Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa

Transkriptio

1 KAKSOISDIAGNOOSI-ASIAKAS HAASTEENA KUNTIEN PALVELUISSA Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön seminaari Kuntatalo Minna Sorsa, tutkija Hoitotieteen Tutkimuskoordinaattori Lääketieteen Tampereen yliopisto & Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lastenpsykiatrian klinikka 1 Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa Psyykkinen kuormittuneisuus 19 % Työuupumus n. 25 % Vakava masennus 5 % (12 kk) Alkoholiriippuvuus 4 % (12 kk) Mielenterveyspalveluiden käyttö 6 % (12 kk) Työkyvyttömyyseläkkeellä suomalaista Sairauspäivistä 24 % mielenterveysongelmat syynä Suomessa alkoholin väärinkäyttäjiä 6-12% aikuisväestöstä = henkilöä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003) Elämänsä aikana huumeita on joskus kokeillut suomalaista (Stakes 2003) Kovien huumausaineiden käyttäjiä arviolta maassamme Päihdehoidon piirissä yleisimmät käytetyt (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003) kannabis (60%) stimulantit (58%) opiaatit (39%) 2 1

2 Esimerkki tapahtumista 9 kk ajalla (asiakasnäkökulma): Äidin toive, motivaatio, syy hakeutua Ahdistus, masennus, asekasortoisuus, ongelmat lasten kanssa Koti Tunne ettei selviä kotona yksin Psykiatrinen sairaalaosasto Tilapäism ajoitus Käyntejä päivätoimintake skuksessa Käynnit Sosiaaliasemalla Käynnit mielenterveyskeskuksessa Käynti terveyskeskus Neuvottelut lastensuojeluvir anomaiset Keskustelut, lääkitys Tavoite Asunto Tapaa muita, juttelua, syöminen, tutut työntekijät Maksusitoumus lääkkeisiin Reseptien uusiminen Somaattinen vointi Sovitaan lasten tapaamisista, yhteys sijaisvanhempiin Oma toive Pitkäkestoinen terapia Lähde: (Sorsa & Laijärvi 2006) Toive tavata lapsia useammin Kumpikaan ei toteudu. Lisäksi päivätoimintakeskuksen työntekijät vaihtuvat. Juomaputki ja hashiksen käyttöä. Läheisten menetyksiä. Ei koe saavansa tukea keneltäkään, torjuu kontaktiyritykset. Jääminen toimintojen ulkopuolelle. 3 Ristiriita... Mosaiikkimaisessa järjestelmässä asiakas liikkuu yksiköstä toiseen ja asiantuntijalta toiselle tai joutuu hankkimaan tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monelta erilliseltä toimijalta yhtäaikaisesti.... Asiakas on helposti kuningas vain viime kädessä tai periaatteessa. (Lehto, Saumaton palveluketju mosaiikkimaisessa järjestelmässä, Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi, ) 4 2

3 CONCEPTUAL DIMENSIONS OF MENTAL HEALTH (Lahtinen et al 1999) 5 MIELENTERVEYDEN MÄÄRITELMÄ -MIELENTERVEYSTYÖ mielenterveystyö Mielenterveyslain (1991) mukaan: jokaisen ihmisen persoonallisuuden kasvua, psyykkistä hyvinvointia ja toimintakyvyn edistämistä suurin osa mielenterveystyöstä tapahtuu siellä, missä eniten kontakteja: perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi mielenterveyden laaja-alainen määritelmä: yksilö kulttuuri yhteiskunnallinen ulottuvuus ihmistenvälinen toiminta 6 3

4 Yhteisten käsitteiden puute - MITÄ KAKSOISDIAGNOOSILLA TARKOITETAAN? -lukuisia määritelmiä Yhtäaikainen mielenterveyden ja päihde problematiikka 80-l ensimmäisen kerran virallisena: SMI (Severe Mental Illness) + Päihteen haitallinen käyttö Käsite on kirjallisuudessa alkanut vakiintua, ja sisältää eri diagnoosikombinaatioita, useimmin vakavimmat mielenterveyden häiriöt Kaikki erilaiset yhdistelmät? Rajaus? Persoonallisuushäiriö + huumeet? 7 Esimerkki tapahtumista 9 kk ajalla (asiakasnäkökulma): Äidin toive, motivaatio, syy hakeutua Ahdistus, masennus, asekasortoisuus, ongelmat lasten kanssa Koti Tunne ettei selviä kotona yksin Psykiatrinen sairaalaosasto Tilapäism ajoitus Käyntejä päivätoimintake skuksessa Käynnit Sosiaaliasemalla Käynnit mielenterveyskeskuksessa Käynti terveyskeskus Neuvottelut lastensuojeluvir anomaiset Keskustelut, lääkitys Tavoite Asunto Tapaa muita, juttelua, syöminen, tutut työntekijät Maksusitoumus lääkkeisiin Reseptien uusiminen Somaattinen vointi Sovitaan lasten tapaamisista, yhteys sijaisvanhempiin Oma toive Pitkäkestoinen terapia Toive tavata lapsia useammin Lähde: (Sorsa & Laijärvi 2006) Kumpikaan ei toteudu. Lisäksi päivätoimintakeskuksen työntekijät vaihtuvat. Juomaputki ja hashiksen käyttöä. Läheisten menetyksiä. Ei koe saavansa tukea keneltäkään, torjuu kontaktiyritykset. Jääminen toimintojen ulkopuolelle. 8 4

5 Kaksoisdiagnoosin syntymalleja Klassiset hypoteesit kaksoisdiagnoosista (Lehman ym. 1989): ensisijaista mielenterveysongelmaa seuraa päihteiden käyttö ensisijaista päihteiden käyttöä seuraavat mielenterveysongelmat kaksi diagnoosia, ainakin näennäisesti toisistaan riippumattomina taustatekijät aikaansaavat sekä päihteiden käytön että altistavat mielenterveysongelmille. Uusin arvio (Kessler 2004): mielenterveyden oireilua yleisimmin myös ennen päihteiden käyttöä? 9 ISADORA Viidessä Euroopan maassa, EU rahoitteinen tutkimushanke aineistonkeruu AINEISTO KAIKISSA KESKUKSISSA: 1) Epidemiologia, lainsäädäntö, suositukset, alueelliset sopimukset... 2) Palvelujärjestelmää kuvaava tieto (ns. TODD-mittari) 3) Potilaskohortin (N=50) seurantatutkimus (hankkeessa seurattiin tamperelaisia potilaita/asiakkaita, jotka olivat olleet erikoissairaanhoidon piirissä) (TAYS) 4) Tapaustutkimukset (N=4) 5) Ryhmähaastattelut 10 5

6 ICD-10 KRITEERIT Psykiatrinen diagnoosi DIAGNOOSI F20.0-F20.9 Skitsofrenia F21 F22.0-F22.9 F23.0-F23.9 F25.0-F25.9 F28-F29 F30.0-F30.9 F31.0-F31.9 F32.0-F32.9 F33.0-F33.9 Skitsotyyppinen häiriö Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt Skitsoaffektiiviset häiriöt Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö tai määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö Maaninen episodi Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Masennustila Toistuva masennus 11 Päihdediagnoosi DIAGNOOSI F10.0-F10.9 F11.0-F11.9 F12.0-F12.9 F13.0-F13.9 F14.0-F14.9 F15.0-F15.9 F16.0-F16.9 F18.0-F18.9 F19.0-F19.9 Alkoholin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Opioidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Kannaboidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivooireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Kokaiinin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Muiden piristeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Hallusinogeenien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Liuotinaineiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Useiden lääkeaineiden ja muiden psyykkisiin toimintoihin vaikuttavien aineiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 12 6

7 ISADORAN TARKOITUKSENA OLI: Kuvata kaksoisdiagnoosipotilaan palvelujärjestelmää ja hoitopolkuja eri Euroopan maissa Vertailla eri keskuksista saatua tietoa Tarkastella riskitekijöitä ja hoitotuloksia potilaskohortin seurantatutkimuksella kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten välisiin eroihin 13 ISADORAN TARKOITUKSENA OLI: Selvittää tapaustutkimuksen avulla potilaiden/asiakkaiden näkökulmaa palveluiden riittävyydestä ja hoitoa vaikeuttavista tekijöistä Tutkia sairaala-ja avohoitohenkilökunnan, vapaaehtoisverkostojen ja omaisten näkemyksiä kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomahdollisuuksista Kehittää kaksoisdiagnoosipotilaan palveluiden arviointimittari käytettäväksi Euroopan eri maissa Käyttää tutkimuksen tuloksia yleiseurooppalaisen koulutusohjelman kehittämiseksi 14 7

8 Asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksia/näkemyksiä hoito- ja palvelujärjestelmästä Alustavia tuloksia: ristiriitaisia ja haavoittavia tekijöitä palveluiden tuottamisessa (Sorsa et al, in process, Acta Psychiatrica Scandinavica) Järjestelmän monimutkaisuus Palvelun järjestäminen Resurssien puute Koordinaation ja kommunikaation puute Järjestelmän tekemät kynnykset Asenteet pakottavia ja autoritäärisiä Työtavat Ei henkilökohtaista lähestymistä Luovuttaminen Fokus yksittäisiin diagnooseihin ja lääkkeisiin Hoitoympäristöt Asunnottomuus Masentava ilmapiiri Ongelmat muiden potilaiden kanssa 15 Vähän toimintoja Alueena Tampere kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelut Avomuotoiset päihdepalvelut (n=32) Laitosmuotoiset päihdepalvelut ja asumisyksiköt (n=14) Avomuotoiset mielenterveyspalvelut (n=28) Perusterveydenhuollon palvelut ja somaattinen erikoissairaanhoito (n=18) Laitosmuotoiset mielenterveyspalvelut ja asumisyksiköt (n=38) Sosiaalityö ja lastensuojelu (n=15) Muut kuntoutusta ja asumispalveluja tarjoavat yksiköt (n=15) 16 8

9 ERILAISIA PALVELUN JÄRJESTÄMISEN MALLEJA KAKSOISDIAGNOOSIASIAKKAILLE (Donald ym. 2005): YKSITTÄISET TOISIAAN SEURAAVAT hoito siirtyy aina seuraavalle RINNAKKAISET samanaikaisesti useampi taho vaatii tiivistä kommunikaatiota ja 2dg näkemistä INTEGROIDUT moniammatilliset ryhmät/ yksilöt samanaikainen hoito mielenterveys-, päihde- 17 Integroitu palvelu Voi tarkoittaa yhtä toimipaikkaa Erikoistunut hoito Erikoistunut moniammatillinen työryhmä, esim avohoidossa? Konsultoivat tiimit Yhä yleisempi tarkastelun tapa on systeeminen, jolloin katsotaan tiettyä aluetta kokonaisuutena Osaaminen systeemin näkökulmasta, kaikessa toiminnassa? Pitkäkestoiset yhteistyösuhteet? 18 9

10 Best Practices (Minkoff 2001) Periaatteita Asiakaslähtöisyys palveluiden järjestämisen johtotähtenä Monisairastavuuden tulisi olla oletuksena kaikissa toimipaikoissa Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaativat molemmat intensiivistä arviointia, diagnosointia ja hoitoa Vakavat mielenterveyden- ja päihdeongelmat ovat kroonisia tiloja, joissa toipuminen voi olla samanaikaista Eri tyyppiset kaksoisdiagnoosit!, muutoksen eri vaiheessa> vaativat monenlaisia lähestymistapoja 2dg-asiantuntemus moniammatillisella työryhmällä Jatkuvuus yhteistyösuhteissa hoitopaikoista riippumatta Hoitoon pääsyn kriteereitä olisi muutettava? > Jotta kaikki voitaisiin hyväksyä avun piiriin Pääsy palveluiden piiriin, yli tavanomaisten toimintojen, esim. kodittomat Hallinnollinen tuki ja seuranta: the system s mission Järjestelmä kehittää laatu- ja tuloksellisuuden indikaattorit, mittarit, standardit, arvioinnin välineet, käytännön interventiot ja 19 farmakologinen hoito, henkilöstön kompetenssi Mikä vaikeuttaa toimivan mallin arviointia Hyvin monenlaiset ongelmat heterogeeninen ryhmä Lähtökohtaoletukset tutkimustraditiot Käytettävissä olevat resurssit Intervention ajoitus Miten toiminta mallin sisällä on järjestetty? (esim.) palvelunohjaus lähipalvelut yhteisöllisyys tietyt terapiasuuntaukset: kognitiivinen terapia, 12- askeleen ohjelma, erilaiset lääkehoidot 20 10

11 Vertauskuva kolmesta muurarista Kolme muuraria tekee töitä. Paikalle osuu utelias turisti, joka kysyy, mitä miehet ovat tekemässä. Panen tiiliä päällekkäin, kuvailee työtään yksi. Teen seinää, ilmoittaa toinen. Kolmas näkee työnsä aivan toisin: Rakennan katedraalia