Tuen ja ohjauksen tarve ja tarjonta toisen asteen koulutuksessa

Transkriptio

1 Tuen ja ohjauksen tarve ja tarjonta toisen asteen koulutuksessa Anna-Maija Niemi, Linda Maria Laaksonen & Markku Jahnukainen (HY) Taidot Työhön -tutkimusseminaari

2 Osahanke lyhyesti Työllisyys, koulutus ja erityisyys (TYKE) Tutkijatohtori Anna-Maija Niemi, tutkimusavustaja Linda Maria Laaksonen ja hankkeen johtajana Markku Jahnukainen Fokuksessa: - tuen käytännöt, ohjaus ja nuorten koulutuskokemukset lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa - siirtymät työelämään ja jatko-opintoihin

3 Taustaa tutkimukselle: Peruskoulussa erityistä tukea saaneiden nuorten koulutustoiveet eivät aina kohtaa opinto-ohjauksessa heille tarjottuja vaihtoehtoja. Nuoria ohjataan turvallisina pidetyille ja heille sopiviksi katsotuille aloille. (esim. Lappalainen & Hotulainen 2007; Niemi 2015.) Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat usein yliedustettuina erityisopetuksessa ja aliedustettuina toisen asteen koulutukseen hakeutumisessa sekä sinne pääsemisessä (esim. Lepola, Joroinen & Aaltonen 2007).

4 Tutkimusmetodologiasta: Monipaikkaista, koulutuspolitiikkaan kontekstualisoitua etnografiaa Tutkimuskenttä koostuu useista eri lokaatioista ja erityyppisistä aineistoista (kaksi koulua, paikkoja koulun ulkopuolella) ja aineistoa analysoidaan suhteessa koulutuspoliittisiin dokumentteihin (esim. OPS ja reformit) Mitä koulun arjessa tapahtuu? Miten opiskelijat ja opettajat merkityksellistävät heidän arkeaan siellä? Analyyttinen mielenkiintomme koulutuksen rakenteissa sekä koulun arjen ilmiöissä ja käytännöissä

5 Monipaikkainen etnografinen aineisto Kaksi toisen asteen oppilaitosta: yksi lukio ja yksi ammattioppilaitos pääkaupunkiseudulla 78 kenttäpäivää kouluilla lukuvuoden aikana 51 opiskelijaa haastateltu yksin, pareittain tai kolmen ryhmissä 11 opettajaa ja opinto-ohjaajaa haastateltu yksin tai ryhmissä Koulutuspoliittiset dokumentit Ammatillinen oppilaitos: fokuksessa kaksi opiskelijaryhmää liiketalouden koulutusohjelmassa, työssäoppimisen, S2-opetuksen ja erityisopetuksen käytännöt Lukio: fokuksessa erityisopetuksen käytännöt, lukioon valmentava koulutus, S2-opetus ja opinto-ohjaus 5

6 Erityinen tuki Tehostettu tuki LUVA VALMA TELMA Kasvatustieteellinen tiedekunta / Anna-Maija Niemi

7 Erityisopetus lukiossa ja ammattioppilaitoksissa - Lukion erityisopetusta ei ole kirjattu lukiolakiin - YTL:n lausunnot suuressa roolissa - Vuoden 2003 OPS:ssa kirjattuna erityinen tuki, vuoden 2015 OPS:ssa puhutaan yleisesti tuesta - Vieraskielisille tukea opetuksessa (S2), sekä vieraskielisyyden huomioiminen yo-kokeessa - Ammatillinen erityisopetus kirjattu lainsäädäntöön (L 630/1998, A 811/1998) - Ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden ja arvioinnin mukauttaminen opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaiseksi mahdollista (HOJKS) - Vieraskielisyyden huomioiminen näyttötilanteissa tukitoimin. Puutteellinen kielitaito ei saa vaikuttaa arvosanaan heikentävästi - Erityisammattikoulut 23/08/2017

8 Tuen tarpeen ja tarjonnan haasteet lukiokoulutuksessa: - Lukion erityisopetusta ei ole kirjattu lukiolakiin - Lukiokoulutukseen hakeudutaan entistä matalammilla keskiarvoilla, monenlaisista taustoista ovat hyvin heterogeeninen porukka, eikä voidakaan puhua ns. keskivertolukiolaisesta - Mukautettujen arvosanojen katoaminen yhteishaussa - Vieraskielisten opiskelijoiden haasteet, joilla heikko suomen kielen taito - Luokattomassa lukiossa ryhmäkoot suuret ja resurssit pedagogiseen tukeen pienet - Erityisopetuksen painopiste YTL:n lausunnoissa resurssien vähäisyys - Myös S2 opetusta ohjaa ylioppilaskokeen vaatimukset, ei suomen kielen opiskelu - Opinnot etenevät nopeaan tahtiin ja edellyttävät itseohjautuvuutta Anna-Maija Niemi: Special needs and work paths 23/08/2017

9 Maahanmuuttajataustaiset nuoret - Kuka on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen? Indentifioituminen maahanmuuttajaksi ei itsestään selvää Virallisissa asiakirjoissa käytettävät termit elävät jatkuvasti - Heterogeeninen joukko nuoria, joilla keskenään erilaiset perhetaustat ja niiden tuomat resurssit, sos.ekonominen asema, sukupuoli, lähtömaa, kieli ja kielitaito jne. - Mahdollisen tuen tarpeen syyt voivat olla moninaisia kielitaito, oppimisvaikeudet, katkot opinnoissa, koulunkäynnissä tarvittava tuki, ohjaus, perheen resurssit. - Myöhään maahan tulleet nuoret - Osaamisen arvioiminen haastavaa, mikäli kielitaito on puutteellinen ja arvioinnissa ei ole mahdollista käyttää tulkkipalveluita 23/08/2017

10 Ei ole kapasiteettia auttaa, ei ole kuin se S2- opetus. Peruskoulussa on HOJKS-polku. Peruskoulun ajan arvioinnissa HOJKS-arvosana on tähdellä, se häviää yhteishaussa. HOJKS törmää lukioon ja ne [mukautetut] arvosanat muuttuu yhteishaussa normiarvosanoiksi. Tästä on annettu palautetta, mut vastaus on vaan että pitää olla kaikilla samat mahdollisuudet. Pitäis mun mielestä olla tukirakenne myös toisella asteella. Lukion erityisopettaja, kenttämuistiinpanot

11 Lukion OPS ei ymmärrä, että meillä on tällaisia opiskelijoita, eivät jousta. Opetussuunnitelman mukaan ei voi pitää selkokielellä opetusta. [Jotkut opettajat ajattelevat niin] että lukio on joku kummallinen elämältä puhdistettu alue. Lukion erityisopettaja, kenttämuistiinpanot

12 Alustavia päätelmiä: - Tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjautuminen ammatilliseen koulutukseen lukion sijasta tukiresurssit ja perinne järjestää tukea vankempi ammatillisella puolella - Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulma tässä: nuorta pitäisi lähtökohtaisesti ohjata hakemaan itseään kiinnostavaan koulutukseen - Alustavien havaintojemme mukaan maahanmuuttajataustaisia ja erityistä tukea tarvitsevia nuoria on ohjattu ammatilliseen koulutukseen lukion sijasta. Tässä myös alakohtaista painottumista.

13 Kiitos paljon! Esityksen kuvat: Eeva-Stiina Niemi