SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA 50 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA 98 99 HELSINKI 92 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

S sällyslu ettelo. Table des m atères. Tekst, sv. 23. Texte, pages 23. Tauluja. Tableaux. Sem naart. Svu Ecoles norm ales prm ares. Page.. I. O pettajen ja oppladen luku 2 P rofesseurs et élèves... 2 II. O ppladen ädnkel,kotpak L angue m aternelle e t domcle des ka ja sosalnen lu o k tu s... 4 élèv e s... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja op V aratons du nom bre des élèves; leur pladen srto luokaltatoselle 6 passage à la classe su v an te... 6 IV. Sem naaren ta lo u s... 8 Econom e des sé m n a re s...... 8 V. R ahastot, krjastot y. m... 0 F onds scolares et bblothèques etc. 0 VI. K u u n te lja o p p la a t... 2 Canddats-Btagares... 2 VII. H arjo tu sk o u lu t... 4 E coles-annexes des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. Ecoles prm ares des vlles. V III. K oululuokat ja opettajsto.. 6 Classes e t n sttu teu rs... 6 IX. O p p laat... 20 E lè v e s... 20 X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. C ours supplém entares etc... 24 m... 24 X I. K oulujen ta lo u s... 28 Econom e des é c o le s... 28 M aalaskunten yläkansakoulut. Ecoles prm ares des communes rurales. X II. Ylesä tetoja p rttän.... 32 D onnées générales par d strc ts... 32 X III. O pplaat kunnttan... 52 R ensegnem ents détallés sur les élèv es... 52 X IV. K oulujen talous k u n n tta n.. 88 Econom e des é c o le s... 88 M aalaskunten alakansakoulut. Ecoles prm ares élém entares des corn m unes rurales. XV. K nteät alakansakoulut 224 E coles prm ares élém entares des com m unes rurales (local fx e )... 224 X V I. K ertäv ät».... 260 E coles prm ares élém entares am bulatores des com m unes ru rales.... 260 X V II. Tetoja Kansanopstosta... 268 Ecoles supéreures populares... 268 SLV III. Tetoja alkur ja kertokoulusem- Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes 276 naaresta... 276 Y hteenveto tau lu sta X II.. 278 R ésum é du tableau X I I... 278 Y hteenveto tau lu sta X III.. 280 Résum é du tableau X I I I... 280 Y hteenveto tau lu sta X IV.. 282 R ésum é du tableau X I V... 282 Y hteenveto tau lu sta XV.. 284 R ésum é du tableau X V... 284 Y hteenveto tau lu sta X V I.. 286 R ésum é du tableau X V I... 286

Okasuja. Correctons. Sv. 93 sar. 20 rv. 9 on 5 323; lue 5 285.» 99» 20»> 2» 576 32;» 576 283.» 99» 2» 24» 75 000;» 7 500.

Eslläoleva maamme kansakoululatoksen tlaa ja tomntaa selvttävä tlastojulkasu lukuvuodelta 98 99 lmestyy tällä kertaa entstään laajempana. P ats tavanm ukasa teto ja sem naaresta, kaupunken ja m aalaskuntan kansakoulusta, kansanopstosta ja kertokoulusemnaaresta, ssältää se taulultteen m aalaskansakoulujen taloudesta v. 98 sekä Valtoneuvoston vme joulukuun 5 p.nä tekem än päätöksen m ukaan teto ja m aalaskuntan alakansakoulusta, kntestä ja kertävstä. Vm em antusta koulusta tehdään vrallsessa tlastossa selkoa n y t ens kerran, kun taas te to ja m aalaskuntan kansakoulujen taloudesta on ennenkn julkastu, vmeks lukuvuoden 95 96 t lastossa, jossa näm ä tedot olvat kalentervuodelta 95. Kyseessäoleva lukuvuos 98 99 ol monessa suhteessa pokkeuksellnen. Maalmansodan seuraukset ja kansalassodan jälkmanngt vakuttvat tällön varsn hatallsest kansakoululatoksen kehtykseen, aheuttaen opplasluvun vähennystä nn kaupunk- kun maalaskoulussa, opettajen ja koululuokken vähennystä kaupunken kansakoulussa sekä opettajavom en ja koulujen entstään htaam paa lsäystä m aalaskuntan kansakoulussa. Semnaart. Lukuvuonna 98 99 ol maassamme tomnnassa van 7 semnaara, sllä Sortavalan semnaar, jonka rakennuksa käytettn sotlasmajotukseen, ol koko lukuvuoden estetty jatkam asta tom ntaansa. Suurn osa opplasta saatto kutenkn keskeytym ättä jatkaa opntojaan srtym ällä maamme muhn suomenkelsn semnaarehn. Vme lukuvuoden opplasmäärä erkseen suomen ja ruotsnkelsssä sem naaressa edellsn lukuvuosn v e rra ttu n a näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

2 Oppladen n k n. L ukuvuos. Suom enkelsssä: R uotsnkelsssä: M espuolsa. N aspuolsa. y h te e n sä. M espuolsa. N aspuolsa. Y hteensä. / /o / 0 / 0 /o 9 0 9... 4 2 4 46.7 48 3 5 3.3 9 0 7 7 8 4 2.9 0 4 5 7. 8 2 9-9 2... 4 2 8 4 7.5 4 7 3 5 2.5 9 0 87 4 4.6 0 8 5 5.4 9 5 9 2 9 3... 4 3 5 4 7.8 4 7 5 5 2.2 9 0 87 4 4.6 0 8 5 5.4 9 5 9 3 9 4... 4 3 8 4 8.0 4 7 4 5 2.0 9 2 7 8 4.9 0 8 5 8. 8 6 9 4 9 5... 4 3 0 4 7.3 4 7 9 5 2.7 9 0 9 7 6 4 2.2 0 4 5 7.8 8 0 9 5 9 6... 4 3 0 4 7. 4 8 3 5 2.9 9 8 6 7 3 9.9 0 6 0. 6 8 9 6 9 7... 4 2 4 6.5 4 7 4 5 3.5 886 5 3 7.0 87 6 3.0 3 8 9 7 9 8... 3 8 3 4 5.0 4 6 8 5 5.0 8 5 4 3 3 8. 7 0 6.9 3 9 8 9 9... 2 4 4 3 7.0 4 6 6 3.0 6 6 0 4 5 4 3.3 5 9 5 6.7 0 4 K uten ylläolevat lukusarjat osottavat, on opplasluvun vähennys vme lukuvuosna sekä suomen- e ttä ruotsnkelsn semnaarehn nähden ollut v a r sn omnanen lmö. Ruotsnkelsssä semnaaressa alko oppladen vähennys jo akasemmn kun suomenkelsssä. Vme lukuvuonna ol vähennys jälkmässsä kutenkn paljon tuntuvam p kun edellsssä, johon suurelta osalta on v a k u tta n u t Sortavalan semnaarn keskeytynyt tom nta. Mesoppladen vähennys suomenkelsssä semnaaressa alko jo lukuvuonna 94 9-5, osotettuuaan stä ennen sekä absoluuttsta että suhteellsta lsäystä. Nasoppladen absoluuttnen vähennys on sen sjaan vasta kolmen vmesen lukuvuoden lmö, ollen tällönkn sks vähänen, että mespuolsn verraten hedän lukunsa osottaa tuntuvaa suhteellsta lsäystä. Myös ruotsnkelsssä semnaaressa ovat mesopplaat vähentyneet suhteellsest paljon nopeammn kun naspuolset. Vme lukuvuos tekee tässä tuhteessa kutenkn huom attavan pokkeuksen ruotsnkelsn semnaarehn nähden. Lsäks osottaa yhdstelmä, että oppladen koko luvusta naspuolsa on ana ollut yl 50 % el enemmän kun puolet. E ttä opplasluku vme lukuvuonna ol harvnasen pen, johtuu ens sjassa semnaarn pyrkneden ja hyväksyttyjen vähäsestä luvusta. Kunka suur täm ä luku edellsn vuosn verrattuna ol, näkyy seuraavasta yhdstelmästä, johon lsäks on otettu I:lle luokalle hyväksytyt opplaat käyttäm änsä pohjakoulun m ukaan.

3 Pääsytutkntoon kutsutusta Opplata otettu: Lukuvuos. hyväksytty. hyljätty. kansakoulusta. I:lle luokalle valmstuskursselta ja -koulusta. oppkoulusta. muualta. II IV luokalle. Yhteensä. 90-9... 305 /o 46.8 347 0/ /o 53.2 88 / 0 64.4 0/ /o 59 20.2 / /o 39 3.4 6 /o 2.0 3 305 92 93... 299 46.7 34 53.3 67 57.4 80, 27.5 4 4. 3.0 8 299 95-96... 292 47.8 39 52.2 73 62.4 32 '.6 72. 26.0 5 292 96 97... 268 55.7 23 44.3 57 6.3 44 7.2 53 20.7 2 0.8 2 268 97 98... 98 99... 245 78 74.2 78.8 85 48 25.8 2.2 52 39 66.4 78. 38 6.6 8 0. 39 7.0 2.8 6 x)2 245 299 A kasem pna lukuvuosna on sem naarn pyrkneden luku ollut nn suur, e ttä tosnaan tlanpuutteessa on tä y ty n y t h y ljätä sellasakn oplata, jotka tetojen puolesta ols votu hyväksyä, m u tta vme lukuvuosna, kuten yhdstelm ästä näkyy, ovat p y rk jät huom attav ast vähentyneet, joten h y v äk sy tty jen ja h y ljätty jen suhdeluvut akasem pn vuosn v errattu n a ovat täydelleen m u u ttu n eet. V arsnkn kuluneena lukuvuonna ovat hyväksyttyjen ja h y ljätty jen lu v u t entsestään suurest pokkeavat. Ensm äselle luokalle h yväksytystä on v altav a enem m stö ana ollut k an sakoulun käynetä. V alm stuskursselta tulleet, jotka akasem m n ovat olleet tosella sjalla, ovat vme lukuvuosna oppkoulusta tullesn nähden jääneet vähem m stöön. Jos edelleen estettäsn lukuja stä, m stä yhteskuntaluoksta sem naar- opplaat ovat lähtösn, nn nähtäsn, e ttä suurm m an ryhm än ovat ana m uodostaneet pkkutlallsten p o jat ja ty ttä re t. Toselle sjalle jo u tu v at pkku - lkkeen h arjo ttajen ja palvelusm esten sekä kolm annelle sjalle torpparen ja m aatalo u sty ö v äen kodesta läh ten e et opplaat. Senjälkeen seu raav at jä rje s tyksessä varsnasen työväen, vrkam esten ja vapaden am m atten harjottajen p o jat ja ty ttä re t, kun taas suurtlallsten, m u tta varsnkn suurlkkeen h arjo t ta je n lap set o v at ana oleet hyvn v äh älu kusena osana sem naaropplasta. Kansakoulunopettajks valmstuneden ja kästöden opettajanvrkaan kelpo- suustodstuksen saaneden luku er vuosna n äk y y seuraavasta yhdstelm ästä: ) Pääasallsest S ortavalan sem naarsta srtynetä.

4 Lukuvuos. K ansakoulunopettajks valm stuneta. Kästöden opettajks valm stuneta. Varsnasa opplata. Hosptantteja. Mehä. Nasa. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. R uotsnkelsä. 9 0-9... 2 2 3 42 52 4 3 0 57 5 9-9 2... 2 5 4 7 5 6 25 52 9 2 9 3... 2 2 4 53 4 4 3 20 2 59 0 9 3 9 4... 220 4 5 4 2 6 22 3 4 4 3 9 4-9 5... 2 2 5 43 4 7 9 0 9 5-9 6... 222 5 0 40 l 2 5 9 3 9 6 9 7... 2 8 47 4 8 8 8 0 3 9 7-9 8... 2 7 3 3 3 7 _ 2 9 8-9 9... 9 9 3 3 27 2 6 7 Ylläolevat luvut osottavat, että varsnkn vme lukuvuonna vähen uusen kansakoulunopettajen luku huom attavast. Velä suurem p ol vähennys kästöden opettajks valmstunesn nähden. Vestonohjaaja valmstu kuluneena lukuvuonna van kuus, jotka kakk olvat suomenkelsä, sllä ruotsnkelsssä semnaaressa e ole kolmeen vme vuoteen valm stunut anoatakaan vestonopettajaa. Uusen naskästyönopettajattaren luku ol nnkään varsn vähänen. Kuluneena ja stä edellsenä lukuvuonna e ntäkään valm stunut ruotsnkelsssä semnaaressa. K aupunken kansakoulut. Varsnasten luojckaopettajen, mes- ja naspuolsten, päteven ja epäpäteven luku er vuosna näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: V arsnasa luokkaopettaja. L ukuvuos. M ehä. N asa. Y hteensä. P ätevä. E päpätevä. 0/ 0 lo / 0 0 0 9 0-9.... 286 2 5.2 8 5 7 4.8 3 7 0 4 6 9 2.0 9 8.0 9 9 2.... 296 2 5.5 8 6 7 7 4.5 6 3 0 7 9 9 2.8 8 4 7.2 9 2 9 3 ------- 3 0 6 2 5.4 9 0 0 7 4.6 206 2 9 3.0 85 7.0 9 3-9 4.... 308 2 5.7 8 9 2 7 4.3 200 20 9 3.3 8 0 6.7 9 4 9 5 ------- 3 0 2 5.7 8 9 8 7 4.3 208 2 8 9 3.4 80 6.6 9 5 9 6.... 34 2 5.3 9 2 8 7 4.7 242 60 9 3.4 82 6.6 9 6-9 7 ------- 3 2 2 2 5.8 92 7 7 4.2 2 4 9 7 6 9 4.2 7 3 5.8 9 7 9 8.... 33 2 6.4 9 2 5 7 3.6 256 93 9 5.0 6 3 5.0 9 8 9 9 ------- 3 0 3 2 5. 9 0 2 7 4.9 205 5 0 9 5.4 5 5 4.6

5 E stety t lukusarjat osottavat, e ttä varsnasten opettajen luku, joka yleensä ana on lsääntynyt, kuluneena lukuvuonna äkkä vähen ana shen m äärään, m tä se ol kuus vuotta akasemmn. Vähennys kohdstu sekä m es-että nasopettajn, edellsn velä suuremmassa m äärn Imn jälkmäsn. Ilahduttavana sekkana tässä m uuten taantuvassa kehtyksessä on, että epäpätevät opettajat edelleen vähenvät, edellseen lukuvuoteen verraten tosn van 8:a, kun taas kom petentt vähenvät 43:a. Kakkaan ol epäpätevä luokkaopettaja kaupunken kansakauhussa kuluneena lukuvuonna 55 el s. o. vähem m än kun koskaan akasemmn. Samon kun varsnasten opettajen luku, vähen myös luokken luku sekä suomen- että ruotsnkelsssä koulussa. K unka suur täm ä vähennys ol, näkyy sauraavasta yhdstelmästä, joka lsäks lmasee luokkahuoneden luvun koulujen omssa talossa ja erkseen vuokrahuonestossa: K oululuokka. Luokkahuoneta. L u kuvuos. Suomenkelsä R uotsnkelsä. Y hteensä. O m assa talossa. V uokrah u o nestossa. Y hteen-: s ä. : 9 0-9... 8 4 5 0/ /o 7 5.7 2 7 /o / 2 4.3 6 686 0 / 8 2.3 4 8 0 / 7.7 8 3 4! 9-9 2... 8 7 3 7 5.9 2 7 7 2 4. 5 0 7 6 8 3.4 4 3 6.6 8 5 9 9 2-9 3... 9 0 3 7 6.5 2 7 7 2 3.5 8 0 7 7 5 8 6.4 22 3.6 8 9 7 : 9 3 9 4... 9 3 5 7 7. 2 7 8 22.» 2 3 7 8 5 88.2 0 5.8 8 9 0 9 4-9 5... 9 5 3 7 8. 2 6 8 2.9 22 7 8 9 88. 0 7.9 8 9 6 9 5-9 6... 9 8 2 7 8.6 2 6 7 2.4 2 4 0 7 5 8 5.2 3 0 4. S 8 8 9 6-9 7... 002 7 8.7 27 2.3 2 7 3 6 5 5 7 2.0 2 5 5 2 8.0 9 0! 9 7-9 8... 0 9 7 8.9 2 7 3 2. 2 9 2 6 7 0.2 2 6 0 2 9.8 8 7 9 8-9 9... 9 6 7 7 8.6 2 6 4 2.4 2 3 7 9 5 8 5.7 3 3 4.3 9 2 8 Kansakoululuokat, joden luku tähänastsessa kehtyksessä korkemmllaan - ollessa ol 292, vähenvät n y t 6:llä, nm. suomenkelset 52:lla ja ruotsnkelset 9-Xlä. Suomenkelsn luokkn nähden ol vähennys ss hyvn tuntuva ja on varsnkn senvuoks m erkttävä, että akasemmn nden luku ana osottaa lsäystä. Ruotsnkelsten kansakoululuokken luku taas e vme vuosna yleensä enää ole lsääntynyt vaan pkemmn vähentynyt ta pysynyt jokseenkn ennallaan, m stä on johtunut, e ttä nden prosenttluvut suomenkelsn verraten ovat ana vme lukuvuoteen ast vuos vuodelta laskeneet. Mtä luokkahuoneden lukuun tulee,vodaan todeta, e ttä se kuluneena lukuvuonna ol suuremp kun koskaan ennen, joten kehtys anakn tässä suhteessa on ollut postvstä. Omssa talossa sjats huonesta 85,7 % ja vuokrahuonestossa

6 4,3 %. Verrattaessa nätä lukuja kahden edellsen vuoden lukuhn, huom ataan, että suurn osa sotlasm ajotukseen k äytetystä luokkahuonesta on vhdonkn jä te tty alkuperäseen tarkotukseensa käytettäväks. Mhn suuntaan kehtys opplasluhuun nähden erkseen suomen- ja erkseen ruotsnkelsssä on kansakoulussa akasempn vuosn verrattuna kulkenut, näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Oppladen luku. Lukuvuos. Poka. Tyttöjä. Yhteensä. Suomenkelsssä koulussa. Ruotsnkelsssä koulussa. 0/ /o 0/0 0/ 0 0/ 0 90 9 8 278 50.2 840 49.8 36 48 28 47 78.0 8 00 22.0 9-9 2... 8 998 50.2 8 86 49.8 37 859 29 770 78.7 8 089 2.3 92 9 3 9 490 50.2 9 337 49.8 38 827 30 648 78.9 879 2. 93-9 4... 9 978 50.2 9 82 49.8 39 799 3 594 79.4 8 205 20.6 9 4-9 5... 20 334 50.0 20 332 50.0 40 666 32 442 79.8 8 224 20.2 95 96... 20 886 50. 20 808 49.9 4 694 33 526 80.4 868 9.G 96 97.... 20 899 50. o 20 902 50.o 480 33 738 80.7 8 063 9.3 9 7-9 8 20 72 50.3 20 488 49.7 4 209 33 4 8. 7 798 8.9 ' 98 99.. 8 236 4 9.s 8 379 50.2 36 65 29 623 80.9 6 992 9. Oppladen luku, joka jo edellsenä lukuvuonna ens kerran lask, osottaa n y t avan pelottavaa vähennystä. K akkaan ol opplata kuluneena lukuvuonna 36 65 el 244 opplasta vähemmän kun setsemän vuotta akasemmn. Edellseen lukuvuoteen verraten ol vähennys 4 594 opplasta, josta suomenkelsten kansakoulujen osalle tulee 3 788 ja ruotsnkelsten osalle 806 opplasta. Erkseen merkttäköön, että pokaopplaat, joden luku mlte ana on ollut tyttöjen lukua suuremp, vähenvät tuntuvam m n kun tytöt, joten nden suhdeluku lask 49,8 % :nn oppladen kokonasluvusta. Opplasluvun vähennys suomenkelsn kansakouluhn nähden on vasta kahden vmesen lukuvuoden lmö, joka on varm ast ohmenevä, m u tta ruotsnkelsssä koulussa havataan opplasluvun vähennystä jo lukuvuodesta 95 96 alkaen. Tarvnnee tuskn manta, että syyt kuluneen lukuvuoden taantuvaan kehtykseen tässäkn suhteessa ovat etsttävssä sllon vallnneesta kreästä elntarvepulasta ja vuoden 98 surullsten tapausten jälkm anngesta. Oppladen yhteskunnallnen luoktus ja snä tapahtuneet muutokset, näkyvät seuraavasta yhdstelm ästä:

7 Lukuvuos. Vrkamehä ja suurlkkeen harjottaja. Opplata, joden vanhemmat olvat: Palvelusmehä ja pkkulkkeen harjottaja. Työmehä. Yhteensä opplata. l /o / /o 0/ /o 90 9... 289 3.5 43 38.8 20 998 "57.7 36 48 9 9 2... 46 3.7 4 203 37.5 22 240 58.8 37 859 92 93... 476 3.8 473 37.9 22 620 58.3 38 827 93 9 4... 478 3.7 520 38.0 23 20 58.3 39 799 9 4-9 5... 78 4.2 4 645 36.0 24 303 59.8 40 666 95 96... 626 3.9 '4 958 35.9 250 60.2 4694 96 97... 889 4.5 4 857 35.5 25 055 60.0 4 80 97 9 8... 68 4. 3 209 32.0 26 39 63.9 4 209 9 8-9 9... 637 4.5 2 606 34.4 22 372 6. 36 65 Kaupunken kansakouluopplasta on ss valtava enemmstö ana lähtenyt työväen prstä. H uom attavan suur osa opplasta on myös ollut palvelusm esten ja pkkulkkeen harjottajen lapsa, kun taas vrkam esten ja suurlkkeen harj ottajen lasten luku e ole koskaan ollut edes tä y ttä -5% a. Oppladen vähennys kuluneena lukuvuonna kohdstu ens sjassa työväen lapsn, joden luku esm. velä edellsenä lukuvuonna, pänvaston kun muhn ryhm n kuuluven, osott huom attavaa nousua. Kunka suur kansakoulukurssn suorttaneden luku edellsn vuosn verrattuna ol, näkyy seuraavsta numerotedosta, josta absoluuttset luvut osottavat päästötodstuksen saaneden koko lukua ja prosenttluvut nden luk u a kuudennen luokan koko opplasm äärään nähden. Lukuvuonna 90...... 3 3 opplasta el 96.6 %» 9. 2...... 3 529»» 97.0»» 92 3...... 3 86»» 98.3»» 93 4...... 4 037»» 98.6»» 94 5...... 4 366»» 98.2»» 95 6...... 4 270»» 97.6»» 96 7...... 4 249»» 98.4 )>» 97 8...... 3 964»» 90.4» /> 98 9...... 3 704»» 98.2» Vodaan ss todeta, että päästötodstuksen saaneden absoluuttnen luku on alkanut vähetä jo lukuvuodesta 95 6 el para vuotta akasemmn kun kansakouluoppladen koko luku.

8 P äästötodstuksen saaneden suhdeluvusta p ä ä ttäe n on koulutyö kuluneena lukuvuonna johtanut yleensä samohn tuloksn kun normaalvuo- sna Jos lsäks lasketaan opplasluvun keskmäärä luokkaopettajaa, koht kunkn läänn kaupunkloulussa, sekä paljonko mantussa koulussa, ala- ja yläkansakoulussa yhteensä ja yläkansakoulussa erkseen, käv opplata k u ta kn 000 henkeä koht vuoden 99 alussa, saadaan seuraava tulos: Lään. Ala- ja yläkansakoulussa. O pplata opettajaa koht. Opplata 000 henkeä koht. Yläkansakoulussa. Opplata opettajaa koht. Opplata 000 henkeä koht. U u d en m a a n l ä ä n... 32.3 59.0 32. 36.0 T urun ja P o rn»... 26.0 74.5 27. 44.0 A h v en a n m a a n»... 24.0 62. 26.0 33.0 H ä m e e n»... 30.9 77.3 32.0 48.0 V purn»... 30.2 7.s 29. 43.4 M k k eln»... 3.0 66.7 30.4 38.0 K u o p o n»... 34.9 00.9 36.2 60.5 V a a s a n»... 29.9 74.2 26.8 42.8 O ulun»... 28.0 7.7 28.5 39.5 K a k ssa k a u p u n g e ssa 30.4 69.4 30.2! 4.8 Estetyt lukusarjat osottavat, että suurn opplasmäärä opettajaa koht ol Kuopon läänn kaupungessa, ala- ja yläkansakoulussa yhteensä non 35 ja yläkansakoulussa erkseen non 36 opplasta. Lähnnä enten ol opplata opettajaa koht Uudenm aan läänn kaupunken kansakoulussa ja sen jälkeen Hämeen, Mkkeln ja Vpurn läänen kaupunkkoulussa. Penn ol opplasm äärä opettajaa koht taas M aranham nassa ja Turun-Porn läänn kaupungessa sekä sen jälkeen Oulun ja Vaasan läänen kaupunkkoulussa. Opplasluvun keskm äärä (non 30) opettajaa koht kakkn kaupunkehn nähden ol paljon alle sen luvun, mnkä säädetty oppvelvollsuuslak sall yhden opettajan osalle, josta p ä ä ttäe n op ettaja ol yleensä rttä v äst kaupunken kansakoulussa. Edelleen näkyy yhdstelmästä, että kansakoulussa käynt ol ylesntä Kuopon läänn kaupungessa, jossa opplata kutakn 000 henkeä koht asanomasten kaupunken, Kuopon, Joensuun ja Isalmen, asukasluvusta ol ala- ja yläkansakoulussa non 0 ja erkseen yläkansakoulussa non 6. Toseks ylesntä ol kansakoulussa käynt Hämeen läänn kaupungessa. Sen jälkeen seuraav at järjestyksessä Turun-Porn, Vaasan, Vpurn, Oulun ja Mkkeln läänen

9 kaupungt, kun taas Uudenmaan läänn kaupungessa, jossa lapset sangen ylesest käyvät valm stavaa koulua, kansakoulasten luku, Ahvenanmaan läänä el tässä M aranham naa lu k u u n o ttam atta, ol suhteellsest penen. Maan kakkn kaupunkehn nähden ol opplasluvun keskmäärä 000 asukasta koht kaupunken koko asukasluvusta täydellsssä kansakoulussa non 69 ja yläkansakoulussa non 42. Kun oppvelvollsuusluku on pantu täytäntöön, tulevat m antut luvut tuntuvast nousemaan, sllä väestötlasto osottaa, että 7 3 vuotta täyttänetä lapsa, joden oppvelvollsuuslan m ukaan on käytävä koulua, on maamme kaupungessa non 3 kutakn 000 henkeä koht sekä yläkansakouluässä oleva el.9 3 vuotta täyttänetä non 74 samon 000 henkeä koht. M aalaskuntan kansakoulut. I. Y läkansakoulut. Uusen ja lakkautettujen yläkansakoulujen luku sekä näden koulujen to dellnen lsäys akasempn lukuvuosn v errattu n a näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Lukuvuos. Uusa kouluja peruste ttu. Suomenkelsä. R uotsnkelsä. Yhteensä. Vanholta ennen lakkautetusta alkanut jälleen tom a. K ouluja lakannut tom m asta. Suom enke-; lsä. R uotsnkelsä. Yhteensä. Ennen kaksoskouluna n y t yhtenä. Koulujen to dellnen lsäys. 90 9... *)99 0 09 2 2 07 9 92... 84 2 96 2)3 4 92 92 93... 70 6 86 84 9 3-9 4... 87 9 96 3 3 93 94 9 5... 74 4 78 78 95 96... 58 5 63 _ 2)6 2 8 55 96 97... 76 9 85 2 -- 86 97 98... x)84 2 86 3 3 _ 83 9 8-9 9... 7 3)3 74 6 2 8 2 54 Uusa kouluja, josta tlastossa e ennen ole teh ty selkoa, ol ss 74 sekä joko kokonaan ta tostaseks lak k au te ttu ja 8. K u n stäpats Someron krkonkylän Stä suom en-ruotsnkelnen. 2) Stä y h d stetty toseen kouluun. 3) Stä, mm. G rankullan ykst, koulu, okeastaan vanha, vakka se n y t o tettu ens kerran tlastoon. K ansanop. tlasto 98 99. 2

0 ja Rovanemen Korkolan kouluja e tlastoon enää ole m erktty kaksoskouluks, ol koulujen todellnen lsäys van -54 el penemp kun vuoskymmenn. Lakkautettuja kouluja, jota nyt ol enemmän kun koskaan akasemmn, olvat: U udenm aan läänssä Pnjasten ja Ekön suomenkelset koulut P ohjassa, Lahnuksen ykst, suomenkelnen koulu Espoossa, Räckhalsn ykst, suomenkelnen koulu Helsngn ptäjässä sekä Lövkosken ruotsnkelnen koulu Pornasssa. Vpurn läänssä: Patalan koulu Kovstossa, Pulllan koulu Antreassa, R ajajoen koulu K vennavalla, H tola-raasuln koulu Htolassa, Välmäen ykst, koulu Sortavalan m aalaskunnassa, Nurm saaren koulu Im plahdella sekä Käsnäselän, Uuksalanpään ja Karkun koulut Salmssa. Kuopon läänssä: Sonkajanrannan (Hengellsen konsstoron ylläptäm ä) koulu Tuupovaarassa. Vaasan läänssä: krkonkylän ruotsnkelnen kodu Maalahdella, sekä H aapakosken ja Leppälahden koulut Jyväskylän m aalaskunnassa. Mten uudet koulut jakaantuvat er läänen kesken, näkyy seuraavasta yhdstelmästä, joka samalla osottaa nden luvun kymmenen vmeks kuluneen lukuvuoden akana: Unsa kouluja perustettu: L ukuvuos. U u d en m a an. T u ru n ja P o rn. H ä m een. V purn. M kkeln. K u o p o n. V aasan l - O ulun. Y h tee n sä. 9 0 9 9 0... 20 4 37 5 5 2 4 0 3 6 9 0 9... n 6 9 2 4 0 2 5 2 0 9 9 9 2... 0 20 3 20 6 7 9 9 6 9 2 9 3... 8 9 4 ; 5 7 3 9 86 9 3 9 4... 6 6 0 2 3 7 2 96 9 4 9 5... 6 3 2 5 3 7 7 8 9 5 9 6... 6 9 0 3 3 8 0 4 6 3 9 6 9 7... 7 8 6 8 8 7 0 85 9 7 9 8... 3 0 8 9 8 7 8 3 86 9 8-9 9... 4 7 5 4 3 9 7 4 Y h teen sä 86 27 00 9 60 00 49 96 90 9 Kym m envuotskautena perustetusta koulusta ol 828 suomen- ja 8 ruotsnkelstä. K unnttan ja kouluprttän näkyvät uudet koulut julkasun X II taulultteestä, johon ne erotukseks m usta on m erktty tähdellä. Yläkansakoulujen luku opetuskelen ja sjotuksen mukaan ryhm tettynä sekä koulupren ja vaston prjakoasetusta p eru stam atta jä te tty je n koulujen luku näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

Lukuvuos. Yläkansakoulujen luku. Kouluja perustamatta. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Kakskelsä. Yhteensä. Omassa talossa.! I Vuokrahuonestossa. Koulupren luku. 0/ /o l 0 / lo / lo l lo 90 9... 2 498 86. 395 3.6 0 0.3 2 903 2 568 88.5 335.5 3 40 507 9 92... 2 579 86. 406 3.6 0 0.3 2 995 2 687 89.7; 308 0.3 3 445 450 92 9 3... 2 647 86.0 42 3.7 0.3 3 079 2 776 90.2 303 9.8 3 458 379 93 9 4... 2 73 86. 430:.3.6 0.3 3 7 2 2 879 90.8 293 9.2 3 528 356 94 9 5... 2 806 86.4 433 3.3 0.3 3 250:2 957 9.0 293 9.0 3 560 30 95 9 6... 2 858 86.5 436 3.2 0.3 3 305 3 022 9.4 283 8.6 3 67 32 96 97... 2 934 86.5 447 3.2 0 0.3 3 3 9 3 086 9.0 305 9.0 3 672 28 97 9 8... 3 05 86.8 449 2.9 0 0.3 3 474 3 38 90.3 336 9.7 3 753 279 98 99... 3 068 86.9 45 2.8 9 0.3 3 528 3 4 8 89.2 380 0.8 3 8 283 L ukusarjat osottavat, e ttä suomenkelsä kouluja ol n y t sekä absoluuttsest e ttä suhteelsest enemmän kun koskaan akasemmn, kun taas ruotsnkelsn kouluhn nähden van absoluuttnen luku on suuremp, m u tta suhdeluku penemp kun ennen. Kakskelsä kouluja, jotka vähtellen tulevat h ä väm ään, ol enää 9. Vaston prjakoasetusta perustam atta jätetty jen koulujen luku, joka akasemmn on vuos vuodelta vähentynyt, osottaa n y t pentä lsäystä. Mtä koulujen sjotukseen tulee, näkyy yhdstelmästä, että 95 96 ol vmenen lukuvuos, jollon omassa talossa sjatsevat koulut vuokrahuonestossa sjatsevn nähden osottavat velä sekä absoluuttsta että suhteellsta lsäystä. Sen jälkeen ovat edellset lsääntyneet enää van absoluuttsest, m utta jälkmäset sekä absoluuttsest että suhteellsest. Varsnkn vme lukuvuonna vuokrahuonestossa sjatsevat lsääntyvät hyvn vomakkaast, 44:llä, kun taas lsäys omssa talossa sjatsevn nähden ol van 0. Syynä tähän epäedullseen kehtykseen ovat ens sjassa yhä kallmmks käyneet rakennuskustannukset. Mten tomnnassa olleet 3 528 yläkansakoulua jakaantuvat er kunten kesken, näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Lään. Kunten lukumäärä. Kunta, jossa ol seuraava määrä k o u lu ja. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 24 25 28 3! 32 38 40 40 4 3 3 2 2 5 2 4 4 2 T u ru n ja P o r n... 08 2 0 7 22 6 0 5 4 2 6 2 2 A h v en a n m a a n... 5 2 3 5 3 - _ H ä m e e n... 5 2 4 8 3 5 4 4 2 2 5 2 2 2 2 V p u rn... 56 3 2 3 2 2 8 3 5 2 2 2 3 3 3 2 2 2 M k k e ln... 27 3 2 2 2 4 2 3 2 - K u o p o n... 37 2 3 2 7 3 4-2 2 V aasan... 88 3 8 4 0 4 3 6 6 3 3 2 3 _ O u lu n... 73 7 8 0 2 5 7 5 5 2 _ Y hteensä 495 30 48 57 64 47 40 3 28 8 24 8 5 9 0 7 6 * 3 2 3 2

2 K uten edellsenä lukuvuonna, ol koulujen luku nytkn suurn (40) Isalmen m aalaskunnassa. Toselle sjalle tulee Vpurn m aalaskunta, jossa kouluja ol 38 el enemmän kun edellsenä lukuvuonna. Kolmannelle sjalle tulee Porvoon maalaskunta ja neljännelle Kuopon maalaskunta, josta edellsessä ol kouluja 32 ja jälkmäsessä 3 el kum m assakn sam a m äärä kun jo lukuvuonna 93 94. Varsnasten opettajen luku ja lsäys lukuvuodesta 9 92 alkaen näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Lukuvuos. Varsnasten opettajen luku: Mespuolsa. Naspuolsa. Yhteensä. Opettajen lsäys. /0 / 0 9 92... 2 004 5.2 90 48.8 3 94 74 92 93... 2 087 5.3 974 48.7 4 06 47 93 94... 248 50.9 2 074 49. 4 222 6 94 9 5... 2 22 5.4 2 097 48.6 4 38 96 95 96... 2 270 5.2 262 48.8 4 432 4 96 9 7... 2 324 50.» 2 248 49. 4 572 40 97 9 8... 2 382 50.3 2 357 49.7 4 739 67 98 9 9... 2 354 49.3 2 42 50.7 4 775 36 Lukusarjat osottavat, että mespuolset opettajat, joden prosenttluku naspuolsn verraten on vuodesta 96 säännöllsest laskenut, m utta joden absoluuttnen luku stä huolm atta on pysynyt hukan suurem pana kun naspuolsten, kuluneena lukuvuonna vähenvät myös absoluuttsest snä määrn, e ttä nden kokonasluku ol n y t ens kerran penemp kun nasopettajen. Koska m esopettajat vähenvät 25:a ja nasopettajat lsääntyvät 64:llä, ol opettajaluvun yhtenen lsäys van 36 el penemp kun vuoskymmenn. Vaknasa ta koetteeks m ää rätty jä ol opettajsta 4 52 sekä vrkaatekevä 623. Edellseen ryhm ään kuulu mehä 2 7 ja nasä 2 035, jälkm äseen ryhm ään mehä 237 ja nasa 386.. Vaknassta opettajsta ol ss mehä 82 enemmän kun nasa, m utta vrkaatom ttavsta nasa 49 enemmän kun mehä. Velä m anttakoon, että vrkaatekevstä, jotka edellseen lukuvuoteen verrattuna lsääntyvät 76'-5:llä el 36 0:lla, ol epäpätevä 74 (edell. lukuv. 25), mehä van 6, m utta nasa 58, ja että vaknasten ja koetteeks m äärättyjen luku vähen 29:llä.

IB Pääasallsn syy nähn huolestuttavn lmöhn on nähtäväst se, että monet kyvykkäät ja suurperheset opettajat ovat rttäm ättöm än palkan vuoks srtyneet tuottavam pn tomn, joten avomks joutuneet pakat päteven mesopettajen puutteessa on ollut pakko täy ttää naslla ja epäkompetentella mehllä. Opettajen ryhm tys koulujen lukum äärän m ukaan näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Kouluja, jossa opett L ä an. anoastaan johtaja! ta johtajatar. johtaja (-tar) sekä apuopettaja (-tar). ; johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta). ; (-tarta). johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa johtaja (-tar) sekä ; 4 apuopettajaa! (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 apuopettajaa (-tarta). ; johtaja (-tar) sekä 7 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 8 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 9 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä apuopettajaa ; (-tarta). Yhteensä. U u d en m a a n... 294 94 u 2 402 T u ru n ja P o r n... 363 38 9 5 57 A h v en a n m a a n... 43 3 46 H ä m een..... 292 00 9 9 425 V p u rn... 375 99 28 2 : 2 62 M k k e ln... 67 5 3 22 K u o p o n... 338 8 8 2 430 V a a s a n... 400 40 3 3 556 O u lu n... 254 48 6 2 30 Y h teen sä k ou luja 2 526 854 97 35 7 2 2 2 3 528 Y h te e n sä o p e tta ja n ä ssä k o u lu s sa... 2 526 708 29 40 35 2 7 6 8 0 2 4 775 Edellseen lukuvuoteen verrattuna osottavat ylläolevat luvut, että yhden opettajan hodossa olevat koulut ovat lsääntyneet 47:\\ä ja kahden opettajan hodossa olevat V lla, m u tta kolmen, neljän, vden ja kuuden opettajan hodossa olevat sen sjaan vähentyneet: 5:llä, 2:llä, d:lla ja 2:a. Suurn m äärä opettaja (2) ol Vpurn maalaskunnan Kolkkonmäen koulussa. Edellsenä lukuvuonna ol opettajen luku samassa koulussa velä suuremp (IS). Toselle sjalle tulee Vpurn m aalaskunnan Tlruukn koulu, jossa n y t kuten edellsenäkn lukuvuonna ol 0 opettajaa. Kästöden opettajen, päteven ja epäpäteven luku akasempn vuosn verrattu n a näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

4 Lukuvuos. Pätevä. Vestonohjaaja. Epäpätevä. N askästyönopettaj attara: Kakkaan kästöden opettaja. Yhteensä. Pätevä. Epäpätevä. Yhteensä. 9 9 2... 763 0/ 0 72.9 284 / lo 27. 047 27 / 89.9 27 / lo 0. 2 5 4 2 30 93 9 4... 82 73.3 296 26.7 08 70 89.7 34, 0.3 3 0 4 2 42 95 96... 847 74.6 288 25.4 3 5 28 90.9 22 9. 3 4 0 2 475 97 98... 805 64. 450 35.9 2 5 5 2 88.3 6.7 372 2 627 98 9 7... 750 59. 520 40.9 2 7 0 56 86. 87 3.9 3 4 3 2 63 Se kehtys, johon ylläolevat luvut osottavat kästyönopetuksen kansakoulussamme joutuneen, on todellakn huolestuttava. Päteven vestonohjaajen ja naskästyönopettajattaren luku on tu n tu v a st vähentynyt, m u tta epäpäteven, varsnkn vestonohjaajen luku pelottavast lsääntynyt. Stäpats ovat monet koulut saaneet tyytyä yhteseen vestonohjaajaan ja muutamn sellasta palkan penuuden vuoks e ole saatu lankaan. Oppladen luku sukupuolen ja opetuskelen m ukaan ryhm tettynä näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Oppladen luku: Lukuvuos. m ukaan. Opetuskelen m ukaan. Poka. Tyttöä. Suom. Ruots. Yhteensä. 90 9... 70 254 / /o 52.0 64 908 0/ lo 48.0 9 009 % 88.0 6 5 3 % 2.0 3 5 6 2 9 9 2... 72 600 5.7 67 803 48.3 23 970 88.3 6 433.7 40 403 92 93... 73 794 5.4 69 803 48.6 26 67 88.2 6 980.8 43 597 9 3-9 4... 76 46 5.3 72 60 48.7 3 748 88.4 7 278!.6 49 026 94 95... 77 308 5.3 73 525 48.7 33 488 88.5 7 345.5 50 833 95 9 6..... 7 8 3 3 5.2 74 50 48.8 35 73 88.6 7 470.4 52 643 96 9 7... 79 997 50.9 77 28 49. 39 790: 88.9 7 425. 57 25 97 9 8... 82 96 50.7 79 880 49.3 44 80 89.3 7 266' 0.7 62 076 9 8-9 9... 78 942 50.7 76 90 49.3 38 56: 88.9 7 336!. 55 852 Oppladen kokonasmäärä, joka akasemmn on ana lsääntynyt osottaa n y t ens kerran vähennystä. Vähennys kohdstu yksnom aan ja sam alla ens

5 kerran suomenkelsten kansakoulujen opplasn, jotka vähenvät 6 2.94: ä Ruotsnkelsssä koulussa, jossa vähennystä tav a taa n kahtena edellsenä lukuvuonna, lsäänty opplasluku nyt 7d:llä. Kakkn maaseudun kouluhn-nähden ol oppladen vähennys ss 6 224, josta yksn Vpurn läänn m aalaskuntan osalle tulee 4 270. L ähnnä suurn ( 589) ol vähennys Häm een läänssä. Anoastaan Vaasan läänssä ta v a ta a n lsäystä (942). Selvtyksensä täm ä valte tta v a lmö saa ajan pokkeuksellssta olosta. V errattaessa suomen- ja ruotsnkelsten koulujen sekä nssä oleven oppladen suhdelukuja kummankn kelsen väestön suhdelukuhn, nähdään että kouluja (sv. ) samon kun opplata (edell. sv.) osottavat prosenttluvut ovat joka lukuvuos ruotsnkelslle olleet edullsemmat kun suomenkelslle, sllä väestötlaston m ukaan on maaseudun asukkasta suomenkelsä yl 90 % ja ruotsnkelsä vajaa 0 %. Oppladen luku koulumatkan ptuuden m ukaan ry hm tettynä näkyy seuraa vasta yhdstelm ästä: Oppladen luku koulum atkan ptuuden m ukaan: Lukuvuos K ot 3 km:ä lähempänä. K ot 3 5 km:n päässä. K ot 5 km :ä etäämpänä. Yhteensä opplata. 90 9... 94 00 % 69.6 30 702 / lo 22.7 0 450 / lo 7.7 3562 9 92... 98 543 70.2 3 65 22.5 0 209 7.3 40 403 92-93... 0 39 70.6 3923 22.2 0 355 7.2 43 597! 93 94... 04 899 70.4 33 262 22.3 0 865 7.3 49 026 94 95... 06 740 70.s 33 547 ; 22.2 0 546 7.0 50 833 95 96... 0863 70.9 33 873 ; 22.2 0 607 6.9 52 643 96 97... 58 7.0 34942 22.2 0 692 6.8 57 25 97 98... 6 044 7.6 35 727 22.0 0 305 6.4 362 076 98 99... U I 9 7.3 34747 22.3 9 986 6.4 55 852 Ylläolevat luvut osottavat kehtyksen käyneen shen suuntaan, että oppladen koulum atka yleensä on lyhentynyt. K ulunut lukuvuos tekee kutenkn tässäkn suhteessa penen pokkeuksen. Mstä yhteskuntaluoksta opplaat ovat lähtösn näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

6 Kansakouluopplata. joden vanhemmat olvat: Lukuvuos. Vrkamehä, suurtlallsa ja suurlkkeen harjottaja. Pkkutlallsa ja pkpulkkeen harjottaja. Torppareja, työväkeä y. m. opplata. / lo 3.0 53 588»/ lo l lo 90 9... 4 066 39.6 77 508 57.4 3562 9 92... 4 025 2.9 55 833 39.8 80 545 57.3 40 403 92 93... 3 929 2.8 57 203 39.8 82 465 57.4 43 597 93 94... 4 286 2.» 58 78 39.4 85 959 57.7 49 026 94 95... 459 2.7 59 663 39.0 87 0 57.7 50 833 95 96... 4 353 2.9 6 47 40.2 86 873 56.9 52 643 96 97... 4 324 2.7 63 747 40.6 8944 56.7 57 25 97 98... 4 439 2.7 66 630 4. 9 007 56.2 62 076 98 99... 4 408 2.8 68 48 43.9 82 963 53.3 55 852 Oppladen valtava enemmstö on ss ana ollut ens sjassa torpparen ja maataloustyöväen lapsa. Sen jälkeen seuraavat varsn huom attavana ryhm änä pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapset, kun taas vrkamesten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen lapset ovat muodostaneet van non 3 % oppladen kokonasm äärästä. M tä ertysest vme lukuvuoteen tulee, näkyy yhdstelm ästä, e ttä to rp paren ja työväen keskuudesta lähteneden oppladen luku vähen 8 044-,llä el tosn sanoen lask m lte sam aan m äärään kun se ol kuus v u o tta akasem mn, lukuvuonna 92 93. Opplaat, joden vanhem m at olvat pkkutlallsa ja pkkulkkeen harjottaja, lsääntyvät sensjaan 4 #52:llä. Laskemalla paljonko opplata tul opettajaa koht kussakn läänssä sekä m ääräämällä vuoden 99 väestötlaston avulla, mssä läänssä kansakoulussa käynt kuluneena lukuvuonna ol ylesntä, saadaan seuraava tulos: O p p la ta op ettajaa k o h t. O p p la ta 000 a su k a s ta k o h t. U udenm aan l ä ä n... 77.6 T urun-porn»...... 32.0 55.2 A hvenanm aan»...... 26.2 4 9.8 H äm een»...... 32.9 67.6 V purn»...... 32.0 60.4 M kkeln»...... 33.4 48.2 Kuopon»...... 33.7 55.3 V aasan»...... 34.2 50.3 Oulun»...... 3.2 35.3 K akssa m aala skunnssa 32.6 55.5

7 Suurn m äärä opplata opettajaa koht ol ss Vaasan läänn m aalaskoulussa ja sen jälkeen järjestyksessä Kuopon, Mkkeln, Hämeen, Uudenmaan, Turun-Porn, Vpurn, Oulun ja Ahvenamaan läänen kansakoulussa. Kakkn maaseudun yläkansakouluhn nähden ol opplasluvun keskm äärä opettajaa koht vajaa 33 el tuntuvast alle sen määrän, jonka asetus sall yhden opettajan osalle. Suurn ol oppladen luku 000 asukasta koht ja ss ylesntä kansakcm- lunkäynt Uudenmaan läänn maalaskunnssa. Toselle sjalle tulevat H ä meen läänn, kolmannelle Vpurn läänn, neljännelle Kuopon, vdennelle Turun-Porn läänn ja kuudennelle Vaasan läänn m aalaskunnat. Penn ol oppladen luku kutakn 000 asukasta koht Oulun läänn maalaskoulussa ja sen jälkeen Mkkeln läänn ja Ahvenanm aan läänn kansakoulussa. Se verrattan vähänen m äärä opplata (non -56) 000 asukasta koht, joka käv maaseudun kansakoulussa kuluneena lukuvuonna, osottaa varsn selväst, kunka tarpeellnen oppvelvollsuus maallemme on, sllä väestötlaston m ukaan on m aaseudulla yläkansakouluässä oleva, 9 3 vu o tta tä y ttä netä lapsa non 9 kutakn 000 m aalasasukasta koht. Tedot maalaskuntan kansakoulujen menosta ja tulosta evät ole joka suhteessa täydellset ja vrheettöm ät, sllä tetojen keräämsessä k ä y te ty t kyselykaavakkeet sarekeotskkojen ylmalkasuuden vuoks evät ole edellyttäneet täyttäjltään kyllks tarkkuutta. Suurn prten antavat ne kutenkn tosolohn perustuvan kuvan m aalaskoulujen taloudesta. Menot, todellset ja arvodut, ylmalkasest ryhm tettynä jakaantuvat seuraavast: 9 8 9 5. 9 2 9 0 9 Ifmf. /o Smf. / 0 3hnf.»/ 0»/ 0 O pettajen palkka (todell. ja arvotu)... 2 02 700 5.7 7 447 600 49 6 600 000 49 5 62 500 46 Vuokra (todell. ja a rv o tu )... 4 600 800.3 2 885 000 9 2 493 300 8 2 045 200 7 Läm pö, valastus ja huonestojen k o rjau k set... 7 6 000 8.0 2 375 200 6 945 700 4 777 600 5 K alusto, opetusvälneet, stpendt, av u stu k set y. m... 4 57 500. 98 900 8 075 400 8 02400 9 j M uut m e n o t*)... 2 990 600 7.3 270 700 8 549 700 586 000 3 j Y hteensä m enoja 40 822 600 00. o 577 400 00 3 66400 00 2 045 400 00 O pettajen palkkaa osottavssa luvussa on o te ttu huom oon sekä rahae ttä luontasedut, lu k u u n o tta m a tta k u ten k aan asuntoa, läm pöä ja valoa, ') Esm. uutsrakennuksa. K ansanop. tlasto 98 99. 3

8 m u tta on varsnkn luontaspalkka usemmssa tapauksssa lm otettu lan peneks s. o. käypä hntoja e ole o te ttu huomoon. K oulurakennusten arvotu vuokra on nnkään lan pen, sllä rakennusten vuokra-arvo on avan ylesest lm otettu nden rauhanakasesta e todellsesta arvosta 5 %:n m ukaan laskettuna. K ahteen seuraavaan ryhm ään vedyt m enoerät v astaav at sen sjaan p a remmn todellsta suuruuttansa. Kokonasmenojen nousu non 70 % kolmen vuoden kuluessa on luonnollsest johtunut rahan arvon alenem sesta ja uusen koulujen perustam sesta. Menojen keskmäärä opplasta koht ol v. 08 non 252 m arkkaa, v. 05 non 99 markkaa, v. 92 non 95 m arkkaa ja v. 92 non 97 markkaa. Kansakoulujen tulot jak aan tu v at seuraavast: 9 8 9 5 9 2 9 0 9 Bknf. 0 / 0 / 0 tmf. o lo S%? / /o K unnlta ja preltä saatu... 8 05 200 49.9 6 220 700 50 5 667 500 5 4 994 900 50 V altolta saatu... 6 052 500 44.2 5 564 800 45 4 979 200 44 4 388 300 43 O ppladen koulum aksut... 98 600 0.5 77 000 45 00 24 00 M uut t u l o t... 956 500 5. 4 483 700 4 445 600 4 562 900 6 Y hteensä tuloja 36 32 800 00.o 2 446 200 00 237 400 00 0 070 200 00 Menojen suuremmuus tulohn verrattuna johtuu pääasallsest stä, että edellsn on laskettu myös arvotu vuokra. M tä tetohn koulukntestöjen arvosta tulee, on tossta koulusta lmote ttu nden rauhanakanen arvo joko sellasenaan ta van osaks stä m u u t tamalla, tossta taas kokonaan uuden arvonnn perusteella nden arvo kyseessäolevana akana s. o. jouluk. 3 p:nä 98. K oska ss tedot ovat lm otetu t avan er perusteden mukaan, ovat ne suurelta osalta mlte arvottom at, joten vertaluja nden perusteella e tässä kannata tehdä. Yhdenm ukasten tetojen saamseks tässä suhteessa, ols koulujen jo h to kunnlle ollut lähetettävä kertokrje tarkkone ohjeneen koulukntestöjen arvon laskemsesta. Jatkokurssesta, joden tom nta edellseen lukuvuoteen verrattuna osottaa suurta lam aannusta, annetaan num erotetoja seuraavassa yhdstelmässä:

9 Jatk o k u rsseja : Lään. 75-tm tsa. 00-tu n tsn. 50-tuntsa. Y hteensä. O pplata. 9 8 -!). U u d e n m a a n... 6 4 n 228 T u ru n ja P o r n... 4 5 4 23 58 A h v en a n m a a n... 2 H ä m e e n... 3 8 6 27 643 V p u r n... 8 4 0 32 798 M k k e ln... 3 4 8 69 K u o p o n... 4 7 8 29 7 V a a sa n... 7 4 9 30 67 O u lu n... 2 2 5 33 Y h te e n sä 57 79 40 76 4 2 6 97 8... 47 55 75 377 9 649 96 7... 63 9 3 75 8 2 95 6... 7 24 7 48 3 2 II. A lakansakoulut. Koska krkollset kertokoulut huonost palkattune ja tomeensa puutteellsest valmstunelle opettajattarneen ovat akojen kuluessa osottautuneet k y kenemättömks antam aan yläkansakoulun työlle rttäv ää pohjaa, on varsnkn kansakoulupressä maaseudun alkukoulukysymyksen odottaessa ratkasua yläkansakoulujen pohjakouluks puollettu kunnallsa alakansakouluja, joden hyväks alkukoulukysym ys sttem m n oppvelvollsuuslassa ratkastunkn. H uolm atta stä propagandasta, jota kunnallsten alakansakoulujen perustamseks 0 vuoskausa harjotettu, osottaa nden lsäys ana vme akohn ast hyvn hdasta kehtystä. Syynä täh än lmöön on nähtäväst ollut rttävän aneellsen tuen ja päteven opettajavoman puute. V. 03 myönnettn mantulle vapaaehtosest perustetulle koululle ernäsn ehdon ens kerran valtoapua sekä asetettn ne samalla kouluhalltuksen ja prtarkastajen valvonnan alasks. H et seuraavana lukuvuonna valtoapu kutenkn lak k a u tettn venäläsen sortolalltuksen vakutuksesta. Vasta vuodesta 97 vapaam man ajan kottaessa ovat ne jälleen nauttneet valtoapua ja sen jälkeen alkaa nden lukukn huom attavam m n lsääntyä. Tlastollsa tetoja kerättn kunnallssta alakansakoulusta ens kerran lukuvuodelta 97 9IS. Tetoja saapu 238 koulusta, josta suomenkelsä

20 ol 68, ruotsnkelsä 68 ja suomen-ruotsnkelsä 2. K ntetä ol koulusta 20 ja kertävä 37 (8 suomen- ja 9 ruotsnkelstä). Oppladen luku ol 7 63, josta poka ol 3 80 ja ty ttö jä 3 362. Anestoa kyllä jonkun verran käyteltn, m u tta tuloksa e julkastu. Vasta lukuvuodelta 98 99 tom tettn aneston ykstyskohtanen käyttely, jossa eräät tedot opplasta kutenkn havattn joko puutteellsks ta vrheellsks.»senvuoks opplastlastoa alakansakoulusta e votu ajatellakaan julkasta nn ykstyskohtasena kun yläkansakoulusta, vaan ssällytettn tedot koulusta, opettajsta ja opplasta samaan taulukaavakkeeseen, jonka mukasest Kouluhalltus stte vme vuoden lopulla Valtoneuvostolle tekem ässään estyksessä ehdott tlaston julkastavaks. Tedot kertävstä a la kansakoulusta katsottn jo panoteknllsstä systä, sopvammaks julkasta er taulultteessä. Päätöksellään jouluk. 5 pdtä 920 Valtoneuvosto hyväksy- kn Kouluhalltuksen ehdotuksen tlaston panattam sesta sekä vahvst taulukaavakkeet anom uksen m ukaan välakasest käytettävks. K e rä tty anesto osottaa, e ttä kuluneena lukuvuonna ol 476 alakansakoulua tomnnassa, josta kntetä ol 49 ja kertävä 57. Suomenkelsä ol koulusta 57, ruotsnkelsä 308 ja kakskelsä. Ruotsnkelsä alakansakouluja, joden perustamsesta on huolehtnut»svenska folkskolans väuner»-nmnen yhdstys, ol ss mlte kaks kertaa enemmän kun suomenkelsä. U udenmaan läänssä ol alakansakoulujen luku suurn el 99 ja sen jälkeen Vaasan läänssä, jossa ntä ol 30 Kuopon samon kun Oulun läänssä ol kunnallsa alakansakouluja van 2. Suurn osa koulusta sjats joko vuokra- ta y läkansakoulun huonestossa. Opettajen luku ol 523, josta mehä ol van 5. O pettajsta ol 40 käynyt yksvuotsen kertokoulusem naarn, 72 ol saanut laajem m an kun yksvuotsen opettajavalm stuksen, kun taas / /:llä e ollut todstusta edes kerto- koulusem naarsta. Oppladen luku ol 5 552, josta poka ol 8 033 ja ty ttö jä 7 59. Opetuskelenä ol suom 7 47l:\Va, ja ruots 8 0#I:llä. Opplata tul ss kutakn suom enkelstä koulua koht non 20 enemmän kun kutakn ruotsnkelstä koulua koht. Koulum atkan ptuuden m ukaan jakaantuvat opplaat sten, että 87,4 %:lla opplasta ol m atkaa kouluun vajaa 3 knr.ä,,6 %.lla 3 5 knr.ä ja van,0 %:llä yl 5 km:ä. Alle.9-vuotata ol opplasta 56,6 %,.9-alle /2-vuotata 37,7 % sekä 72-vuotata ta vanhempa 5,7 %. Torpparen ja maataloustyö- väen lapsa ol opplasta 64,0 %, pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapsa 3, % ja vrkam esten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen lapsa 4,9 %.

2 Koulukurssn suorttaneden luku ol 6 645 el 85,8 % tosen vuososaston opplasluvusta kevätlukukauden alussa. Kansanopstot, Kuluneena lukuvuonna ol tomnnassa kakkaan 4 kansanopstoa el 2 enemmän kun edellsenä lukuvuonna. Uusa ol nstä kutenkn van yks, nn. Nokan evankelnen kansanopsto, joka perustettn Prkkalaan 98. Malmlla sjatseva Svenska, folkakademn, joka kahtena edellsenä lukuvuonna ol sotlasm ajotuksen vuoks estetty huonestoansa käy ttäm ästä, saatto n y t jä l leen jatk aa tom ntaansa. Suomenkelsä ol kansanopstosta 29 ja ru o tsn kelsä 3. Opettajen luku ol 259 el 4 suurem p kun edellsenä lukuvuonna. Mespuolsa ol opettajsta 38 ja naspuolsa 2. Oppladen luku sukupuolen mukaan ryhm tettynä lukuvuodesta 909 90 lähten erkseen suonen- ja ruotsnkelsssä kansanopstossa näkyy seuraav ast yhdstelmästä: Lukuvuos. Mespuolsa..Suomenkelsssä, Naspuolsa. Ruotsnkn! sssä. Y hteensä. Mespuolsa. Naspuolsa Y hteensä. K akkaan opplata. 909 90.. 477 / /o 39.5 73 /o 60.0 2 0 8 73 /o 4.8 24 / / 0 58.2 44 6 2 2 9 0 9.. 52 40.8 756 59.2 277 79 46 209 53.9 388 6 6 5 9 92... 472 38.9 74 6. 23 99 48.7 20 5.3 409 6 2 2 92 93.. 480 40.4 707 59.6 87 56 46.0 83 54.0 339 526 9 3-9 4.... 506 39.6 77 60.4 2 7 7 93 48.9 224 5. 47 6 9 4 94 95... 497 42.4 676 57.6 7 3 20 52.6 8 47.4 382 555 95 96.... 56 39.: 866 60.7 4 2 7 7 47.2 9 52.8 362 789 96 97.... 549 36.2 967 63.8 5 6 25 4.8 74 58.2 299 8 5 97 98.... ; 588 39.5 90 60.5 4 8 9 44 40.7 20 59.3 354 843 9 8-9 9....! 429 29.0 0 4 9.7.0 4 7 8 48 4.3 20 58.7 358 8 3 6 Oppladen kokonasluku ol ss 836. Suomenkelsssä kansanopstossa ol opplata 478 ja ruotsnkelsssä 358. Edellseen lukuvuoteen verrattuna ol opplasluku vähentynyt 7:llä. Mtä erkseen oppladen sukupuoleen tulee, näkyy yhdstelm ästä, että naspuolsa opplata on ana ollut paljon enemmän kun mespuolsa. Erotus

22 tässä suhteessa e kutenkaan ruotsnkelsssä kansanopstossa ole ollut läheskään nn suur kun suomenkelsssä. Varsnkn kuluneena lukuvuonna lask mesoppladen luku suomenkelsssä kansanopstossa sekä entseen lukuunsa että naspuolsten lukuun verrattuna avan huolestuttavassa määrässä, sllä mespuolsa ol opplasta enää van 429 el 29,0 %, m utta naspuolsa 049 el 7,0 % s. o. enemmän kun koskaan akasemmn. Ruotsnkelsssä kansanopstossa sen sjaan osottaa mesoppladen luku kahteen edellseen lukuvuoteen nähden pentä lsäystä, kun taas nasoppladen luku on pysynyt jokseenkn ennallaan. Mespuolsa ol opplasta 48 el 4,3 % ja naspuolsa 20 el 58,7 %. Menojen kokonasmäärä ol / 870 540 m arkkaa ja lm otettu valtoapu 070 542 markkaa. Alku» ja kertokoulusem naart. Kuluneena lukuvuonna tomnnassa olleden alku- ja kertokoulusem- naaren luku ol 0. Nstä ol 4 suomen- ja 2 ruotsnkelstä. Ykstysä olvat nstä kakk m uut, pats Sustaman kaksvuotnen allcukoulusemnaar, joka perustettn kouluhalltuksen estyksestä toukok. 25 p:nä 08 valmstamaan pätevä opettajattara Karjalan alakansakouluhn. Syksyllä 9IX alott se ensmäsen lukuvuotensa Sustamon krkonkylässä, entsen venälästyttämslatoksen komeassa rakennuksessa. Samana syksynä laajennettn myös Helsngn ja Vaasan ruotsnkelset alkukoulusem naart kaksvuotsks. Kuluneena lukuvuonna ol nssä, kuten Sustamonkn alkukoulusemnaarssa, tomnnassa van J :n luokka. Vasa muskolsemnarum, josta tlastollsa tetoja nässä julkasussa e ennen ole annettu, perustettn v. 95, ja nautt se valtoapua ens kerran lukuvuonna 97 98. Vuoden 929 alusta o tt valto sen kokonaan huostaansa,. Vanhosta kertokoulusem naaresta olvat Sortavalan ja Helsngn suom enkelnen lopettaneet tomntansa, joten jälellä ol enää Hämeenlnnan, Kotkan ja K uortaneen kertokoulusem naart. Opplata ol ylläm antussa semnaaressa 46, josta van / ol mespuolnen. Syystä että Sustamon, Vaasan ja Helsngn alkusemnaart olvat velä järjestelyn alasa, ja koska Hämeenlnnan ykstysen kertokoulusemnaarn opplaat okeutettn srtymään v. 99 m anttuun kaupunkn perustetun valton alkukoulusemnaarn klle luokalle, ol päästötodstuksen saaneden luku (K otkan ja K uortaneen -vuotssta semnaaresta) van 82.

23 Menojen kokonasmäärä ol 82 975 markkaa. 08 8.32 markkaa ja lm otettu valtoapu Seuraa vassa luku vuoskatsauksessa julkastaan tlastotedot valton alkukoulusem naaresta y h tä ykstyskohtasna kun yläkansakoulusem naaresta. Julkasun m yöhästym nen on johtunut, pats käytellyn aneston entstään suuremmasta laajuudesta, pääasallsest stä, että työ vaknasen aktuarn ollessa saraana ol ptemmän akaa lman johtoa, kunnes allekrjottanut vme lokakuussa m äärättn aktuarnvrkaa tostaseks hotam aan. Helsngssä, Kouluhalltuksen Tlastokonttorssa, maalskuussa 92. Laur Lehmus. V. t.

TAULUJA. TABLEAUX.

2 98-99. 3 Taulu I. «S em D aarkaupunk. L eu d u sém nare. Kansakoulunopettaja-semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le Perustettu vuonna.! Année de fondaton 3 * 5 6 7 8 9 0 l V aknasa. Ordnares. M ehä. Hommes. S e m n a f t r n o p e t t a j a, - Professeurs des sémnares. N asa. : Femmes. \ V rkaa to m ttav a. H om m es. E x tra o rd nares. M ehä. J N asa. F em m es. Y h teen sä. Total. \ M el». : H om m es. j - N asa. Femmes. I H arjotuskoulu n o p e tta ja. Professeurs des écoles-annexes. Hommes. M ehä. Femmes. N asa. T y ö n - H atresvauxm a - H om mes. M ehä. p:nä 99. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 99. jo h ta ja de tra nuels. Femmes. Nasa. Hommes. M ehä. Nombre de professeurs et d élèves. O p p l a t a e r l u o k l l a. Nombre d élèves de chaque classe. I. l. n. IV. Nasa. Femmes. Mehä. Hommes. Femmes. Nasa. Mehä. Hommes. Femmes. N asa. Hommes. Mehä. Nasa. Femmes. Mehä. Hommes. 22 Y hteensä. Total. Femmes. Nasa. Total. K akkaan. O pplasta ol: Internes. Ssä-opplata. Ulko-opplata.! Externes. a) Suom enkelset. Jy v ä sk y lä... 863 0 4 3 2 3 6 2 5 2 S ortavala)... 880 3 R a u m a... 896 7 7 2 3 à R aahe... 896 4 4 4 5 4 5 H e n o la... 899 4 4 2 5 6 4 G K a jaan... 900 7 8 2 7 Y h teen sä Total - 32 3 5 5 37 8 7 5 7 Fnnos 8 25 8 28 34 5 3 40 0 44 245 90 55 _ 20 _ 3 _ 6, : 22 7 7 _ 7 3 6 50 23 39 28 28 28 4 47 28 29! 40 44 44 44 5 ' 7 4 I 30 72-72 - 72 6 49 88 48 06 64 03 83 9 244 46 660 90 570 7 b) R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r... 87 4 3 4 4 4 9 U u s k a a rle b y... ( 873! 5-6 2 2 0 Y hteensä - Total I! 8 4 2 0 ft 2 5 2 K a k k a a n - [ 40 7 7 6 47 23 9 20 9 Suédos. 4 2 0 23 59 59 30 29 8 3-3 - 8 : - 45 45 30 5 9 3 4 3 2 8 0 23 45 59 04 60 44 0 j 62 02 6 8 72 3 94 42 289 475 764 50 64 j) Sem naar e tom nut, sllä sotaväkeä asu rakennuksssa.

4 9 8-99. 5 Taulu II. Kansakoulunopettaja-semnaart helmkuun sekä hedän vanhem- Sémna/res d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 99.! 2 3 4 5 3 7 Sem naarkaupunk. Leu d u sémnare. O ppladen luku joden ädnk el ol: Langue maternelle des élèves. Suom. Fnnos. R uots. Suédos.! Î Muu! kel. A u tre langue. I O ppladen luku, joden kotpakka ol: Nombre d'élèves dom clés: E nntään 00 km sem naarsta. à 00 km au p lu s du sém nare. Y l 00 km sem naarsta. à plu s de 00 km du sém nare. Vrkam ehä ja vapaden amm att. harjott. Foncton publque, professon, lbérale. a) Suom enkelset. Jy v ä s k y lä... 245 39 206 2! I 2 S o r ta v a la... ; 3 R a u m a... 7 37 34 4 R aahe... 28! 3 97 u 5 H e n o la... 44 I 32 2 3 6 K a ja a n... 72 4 58 3-7 ' Y hteensä Total 660 53 507 48 p:nâ 99. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents. 8 9 0 l 2 3 4 Suurlkkeen harjottaja. Négoce. Fnnos. Oppladen luku joden vanhemmat olvat: Pkkulkkeen harjottaja sekä p alvelu s m ehä. P ett QOmmerce, comms. Poston socale 'des parents. T yöväkeä (pats 3 sar.). Suu rtlallsa. Travalleurs Grands proprétares (exc. col. 3). ruraux..pkkutlallsa. Petts proprétares ruraux. Torppareta ja m aanvljelystyöväkeä. Petts ferm ers, travalleurs ru rau x. O pplata Y hteensä Total des élèves. 49 0 90. 75 245 2 5 4 28 : 7 3 4 9 52 5 28 4 37 20 65 9 44 5-7 7-44 72 0 49 60 279 24 660 7 b) R uotsnkelset. T am m saar... 8 59 25 34 4 9 U u s k a a rle b y... - 45-20 25 7 0 Y hteensä Total K akkaan 660 04! o 45 59 2 98 566 69 Suédos. 5 2 7! 7 3 4 68 3 4 7 67 28 39 39 2 3 292 3 3 27 59 45 04 764 & 9 0

6, 98 99. 7 Taulu III. Kansakoulunopettaja-semnaart m uutokset ja Sémnares d'nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 98 2 3 4 5 0 7 «9 : j Sem naarkaupunk. L eu d u sém nare. Pääsytutk ntoon kutsu tu sta Canddats a d m s a u x épreuves de V exam en d'entrée qu ont été reçus. \ hyväksytty. refusés. hyljätty. K ansakoulusta. venant d écoles com m unales. Opplata otettu: Nombre d élèves nouveaux nscrts I luokkaan. en l:e année: V alm stuskursseste ja -koulusta. venant des cours ou des écoles prép a ra tores. venant d'établssements d n stru c ton secondare. Oppkoulusta. A u tres. M uualta. II IV. luokkaan. j dans les années 2:e 4:e. Total. ) Sucmenk elset.! Jy v äsk y lä... 50 37 35 5 0 59 09! 2 ; S o rta v a la... - 3! R a u m a... 2 2 6 4 6 27! 4; R aahe... 2 2 8 3 34 55 H e n o la... 5 47 4 33 9 5 0 57 I! q\ K ajaan... ; 0 2! ï Y hteensä Total 50 45 3 8 9 9 269 ' lukuvuonna 98 99. oppladen srto. Opplasluvun 99). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. ' Adms d l'essa. koeopplata. Fnnos. 2 3 4 Opplata eronnut. Nombre d'élèves sorts. oppmäärää päättämättä. Avant la fn des cours. M orts. K uolleet. A utres. Muut. Après compléton des cours. Täydellsen oppm äärän suortettuaan. Summa. Total. S Augmentaton (-\-) ou dm nuton ( ) du nombre d'élèves. Opplasluvun lsäys (-J-) ta vähennys ( ). Sans exam en. 6 7 8 Oppladen srto. Passage à la classe suvante. Ilman ehtoja seuraavalle luokalle srretyt. Après avor p assé l exam en. Ehdot suortettuaan seuraavalle luokalle srretyt. 6 u 70 87 + 22 63 9 0 2 33 6 40 4 _ 3 4 2 39 45 + 0 86 2 4 2 39 42 4~ 5 00 2 5-30 32 35 7 6 3 26 99 239 4-30 424 6 0 7 Restés à la même classe. Luokalle jääneet. Y hteensä. ) Ru otsnkùîlset. 8, T am m saar... 4 3 2 2 4 ; 9' U u s k a a rle b y... 4 4 2 6 0 Y hteensä Total 28-3 26 2 2 30 K ak k aan 78 48 89 8 2 2 299 j Suédos. j 4 22 26 2 3 8 3 + 3 33-9 5 33 39 9 64 0 2 3 3 232 278 4 2 488 7