Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla



Samankaltaiset tiedostot
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Suomalaisten mielenterveys

Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY Silja Runsten

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opiaattikorvaushoito

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

NUUSKA JA KANNABIS-ILTA HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA


Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Mielenterveyden häiriöt

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Hakusessa-hanke

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja

YLEISYYS MUNA VAI KANA? KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

HUS Riippuvuuspsykiatria. Tietoa korvaushoidosta - metadoni

Miten Mieli 2015 toimii

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Päihteet ja mielenterveys

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat

Ennakkoon lähetetyt kysymykset

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

HUS Riippuvuuspsykiatria. Tietoa korvaushoidosta - buprenorfiini

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Omaishoito ja päihteet -seminaari

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Haasteita ja mahdollisuuksia

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

1. Lentäjien ja matkustamomiehistön lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. Liikennelääketiedeyksikkö Liikenteen turvallisuusvirasto 21.3.

Potilastapaus 1. Sinut on valittu kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi ja erityistehtävänäsi on järjestää kunnan päihdehuolto.

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio:

Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla Antti Weckroth Tutkija / koulutussuunnittelija Järvenpään sosiaalisairaala

Määritelmä / Mauri Aalto Kaksoisdg = Päihdeongelma + psyykkisiä oireita Päihdediagnoosi + mielenterveyden häiriö Päihdediagnoosi + vakava mielenterveyden häiriö Päihdediagnoosi + mielisairaus

Elinikäinen esiintyvyys / Mauri Aalto Väärinkäyttö/riippuvuus Alkoholi/ Huumeet % Alkoholi % Huumeet % Yleisväestö 17 14 6 Skitsofrenia 47 34 28 Bipolaari 56 44 34 Masennus 27 17 18 Paniikkihäiriö 36 29 17 Regier ym. 1990

Ajankohtaista A- klinikkasäätiöllä A-klinikkasäätiö on mukana Mieli ja päihde hankkeessa = Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma http://info.stakes.fi/mielijapaihde/fi/ind ex.htm Palvelualueilla integroidutaan päihde- ja mielenterveystyön palvelurakenteisiin Paradise tutkimushanke http://toimipaikka.aklinikka.fi/jarvenpaa/paradise Järjestetään koulutusta -> 2D verkostokoulutus

Motto / Mauri Aalto Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito on aina integroitua. Kysymys on vain siitä integroiko hoidon palvelujärjestelmä vai potilas. Mueser KT, Noordsy DL, Drake RE, Fox L. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. New York: The Guilford Press, 2003

Mitä integroitu hoito on? / Mauri Aalto Molemmat häiriöt mielletään aluksi primaarisiksi, jotka vaikuttavat toisiinsa Sama kliinikko tai työryhmä tarjoaa hoitoa samanaikaisesti (tai tekee ratkaisun jaksottamisesta) sekä päihdehäiriöön että mielenterveyden häiriöön

Keskeiset piirteet 1 / Mauri Aalto Työryhmän tulee olla perehtynyt sekä päihteiden käytön häiriöiden että muiden mielenterveyden häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon Kaksoisdiagnoosipotilaan häiriöitä arvioidaan kokonaisuutena ja hoitotoimiin ryhdytään eri häiriöiden osalta tarvittaessa samanaikaisesti Erilaiset riippuvuuden lääkehoidot: disulfiraami, naltreksoni, akamprosaatti, korvaushoitolääkkeet, vieroitushoidot

Keskeiset piirteet 2 / Mauri Aalto Osa tehokkaista päihteiden käytön häiriöiden psykososiaalisista hoidoista: motivoiva haastattelu, yhteisövahvistusohjelma, retkahduksen ehkäisy, 12-askeleen hoidot Hoito-ote on sekä mielenterveyden että päihteiden käytön häiriöiden osalta pitkäjänteinen Keskeisimmät hoidon vaiheet on motivointi ja aktiivisen hoidon vaihe.

Keskeiset piirteet 3 / Mauri Aalto Retkahtaminen päihteisiin ei ole syy lopettaa hoitoa, vaan se käynnistää hoidon arvioinnin Päihteiden käytön aiheuttamien haittojen vähentämistä pidetään joissakin tilanteissa riittävänä tavoitteena Päihteiden käytön kehityksen rinnalla hoidon hyötyä arvioidaan myös tarkastelemalla potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymistä

Esim. 1: konfrontaatio / Mauri Aalto Päihdeongelman hoidossa konfrontaatio on suhteellisen yleisesti käytetty ja joskus hyväksi havaittu Vakavissa mielenterveyden häiriöissä konfrontaatio voi edesauttaa sosiaalista eristäytymistä ja oireiden uusiutumista (Butzlaff & Hooley, 1998)

Esim. 2: motivoiva haastattelu / Mauri Aalto Motivoiva haastattelu voi toimia yhtä hyvin kaksoisdiagnoosipotilailla kuin muilla päihdeongelmaisilla Kaksoisdiagnoosipotilaalle tavoitteiden löytäminen on kuitenkin haastavampaa ( Kun ei ole tavoitteita niin en taas pety )

Esim. 4: Hoitoon sitoutumisvaihe / Mauri Aalto Hoitoon sitoutumisvaiheen yhtenä tavoitteena on auttaa potilasta näkemään päihteiden käytön haitallisuus (menetelmänä esim. motivoiva haastattelu) Jos tähän pyritään jo hoitopaikkaan sitoutumisvaiheen aikana, potilas saattaa helposti keskeyttää hoidon

Sekakäytön ja mielenterveysongelmien verkostokoulutus työyhteisökoulutus alun perin mukana: HUS Kellokosken sairaala HUS Peijaksen sairaala Järvenpään sosiaalisairaala Ridasjärven päihdehoitokeskus työyhteisöistä edustajat järjestäjänä Seurakuntaopisto ja Järvenpään sosiaalisairaala

2D verkostokoulutus Koulutuspäivät 1 Seminaari Vertaisryhmät Hoitoyksiköt 2 3 4 Seminaari 5 6 7 8 Seminaari

2D verkostokoulutus 1. Alkuseminaari 2. Päihderiippuvuus ja psykiatriset häiriöt 3. Asiakkaan tila ja arviointi 4. Väliseminaari: kaksoisdiagnostiikka 5. Persoonallisuushäiriöt ja depressio 6. Hoitojärjestelmät 7. Lainsäädäntö ja asiakkaan oikeudet 8. Päätösseminaari: kehittämistyön tulosten esittely ja arviointi

2D verkostokoulutus Koulutuspäivät 1 Seminaari Vertaisryhmät Hoitoyksiköt Tehtävät: 2 artikkelit 3 4 Seminaari 5 6 7 oman työn tutkiminen arviointi kehittäminen työryhmän kanssa työntekijävaihto 8 Seminaari

2D verkostokoulutus Koulutuspäivät 1 Seminaari 2 3 4 Seminaari 5 6 7 8 Seminaari Vertaisryhmät Kokoontumiset 1 2 3 4 5 6 7 Hoitoyksiköt Tehtävät: artikkelit oman työn tutkiminen arviointi kehittäminen työryhmän kanssa työntekijävaihto

Minnalle kertyneet diagnoosit: F 11.22 Opiaattiriippuvuus F 11.53 Opioidien käytön aiheuttama psykoottinen häiriö F 13.25 Anksiolyyttiriippuvuus F 32.9 Määrittämätön masennustila F 60.31 Epävakaa persoonallisuus/ rajatilatyyppi F 50.9 Määrittämätön syömishäiriö E 34.9 Hyperkortisolinemia E 50.0 Laihuushäiriö F 41.01 Vaikea-asteinen paniikkihäiriö F 33.1. Toistuvan masennuksen keskivaikea masennusjakso F 12.4 Kannabinoidien käytön aiheuttamat vieroitusoireet, joihin liittyy sekavuustila F 30.2 Mania, johon liittyy psykoottisia oireita F 19.2 Useiden lääkeaineiden ja psyykkisiin toimintoihin vaikuttavien aineiden aiheuttama riippuvuus T 90.5 Kallonsisäisen vamman myöhäisvaik. F 07.2 Aivoruhjeen jälk. oireyhtymä G 40.1 Epilepsia symtomatica

Ryhmän ajatuksia: Miten tie lyhyemmäksi? Kun hoidettavana on päihdeongelmainen, usealla psykiatrisella diagnoosilla arvioitu potilas, väistämättä tulee mieleen määritteet: vaikeahoitoinen, huonoimpia ennusteita hoidon onnistumiselle. Miten tämä välittyy/tihkuu henkilökunnasta potilaaseen? Onko tulkinta yhtä kuin toivoton tapaus? Itseään toteuttava ennuste? Miten potilaan motivaatiota kehitetään ja ylläpidetään, mielikuvaa kyvystä muutokseen? Tutkimusten mukaan psyykkisesti moniongelmainen ei välttämättä hyödy perinteisestä konfrontoivasta, vastuuttavasta, rajoittavasta ja yhteisöllisestä päihdehoidosta. Millä keinoin pääsemme toteuttamaan samanaikaista päihde- ja psykiatrista hoitoa? Voiko palveluohjaus olla hoidon kokonaissuunnittelun väline? Kysymyksessä on paitsi potilaan onnistunut hoitotulos ja pallottelun lopettaminen, myös hoitavan henkilökunnan kuormittavan, kuluttavan ja lähes ylivoimaisen tehtävän uudelleen määrittely ja ammattitaidon jakaminen ja lisääminen. Voisimmeko yhdessä löytää vastauksia siihen, mikä potilaassa huutaa niin kovaa, ettei hän voi luopua suojauksestaan, päihteestä.

Hullunmylly sattumakortit Sosiaalityöntekijäsi on lomalla, etkä saa rahaa lääkkeisiin. Odota yhden heittovuoron ajan. Et ole täyttänyt Toimeentulohakemusta ajoissa. Odotat yhden heittovuoron ajan päätöstä. Olet aiheuttanut pahennusta naapurustossasi. Saat häädön ja odotat aikaa kaupungin asuntotoimistoon 2 heittovuoron ajan. Jäät kiinni rattijuopumuksesta ja menetät korttisi. Saat sen takaisin, kun heität 2, 4, tai 6. Jäät kiinni kortitta ajosta. Mene 2 askelta taaksepäin Diapamisi ovat loppu. Siirryt terveyskeskukseen uusimaan reseptiäsi, mutta lääkärisi on lomalla ja joudut odottamaan yhden heittovuoron ajan.

Hullunmylly diagnoosikortit F10.1 Alkoholin haitallinen käyttö Suomessa käytetään alkoholia keskimäärin 10,5 l / vuosi / asukas (2005). Vuonna 2005 alkoholi oli 15-64 vuotiaiden miesten YLEISIN ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. F10.2 Alkoholiriippuvuus. Suomessa käytetään alkoholia keskimäärin 10,5 l / vuosi / asukas (2005). Vuonna 2005 alkoholi oli 15-64 vuotiaiden miesten YLEISIN ja naisten toiseksi yleisin kuolinsyy. F11.1 Opioidien haitallinen käyttö ja käytön aiheuttama riippuvuusoireyhtymä Raakaoopiumista valmistetaan morfiinia sekä kodeiinia ja niistä edelleen heroiinia. Synteettisiä opiaatteja ovat esimerkiksi metadoni ja petidiini. Buprenorfiini (Temgesic, Subutex) on paitsi lääke myös yleisimmin käytetty opiaatti suomalaisten huumeidenkäyttäjien piirissä. Opiaatit vaikuttavat lamaannuttavasti keskushermostoon. Välittömästi aineen ottamisen jälkeen käyttäjä kokee voimakkaan hyvän olon tunteen. Annosta kasvatettaessa hengitys hidastuu, pupillit muuttuvat nuppineulanpään kokoisiksi ja iho tuntuu kylmältä, nihkeältä ja se sinertää. Hengityspysähdys voi johtaa kuolemaan. Yliannostuksen vaara on aina olemassa kun huume ostetaan katukaupasta, koska sen vahvuutta on vaikea arvioida. F12.1 Kannabioidien haitallinen käyttö ja riippuvuusoireyhtymä Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Usein kannabiksen välittömät vaikutukset ilmenevät puheliaisuutena, iloisuutena, estojen katoamisena sekä voimakkaana nälän tunteena. Fyysisiä vaikutuksia ovat pulssin kiihtyminen ja silmien verestäminen. Vaikutuksiin kuuluvat myös lyhytmuistin ja suoriutumiskyvyn heikentyminen niin, ettei käyttäjä pysty suoriutumaan keskittymistä vaativista tehtävistä, kuten autolla ajosta. Erittäin suurten annosten vaikutukset muistuttavat LSD:n ja muiden hallusinogeenien vaikutuksia. Jotkut käyttäjät voivat joutua psykoottiseen tilaan, josta toipuminen kestää muutamasta päivästä kuuteen viikkoon.

Seinäjoki 2011

Kärsitkö päihde- ja mielenterveyspulmista? Avaa rohkeasti uusia ovia! Täällä mahdollisuus ruokailuun Astu sisää ään >> Polkuprojekti 2007

Kärsitkö päihde- ja mielenterveyspulmista? Avaa rohkeasti uusia ovia! Täällä mahdollisuus peseytymiseen ja pyykinpesuun Astu sisää ään >> Polkuprojekti 2007

TOIMENPIDE EHDOTUS Poikkihallinnollinen/suunnitteleva yhteistyöryhmä Edustajajäsenet : Päihdehuollon yksiköt Lahden sosiaali-ja terveysvirasto Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymä Lahti 2007

2D verkostokoulutus Toteutettu vuodesta 2004 Mm. pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Kymessä, Keski-Uudellamaalla, Kainuussa Tomi-Pekka Liias tomi.liias@seurakuntaopisto.fi 0447124983