SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK 60 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KAN SAN OPETUSTILASTO 0 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA X STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN 0 FOLKSKOLVÄSENDET LÄSÅRET APERÇU STATISTIQUE DE L'ENSEIGNEMENT PRIM AIRE EN FINLANDE, PENDAN T L'ANN ÉE SCOLAIRE HELSINKI HELSINGFORS V A L T IO N E U V O S T O N K I R JA P A I N O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I

2 Alkusanat. L u ku v u od en I!)g!> kan san o p etu stla sto on la a d ttu y leen sä namun suunntelm an m u kaan kun ed ellsen lukuvuoden. H u om attavm m sta m u utokssta m an ttakoon seu raavaa. K au p u n ken kan sakou lu ssa o tettn lukuvuonna k äy tän töön uudet tla sto,a a v a k k e et, jo t a am en tsestään laajen n ettu ja jo n k n verran m uutettu. K u n lu o k k a ja o p e tta ja k o skev a t ted o t on tä tä ennen estetty an oastaan, y h d essä taulu ltteess ä (lu ku vu oden tla stossa taululttee ss ä V l ), o v at näm ä ted o t n y t kah d essa lau lu ltteessä ( V I I I ja I X ). T on en n ästä taulu lttestä ( V I I I ) on yleslu on ton en vastaten taulu ltettä X I I I, jo k a esttää y lesä te to ja m aalaskunten kan sakou lu sta, tonen (tauvulte I X ) k ä s ttä ä ta a s o p e tta js to a k o s k ev a t y k s ty skoh ta set ted o t. V m eksm an tu ssa tau lultteessä, o p e tta je n ryhm ty s on tosen la n en kun akasem m n. O p ettajat on nyt ja ettu vakn asn, ko etteek s valttu hn, vuossjasn (n ä m ä ta a s v v kakelp ostn j a v rkakelp osu u tta valla olevn ) ja tu n top ettajn, m k ä v a s ta a m aalaskan sakou lu jen o p e tta jn nttäen lu ku v u od esta lähten k ä y tetty ä ja k o a. A kasem m n kau pu n ken k a n sakou lu jen op ettajat, ja e ttn v arsn asn lu o k k a o p e tta jn j a m uhn (laulun, vom stelun, kästöd en y. m.) o p e t ta jn sek ä ensn mantut, ed elleen v rk a k elp o stn (semduaarn, käynesn ja m uhn) ja v rk a k elp o su u tta v alla olevn. J a tk o lu o k s ta on k erä tty y k s ty skoh tasem p a, te to ja lu n akasem m n, j a n e on ju lk a stu ta u lu lttessä v arsn asten kau salo u lu lu o k le n yhteydessä. T ä tä edellsessä, ju lkasu ssa, ollesta tau lu lttestä on nyt jä te tty pos y ksty skoh tasa teto ja maalask u n ten y lä k a n sakou lu jen o p e tta js ta (ed ell. ju l kasu ssa taululte X I I I ), m a a la sk a n sa k o u lu jen ta lou tta (ta u lu ltteet X X I X X V ) s e k ä vahnsteven k o u lu jen talou tta (taululte X X V I) esttä v ä t taulultteet. Y k sty skoh ta set ted o t m aalasku n ten y lä k a n sakou lu jen o p e tta js ta on n m ttän ju lk a stu jo k a toselta lu ku vu odelta sekä naalaskunt n kan sakou lu jen ja v alm staven kou lu jen talou tta kosnev at ted o t jo k a kolm an n elta kalen terv u o d elta. Förord. S ta tstk e n över folku n d erv sn n g en lä säret h ar u p p g jo rts enl.gt h u v u d s a ls a m m a pan som f ö r d et fö r e g ä e n d e läsäret. fö rän d rn g a rn a m ä fö lja n d e nätnnas. A v d e v k tg a ste I stä d ern a s fo lk s k o lo r tog s lä säret bruk ny a statstsa forn m lr, som ro v d ly ftg a r e än d e gamla oeh n ä g o t fö r ä n d ra d e. M adan n p p g f ter b eträ ffa n d e, kla sser oeh lä rare td g a re m ed d ela ts en d ast en ta b ellb la g a ( statstt,en f ö r läsäret? ta b ellb la g a V I I I ), n g ä dessa, u p p g fter nu tvel ta b ettb la g o r ( V I I I oeh, I X ). Den eno. av dessa ta b ellb la g o r ( V I I I ) ä r av allm än t n n eh äll oeh m otsvarar ta b ellb la g a X I I I, som n n e h a ller allm än n a u p p g fte r o n lan dskom m u n ern as fo lk s k o lo r, den an d ra ( ta b e llb la g a I X ) o m fa tta r ä te r sp e c fc e r a d e u p p g fte r om lä rark ä ren. I sst unndu t a b e llb la g a ä r lä rarn a s g ru p p ern g en a n nan än td g a re. L ä ra rn a ha nu n d ela ts oreln are, p ä prov an ställd a, ä r sv k a r er (d essa ä ter kom pe len ta oeh olr: k o n p eten ta ) sam t tm lä rare, vlket m otsv arar den f ö r lä rarn a lan d skom m u n ern as f o l k sk o lo r sed än lä säret tllä m p a d e ndelnn gen. T d g are ndelades lärarn a städ ern as fo lk sk o lo r eg en tlg a k la sslä rare oeh övrga lä rare ( säng, g y n m astk, h a n d a rbete tn. m.) sam t d e fö r s t nämnda, dessu tom l.om petente ( m ed betyg frä n sem narum oeh öv rg a ) samt, eke kom petentt. B e t r ä ffa n d e f o rtsattn n g sklassern a ha m era d eta lje ra d e u ppgfter än f ö r r n sam lats, oeh ha, de p u b lce ra ts ta b ellb la g o rn a sa m b a n d m,ed u p p g f tern a om de eg en tlg a folkskolld assern a. Ur ta b ellb la g o rn a sen aste p u blkaton. ha nu b ortläm n ats d e ta lju p p g f tern a om lärarn a la n d s kom m u n ern as fo lk s k o lo r (ta b ellb la g a. X I I I s e n aste p u b lk a to n ), d e ta b ellb la g o r som bely sa lan d s fo lk sk o lo rn a s ek o n o m (ta b e llb la g o r X X I X X V ) oeh d e fö r b e r e d a n d e sk o lo rn a s ek on om (ta b e llb la g a X X V I). S p e c fc e r a d e u p p g fte r om lärarn a lan dskom m u n ern as h ö g re fo lk s k o lo r ha näm lgen p u b lleera ts f ö r v artan n at lä sär sa m t u ppgfter om, an dsf'olkskolorn as oeh, de fö r b e r e d a n d e sk olorn as ekon om fö r vart redje kalen derär.

3 IV A van uusa o v at tä ssä ju lk a su ssa ta u lu ltteet X X (V er a sk e ls et kan sakou lu t j a v a lm stav at k ou lu t) j a X X I I (T y ö v ä en o p sto t). T a u lu ltteet on la a d ttu v. t. a p u la sa k tu a r Edwn K a n erv an jo h d o lla, jo k a m yös on la a tnut ju lkasu u n ssältyvän tekstestyksen. H elsn gssä, T lastollsessa p äätom stossa, jo u lu kuussa. l alt nya äro denna publkaton tabellblagorna X X (F olkskolor ooh förbered an d e skolor m ed främ mande undervsnngsspräk) ooh X X II (A rbetarn ' l u ). T a b e llb la g o rn a h a sa/m m anställts u n d er ledn n g av t. f. b tr ä d a n d e a k tu a ren Edw n Kanerva, som även u ta rb eta t d en p u b lk a to n e n n g äen d e tex tred o g ö relsen. H elsn g fo rs, ä S ta ts ts a cen tra lb y rän, d ecem b er. M artt Kovero. J. T. Hanho. E d w n K a n erv a.

4 Ssällysluettelo: Tekst.. Kansakoulunopettaj asemnaart. Svu. A. Yläkansakoulunopettajasem naart... B. A lak an sak oulu n opettajasem m aart... Innehållsförtecknng: Text.. Folkskollärar och lärarnnesem narer. Sd. A. Högre folkskollärar oel lärarnnesem narer B. Sm äskollärarsem narer.... Kaupunken kansakoulut. A. Luokken luku... B. O p p la a t... C. O pettajsto... D. Apukoulut.... E. K asvatuslatosten yhteydessä tom vat koulut F. Kansakoulujen talous.... Städernas folkskolor. A. A n tal klasser... B. E leverna... C. Lärarpersonalen... I). H jälpskolor... E. Skolor vd uppfostrngsanstalter... F. Folkskolornas ekonom.... M aalaskunten kansakoulut. Yleskatsaus.... Landskommunernas folkskolor. Ö verskt.... M aalaskunten alakansakoulut. A. K oulujen luku... B. Opplaat... C. O pettajsto.... Landskommunernas lägre folkskolor. A. A n tal skolor... B. E leverna Lärarpersonalen..... M aalaskunten yläkansakoulut. A. K oulujen luku... B. O pplaat... 0 (,'. O pettajsto.... M aalaskansakoulujen jatkoopetus.... Valmstavat koulut.... Veraskelset kansakoulut ja valm stavat koulut. Kansanopstot Työväenopstot.... Landskommunernas högre folkskolor. A. A n tal skolor... B. E leverna Lärarpersonalen..... Fortsättnngsundervsnngen vd landskommunernas folkskolor.... Förberedande skolor.... Folkskolor och förberedande skolor med främ mande mdervsnngsspräk.... Folkhögskolor A rbetarnsttut... Tauluja. Sem naart. I. Opettajen ja oppladen luku... II. Oppladen ädnkel, kotpakka ja sosalnen lu o k tu s... l. Opplasluvun m uutokset ja oppladen srto lu okalta toselle... IV. Semnaaren talous... Tabeller. Semnarer. I. Lärare och e le v e r... II. Elevernas modersm ål, hem ort, stånd.. III. Förändrngar elevantalet och ('levernas förflyttn ng... IV. Läroverkens ekonom......

5 VI S v u. V. Rahastot, krjastot y. m... 0 VI. Kuunteljaopplaat... V II. I lar jotuskoulut... Kaupunken kansakoulut. V l. Ylesä tetoja koulusta... IX. Opettajsto... 0 X. Opplaat... X I. Apukoulut ja kasvatuslatosten yhteydessä tomvat koulut... X I I. Koulujen talous... Maalaskunten kansakoulut. X I II. Ylesä tetoja kunnttan... 0 X IV. Knteät alakansakoulut... 0 XV. Kertävät alakansakoulut... 0 X V I. Supstettujen kansakoulujen alakoulut X V II. Yläkansakoulut... X V III. Jatkoopetus X IX. V alm stavat koulut... 0 X X. V eraskelset kansakoulut ja valm stavat k o a l a t... 0 X X L K ansanopstot... X X II. Työväenopstot... S d. V. Skolfonder. bblotek m. m... 0 VI. llosptanter... VH. Övnngsskolor... Städernas folkskolor. V l. Allmänna uppgfter om s kolona... IX. Lrarpersonalen... 0 X. Eleverna... X I. I Ijälpskolor och skolor vd uppfostrngsanstalter... XIT. Skolonas ekonom... Landskommunernas folkskolor. X III. Allmänna uppgfter kommunvs X IV. Fasta lägre folkskolor... 0 X V. Ambulatorska lägre fo lk sk o lo r... 0 X V I. Lägre skolor vd folkskolor mod förkortad lärokurs... X V II. ITögre folkskolor... X V III. Fortsättnngsundervsnngen... X I X. Förberednnde skolor... 0 X X. Folkskolor och jörberedande skolor med jräm m atde undervsngssprak... 0 X X L Folkhögskolor... X X II. Arbetarnsttut... Table des matères: Texte, pages. Tableaux. Sémnares d'nsttuteurs et nsttutrces prmares. P ag e. I. Maîtres et élèves... II. Langue maternelle et domcle des élèves III. Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante... IV. Économe des sémnares... Y. Fonds scolares et bblothèques etc... 0 VI. Canddatsstagares... VIL Écolesannexes des sémnares... Écoles prmares des vlles. V Il. Données générales des écoles... IX. Personnel ensegnant... 0 X. Élèves... X L Écoles auxlares et écoles des masons P a g e. de correcton... X II. Économe des écoles... Écoles prmares des communes rurales. X I II. Données générales par communes X IV. Écoles prmares élémentares fxes.. 0 XY. Écoles prmares élémentares ambulatores... 0 X V I. Écoles élémentares des écoles prmares à cours réduts... X V II. Écoles prmares supéreures... X Y III. Les cours complémentares... X I X. Ecoles préparatores... 0 X X. Écoles prm ares et écoles préparatores avec une langue d'ensegnement étrangère 0 X X L Ecoles supéreures populares... X X II. Insttuts ouvrers...

6 VII Okasuja taululttesn. Rättelser tll tabellblagorna. Correctons. Sv. IG. rv., sar. on lue. Sd., rad., kol. står. lä s. > >»»»»».» >»»» >». >»»»»»» 0.»»»»»»» 0.»»»»»»».» > > > ».»»»»» 0» 0.»»»» 0 > 0. > > >» > 0 >. *>» > > >» 0 >.»» > o»» 0 > 0.»»»»»» 0 > 0. > > > > > > >.» > > >» > >. >»»» >».»»»»»». *>»»» >»». > > > > >»».» > >» >» 0 >.»»>»»»» 0». >»»» > 0 >.»»»»»» 0».

7 . Kansakoulunopettajasemnaart. A. Y läk an sako ulm o p ettajasem n au rt. Yläkansakoulunopettajasemmaareja ol lukuvuonna., kuten edellsenäkn lukuvuotena, yhteensä, josta C suomen ja ruotsnkelstä. Suomenkelsstä semnaaresta kaks, Kalman ja K ajaann, tom anoastaan mesopplata ja samon kaks, Kaalen ja Henolan, anoastaan nasopplata varten. Jyväskylän ja Sortavalan semnar.,ressa ol sekä mes että nasopplata. Ruotsnkelsstä semnaaresta Tammsaaren opplaat olvat yksnomaan nasa. Uudenkaarlepyyn mehä. Seuraava taulukko esttää yläkansakoulunopettajasemnaaren opplasmäärän opetuskelen ja sukupuolen mukaan lukuvuonna sekä lukuvuosna 0. ja 0. A.. Folkskollärar och lärarnnesemnarer. H ö gre fo lk sk o llärar och lärarn n esem n arer. ünder läsåret utgjorde antalet högre folkskollärar och lärarnnesemnarer lksom även under föregående läsår nalles, av vlka voro fnsk och svenskspråkga. Av de fnskspräkga semnarerna voro två, de Rauno ooh K ajana, avsedda endast för manlga, elever och lkaså två, de 'Brahest.ad och Henola, endast för kvnnlga elever. Semnarerna Jyväskylä och Sordavala hade såväl m anlga sam kvnnlga elever. Av de svenskspråkga semnarerna var det Ekenäs avsett endast för kvnnlga och det Nykarleby blott för manlga elever. Följande tabell utvsar antalet elever de högre folkskollärar och lärarnnesemnarerna, fördelade efter undervsnngsspråk och kön under läsåret samt under läsåren 0 och. Élèves d après la langue d ensegne S ém n ares d n sttu teu rs et d n sttu trces p rm ares supéreurs. ment et d après le sexe. Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Koko hku. H ela antalet. Nombre total. Y hteensä. Sum m a. Suom enkel. sem naaressa. I fnskspråkga sem narer. D ans les sém nares fnnos. M ehä. M anlga. Hommes. O pplata. E lever. Elèves K asa. K vnn lga. Femmes. Jtuotsn kel. sem naaressa. I svenskspråkga sem narer. Dans les sém nares suédos. Y hteensä., Sum m a. j M ehä. M anlga. Hommes. N asa. K vnn lga. Femmes / /o / /o ' 0 / ' : O O 0/ /'O O p plata ol yläkoulunopettajasemnaaressa lu kuvuonna 0 yhteensä, mkä on el. % vähemmän kun edellsenä lukuvuotena. Opplasm äärä on nyt laskenut kahtena lukuvuotena peräkkän, mutta 0 'kutenkn velä lähes kaks kertaa suuremp kun.kymmenen vaotta akasemmn. Opplasta käv nyt kästeltävänä lukuvuotena suomenkelsssä semnaaressa (. % ) Antalet elever de högre fol ksko!(lrar och lä ra rnnesemnarerna var läsåret nalles, d. v. s. eller. % mndre än föregående läsår. Elevantalet har nu mnskats under två på varandra följande läsår, men är doök ännu aästan dubbelt så stort som to år tdgare. Under nu frågavarande läsår besökte (. Çf) av eleverna fnskspråkga och. (. %') svensk K a n s a n o p e tu s tla s to F o lk s k o ls ta H s tk.

8 ju. ruotdukfelldssä ' (.% ). Lukuvuodesta hedän lukunsa vähen ensnmantuss.a semnaaressa :a, mutta lsäänty vmeksmantussa :a. Ruotsnkelsten semnaaren opplasmäärä on kymmenessä vuodessa lsääntynyt suhteellsest.enemmän kun suomenkelsten. Oppladen enemmstö on vme lukuvuosna ollut n asa suomenkelsssä ja mehä ruotsnkelsssä semnaaressa. Sekä suomen että ruotsnkelsssä semnaaressa mespuolsten ja naspuolsten oppladen suhdeluvut ovat kutenkn lukuvuos lukuvuodelta yhä enemmän lähentyneet tosaan. U usa opplata otettn yläkoulunopettajasemnaarehn lukuvuonna S kakkaan, nstä suomenkelsn ja ruotsnkelsn. Täydellsen oppmäärän (Suorttanena sa p äästö todstuksen opplasta, nm ttän 0 suomenkelsstä ja ruotsnkelsstä semnaaresta. Lukuvuoden akana kuol ta oppmäärää p äättämättä eros yhteensä opplasta. Kakkaan ku un teljao pp tasta, nstä suomen ja ruotsnkelsstä semnaaresta, sa kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sekä opplasta, suomen ja ruotsnkelsstä semnaaresta, kästöden ta muun harjotusaneen opettajan tomeen. Yläkoulunopettajasemnaaren menot lukuvuonna. ja lukuvuosna olvat seuraa\at: språkga semnarer. jämförelse med läsåret S mnskades elevantalet de förra med men ökades de senare med. De svenskspråkga.semnarernas elevantal har på to år ökats proportonsvs mera än de fnskspråkgas. Majorteten av eleverna har undey de senaste läsåren de fnskspråkga semnarerna utgjorts av kvnnor', de svenskspråkga semnarerna av män. Såväl de fnsk som de svenskspråkga semnarerna har doek skllnaden an tal mellan de manlga och. de kvnnlga eleverna läsår för läsår alltmer strävat att utjämnas. N ya elever ntogos läsaret de högre folkskollärar och lärarnnesemnarerm tll ett antal av nalles, av dem de fnskspråkga och de svenskspråkga. Efter fullständgt genomgången lärokurs erhöllo elever dm ssonsh etyg, nämlgen 0 från fnskspråkga och frän svenskspråkga semnarer. Under läsåret avledo dler avgngo före avslutad lärokurs nalles elever. Inalles h osptan tcr, därav från fnskspråkga och från svenskspråkga semnarer, erhöllo k o m p e t e n s n t y g för folkskol lä rar tjänst samt elever, från fnsk och från svenskspråkga semnarer, ntyg för lärartjänst handarbete eller anmat övnngsämne. De högre folkskollärar och lärarnnesemnarernas u tg fte r under läsåret och under läsåren voro följande: Sém n ares d n sttu teu rs et d n sttu trces p rm ares supéreurs. Dépenses. M enot, m ark k aa. U tgfter, m ark. Dépenses, en marcs. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. des maîtres des sémnares. P alk k an. Avlönng. Appontements: Åt sem narelärare. Sem naarnopettajen. Harjotuskoulun o p ettajen ja työn jo htajen. Åt lärare övnngsskolor samt åt arbetsledare. des maîtres des écolesam exes et des maîtres ' de travaux ma, uels. Valton avustus varattom lle opplalle. Statsunderstöd åt m e dellösa elever. Subventon de l É.uf aux élèves pauvres. Bourses. Stpender. Apurahoja. Xourrlure. K osthållnng. JUuanpto. Semnaartalon hoto ja ko rjau s kustannukset. ; Skötsel och remont av sem narets byggnader och gård. Entreten et répara'ons des mmeubles du sémnare. Dépenses pour le jardn du sémnae. j Utgfter för semnarets trädgård., Sem aarpuutarhan menot, Autres dépenses. Muut menot. Övrga utgfter. Y hteensä. Sum m a !

9 B Lukuvuoden monot,.. > mk, olv vet edellsen lukuvuoden menoja mk el.<> /f penemmät. Mnöstä tul nyt kästeltävänä lukuvuotena suomenkelsten semnaaren osalle 0 mk ja. ruotsnkelsten osalle mk. läns nrm huttujen semnaarn menot väln vat lukuvuodesta 0 0 mk :a el. r/ r, kuu taas vmeksmanttujen menot lsääntyvät mk:lla el O.t %. Lukuvuoden.menosta, 0 mk, ol suomenkelsten semnaaren osuus mk ja ruotsnkelsten mk. Buurn menoerä, palkkaus, ol lukuvuonna.0 % kokonasmenosta, edellsenä lukuvuotena. c/ c, lukuvuonna.. % ja lukuvuonna. r. Valton kustannukset opplasta kohden olvat,manttuna lukuvuosna suomenkelsssä semnaaressa 0 mk, ank; mk ja mk sekä ruotsnkelsssä semnaaressa mk, mk, 0 mk ja 0 mk. Yläkoulunopatta jasemnaaren harjotuskoulujen opplasmäärän kehtys näkyy seuraavasta taulukosta. Läsåret voro utgfterna mk el,er mk (.0 % ).mndre än under föregående läsår. Under nu frågavarande läsår kom 0 mk av utgfterna på de fnskspråkga 0().. mk på de svenskspråkga semnarernas del.! jämförelse med läsåret 'mnskades de förstnämnda semnarernas utgfter med 0 0 mk eller,. r, medan de sstnämndas utgfter åter ökades med mk elle O. ( J. Av utgfterna under läsåret, vlka uppgngo tll. (0 mk, utgjorde de fnskspråkga semnarernas andel mk och dc svensksp.råkgas mk. Den största utgftsposten, avlönngarna, utgjorde läsåret.0 % av de totala utgfterna, föregående läsår. läsåret. % och läsåret. %. Under de nämnda läsåren utgjorde statens kostnader genomsntt per elev de fnskspråkga semnarerna 0 mk, ' mk, mk och mk samt de svenskspråkga semnarerna mk, mk, 0 mk och 0 mk. Elevantalets utvecklng semnarernas övnngsskolor framgår av följande tabell: ÉeoUsann.res des sémnares supéreurs. Élèves. s Lukuvuos. Läsår. A née nota e. Y hteensä. Sum na. O pplata. Elever. Élèves. Suom enkel. h arjo tuskoulussa. I fnskspråkga övnngsskolor. Dans les écolesam.exes fn noses. Ruotsnkel. harjo tu s koulussa. svenskspråkga övnngsskolor. Dans les êc.olesannexes suédoses : ' Ü..... O / Sekä suomen että uotsnkcsssä harjotuskoulussa opplasmäärä on vme lukuvuosna jatkuvast laskenut, vmeksmantussa suhteellsest enemmän kun ensnmantussa. Pats yläkoulunopottajasomnaa restä valmstu k; ns a k o u ano p e a j a lukuvuonna myös IT (Isn gn välakasesta ylopplassemtuta rnta ja Jyv äsky län välakasesta ylopplassem naarsta. Nämä semnaart olvat suomenkelsä. Helsngn ylopplassenaa r on tomnut lukuvuosna ja seka stten jatkuvast lukuvuodesta lähten. Jyväskylän ylopp las,semnaar on ollut tomnnassa lukuvuodesta alkaen. Nyt kästeltävänä lukuvuotena ol nässä Såväl de fnsk som de svenskspråkga övnngsskolorna har elevantalet under de senaste läsåren ständgt mnskats, de senare proportonsvs mera än de förra. Utom från de högre f olkskollärar ooh lärarnnesemnarerna utgngo. folkskollärare läsåret även från Helsngfors ntermstska studentsemnarum (Helsngn välakanen ylopplassem n aar) sa.mt från Jyväskylä ntermstska studont somnarum (Jyväsk ylän välakanen ylopplassem naar). Dessa semnarer voro fnskspråkga. lelsngf ors studentsemnarum har vart verksamhet läsåren och. samt sedermera. utan avbrott från och med läsåret,

10 semnaaressa yhteensä. opplasta, k rkk naspuolsa. Kakk nämä opplaat savat kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan. Jyväskylä studcmtsemnarun åter sedan läsåret '. Under nu frågavarande läsår hade dessa semnarer nalles elever, sam tlga kvnnlga. Alla dessa elever erhöllo kompetensntyg för f olkskohärartjänst. B. AlaPansaloulmopettajasemnaart. Alakansakoulunopettajasemnaareja ol lukuvuonna, kuten edellsenäkn lukuvuotena, tomnnassa, nmttän suomenkelstä ja ruotsnkelnen. Näden semnaaren opplasmäärä ja menot lukuvuosna olvat seuraavat: B. SmäskolUrarsemnarer. Under läsåret voro lksom under föregående läsår småskollärarsemnarea' verksamhet, nämlgen fnskspråkga och svenskspräkgt. Dessa semnarers elevantal ocl utgfter voro läsåren följande: Sémnares d nsttutrces des écoles prmares élémentares. ; Lukuvuos. L äsår. Année scolare. Yhteensä. Sum m a. O pplata. E lever. Élèves. Suom enkel. sem naaressa. I fnskspråkga sem na, er. D ans les sém nares fnnos. R uotsnkel. sem naaressa. I svenskspråkga sem narer. D ans les sém nares suédos. Menot, m arkkaa. U tgfter, mark. Défenses, en marcs. K akkaan. Inalles. S tä : palkkaus. D ärav : avlönng. Dont: appontements ! ;. 0/ /o Opplata ol alakoulunopettajasemnaaressa lukuvuonna yhteensä el vähemmän kun edellsenä lukuvuotena. Opplasmäärä on vme lukuvuosna säännöllsest vähentynyt. Tämä koskee myös erkseen seka suomenkelsten semnaaren että ruotsnkelsen semnaarn opplata. Ensnmanttujen semnaaren opplasmäärä ol nyt kästeltävänä lukuvuotena 0 ja ruotsnkelsen. Opplasmäärän vähennys lukuvuodesta ol vastaavast ja. Ruotsnkelsessä semnaarssa opplasmäärän vähenemnen on ollut suhteellsest suuremp kun suomenkelsssä semnaaressa.' Opplaat ovat säännöllsest olleet nasa. O asa opplalta otettn lukuvuonna yhteensä, josta suomenkelsn.r.lakoulunopettaja,semnaarehn ja ruotsnkelseen. Päästötodstuksen saaneta ol samana lukuvuotena, nstä suomenkelsten semnaaren ja ruotsnkelsen semnaarn opplata. Kelposuustodstuken sa kuntcljaopplasta, josta suomenkelsstä semnaaresta ja ruotsnkelsestä, jotapats kuunteljaopplasta sa vmeksman I smäskollärarsemnarerna funnos under läsåret, sammanlagt elever eller mndre än föregående läsår. Elevantalet har under de senaste läsåren regelbundet avtagt. Detta gäller såväl för de fnskspråkga semnarernas som för det svenskspråkga semnarets elever särsklt för sg. De förstnämnda semnarernas elevantal var under nu frågavarande läsår 0, det sstnämndas,. Elevantalets mnsknng sedan läsåret var respektve oc>h. I det svenskspråkga semnaret lar elevantalets mnsknng vart proportonsvs större än de fnskspråkga semnarerna. Eleverna ha regelbundet vart kvnnlga. Antalet nya elever utgjorde under läsåret sammanlagt, av dem de fnskspråkga småskollärarsemnarerna ocl det svenskspråkga. Dmssonsbctyy erhöllo nämnda läsår, av vlka från de fnskspråkga semnarerna och från det svenskspråkga. Antalet hosplantér, som erhöllo ko.mpotensntyg, utgjorde, nämlgen från de fnskspråkga snäskollärarsemnarena ocl från det svenskspråkga, varförntom hos

11 B tusta semnaarsta kelposuustodstuksen kästöden ta muna harjotusaneen opettajan tomeen. Alakoulunopettajasemnaarcn menot olvat lukuvuonna. mk. Ne lsääntyvät edellsestä lukuvuodesta,mk :a el.%. Menot olvat erkseen suomenkelsssä semnaaressa mk ja ruotsnkelsessä mk. Ensmnantussa ne lsääntyvät lukuvuodesta mk :a el.%, mutta vähenvät vmeksmantussa 0 ruk :a el 0. %. Suurn menoerä, palkkaus, ol lukuvuonna 0. % kokonasmenosta, vastaten. % edellsenä lukuvuotena. Valton kustannukset opplasta kohden olvat lukuvuonna suomenkelsssä semnaaressa 00 m;k ja ruotsnkelsessä, mk. Lukuvuonna vastaavat kustannukset olvat mk ja. mk. Alakoulunopettajasemmaaron h arjo tu skoulu ssa on opplasmäärä ollut lukuvuosna seuraav a: ptanter från det sstnämnda semnaret erhöllo kompetensntyg för lärartjänst handarbete eller annat övnngsänne. Småskollärarsemnarernas u tg fte r utgjorde läsåret mk. De ökades sedan föregående läsår mod mk eller. %. U t gfterna uppgngo, de fnskspråkga semnarerna tll mk oeh det svenskspråkga tll mk. I de förstnämnda ökades de sedan läsaret med mk eller. %, medan de åter det sstnämnda mnskades med 0 mk eller 0. %. Den största utgftsposten, avlönngarna, utgjorde läsåret. % av de totala utgfterna mot. % under föregående läsår. Statens utgfter genomsntt per elev stego läsåret de fnskspråkga semnarerna tll 00 mk oeh det svenskspråkga tll, mlk. Läsåret. voro motsvarande kostnader mk och mk.. I småskollärarsemnarernas övnngsskolor har elevantalet lsåren vart följande: Écolesannexes des sém n ares élém entares. Élèves. O pplata. Elever. Élètes. Lukuvuos. L äsår. Année scolare. Yhteensä. Summa. Suom enkel. harjo tu s koulussa. I fnskspråkga övnngsskolor. Dans les écolesannexes fnnoses. R uotsnkel. harjo tu s koulussa. I svenskspråkga övnngsskolor. Dans les écolesannexes suédoses ; % /! /O ! lo.o I.0!.. Kaupunken kansakoulut. A. L uo kken luku. Seuraava taulukko esttää kaupunken kansakoulujen luokken luvun erkseen ala, ylä ja jatkokoulussa sekä nden luvun erkseen suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä koulussa,. (Tedot anoasta venäjänkelsestä kaupunkkansakoulusta on estetty svulla ).. Städernas folkskolor. A. A n tal klasser. Följande tabell utvsar antalet klasser städernas lägre, högre odh fortsättnngsdkolor, fnskspråkga ocl svenskspråkga skolor särsklt för sg. (Uppgfterna om dem enda. en stad befntlga ryskspråkga folkskolan återfnnas på sd. ).

12 Écoles p rm ares des vlles. Classes..Luokka. K lasser. Classes. Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Koko luku. Hela an talet. Nombre total. Alakoulussa. I lägre skolor. Dans les écoles prm, élémentares. Yhteensä. Summa. Suom enkelsä. I Fnskspråkga, j Fnnoses. R uotsnkelsä. Svenskspråkga. Suédoses. Y läkoulussa. I högre skolor. Dans les écoles prm, supéreures. Ytteensä. Sum m a. Suom enkelsä. F nskspråkga. Fnnoses. R uotsnkelsä. Svenskspråkga. Suédoses. Jatko ko ulu ssa. I fort.sättrngsskolor. Aux cours complémentares. \ Yhteensä. Summa. Suom enkelsä. Fnskspråkga. Fn noses. R uotsnkelsä. Svenskspråkga. Suédoses Dl D L uokka ol kaupunken kansakouluna lukuvuonna kakkaan. N stä ol alakoululuokka, yläkoululuokka ja jatkoluokka. Edellsestä lukuvuodesta luokken kokonasluku lsäänty :a sekä erkseen alakoululuokken 0:llä ja jatkoluo.kken l:llä, kun taas yläkoululuokken luku vähen :llä. Alakoululuokken luku ol nyt kästeltävänä lukuvuotena hukan penemp, yläkoulu ja jatkoluokken luku taas melkosta suuremp kun kymmenen vuotta ak asemmn. Alakoululuoksta ol lukuvuonna suomenkelsä ja ruotsnkelsä. Elon,mantut lsääntyvät edellsestä lukuvuodesta :a ja vmeksmantut :a. Alakoululuoksta ol suomenkelsä ja ruotsnkelsä. Kummankn kelsssä koulussa näden luokken luku vähen lukuvuoteen verrattuna., nmttän suomenkelsssä koulussa :a ja ruotsnkelsssä : Uä. Jatkoluoksta 0 ykstyskohtasempa tetoja kerätty vasta lukuvuodelta. Tällön ol suomenkelsä jatkoluokka ja ruotsnkelsä.. Luokken luvun muutokset or lukuvuosna ovat luonnollsest lähesessä yhteydessä opplasmäärän muutosten kanssa. B. O pplaat. Kaupunken kansakoulujen opplasmäärä on ollut vme lukuvuosna ynnä lukuvuonna seuraava: Antalet ldass< r städernas folkskolor var läsaret nalles, därav de lägre folkskolorna S, de högre folkskolorna och fortsättnngsskolorna. Sedan föregående läsår ökades klassernas totala antal med. de lägre skolorna ökades klassantalet mod 0 och ' fortsättnng.sskolorna med, medan do högre skolorna antalet klasser mnskades med. Antalet k lasser de lägre skolorna var under nu frågavarande läsår något mndre, de högre skolorna och fortsättnngsskolorna åter betydlgt större än to ar td gare. Av Je lägre skolornas klasser voro läsåret fnskspråkga och svenskspråkga. De förstnämnda ökade.s sedan föregående läsår med och de sstnämnda med. Av de högre skolornas klasser voro fnskspråkga och svenskspråkga. I jämförelse med läsåret mnskades dessa klassers antal såväl de fnsk som de svenskspråkga skolorna, de förra med och de senare med. Eör fortsättnngsskolomas klasser ha mera detaljerade uppgfter nsamlats först för läsåret. Då funnos de fnskspråkga fortsättnngsskolorm klasser och de svenskspråkga. Förändrngarna klassernas antal under de olka läsåren stå naturlgtvs nära samband med förändrngarna elevantalet. B. E leverna. Elevantalet städernas folkskolor lar under de senaste läsåren ooh under läsåret vart följande : ') Kts. okasuja taululttesn, sv. VIL Se rättelser tll tabellblagor, sd. VLI.

13 Écoles p rm ares des vlles. Élèves. O pplata. Elever. Élèves. Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Koko luku. Hela an talet. ; Nombre total. A lakoulussa. lägre skolor. J)ans les écoles prm. élémentares. Yhteensä.. Sum m a. Suom enkel. koulussa. T fnskspråkga skolor. Dans les écoles fnnoses. Ruotsnkel. koulussa. I svenskspråkga skolor. Dans les écoles suédoses. Y läkoulussa. T högre skolor. Dans les écoles prm, supéreu es. Yltcensä.! Sum m a. Suom enkel. koulussa. I fnskspråkga skolor. Dans les écoles fnnoses. _ Ruotsnkel. koulussa. I svenskspråkga skolor. Dans les écoles suédoses. Jatko ko ulussa. I fortsättnngsskolor. Aux cours Complémentares. Y hteensâ. Sum m a. Suom enkel. koulussa. I fnskspråkga skolor. Dans les écoles fnnoses. _ Ruotsnkel. koulussa, l svenskspråkga skolor. Dan? les écoles suédoses Opplata ol kaupunken m n>s a koulussa (jatkokoulut mukaan luettuna) lukuvuonna kakk,an,0 el 0 ( 0. % ) enommän kun edellsenä lukuvuotena. O pplasm äärä, joka lukuvuonna, ss het oppvelvollsuuslan vo m aantulon jälkeen, ol suurm m llaan, vähen stten ja tk u v a st ana lukuvuoteen 0 ast, jonka jälkeen se on ruvennut jälleen lsääntym ään. Opplasm äärä ol n yt anoastaan (. % ) su u rem p kun kymmenen vuotta, akasemman. N yt k ästeltävän ä lukuvuotena ol opplasm äärä erkseen alakoulussa S I, yläkoulussa ja jatk o koulussa. K nsum antussa koulussa se kasvoa lukuvuodesta :llä (. % ), mutta vähen yläkou lu ssa. >0: H (. % ) ja jatk okoulussa 0:llä (. % ). A lak oulu ssa opp lasm äärä ol suurm m llaan jo lukuvuonna. 0, n m ttän 0, yläkou lu ssa lukuvuonna, 00 ja jatkokoulussa lukuvuonna.,. Lukuvuonna alakoulujen opp lasm äärä ol hukan penem p, yläkoulujen taas jo n k n v erran suurem p kun kymmenen vu otta akasem m n. Jatk okoulu ssa opplasm äärä ol n yt l/j k ertaa suurem p. A lak oulu jen opplasta käv lukuvuonna. suom enkelstä koulua 0 el. % ja ru otsn k elstä koulua 0 el. %. E dellsestä lukuvuodesta suom enkelsten alakoulujen opp lasm äärä lsä ä n ty : a (. % ) ja ruotsnkelsten alakoulu jen :a (.0 % ). O pplasm äärän lsään tym n en ol ensnm antussa koulussa suhteellsest suuremp kun A n ta le t elever städern as folk sk olor (fo rtsä tt nngsskolorna nberäknade) v a r under lä s å re t nalles 0 eller 0 ( 0. % ) m era än fö re gående läsår. läsåret E leva n talet, v lk e t va r som stö rst, a lltså gen ast e fte r läroplktsla gens k ra ftträ d a n d e, avto g därefter oavb rutet ända tll läsåret, vare fte r det åter började t lltag a. E leva n talet va r nu endast (. % ) stö rre än to å r td g are. U nder h är behandlade läsår v a r an talet elever de läg re folksk olorn a, de högno folksk olorn a och. fo rt sättnngsskolorna. de förstnäm nda skolorna tllto g det sedan lä så re t ' med (.%), men avtog de högre fo lk sk o lo rn a med 0 (. % ) och fortsättungvsskolom a med 0 (. %). I de lä g re folksk olorn a v a r elevan talet som stö''st redan under läsåret 0, näm lgen 0, de högre folksk olorn a lä såret ', 0, ocl fortsättnngsskplorna lä såret,. L äsåret v a r de lä g re folksk olorn as elevantal något m ndre, de högre folkskolorn as åter något stö rre än fö r to år sedan. I fo r ts ä ttnngsskolorna v a r elevan talet nu y gång så stort. A v de lägre folksk olorn as elever besökte läsåoet 0 eller.% fn sk sp rå k g a skolor och 0. (der. % svensksp råkga skolor. Be dan föregående lä sår ökades de fn sk sp rå k g a lägre folkskolorn as elevantal m ed (.%) och de sven.skspråkgas med (.o % ). E leva n talets öknng var de förstnäm nda skolorna proportonsvs större än ä de sstnäm nda. A v de högre

14 vmeksmantussa. Yläkoulujen opplasta tul nyt kästeltävänä lukuvuotena suomenkelsten koulujen 'osalle el. % ja ruotsnkelsten osalle.0 el.0 %. Lukuvuoteen verrattuna opplasmäärä vähen suomenkelsssä yläkoulussa 0 :llä (.0 %) ja ruotsnkelsssä 0:a (.0 % ). Vmeksmantussa koulussa opplasm äärä vähen suhteellsest enemmän kun ensnm antussa. Jatkokoulujen opplasta käv lu kuvuonna suomenkelstä koulua el. % ja ruotsnkelstä koulua el. %. Opplasmäärän jakaantum sta opetuskelen mukaan erkseen ala, ylä ja jatkokoulussa e voda enempää verrata akasempn lukuvuosn, kun edellä on estetty. Tämä johtuu stä, että m anttu opplasmäärän jakaantumnen on tässä julkasussa otettu huomoon ala ja yläkouluhn nähden lukuvuodesta alkaen ja jatkokouluhn nähden vasta lukuvuonna. K eskm ääränen opplasluku luokkaa kohden lukuvuonna ol suomenkelsssä alakoulussa. ja ruotsnkelsssä.0 sekä suomenkelsssä yläkoulussa 0. ja ruotsnkelsssä :.0. Edellsenä lukuvuotena nämä luvut olvat vastaavast.0 ja.0 sekä. ja.. N yt kästeltävänä lukuvuotena 0 opplasluku luokkaa kohden suomenkelsssä jatkokoulussa. ja ruotsnkelsssä.. Iä n mukaan jakaantu alakoulujen opplasmäärä lukuvuonna sten, että vuotata ol 0, vuotata, vuotata ja vuotta täyttänetä. Yläkoulussa ol vuotata, vuotata, vuotata ja vuotta täyttänetä. Jatkokoulussa ol vuot.den luku o, vuotadcn ja vuotta täyttäneden. Vertalua edellseen lukuvuoteen e voda suorttaa muuten kun ottam alla huomoon ala ja yläkoulujen yhtenen opplasmäärä, joka ol nyt kästeltävänä lukuvuotena ja edellsenä lukuvuotena. Samotusta opplasmäärästä ol lukuvuonna vuotata. %, vuotata. %, vuotata. % ja vuotta täyttänetä 0. %. Lukuvuonna vastaavat prosenttluvut olvat.,.,.0 ja.0. Nuormman käryhmän prosenttluku on ss jonkn verran kohonnut, muden käryhmen taas laskenut. V anhem pen sääd yn mukaan ol 'Oppladen ryhmtys lukuvuonna alakoulussa seuraava: vrkamesten, vapaden ammatten ja suurlkkeenharjottajen lapsa ol 0 el. %, penlkkeenharjottajen ja palvelusmesten lapsa 0 el. % sekä työväen lapsa 0 el. %. Yläkoulussa vastaavat luvut olvat 0 el. %, folkskolornas elever kom under nu frågavarande läsår eller. % på de fnskspråkga skolornas del och 0 eller. % på de svenskspråkgas del. I jämförelse med läsåret avtog elevantalet de fnskspråkga högre folkskolorna med 0 (.0 %) och de svenskspråkga med 0 (.0 % ). I de sstnämnda' skolorna mnskades elevantalet proportonsvs mera än de förstnämnda. Av fortsättnngsskölotnas elever besökte läsåret 00 eller. % fnskspråkga skolor och eller. % svenskspråkga skolor. Elevantalets fördelnng.efter undervsnngsspråk de lägre och högre folkskolorna och fortsättnngsskolorna kan cke nera ngående jämföras med tdgare läsår än vad det föregående skett. Detta beror på att nämnda fördelnng av elevantalet.denna publkaton beaktats sedam läsåret för de lägre och högan folkskolorna oeh först för läsåret för fofsättnngssbolorna. Elevantalet genomsntt per klass var läsåret. de fnskspråkga lägre folkskolorna och.0 de svenskspråkga samt de fmskspråkga högtre folkskolorna 0. oeh de svenskspråkga.0. För föregående läsår voro motsvarande tal.0 och. samt. och.. Under nu frågavarande läsår var elevantalet per klass de fnskspråkga fartsättnngsskolorna.. och de svenskspråkga.. Efter åld e r fördelade sg de lägre folkskolornas elever läsåret sålunda, att 0 voro årngar, årngar, årm gar och hade fy llt år. I de högre folkskolorna funnos årngar, årngar, j årngar och hade fyllt år. I fortsättnmgsskolorna var årngarnas antal, årngarnas och ärngarnas. Jämförelse med föregående läsår kan eke verkställas på annat sätt än genom att beakta de lägre och högre folkskolornas gemensamma elevantal, som under nu frågavarande läsår var! och under föregående läsår. Av nämnda elevantal utgj.orde läsåret årngarna. %, årngarna. %, årngama. % och 0. % hade fy llt år. Läsåret voro motsvarande procenttal.,.,.0 och l.o. Procenttalet för den yngsta åldersgruppen lar alltså, någon mån stgt, för de andra åldersgrupperna åter sjunkt. Efter fö räld rarn as stån d var elevernas grupperng läsåret följande de lägre folkskolorna: barn tll tjänstemän, dkare av fra yrken oeh större närngsdkare 0 eller. %, barn tll mndre närngsdkare oeh betjämte 0 eller. % och barn tll arbetare 0 eller.%. I de högre folkskolorna voro motsvarande tal 0 eller

15 *>!) P : >().o % ja el (jo. % sekä jatko koulussa el.u %, el. % ja el. %. Kuten käryhm tyksessä vodaan oppladen ryhmtyksessä vanhempensa säädyn mukaan su orttaa vertalua edellsn lukuvuosn anoastaan ottam alla huomoon ala ja yläkoulujen yhtenen opplasm äärä. Täm än mukaan l opplasta lukuvuonna vrkam esten, vapaden ammatten ja suurlkkeenharjottajen lapsa. %. pdonlkkeenlarjottajen ja palvelusmesten lapsa.0 % sekä työväen lapsa. %. Edellsenä lu kuvuotena vastaavat prosenttluvut olvat., 0. j a (.. Oppladen ryhmtys vanhempensa säädyn mukaan on jonkn verran erlanen suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä koulussa. N npä lu kuvuonna suomenkelsten alakoulujen opplasta ol vrkam esten, vapaden am m atten ja snulkkeenharjottajjen lapsa. %, penlkkeen h a rjo tta je n ja palvelusmesten lapsa. % sekä työväen lapsa.0 %, vastaaven prosenttlukujen ollessa sam ankelsssä yläkoulussa.,.» ja.0 sekä jatkokoulussa.,. ja.o. R uotsnkelsssä alakoulussa ol taas sam ana lukuvuoten a 'vrkamesten, vapaden' ammatten jj: suur lk k een h arjo ttajen lapsa. %, penrkkeen harjottajo ja palvelusmesten lapsa.» % sekä työväen lapsa.0 %. Yläkoulussa vastaavat prosenttluvut olvat.0,. ja.» sekä jatkoloulussa.»,. ja.. U «Im m ollaan ol lukuvuonna alakouluje n opplasta evank.luterlasa 0 (»0.» % ), k rek k.k atols» 0 ( 0. % ), muhn uskontokuntn kuuluva (0. % ) ja m llnkään uskontokuntaan kuulum attom a (. % ), yläkoulujen opplasta evamk.luterlasa 0 (. % ), krekk.katolsa (0. % ), muhn uskontokuntn kuuluva 0 >(0. c) ja mhnkään uskontokuntaan kuulumattom a 0 (. % ) sekä jatkokoulu jen opplasta evank.luterlasa (. % ), krekk.katolsa ( 0. % ), muhn uskontokuntn kuuluva (0. % ) j a m hnkään uskontokuntaan kuulumattoma ( 0. % ). O pplata, jotk a evät ottaneet osaa koulun uskonnon opetukseen, ol alakoulussa ( 0. % ), yläkoulussa ( 0. % ) ja jatkokoulussa : ( 0. % ).. %,. eller 0.0 % o c h. eller. % sarmt fortsattnngsskolorna eller.0 %, eller. % odh eller. %. Sasom uldorsgrupperngen kan man elevernas gruppermg efter foraldrarnas stand verkstalla jam forelse med td gare lasar endast genom a tt beakta de lagre och logre folkskolornas gemensamma elevantal. Halunda.voro lasaret. % av elevem a barn tll tjan stem an, d kare av fra, y'ken och storre narngsdkare,.0 % barn tll mndre narm gsdkare och b e tja n te samt. % barn tll arbetare. For foregaende lsar voro m otsvarande p rocenttal., 0. och.. Elevernas grupperng e fte r foraldrarnas stand ar nagon man olka de fnsksprm ga odh de svensksprakga skolorna. S, lunda utgjordes lasaret '. % av elevem a de fnsksp rakga lagre folkskolorna av barn tll tjan stem an, dlkare av fra yrken och storre narngs dkare,. % av barn tll mndre narngsdkare och b e tja n te sam t.0 % av barn tll arbetare, medan de m otsvarande procenttalen de fask spr&kga hbgre folkskolorna voro.,. och.0 sam t fortsattnngsskoloroa.,. och.0. de svensksptakga lagre folkskolorna ater utgjorde sam m a lassr barnen tll tjan stem an, dka.re av fra yrken och storre narm gsdkare. %, barnen tll mndre narm gsdkare odh betjante. % sam t barnen tll arbetare.0 %. I de hogre folkskolorna voro motsvarande procenttal.0,. och. samt fortsattnng'sako'loma.»,. och.. Tll sn Irosb rkn n ch r voro lasaret 0 (.0 % ) av de lagre folkskolornas clever evang.lutherska, 0 ( 0. % ) grek.katolska,. (0. % ) tllhorde andra relgonssam fund oclh (.» % ) tllhorde eke nagot relgonssam fund. Av de hogre folkskolornas elever voro 0 (. % ) evang.lutherska, ( 0. % ) grek.ka tolska, 0 (0. % ) tllhorde andra relgonssam fund och 0 (. % ) tllhorde eke nagot relgonssamfund. Av fortsattnngssko'lotrnas elever voro (.0 % ) evamg.lutherska, ( 0. % ) grek. katolska, ( 0. % ) tllhorde andra relgonssam fund och (0. % ) tllhorde oke nagot relgonssamfund., A ntalet elever, som eke deltogo skohns relgonsundervsnng, var de lagre folkskoloma ( 0. % ), de hogre folkskolorna (0. % ) och fortsattnngsskolorna (0. % ). I C. O pettajsto. Kaupunkkansakoulussa lukuvuonna käytäntöön otetussa uusssa tlastokaavakkessa on op ettajsto a koskeva taulukko kokonaan m uutettu entsastään, jo ta p a ts jatkokoulujen o p e tta jsta 0 nyt saatavssa sekkaperäsempä teto ja kun aka C. L a ra rp erson a len. I de nya statstsk a tabeller, som lasaret togos b n k stadem as folkslkolor, lar den tabell som beror lararkaren holt odh M l lot forandrats, varforutom nu mera d etaljerade up p gfter forofn nas oan fortsattnngsskolom as larare an vad tdgare ^Kan.ta n opetw stlasto F o lk s k o ls ta ts tk S.

16 0 semnn (kts. alkusanoja sv. I I I ). Sentähden op ettaja koskeva te to ja e nyt voda ykstyskohtasemmn verrata edellsn lukuvuosn. Seuraava taulukko esttää ala, ylä ja jatkokoulujen opettajen kokonasluvun sekä erkseen mes ja nasop ettajen luvun lukuvuosna, 0 ja. v art fa lle t (se förorden, sd. I I I ). D ärfö r kunna u p p gftem a beträffan d e lärarna cke nu m era n gäende jä m fö ra s med td g arc läs&r. F öljand e ta bell amgver det totala antalet lärare sam t antalet m anlga och kvnnlga lärare särsklt för de lägre och högre folkskolom a samt fö r fortsättnngsskolorna läsären, 0?. och. É coles p rm a res d es vlles. P erson n el en seg n an t. Lukuvuos. Lâsàr. A nnée scolare. Alakoulussa. I lägre skolor. Dans les écoles prm, élément. Yhteensä. Summa. Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Fem mes.. Yläkoulussa. I högre skolor. Dans les écoles prm, supér. Yhteensä. Summa. Mehä. Manlga. H ommes. Nasa. Kvnnlga. F em m es. Yhteensä. Summa. Jatkokoulussa. I ïortsâttnngsskolor. A ux cours com plém ent. Mehä. Manlga. H om m es. Nasa. Kvnnlga. Fem mes O p etta ja ol lukuvuonna kaupunken alakansakoulussa,, yläkansakoulussa ja jatkokoulussa 0. Edellsestä lukuvuodesta hedän lukunsa lsäänty nyt alakoulussa :llä ja jatkokoulussa samon :llä, rajutta vähen y läkoulussa 0 :llä. Kymmenen vuotta akasemmn op ettaja ol sekä ala e ttä yläkoulussa jonkn verran enemmän kun nyt kästeltävänä lukuvuotena. Jatkokoulussa h e tä ol taas v a ja a / nykysestä määrästään. A lakoulujen o p ettajat ovat vme lukuvuosna olleet yksnomaan nasa. Y lä ja ja t ko<koulussa naset ovat säännöllsest olleet huom attavana enemmstönä. Lukuvuonna ol alakoulujen o p ettajsta vaknasa j a koetteeks v a lttu ja yhteesneä 0, v u ossjasa ja tu n to p etta ja. Yläkoulussa vastaavat luvut olvat, j a. Yuosjsjadssta ol vrkakelposuutta valla alakoulun ja yläkoulun o p etta ja. Jatkokoulu jen o p e tta jsta ol vaknasa, koetteeks v a lttu ja j a vuossjäsä yhteensä, jo sta tetopuolsssa anessa ja käytännöllsssä anessa, sekä tu n to p ettaja. Vdm eksm antusta ol kaupunken kansakoulujen palveluksessa oleva 0, m uut ulkopuolsa. Suomenkelsssä alakoulussa ol op ettaja nyt k ä steltävänä lukuvuotena, yläkoulussa ja jatkokoulussa 0. Ruotsnkelsssä koulussa näm ä luvut olvat vastaavast, ja 0. A ntalet lrara var lasáret stádem as lágre folkskolor, de hogre folkskolorna ooh fortsáttnngsskolorna 0. Sedan foregáende lásár olkades de ras antal de lágre f olkskolorna «ned och fotsáttnngsskolorna med, anen mnska des dáremot de hogre folkskolorna med 0. T o S/r tdgame var antalet lárare báde de lagre och de hogre folkskolorna nágot storre án under n/u frágavarande lásár. I fottsáttnngsskolorna áter var deras antal knappt V, av det nuvarande antalet. E nd ast 'kvnnor h a under de señaste lasaren v art lárare de lágre folkskolorna. I de hogre folkskolorna och fortsáttnngsskolorna har m ajorteten regelbuudet u tgjorts av kvnnor. L asáret voro nalles 0 av de lágre folkskodornas lárare ordnare eller antagma p á prov, ársvkarer och tnrlárare. F o r de hogre folkskolorna voro motsvarande ta l, ooh. Av ársvkarerna saknade lárare lágre och lárare hogre folkskola kompetensntyg. Av fo rtsáttnngsskolom as lárare voro nalles ordnare, antagna pá prov och ársvkarer, t ara v teoretska ámnen ocl praktska ámnen, s&mt tmlárare. Av de tsstnámnda voro 0 anstállda vd stadernas follkskolor, de ovrga voro utomstáende. I de fnsksptakga lágre folkskolorna funnos under forelggahde lásat lárare, «le hogre folkskolorna och fortsáttnngsskolorna 0. F o r de svensksprákga skolom a voro motsvarande tal, och 0.

17 n D. A p u k o u lu t. K aupu kkansaltoulujen a p u k o u lu je n luokken, o p e tta je n ja oppladen lu ku lu kuvuosna ja se lv ä ä seu raavasta taulukosta. D. I tjä lp s k o lo r. A n ta le t klasser, lä ra re oeh elever vd h jä lp sk o lo rn a vd folkskolorna städerna fra m g år ur fö l jan de tabell fö r läsåren och. É co les a u x la r e s et écoles d e n fa n ts m o rale n eut ab an d o n n és. Lukuvuos. Läsår. Année scolare.! Luokka. Klasser. C la sses. Opettaja. Lärare. Maîtres. Yhteensä. Summa. Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Opplata. Elever. Elèves. Yhteensä. Summa. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöjä. Flckor, Flles : Lukuvuonna apukoulussa ol luokka, opettaja ja opplata. Luokka ol nyt ja opettaja enemmän kun edellsenä lukuvuotena, kun taas opplata ol vähemmän. Luokken luku on vme lukuvuosna 'säännöllsest, joskn htaast, lsääntynyt. Nän on. myös opettajen luvun lata, pokkeuksellsta lukuvuotta lukuunottamatta. Opplasmäärä on lukuvuoden jälkeen jatkuvast laskenut, oltuaan sanottuna lukuvuotena. Oppladen suur enemmstö on säännöllsest ollut poka. Nyt kästeltävänä olevan lukuvuoden tlastossa on suomenkelset ja ruotsnkelset apukoulut otettu erkseen huomoon. Ensmmamtussa koulussa ol luokka, opettaja ja opplata, vastaaven lukujen ollessa vmeksmantussa koulussa, ja. Oppladen vanhempen säädystä on nyt ens kerran kerätty tetoja tätä julkasua varten. Apukoulussa ol vrkamesten ja suurlkkeenharjottajen lapsa, penlkkeenharjottajen ja palvolusmeston lapsa sekä työväen lapsa. Läsåret fanns det klasser, lärare och elever hjälpskolorna. Klasserna voro tll antalet och lärarna flere än föregående läsår, medan åter elevantalet vav mndre. Klassernas antal har under de senaste läsåren regelbundet, om än långsamt, ökats. Så förhåller det sg även med antalet lärare, orn man undantager läsåret. Elevantalet har sedan läsåret ' oavbrutet avtagt efter att nämnda läsår ha uppgått tll. Majorteten av eleverna har regelbundet utgjorts av gossar. I statstken för nu frågavarande läsår ha de fnskspråkga och svenskspråkga hjälpskolorna behandlats var för sg. I de förstnämnda skolorna funnos klasser, lärare och elever, medan motsvarande tal för de sstnämnda skolorna voro, och. Beträffande elevernas föräldrars stånd ha nu för första gången uppgfter nsamlats för denna publkaton. I hjälpskolorna voro barnen tll tjänstemän odh större närngsdkare tll antalet, barnen tll mndre närngsdkare och betjärnte samt barnen tll arbetare. E. K a s v a tu s la to s te n y h te y d e s s ä to m v a t k o u lu t. Kansakoulusta srrettyjen oppladen k a s c a u s la to k s a sekä näden latosten opettaja ja opplata ol lukuvuosna ja seuraava määrä. E. S k o lo r vd u p p f o s tr n g s a n s ta lte r. Antalet u p p f o s tr n g s a n s ta lte r för elever överflyttade från folkskolor samt antalet lärare och elever vd dessa anstalter var läsåren och följande: Lukuvuos. Läsår. Année scolare. É coles des m aso n s de co rrecton. Latoksa. Anstalter. M asons de correcton. Opettaja. Lärare. Maîtres. Yhteensä. Summa, Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Opplata. Elever. Élèves. Yhteensä. Summa. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöjä. Flckor. Flles !

18 Kysymyksessä oleva latoksa ol lukuvuonna, kuten edellsenäkn lukuvuotena, yhteensä. O pettaja ol ja opplata. Ensnm anttuja ol enemmän, vm eksm anttuja vähemmän kun lukuvuonna. Opplasta on vme lukuvuosna ollut pokka non %. Latokssta ol lukuvuonna suomenkelsä ja ruotsnkelsä. Edellsssä ol opetta ja ja opplata Ü. Jälkm m ässsä nämä luvut olvat vastaavast ja. Opplasta ol nyt kästeltävänä lukuvuotena vrkamesten ja suurlkkeenharjottajen lapsa, penlkkeenlarjo ttajen ja palvelusmesten lapsa sekä työväen lapsa. F. K an sako ulujen talous. Lukuvuonna kaupunken kansakoulussa käytäntöön otettujen uusen tlastokaavakkeden talousfaulukon menopuolen sarakkesn kuuluu uutena sarakkeena.,.vuokra omsta koulutalosta arvon m ukaan. Tämä arvotu vuokra, joka m äärätään valtoneuvoston vahvstamen penusteden mukaan, otetaan näet lukuun valtoapua kaupunken kansakoululle myönnettäessä. Kaupunken kansakoulujen menot olvat vuonna, nden omen koulutalojen arvotu vuokra 0 0 mk mukaan luettuna, yhteensä 0 0 mk. Arvotua vuokraa lukuun ottamatta menot olvat vuonna 00 mk, jota m äärää seuraavansa käytetään menoja edellsn, vuosn verrattaessa. O.a lsäks huomattava, että ennen vuotta menohn on luettu myös kansanlastentarhojen menot. Seuraava taulukko osottaa kaupunken kansakoulujen menot vuosna ja 0. Ifrågavarande anstalter funnas läsåret såsom även föregående läsår tll ett antal av n alles. De hade lärare oeh elever. De förstnämnda voro flere, de sstnämnda färre än läsåret. Under de senaste läsåren har ung. % av eleverna utgjorts av gossar. Av.anstalterna voro läsåret. fnskspråkga oeh svenskspråkga. I de förra funnos lärare och 0 elever. För de senare voro dessa tal resp. oeh. Av eleverna voro förelggande läsår barn tll tjänstemän och större närngsdkare, barn tll mndre närngsdkare och betjän te samt barn tll arbetare. F. F olkskolornas ekonom. I de nya statstska tabeller som läsåret tagts bruk städernas folkskolor, ngår bland kolumnerna å utgftssdan tabellen över ekonomn som ny kolumn beräknad hyra för egna skolhus. Denna beräknade hyra, som bestämmes pä av statsrådet fastställda grunder, beaktas nälmlgen vd bevljandet av statsunderstöd åt städernas folkskolor. U tgfterna för städernas folkskolor utgjorde år nalles 0 0 mk nklusve den beräknade hyran av 0 0 mk för deras (.yla. skolhus. Om den beräknade hyran eke medräknas, uppgngo utgfterna år tll 00 mk, vlket belopp användes det följande, då u t gfterna jämföras med tdgare är. Y tterlgare bör observeras, att före å r tll utgfterna hänförts även folkbarnträdgårdarnas utgfter. Följande tabell utvsar utgfterna för städernas folkskolor åren och 0. /economc des écoles p rm ares des vlles. Dépenses. Menot, m arkkaa. Utgfter, mark. Dépenses, en marcs. Kalentervuos. Kalenderår. Année cvle. Palkkaus. Avlönng. Appontements : Opettajen. Åt lärare. ; des maîtres. Muden vrkaljan. Åt övrg personal. des autres membres du personnel. Lämmtys ja valastus. Värme och belysnng. Chauffage, éclarage. Vuokra. Hyra. Loyer. Koulurakennusten korjaus ja kunnossapto. Reparaton och underhåll av skolbyggnaderna. Réparaton et entreten des masons d école. Kalusto, opetusvälneet ja krjasto. Inventarer, undervsnngsmaterel och bblotek. \Artcles d nventare, matérel d ensegnement, bblothèque. Avustusta opplalle. Understöd åt elever. Subventons aux élèves. \ Muta menoja. Övrga utgfter. Autres dépenses. Yhteensä. Summa..... :