Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, tutkimus ja kehittäminen 15.4.2013 1 on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja Oppimisvaikeuksiin liittyviä hankkeita Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki (2013 2014) (OPH) Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus tuloksellisuuden arviointi (2012 2015) (Kela) Opi oppimaan kuntoutuspalveluiden kehittämishanke nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006 2010) (RAY) Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus (2005 2008) (ESR) 15.4.2013 2 1
Esityksen tausta ssä toteutettiin vuosina 2006 2010 Opi oppimaan - projekti (RAY), jonka tavoitteena oli kehittää kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Osana hanketta tehtiin soveltavaa tutkimusta aikuisten oppimisvaikeuksista. Arviointitutkimusta määrällisin ja laadullisin aineistoin. Haastattelututkimus aikuisten oppimisvaikeuksista (n=26) (Korkeamäki 2010) 15.4.2013 3 Miksi aikuiset ovat väliinputoajia? Suurin osa oppimisvaikeuksista koskevasta tutkimuksesta ja tukikeinoista on keskittynyt lapsiin Tietoa vaikeuksien kokevien omista näkökulmista on vähän Vrt. myös syrjäytyneet nuoret 15.4.2013 4 2
Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Laajempi kiinnostus aikuisten oppimisvaikeuksiin alkoi 1980-luvulta tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä (Gerber 2003) Tuesta ja erityisopetuksesta huolimatta monet vaikeudet pysyviä (Holopainen & Savolainen 2005, Wilson & Lesaux 2001) Monen oppimisvaikeus tunnistetaan vasta aikuisena (esim. Singleton ym. 2009) Yhteiskunnallisista muutoksista keskeisiä mahdollisuudet ylioppilaskokeen poikkeusjärjestelyihin aikuiskoulutuksessa syrjinnänvastaisen lainsäädännön vahvistuminen ja esteettömyyskäsitteen laajentuminen 2000-luvulla 15.4.2013 5 Aikuisten oppimisvaikeudet Yleisin oppimisvaikeus on lukemisvaikeus eli dysleksia Usein oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy yhdessä (erityisesti lukuja kirjoitusvaikeus) Monella oppimisvaikeuksiin liittyy myös tarkkaavuuden vaikeuksia Oppimisvaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen hyvästäkin erityisopetuksesta tai kompensoinnista huolimatta 15.4.2013 6 3
Oppimisvaikeuksien esiintyvyys Oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy 5 10 prosentilla väestöstä. Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa on kokenut noin 16 prosenttia 18-29-vuotiaista. (Lavikainen 2005) Lukemisen vaikeuksia raportoi viisi prosenttia. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista 15 prosentilla on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan sekä vähentävät aikuisopiskelua ja opiskeluhaluja (Malin 2006). Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina (Gerber 2005). 15.4.2013 7 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys ja tuen tarve koulutuksessa erilaisia arvioita Ammattioppilaitoksissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisäselvittelyn tarve noin kolmanneksella (esim. Hakala 2006) Erityisopetusta saa 6 % Lukiokoulutuksessa lukivaikeutta noin 2 5 % (Kinberg 2008) Tiedot tuesta kerätään, mutta ei tilastoida vähäisen määrän vuoksi Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa arvio tuen tarpeesta useimmiten 6 10 % (Ammatillinen erityisopetus 1/2013) Korkeakouluissa viidellä prosentilla todettu oppimisvaikeus (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2013) Eniten diagnosoituja oppimisvaikeuksia on ammattikorkeakoulujen naisopiskelijoilla (7 %) Puolet ei ollut saanut erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksissa. 15.4.2013 8 4
Sukupuoli ja oppimisvaikeudet Ei yksimielisyyttä siitä, esiintyykö kehityksellistä lukivaikeutta enemmän pojilla kuin tytöillä Koetuissa oppimisvaikeuksissa ei juuri eroa Naisten alidiagnosointi Suurin osa aikuisten kehittämishankkeiden asiakkaista naisia Huolena usein pojat ja miehet Esimerkiksi lukutaito Erityisopetusta saaneet tytöt kaikkein heikommassa asemassa? 15.4.2013 9 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia Matalampi koulutustaso ja korkeampi työttömyys Myös nuoret (Lavikainen ym. 2006, Undheim 2003) Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, yleisempää kuin väestössä keskimäärin (esim. Holopainen & Savolainen 2006, Riddick ym. 1999, Wilson ym. 2009) Vangeilla sekä tarkkaavuuden että oppimisen ongelmia moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (esim. Tuomainen 2007) Arviot vaihtelevat 20 50 prosentin välillä Työttömyys välittävä tekijä? 15.4.2013 10 5
Mikä toimii? Tutkimustietoa vaikuttavuudesta vähän. Suojaavia tekijöitä ovat itsetuntemus, henkinen hyvinvointi, tavoitteiden asettaminen ja sosiaalisen tuen saaminen, jotka voivat olla selviytymisen kannalta varsinaista koulumenestystä tärkeämpää (Goldberg ym. 2003). Aikuisilla ympäristön mukauttaminen, opiskelustrategiat, itsetunnon tukeminen ja psykososiaalinen tuki keskeistä (Ahonen & Haapasalo 2008, Shaywitz & Shaywitz 2003). Selviytymisstrategioiden ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen pitkin elämää ja monissa konteksteissa (Goldberg ym. 2003). Motivaation merkitys. 15.4.2013 11 Kokemuksia Opi oppimaan -projektista Hankkeen asiakkaista 62 prosenttia ei ollut oman ilmoituksensa mukaan saanut tukea oppimisvaikeuksiinsa Iällä, sukupuolella ja elämäntilanteella oli vaikutusta tuen saamiseen Kuntoutuksessa olevista ja työttömistä asiakkaista yli puolella oppimisvaikeudet olivat vaikuttaneet omiin elämänvalintoihin paljon Kaikkein kielteisemmin opiskeluun suhtautuvat työelämän ulkopuolella olevat naiset (45 %) Mielenterveyden ongelmista raportoi lähes puolet (41 45 %) asiakkaista 15.4.2013 12 6
Koetut vaikeudet aikuisena (%), n=125 131. 15.4.2013 13 Missä oppimisvaikeudet häiritsevät itseä eniten? (%), n= 137 15.4.2013 14 7
Hankkeen vaikutuksia Käsitykset omista vaikeuksista pienentyneet muistamista ja keskittymistä lukuun ottamatta Erityisesti itsetunto ja matematiikka. Myönteisinä vaikutuksina mainitaan muun muassa Itsetuntemus parantunut (85 %) Hyväksyy paremmin oppimisvaikeuden (78 %) Selvittäminen vaikuttanut myönteisesti elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin (77 %) Elämänlaatu parani (73 %) Tärkeä väline opiskeluissa ja työelämässä (71 %) Luottaa ja uskoo omaan osaamiseensa enemmän (68 %). Vaikutukset parempia, jos on osallistunut useampaan kuin yhteen palveluun. 15.4.2013 15 Oppimisvaikeuden tunnistaminen aikuisena Peruskoulussa tunnistettu alle puolella. Monella oppimisvaikeuden merkitys ja tuki jäänyt keskeneräiseksi. Nuorilla ja aikuisilla itsellään aktiivinen rooli oppimisvaikeuden tunnistamisessa ja avun hakemisessa Opiskelijoilla ongelmanratkaisua opiskelussa koettuihin vaikeuksiin Vanhemmilla haastateltavilla taustalla jonkinlainen elämäkerrallinen käänne, kuten aikuisopiskelun aloittaminen tai terveyteen liittyvät tekijät. Diagnoosin merkittävyyttä lisäsi, kun se selitti omia vaikeuksia ja oli yhteydessä avun ja ymmärryksen saamiseen. 15.4.2013 16 8
Opiskelukokemukset peruskoulun jälkeen Opiskelu koettiin usein mielekkäämpänä ja moni kuvasi saaneensa uuden otteen opiskeluun Aikuismaisempi kohtelu, kokemuksen arvostaminen. Opiskeluun tai työelämään liittyvien vaatimusten kasvu edellytti usein uusia strategioita. Haastateltavat olivat usein oppineet itse opiskelustrategiansa sen sijaan, että niitä olisi systemaattisesti opetettu Toimivia ratkaisuja esimerkiksi tiivistelmät tekstistä tai muistiinpanojen kirjoittaminen Ajatuskartan soveltaminen eri tilanteisiin Vieraisiin kieliin hankalampi löytää keinoja kuin esimerkiksi lukemiseen. Opintojen keskeytysten taustalla useimmiten vaikeudet vieraissa kielissä. 15.4.2013 17 Tuen ja erityisjärjestelyjen saaminen Kokemukset erityisjärjestelyistä usein myönteisiä Lisäajan välttämättömyys Mahdollisuus käyttää tietokonetta tentissä Suulliset kuulustelut Vaihtoehtoiset suoritustavat. Haastateltavat olivat kokeneet myös hankaluuksia tuen saamisen suhteen todistuksesta huolimatta. Tuen saamisen taustalla hyvä vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan kesken. Nuoremmilla haastateltavilla kokemukset koulun tuesta olivat yleensä myönteisempiä kuin vanhemmilla Monet vanhemmat haastateltavat kuvasivat syyllistämistä ja rangaistuksia Suoraan oppimisvaikeuksiin saatu tuki koettiin myönteisenä 15.4.2013 18 9
Kokemuksia hyvästä opetuksesta Oppimisen mielekkyys ja motivointi Kokonaisuuden hahmottaminen Vaikeuksien ymmärtäminen ja yrityksen arvostaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen, monipuolisuus opetuksessa 15.4.2013 19 Miksi apu ei aina kohtaa? Leimautumisen pelko Lukihäiriöllä vitsailu Stereotypiat Halu suoriutua siinä missä muutkin Tuen hyödyntämistä pitää myös oppia Tiedon puute Omasta oppimisvaikeudesta Oppilaitoksen tukikäytännöistä 15.4.2013 20 10
Sosiaalinen tuki Käsityksellä tuen saatavuudesta on myös vaikutusta. Vertaistuen mahdollistaminen Vertaistuki ei (aikuisten) oppimisvaikeuksissa itsestään selvää Havaitseminen, että muilla samankaltaisia kokemuksia 15.4.2013 21 Universal design - saavutettavuus Suunnittelu keskeistä: ennakoidaan mahdollisia vaikeuksia erityisjärjestelyjen tarve vähenee Äänikirjat, kompensoivat apuvälineet Opiskelutaitokurssit osana tutkintoja Tuen saavutettavuus asenteellinen saavutettavuus usein vaikeinta 15.4.2013 22 11
Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus - tuloksellisuuden arviointi (2012-2015) Tutkimuksessa selvitetään, millaista hyötyä nuoret aikuiset voivat saada kehityksellisen lukivaikeuden kuntoutuksesta. Tutkimuksessa arvioidaan lukivaikeuden yksilöllisen neuropsykologisen kuntoutuksen sekä ryhmämuotoisen neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuutta ja verrataan näitä kahta kuntoutusmuotoa kontrollitilanteeseen, jossa osa tutkimukseen osallistuvista odottaa kuntoutuksen alkua. Yksilö- ja ryhmäkuntoutusjakso kestävät molemmat noin viisi kuukautta ja sisältävät 12 käyntiä. Tutkimukseen haetaan parhaillaan 18 35-vuotiaita osallistujia, joilla on todettu lukivaikeus tai jotka epäilevät itsellään sellaista. 15.4.2013 23 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki (2013 2014) Maksutonta täydennyskoulutusta opetustoimen henkilöstölle. Koulutuksen sisällöt perustuvat tutkimukseen ja hankkeiden hyviin käytäntöihin. Mahdollisuus osallistua yksittäisille luennoille tai viiden opintopisteen opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuudessa kahdeksan lähipäivää. Etäjaksojen aikana luetaan syventäviä artikkeleita ja tehdään oman työn kehittämiseen liittyviä tehtäviä. 15.4.2013 24 12
Lähteitä ja lisätietoa Oppimisvaikeus.fi-sivusto http://www.oppimisvaikeus.fi/ Perustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista. Oma osio ammattilaisille, mahdollisuus liittyä ammattilaisverkostoon. Keskeistä kirjallisuutta ja ohjausmateriaalia. Korkeamäki, Johanna (2010): Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. n tutkimuksia 83/2010. 15.4.2013 25 13