Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh

2 Toteutettu osana Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn perustoimintaan liittyvää Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanketta (28 29) Selvitys pohjautuu Webropol-kyselyyn, joka kohdistettiin pohjalaismaakuntien sosiaali- ja perusturvajohtajille sekä alueen perusterveydenhuollon terveyskeskusten- tai kuntayhtyminen ylilääkäreille tai johtaville lääkäreille (N=78) Vastausprosentti % (N=32) Julkaisu löytyy pdf-muodossa SONet BOTNIAn nettisivuilta:

3 Asiakasmäärä lisääntyy Noin puolella palveluihin hakeutuneilla asiakkailla/potilailla pitkäaikainen päihdeongelma Asiakasmäärä lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi Asiakaskunnasta entistä moniongelmaisempi Vaikeat päihdeongelmat, vakavat somaattiset sairaudet, alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö Kaksoisdiagnoosipotilaat (samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelma) Aggressiiviset potilaat Haasteena Ikäihmisten päihteidenkäyttö ja siihen liittyvä hoidon ja hoivan lisätarve Äitien lisääntynyt päihteidenkäyttö vaikutukset perheen hyvinvointiin Lisääntyvä päihteidenkäyttö yhä nuoremmassa iässä

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut Yhteistyöhön liittyvien toimintatapojen ja roolien epäselvyys Matalan kynnyksen hoitopaikkojen riittämättömyys Avohoitopaikkojen puute ja henkilöstöresurssien riittämättömyys Päihdehuollon erityispalvelut Fyysinen sijainti Hoitoon pääseminen Yhteistyöhön liittyvien toimintatapojen ja roolien epäselvyys

5 Terve rakentaa ja selkeyttää hoitopolkuja Strategiatyö ja suunnitelmat osa tavoitteellista työtä Avohoidon kehittäminen Katkaisuhoidon kehittäminen Avokatkaisumalli Jalkautuva päihdetyö Matalakynnyksinen ja joustava työtapa - ei lähetekäytäntöjä Päihdepalvelut lähemmäksi asiakasta Työparius ja konsultaatio Moniammatillisen yhteistyön kehittyminen Vastuukysymysten selkeytyminen Päällekkäisyyksien karsiminen Selkeä kokonaiskuva eri ammattiryhmien tehtävistä ohjaus oikeanlaisiin palveluihin Riittävä kyky ja taito puheeksi ottamisen ja interventioiden tekemiseen

6 Näkemykset kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta päihdetyöhön Positiiviset näkemykset Suurin osa uskoo, että muutokset tukevat päihdetyön kehittämistä Palvelut organisoituvat uudelleen, työhön tulee suunnitelmallisuutta Yhteistyö lisääntyy Yhteiset käytännöt ja strategiset linjaukset muodostuvat Negatiiviset näkemykset Päätöksenteko siirtyy pois paikallistasolta Uhkana palveluiden pirstaloituminen Kuntien pyrkimykset kehittää halpoja ratkaisuja Palveluiden siirtyminen kauemmaksi (vs. palvelujen keskittyminen ja erityisasiantuntijuuden lisääntyminen) Keskeiset kysymykset muutoksessa Varhainen puuttuminen ja ongelman tunnistaminen Päihdehuoltolain uudistaminen Päihdehuoltolaki (/986) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 29 työryhmä)

7 Peruspalvelujen roolin arvioidaan vahvistuvan Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, päihdesairauksien ja tapaturmien hoito ja akuuttipalvelut Vaikeimmat päihdeongelmat nähtiin laajalla väestöpohjalla hoidettaviksi ryhmiksi Kunnan omana palveluna (lähipalveluna) tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen liittyvät palvelut jalkautuvan päihdetyön kaltaisten lähipalvelut joko kunnan omana palveluna tai seudullisena palveluna Yhteistoiminta-alueen palveluja (seudullisina palveluina) avomuotoiset A-klinikka- ja nuorisoasemapalvelut päihdesairauksien ja tapaturmien hoito ja vastaavat akuuttipalvelut jalkautuvan päihdetyön kaltaiset lähipalvelut vammaisten, alaikäisten sekä geriatristen asiakkaiden päihdekuntoutus katkaisuhoito Maakuntatason palveluna (laajalla väestöpohjalla) moniongelmaisten huumeiden käyttäjien hoito vapautuvien vankien palvelut asiantuntija- ja konsultaatiopalvelut ruotsinkielisten palvelut kaksoisdiagnoosipotilaiden palvelut pitkäaikainen jatkohoito raskaana olevien päihteidenkäyttäjien hoito maahanmuuttajapalvelut

8 Taulukko Vastaajien näkemyksiä päihdepalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa, vuoteen 25 mennessä kunnan omana palveluna (lähipalveluna) yhteistoiminta-alueen palveluna (seudullisena palveluna) maakuntatason palveluna (laajalla väestöpohjalla) valtakunnallisena palveluna (erityisvastuu-alueena) päihteiden käytön tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen liittyvät palvelut 7,9% 23 25% 8 3,% % päihdesairauksien ja tapaturmien hoito ja vastaavat akuuttipalvelut 3,3% katkaisuhoito 2,5% pitkäaikainen jatkohoito 3,% avomuotoiset A-klinikka- ja 3,% nuorisoasemapalvelut jalkautuvan päihdetyön malliset 5% lähipalvelut 6 asiantuntija- ja konsultaatiopalvelut 6,3% 2 5% 6 6,9% 5 3,8% 7,9% 23 5% 6 3,3% 8,8% 6,6% 3 5% 6 25% 8 % 59,% 9 % % 3,% % % 3,% raskaana olevat päihteidenkäyttäjät 8,8% 6 kaksoisdiagnoosipotilaat 3,% moniongelmaiset huumeidenkäyttäjät % vapautuvat vangit 3,% ruotsinkielisten palvelut 9,% 3 maahanmuuttajapalvelut 6,3% 2 vammaisten, alaikäisten sekä geriatristen 2,5% asiakkaiden päihdekuntoutus 3,%,6% 3 2,5% 2,9% 7 3,3% 3,% 6,9% 5 6,9% 5 53,% 7 7,9% 23 62,5% 2 5% 6 6,9% 5 37,5% 2 % 3,% 5,6% 5 2,5% 9,% 3 2,5% 3,%

9 Päihdepalveluita käyttävät asiakkaat Haasteellisuus moniongelmaisuus, asiakasmäärän kasvu Päihteitä käyttävien profiili erilaistunut uudet ilmiöt Päihdepalvelujärjestelmä Hoitopaikkojen (matalan kynnyksen paikat, kuntoutuspalvelut) riittävyys Hoitoon pääsemiseen liittyvät hankaluudet ja fyysinen sijainti (uudet työmuodot jalkautuva päihdetyö) Tiedonkulku ja osaamisen välittyminen Peruspalveluissa työskentelevien osaamisen kehittäminen päihdeasioissa Päihdepalvelut muuttuvassa kuntarakenteessa Yhteiset linjaukset, suunnitelmallisuus ja yhteistyö Erityispalvelujen keskittäminen Lähipalveluiden ja peruspalveluiden vahvistuminen ja niiden kehittäminen