistä). Taide on kehittämisen kohteena 16 %:ssa yksiköistä ja tutkiminen 18 %:ssa yksiköistä. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen suunnitelma on valmistunut. Se on esitelty varhaiskasvatusjaostolle syksyn aikana. Kestävä kehitys on kehittämisen kohteena 68 % varhaiskasvatusyksiköistä toimintavuonna 2015-2016.
17.02.2016 Sivu 6 / 6 Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun lopussa 49,4 milj. euroa eli 97,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 47,6 milj. euroa eli 95,5 prosenttia. Toimialan tulokertymä ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä jäi 2,2 milj. euroa alle tulotavoitteen johtuen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintakate oli 14 971 tuhatta euroa, kun se muutetussa talousarviossa oli 15 053 tuhatta euroa. Toimialan toimintamenojen kertymä oli 694,4 milj. euroa eli 100,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 677,7 milj. euroa, 100,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 323,2 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 99,4. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen koulujen avustajapalvelujen budjetointitavasta. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoituja yksiköitä, ylittyivät yhteensä noin 4,4 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. henkilöstömenoissa ja ylitystä sisäisten menojen kuten, toimitilavuokrat, koulukuljetukset ja ICT, kustannuksissa. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa johtuen ulkopuolisen rahan avustusten siirroista vuodelle 2016. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 5,8 milj. eurolla johtuen sisäisten kulujen kuten toimitilavuokrien, koulukuljetusten ja ict-kulujen ylityksistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot ylittyivät noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla johtuen henkilöstökustannusten säästöistä mm. loma-ajan järjestelyistä ja sijaisten käytön tehostamisesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittuivat noin 0,3 milj. eurolla johtuen varhaiskasvatuksen kahden ostopalvelupäiväkotipalvelun siirtymisestä omaksi toiminnaksi, oppilasmäärän budjetoitua pienemmästä kasvusta sekä Arbiksen käynnistymiseen ja menojen kohdentumiseen liittyvistä seikoista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,8 milj. eurolla ja toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksesta.
17.02.2016 Sivu 7 / 7 Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittyivät noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate alitti alkuperäisen talousarvion noin 52 000 eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittyivät noin 0,3 milj. eurolla johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen mm. lomapalkkajaksotuksesta sekä asvaltointitöistä johtuvista valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat talousarvion noin 2,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen henkilöstömenoissa, asiakaspalvelujen ostoissa, avustuksissa sekä sisäisissä palvelujen ostoissa syntyneistä säästöistä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittyivät yhteensä 0,8 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin rakennustöistä. Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulot ylittivät muutetun talousarvion 35 000 eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä erityisavustuksesta Leppävaaran urheilupuiston tenniskentän/tekojään rakentaminen -hankkeelle. Menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ensikertaisen kalustamisen määrärahat alittivat talousarvion noin 1,3 milj. eurolla, johtuen mm. kohteiden valmistumisen viivästymisestä sekä siitä, että osa maksetaan kirjaustavasta johtuen käyttötalouden määrärahoista. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa menot ylittivät muutetun talousarvion noin 21 000 euroa johtuen Mattlidenin koulun parakin vuodelle 2015 siirtyneestä kalustamisesta. Määräraha säästyi vuonna 2014. Kulttuurilautakunnan investointimäärärahat alittivat talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen siitä, että vuodelle 2015 suunniteltu Espoonlahden aluekirjastohanke ei toteutunut. Lisäksi säästöä syntyi muista kirjastojen kohteista. Liikunta ja nuorisolautakunnan investointitulot ylittivät muutetun talousarvion noin 20 000 eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämistä erityisavustuksista Sierilän ja Luukin leirikeskuksen miniareena hankkeille. Osakkeet ja osuudet
17.02.2016 Sivu 8 / 8 Tulot ylittävät muutetun talousarvion 8,2 milj. eurolla johtuen EVTEK - kuntayhtymän purusta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ennakkotieto vuoden 2015 tilinpäätöksestä tilanteessa 31.12.2015 Talousarviossa oli varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Joulukuussa päivähoidossa oli yhteensä 14 714 lasta, mikä oli 313 lasta talousarviossa ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen kysyntä oli vuotta 2014 suurempaa koko vuoden. Kunnallisessa päiväkotihoidossa oli 370 lasta arvioitua enemmän ja perhepäivähoidossa 33 lasta ennakoitua vähemmän. Ostopalveluissa lapsia oli 11 enemmän kuin oli ennakoitu. Kaikkiaan päivähoidossa oli 313 lasta ennakoitua enemmän. Vuoden 2015 alusta lukien uudistettiin ja tarkennettiin seurantaa yksityisen ja kotihoidon tuella olevien lasten sijoittumisessa ruotsin- ja suomenkieliseen varhaiskasvatukseen. Tarkennus lisäsi yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää ja vähensi kotihoidon tuella olevien lasten määrää suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Kotihoidon tuella olevien lasten määrän vähenemiseen saattaa lisäksi vaikuttaa työttömyyden kasvu. Jos henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, hän ei voi samanaikaisesti olla kotihoidon tuella. Varhaiskasvatus järjestettiin ns. poikkeusjärjestelyin keväällä 294 lapselle ja syksyllä 209 lapselle. Poikkeusjärjestelyjä oli muilla palvelualueilla paitsi Espoon keskuksen pohjoisella alueella ja Matinkylä-Olarissa. Matinkylä-Olarin tilannetta helpotti elokuussa avattu Opinmäen päiväkoti. Vuoden aikana aloittivat toimintansa myös Painiityn päiväkoti ja Mainingin koulun esiopetusryhmät, joista Mainingissa järjestetään myös valmistavaa opetusta. Vuoden aikana lakkautettiin neljä ryhmäperhepäiväkotia Espoon keskuksen alueelta ja yksi yhden ryhmän päiväkoti Matinkylä-Olarin alueelta. Kunnallisten varhaiskasvatuspaikkojen kokonaismäärä kasvoi 250 paikalla vuoden 2015 loppuun mennessä. Espoossa laajensi toimintaansa vuoden 2015 aikana kaksi yksityistä päiväkotia Matinkylä-Olarissa, Päiväkoti Carousel Nursery School ja päiväkoti Your School. Lisäksi joulukuussa 2015 valmistui uusi Lastentalo Hyvätuuli Oy:n päiväkoti Lounatuuli Leppävaaraan ja Touhula liikuntapäiväkoti Tikasmäki Matinkylä-Olarin alueelle. Tikasmäessä tarjotaan myös englanninkielistä varhaiskasvatusta. Yksityisissä päiväkodeissa on uusia paikkoja näiden muutosten jälkeen yhteensä 217 lapselle.
17.02.2016 Sivu 9 / 9 1.8.2015 alkaen laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuslakiin muun muassa kirjattiin tarkemmin varhaiskasvatuksen tavoitteet sekä siihen tuli uusi 5 a, joka rajaa lapsiryhmän koon aikaisempaa tiukemmin. Ryhmäkokosäädöksen toteutumista seurattiin tehostetusti syksyn aikana. Ryhmäkokosäädös vaikuttaa sekä päiväkotiin sijoitettavien lasten määrään että sijaistarpeeseen ja lisää sitä kautta kustannuspaineita. Ryhmäkokosäädöksiin on tulossa myös toinen muutos. Päivähoitoasetuksen lasten ja henkilöstön välistä suhdelukusäädöstä muutettiin siten, että 1.8.2016 alkaen päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7:stä 1:8:ksi. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoossa ei kasvateta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytetään ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Eduskunta päätti 15.12.2015 varhaiskasvatuslain muutoksesta liittyen varhaiskasvatusoikeuteen. Espoossa valtuusto päätti vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoitooikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Talous Kaupungin johtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 168 524 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, kesätyöpaikkojen lisäykseen sekä työllistämisrahoilla avustavien tehtävien hoitamiseen. Sivistystoimen johtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 82 000 euroa tietohallinnon uudelleen järjestelyistä johtuen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö valmisteli keväällä 2014 Sivistystoimen talouden tasapainotuslinjausten pohjalta talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteitä jatkettiin vuonna 2015. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet ovat: - Asiakasmaksujen indeksikorotukset ja tilapäisen päivähoidon maksujen tarkistukset toteutuvat 1.8.2014 alkaen. - Henkilöstön vuosilomia keskitetään koulujen loma-aikoihin ja vuokratyövoiman (Seure) käyttöä vähennetään. - Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia muutoksissa lisätään. - Päivähoitopaikkojen käytön tehokkuutta lisätään omassa ja ostopalvelupäivähoidossa - Hankintoja priorisoidaan ja keskitetään.
17.02.2016 Sivu 10 / 10 - Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa kehitetään. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kehitetään ja siten vähennetään kunnallisten päivähoitotilojen rakentamistarvetta - Kehitetään starttirahaa entistä joustavammaksi - Toteutetaan palveluverkkoselvitys ja luovutaan pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista, jos se on vain mahdollista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön muutettu talousarvio on 203,3 milj. euroa. Tulosyksikön tilinpäätösmenot ovat n. 202,8 milj. euroa (99,7 %). Muutettu talousarvio alittuu n. 0,6 milj. eurolla. Määrärahat alittuivat henkilöstömenojen osalta. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutus näkyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioidussa tilinpäätöksessä 2015. Kustannusten nousua on kyetty hillitsemään lasten määrän kasvusta huolimatta mm. tehostamalla päivähoitopaikkojen ja sijaisten käyttöä. Henkilöstömenot alittavat muutetun talousarvion noin 4,5 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannuksia käytettiin n. 4,5 milj. euroa. Ulkoiset palvelujen ostot tulevat ylittymään n. 2 milj. eurolla, johtuen työvoimanvuokrauskustannuksista. Ulkoiset aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittävät muutetun talousarvion n. 0,5 milj. eurolla. Ylitys koostuu esiopetukseen hankittujen ICTvälineiden hankinnoista sekä uusien päivähoitokohteiden ensikertaisesta kalustamisesta. Ensikertaisen kalustamisen osalta osa kustannuksista kirjataan käyttötalouteen, määrärahavarauksen ollessa investointimenoissa. Avustukset ylittävät muutetun talousarvion n. 0,4 milj. eurolla. Kotihoidon tuki alittuu n. 0,5 milj. eurolla, yksityisen hoidon tuki ylittyy n. 0,9 milj. eurolla ja Starttiraha-avustukset toteutuvat talousarvion mukaisesti. Muut kulut ylittyvät muutetun talousarvion n. 0,3 milj. eurolla. Ylitys koostuu ennakoitua suuremmasta asiakasmaksusaatavien poistosta. Sisäiset palvelujen ostot ylittävät muutetun talousarvion n. 0,4 milj. eurolla. Ylitys koostuu Catering kustannuksista 0,3 milj. euroa ja ICT-verkkojen sähkö- ja rakentamiskustannuksista 0,1 milj. euroa. Sisäiset aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittävät muutetun talousarvion n. 0,1 milj. eurolla. Ylitys koostuu esiopetukseen hankittujen ICTvälineiden hankinnoista. Esiopetuksen uudistettu opetussuunnitelma edellyttää, että lapsella on oikeus tutustua ja käyttää oppimisessaan tieto- ja viestintätekniikkaa.
17.02.2016 Sivu 11 / 11 Toimitilavuokrat ylittivät muutetun talousarvion n. 0,2 milj. eurolla. Ylitys koostuu marraskuussa tulleesta ylimääräisestä Opinmäen toimitilavuokraveloituksesta. Ylitykset katetaan tulosyksikön menoista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion tulot, 23,6 milj. euroa, ylittävät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla (toteuma 100,5 %). Yleinen taloustilanteen heikkeneminen on kuitenkin vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Investointimenojen muutettu talousarvio 0,8 milj. euroa alittuu noin 0,5 milj. eurolla. Lintuvaaran päiväkodin myöhäisen valmistumisajankohdan vuoksi, Lintuvaaran päiväkodin ensikertaisen kalustamisen määrärahasta jäi arviolta käyttämättä 30.000 euroa, joka tullaan hakemaan vuonna 2016 käytettäväksi. Mainingin koulun varhaiskasvatuksen esiopetuksen tilojen kalustamisen määrärahasta jäi käyttämättä 10 000 euroa, johtuen toimitusongelmista. Määräraha tullaan hakemaan käytettäväksi vuonna 2016. Alitusta syntyi myös investointikohteiden siirtymisestä myöhemmille vuosille sekä osittain kirjaamistavasta. Osa ensikertaisen kalustamisen kustannuksista kirjataan käyttötalouden menoksi.
17.02.2016 Sivu 12 / 12