SUOM EN V IRALLINEN TILA STO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S

Transkriptio

1 SUOM EN V IRALLINEN TILA STO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S 5 (Aperçu statstque de l état des établssements d nstructon secondare en Fnlande, pendant l année scolare 98 99) HELSINK I, 92 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Ssällysluettelo. Tekst: Sv. 20. ; Taulua. A. Valton koulut. I. O pettaen a oppladen luku.. 2 II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sääty... 0 III. O ppladen kä... 6 IV. O pplasluvun m uutokset V. E r lu o k lta eronneet o p p laat.. 28 VI. L uoklta srrety t sekä luoklle ä ä n e e t V II. K ouluen talous V III. K oulurahastot, -krastot y. m... IX. J a tk o -o p s to t B C. Kunnallset a ykstyset koulut. \ I. O pettaen a oppladen luku..5 I II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sä ä ty... ( 2 U I. O ppladen kä IV. O pplasluvun m uutokset V. E r luoklta ero n n eet o p p la a t.. 86 VI. L u o k lta srrety t sekä luoklle ä ä n e e t... 9 VII. K ouluen talous V III. K oulurahastot, -k rasto t y. m... 0 IX. Jatk o lu o k at a m aan vlely slyseo t... 8 Table de m atères. Texte. P ag es 20. Tableaux. Ecoles de l E tat. M aîtres et élèves... 2 L angue m aternelle et dom cle des élèv es... 0 A ge des e lè v e s... 6 V araton du nom bre des élèves E lèves sorts C hangem ent de classe et sorte Econom e des écoles F onds scolares e t bblothèques e tc... In sttu to n s d études su p éreu res 50 Ecoles muncpales et Ecoles prvées. M aîtres e t élèves... 5 L angue m aternelle et domcle des élèv es Age des élèves V araton du nom bre des élèves E lèves sorts C hangem ent de classe et s o r t e 9 E conom e des écoles P onds scolares e t bblothèques e tc... 0 C lasses prvées d études supéreures.. 8 X. Valmstavat k o u lu t X I. Y lopplastutknnon krallset k o k e e t... 2 Y hteenvetotaulut, I V III Ecoles préparatores E preuves écrtes du baccalauréat... 2 R ésum és des tableaux, V I I I

3 Okasua. Correctons. Sv. 0, sar. 3 a rv. 2 on 99 a 0; lue 0 a 99»»»»»»» 29» 23» 802» 2» 99»» >»»»» 30» 867» 97» 678» 269» 2 *»» > p 9» 5» 3» 3» 5»»»»»»» 57» 270» 5» 2»»»»»»» 2» 783» 300» 6» 2» 39» 3»» 20» 987:6 a 955:6; lue 989:0 a 956:57»»»»»»» 29» 06:» 985:28» 09:88» 989:5»»»»»»» 3 0» 996:8» 9G:23» 998:33» 966:37» 3» rv. 9 on 3 :89; lue 3:89» 5»»»» 95» 98» 0» 29» 2» 907» 007» 03»» 5» 92:97» 898:6» 07»»» 8» 53:28» 796:57.»» 5» 7, 9 a 0 on 38 02, 20 a 3589; lue 32 02, 235,0 a

4 I Eslläoleva tlasto Suomen oppkouluen tlasta a tomnnasta lukuvuonna 98-^-99 osottaa, että maalmansodan aheuttam at pulat a vakeudet sekä käydyn kansalassodan älkm anngt ovat edelleen vakuttaneet h ärtseväst koululatoksen ssäseen kehtykseen. Toselta puolen m uuttunesta valtollssta olosta on ohtunut, että vapaam m at tuulahdukset ovat koulualallakn päässeet vakuttam aan. Seurauksena stä m anttakoon kesällä v. 98 oppkoululle vahvstetut uudet, välakaset lukusuunntelm at, osta venäänkel on saanut oko kokonaan hävtä ta srtyä vapaaehtosten aneden oukkoon, yhä useampen ykstyskouluen valton huostaan ottamnen a uusen koulum uotoen perustam nen. Vanhoen oppkouluen ärestely a uusen perustam nen. Senaatn päätöksellä henäk. 8 p:ltä 98 m uutettn Kokkolan suom. yhteskoulu valton kouluks a m äärättn sen nmeks Kokkolan Yhteslyseo. Sama päätös kosk myös M aaranhamnan keskkoulua a ykstysä atkoluokka, osta muodostettn valton ruotsnkelnen yhteslyseo el Samlyceum Marehamn. Tampereen tyttölukosta, oka outu valton huostaan henäk. 5p:nä 98, muodostettn maamme ensmänen tyttölyseo, Tampereen Tyttölyseo. M antusta koulusta tul samalla tostaseks valton anoa IX-luokkanen oppkoulu. Jo akasemmn kesäk. 7 p:nä 98 antam allaan päätöksellä määräs Senaatt, että Salmn ykstynen yhteskoulu on elokuun p:stä 98 oleva valton koulu sekä m uodostettava V-luokkaseks keskkouluks poka a ty ttö ä varten, nmellä Salm n Keskkoulu. Lohan a Senäoen ykstyset yhteskoulut, saatuaan Senaatlta luvan laaentaa tom ntansa täydellsks VHI-luokkasks oppkouluks, esntyvät tlastossa n y t ens kerran keskkoulua laaempna, edellnen VT-luokkasena a älkm änen VII-luokkasena. Merkktapauksena oppkouluemme hstorassa on pdettävä Porvoon Reallukon sekä Oulun maanvlelys- a teollsuusaostosen lyseon perustamsta. Kum pkn koulu, edustaen maassamme avan u u tta koulumuotoa, on lukusuunntelm altaan tark o te ttu palon suuremmassa m äärn kun yleensä oppkoulum

5 me, palvelemaan käytännöllsen, nmenomaan taloudellsen elämän koululle asettam a vaatm uksa. Porvoon Realluko, oka samon kun Oulun m aanvlelys- a teollsuusaostonen lyseo tom kuluneena lukuvuonna yksluokkasena, aotaan m uodostaa kolmluokkaseks sten, e ttä Porvoon yhteskoulun yläluokat luokka luokalta m uuttuvat»reallukoks». Tlastossa vastaa Porvoon yhteskoulun VI-luokka vastaperustettua reallukota. Oulun maanvlelys- a teollsuusaostonen lyseo, osta tlastollsa tetoa annetaan ulkasun IX:ssä taulussa, perustettn Oulun suom. keskkoulun yhteyteen a tulee sekn laaennettavaks III-luokkaseks, erkseen m aanvlelys- a teollsuusosastoseks ernäsn korkeakouluhn ohtavaks opstoks. Uusa oppkoulua, osta tlastossa e ennen ole tehty selkoa, ovat myös Kasksten a Taalntehtaan ykstyset ruotsnkelset yhteskoulut. Kumpkn koulu on Senaatn luvalla perustettu keskkouluks, edellnen helmk. 5p:nä 97, nmellä Kaskö Samskola a älkm änen syysk. 2p:nä 98, nmellä Dalsbruks Svenska Samskola. Kasksten yhteskoulu, oka ykstysest perustettn o okeastaan v. 95 on koko tom nta-akansa potenut opplasten puutetta. Samon kun edellsenä lukuvuonna, ol koulussa nytkn kolme luokkaa, nm. II:n, III:s a IV:s luokka, oden yhtenen opplasm äärä ol 30. T aalntehtaan yhteskoulu, onka ohtokunnan muodostaa A/B Dalsbruk n hallnto, alott tom ntansa syysk. 6 p:nä 98 het neläluokkasena. Opplata ol koulussa 9. Nnkään annetaan tlastossa, ulkasun IX:ssä taulussa, tetoa ens kerran myös Lapuan, Karalan a Kokemäen maanvlely slyseosta, osta ensn- m anttu perustettn v. 95 a kum pkn vm eksm anttu v. 97. Oppkouluen, opettaen a oppladen lukum äärä. «Svulla a 5 olevasta taulukosta nähdään maassamme lukuvuonna tomneden oppkouluen luku, ryhm tettynä koulumuodon a -kelen m ukaan sekä näden kouluen opettaen a oppladen luku, ryhm tettynä sukupuolen a opetuskelen m ukaan. ' Maamme oppkouluen luku, maanvlelyslyseot a Porvoon Nasopsto lukuunotettuna sekä Kokemäen yhteskoulu a maanvlelyslyseo laskettuna er kouluks, ol ss 59. Nstä ol 2 suomenkelstä a 6 ruotsnkelstä sekä, nm ttän Porvoon Nasopsto, suomen-ruotsnkelnen. Valton oppkoulut lsääntyvät edellseen lukuvuoteen verraten kolmella a ol ntä nyt 55, osta!39 suomen- a 6 ruotsnkelstä. Kunnallsa oppkoulua ol, kuten edellsenäkn lukuvuonnä, suomenkelsä 7 a ruotsnkelsä. Y kstyset oppkoulut, ota lähnnä edellsenä lukuvuonna m aanvlelyslyseot lukuunotettuna, ol 9, m utta nyt 93, 66 suomen- a 26 ruotsnkelstä sekä kakske-

6 I 3 lnen, osottavat ss kuluneena lukuvuonna, pänvaston kun yleensä akasem mn, pentä vähennystä, m kä kutenkn on o htunut edelläestetystä ykstyskouluen valton huostaan outum sesta. Opettaen, vaknasten, vrkaatom ttaven a tuntopettaen, luku ol 2 23, mespuolsten 90 a naspuolsten 053. Valton oppkoulussa ol opettaa 92, osta 57 mes- a 353 nasopettaaa. Kunnallsssa a ykstysssä oppkoulussa olvat v astaav at luvut 39, 69 a 700. On kutenkn huom attava, että opettaen todellnen lukum äärä ol onkun verran penemp kun 2 23, koska ne opettaat, otka antavat opetusta kahdessa ta useammassa koulussa, on o tettu tlastoon tom pakkansa luvun m u kaan. Nän ollen evät m uutkaan ylläolevat luvut opettasta ole avan täsmällsä. Oppladen luku ol helmkuun p:nä Stä ol poka 3 06 el 7.5 % a ty ttö ä 39 el 52.5 %, ss 378 (5.0 % ) enemmän kun poka. Vuotta akasemmn ol opplata, naanvlelyslyseoden a Porvoon Nasopston opplaat lukuunofcettuna., , oten lsäys v. 99 ol 9 el.8 %. Valton koulussa ol opplata 2 305, poka 7 2 el 58.9 % a tyttöä 5 06 el. %. Poka ol ss sekä absoluuttsest että suhteellsest palon enemmän kun ty ttö ä. Kunnallsssa a ykstysssä oppkoulussa ol asantla pänvastanen, sllä oppladen luvusta 5 95 ol poka 5 87 el 38.3 % a tyttöä el 6.7 %. Okeastaan olvat kunnallset a ykstyset koulut ss tyttö en hallussa suhteellsest suurem massa m äärn kun valton koulut poken. Jos aetaan opplaat koulukelen mukaan, nn saadaan suomenkelsten kouluen opplasluvuks 9 208, osta poka 9 23 el 7.5 % a tyttöä el 52.5 %. Ruotsnkelsssä koulussa ol opplata 8 292, osta poka el 7.5 % a tyttöä 35 el 52.5 %. On ss m erkttävä, että absoluuttsest ol suomenkelsssä koulussa sekä poka että tyttöä runsaast 2.3 kertaa enemmän kun ruotsnkelsssä, a e ttä suhteellsest ak aan tu poken a ty ttö e n luku kum m ankn kelsssä koulussa sam alla tavon. Valton suomenkelsssä koulussa ol opplata 8 66, poka 5 05 el 58.3 % a ty ttö ä 3 60 el.7 %. Vastaavssa ruotsnkelsssä koulussa ol oppladen luku 3 6, osta poka 2 90 el 60. % a ty ttö ä 5 el 39.9 %. Kunnallsssa a ykstysssä suomenkelsssä koulussa ol opplata 0 5, poka 069 el 38.6 % a ty ttö ä 6 75 el 6. %. Ruotsnkelsssä koulussa olvat vastaavat luvut 65, 78 el 37.6 % a el 62. %. Valton ruotsnkelsssä koulussa ol ss poka suhteellsest enemmän, m u tta ty ttö ä vähem m än kun valton suomenkelsssä koulussa. Sensaan kunnallsssa a ykstysssä suomenkelsssä koulussa ol poken luku suhteellsest suuremp, m u tta tyttöen penemp kun vastaavssa ruotsnkelsssä koulussa.

7 5 ; Oppkoulumuoto. I I Oppkouluen laku. O pettaen lukum äärä. Mehä. Nasa. Poka. Oppladen laku I II III J Tyttöä. Poka. Tyttöä. Poka. T yttöä. Poka. Tyttöä. määrä er luoklla. IV V V I VII V III IX Poka.! T yttöä. Poka. T yttöä. Poka. T yttöä. Poka. T yttöä. Poka. T y t t ö ä. Poka. T yttöä. Yhteensä. Poka. T yttöä. Kakkaan opplata.. L y - Valton lyseot, suom enk..' »», ruotsnk Kunnallset lyseot, suom enk »», ru otsn k Y kstyset lyseot, suomenk »», ruotsnk _ Yhteensä 76 80S.59 *)8 893 m \ 30 l. K e sk - Valton keskkoulut, suomenk ] 57»», ruotsnk ' Y kstyset», suomenk »», ruotsnk Yhteensä T y ttö - Valton tyttökoulut, suomenk »», ruotsnk Y kstyset», suomenk. 32 _ >». ruotsnk Yhteensä 2\ *) Jatk o -o pstot Valton atko-opstot a -luokat suom enk Valton atko-opstot a -luokat ruotsnk Y k styset atko-opstot a -luokat suom enk Ykstyset atko-opstot a -luokat ruotsnk Yhteensä _ Maan v l e ly sly se o t M aanvlelyslyseot, suom enk Porvoon nasopsto, kakskel. 7 7 Valton oppkoul. suomenk _ ! 657»», ruotsnk Yhteensä Kunn. a ykst, oppk., suomenk » p, ruotsnk Yhteensä 03\ \ Kakkaan s) 59 ) t 90 3) Suomenkel. oppkoul ! Ruotsnkel.» ; s e o t ; ] ! ; ! \ M 328\ \ ,! koulut _ \ ! ! 32 3 S3 33 ;. \! ' ! ! ! - ; ! 280! ) \ k o u lu t. _ 62 _ _ 209 _ 57 ' _! _ 86I ~ l 9 3! m l : 2'! ( a ätjcoluo>kat., ; _ ' ; _ ; _ \ ! 5-52! a n a so p sto. 29 7! \ -! ! 370! ! _ ! ] \ 87\ S l ! 352: ] ! *) H angon ruots. yhteskoulun valm st. luokan opplaat. a) H elsngn vanhan suom. a ruots. tyttökoulun valmst. luokken opplaat. Shen laskettu Porvoon Naso psto (kakskel.), ossa 7 mes- a 7 nasopettaaa.

8 6 Lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opettasto. Seuraavsta yhdstelm stä nähdään, palonko m aam me lyseossa, keskkoulussa a tyttökoulussa ol opettaa, erkseen vaknasa, vrkaatom ttava a tu n topettaa, a palonko nästä opettaaryhm stä ol mes- a nasopettaa. lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opettaen lukumäärä. Vaknasa. Vrkaatomttava. Tuntopettaa. Kakkaan opettaa. Mehä. Nasa. Lukuvuos. Yhteensä. Mehä. Nasa. Yhteensä. Mehä. Nasa. Yhteensä. sä. Yhteen Mehä. Nasa P r o s e n te s s a a n t a v a t y llä o le v a t n u m e r o te d o t s e u r a a v a n tu lo k s e n : Lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opettaen lukumäärä: Lukuvuos. Vaknasa. Vrkaatomttava. Tuntopettaa. Kakkaan opettaa. Mehä. Nasa. Yhteensä. Mehä. Nasa. Yhteensä. Mehä. Nasa. Yhteensä. Yhteensä. Mehä. Nasa. 0/ /O 0/ /o 0 /o 0/ Jo 0/ /o 0/ 0 0/ /O / /o 0/ 0 0/ ,2 3,8 00 6, 53,6 00 5,0 8, 00 53,7 6, , G 3, 00 3,2 56, ,9 6, ; 5, ,8 3,2 00 7,8 52,2 00 5,3 5, ,0 5, ,S 3,2 00 7,0 53, ,9, 00 55,, ,7 3, ,7 9, , ,7, ,0 3,0 00 8,0 52, ,8 7, 00 5,9 5, ,0 2, 00 6,5 o3, ,3 6, ,3, ,,o 00 8,3,5, ,3 6, ,0, ,9 3, 00 3,9 56, 00 50,5 9, ,3 6,7 00

9 Vaknasten opettaen luku ol ss 33, osta mehä 65 el % a nasa 88 el 3. %, vrkaatom ttaven 255, osta mehä 2 el 3.9 % a nasa 3 el 56. % sekä tuntopettaen luku 60, osta mehä 308 el 50.5 % a nasa 302 el 9.5 %. K akkaan kästt lyseoden, keskkouluen a ty tt ö kouluen opettasto 998 henkeä, osta mehä 065 el 53.3 % a nasa 933 el 6.7 %. Jos verrataan nätä lukua akasempen vuosen lukuhn, nn havataan, e ttä va,knasa mes- a nasopettaa, ol kuluneena lukuvuonna absoluuttsest vähemmän kun vtenä stä edellsenä lukn uonna, m u tta vrkaatomttava a tuntopettaa, mehä a nasa kummastakn ryhm ästä, absoluuttsest enemmän kun akasempna vuosna, lukuunottam atta m estuntopettaa lukuvuonna Edelleen havataan, että vaknassta opettasta mehet vähenvät sekä absoluuttsest että suhteellsest palon enemmän kun naset, ota mesopettan verraten ol enää 3.<? % vähemmän. Edellsenä lukuvuonna ol vastaava luku 6.8 % a penmmllään ollessa lukuvuonna %. Myös vrkaatom ttavsta opettasta, osta nasten luku ana, otakn pokkeusta lukuunottam atta, on ollut mesten lukua suuremp, nasopettaat lsääntyvät palon nopeammn kun m esopettaat. T untopettasta naspuolset lsääntyvät nn vomakkaast, että erotus nden a mesopettaen suhdelukuen välllä ol van.0 % el penemp kun koskaan akasemmn. Opettaen koko lukua osottavsta num erotedosta nähdään, e ttä mesopettaa ol nyt absoluuttsest vähemmän kun nelänä edellsenä lukuvuonna a suhteellsest vähemmän kun koskaan ennen, m utta nasopettaa sensaan sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest enemmän kun akasem pna lukuvuosna. Lyhyest vodaan ss todeta, että opetus lukuvuonna 98 9]9 ol arveluttavassa määrn srtynyt vaknasten opettaen kässtä vrkaatomttaven a tuntopettaen käsn a että o p e a s t o samalla ol huom attavast n a s s t u n u t. Pääasallsn syy tähän lmöön on varm aan etsttävä stä, että monet kyvykkäät vaknaset opettaat ovat rttäm ättöm än palkan vuoks srtyneet tuottavam pn tomn, oten avomks ääneet pakat on p tänyt täy ttä ä vrkaatom ttavlla a tu n to p ettalla, osta suur osa on ollut nasa. T u n to p ettaen lukua on osaltaan lsännyt myös se, e ttä kakssa valton luosta a n otetussa uusssa koulussa e opettaa velä kuluneena lukuvuonna asete ttu vaknaselle kannalle. Samoa havantoa kun edelläestetystä lukusarosta vodaan tehdä myös seuraavasta yhdstelm ästä, oka osottaa, kunka m onta prosentta erkseen mes- a nasopettasta ol vaknasa, vrkaatom ttava a tuntopettaa. 7

10 8. M esp u o lsa. N a sp u o lsa.! L ukuvuos. V a k n a sa. V rk a a to m tta v a. T u n to p e tta a. Yhteensä. V a k n a sa. V rk a a to m tta v a. T u n to p e t ta a. Yhteensä. 0 / 0 / o % % 0 / /O % 0 / 0 % ; ,0 0,3 27, , 3,7 3 0, ,0 9, 27, ,,2 28, 0 0! ,3 0,3 28, ,0 3,8 29, ,6 9,9 26, , 3,9 26, ,9 9, 27, ,2,5 28, ,5 8,7 27, ,,5 3 0, ,9 8,0 29, ,2, 3, ,7 8,0 ' 27, ,7 0,9 30, , G 0, 6 28, s 5,3 32, 0 0 Mespuolssta opettasta ol ss vaknasa 60.6 %, vrkaatom ttava 0.5 % a tu n to p ettaa 28.9 %. Naspuolsn opettan nähden olvat vastaavat luvut 52,3 %, 5.3 % a 32. %. Verrattaessa nätä lukua keskenään a akasempen vuosen lukuhn, huom ataan e ttä vaknasa opettaa ol m esopettaan keskuudessa suhteellsest runsaam m n, m u tta vrkaatom ttava a tuntopettaa suhteellsest vähem m än kun nasopettaan keskuudessa. Edelleen nähdään e ttä vaknasten opettaen luku ol sekä mes- e ttä nasopettaan keskuudessa suhteellsest penemp, m utta vrkaatom ttaven a tuntopettaen luku suhteellsest suuremp kun akasem pna lukuvuosna. Opplaat ryhmtettynä vanhempensa vran ta ammatn mukaan. Seuraavasta yhdstelm ästä näkyy, m stä yhteskuntaluoksta lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opplaat ovat lähtösn. (Jatko-opstoen a -luokken sekä m aanvlelyslyseoden opplasta, e ole vastaava tetoa). 2 3 f > 7 8» Lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opplata, oden vanhemmat olvat: Lukuvuos. Vrkamehä a va. päden ammattenharottaa. l) Luku. Suurlkkeen harottaa. 2) Työväkeä (pats sarekkeessa 8) Pkkutl - lsa. % Luku. 0/ 0 Luku. / 0 Luku. 0/ /o Luku. 0/ 0 Luku. Pkkulkkeen harottaa a palvelusmehä. Suurtlallsa. Torppareta a maanvlelystyöväkeä. % Luku. /o Yhteensä opplata , , ,9 2 69,3 25 5, , , , , , , ,7 90 8,o 57 2, ,s , , ,2 7, , 52 2, , 2 8 9, , ,8 005, 203 8,5 56, , a , , , 997,0 97 8,0 57, , , , ,9 98,0 85 7, 389, , , , ,7 93 3,8 88 7,3 38, , , , ,5 032, 87 7, 356, , ,8 0 7l9!,o ,7 075, 878 7,2 368, ,s 2 986, , ,6 26, ,5 36, ) K u ten lääkäreä, asanaaa, nsnööreä, kralota, tatelo ta y. m. s. 2) N den oukkoon on lu e ttu m yös pankken, vakuutusyhtöden a teollsuuslatosten v rk alat.,

11 9 Suurmman ryhmän muodostavat ss ne opplaat, oden vanhem m at ovat olleet pkkulkkeen h arottaa a palvelusmehä; Senälkeen seuraavat v rkamesten a vapaden am m atten harottaen kodesta lähteneet opplaat. K olmannelle salle outuvat suurlkkeen harottaen a nelännelle työväen lapset, osta älkmäset velä vuoteen 93 mennessä olvat onkun verran runsaam mn edustettuna kun edellset. Vdes sa kuuluu pkkutlallsten a kuudes suurtlallsten keskuudesta tullelle opplalle. Penmpänä ryhm änä ovat torpparen a m aanvlelystyöväen lapset. Jos tarkastetaan, mhn suuntaan kehtys kuluneena lukuvuonna akasempn vuosn verrattuna on kulkenut ylläm anttuen ryhmen kesken, nn huom ataan, e ttä suurlkkeen harottaen lapsa ol n y t sekä absoluuttsest että suhteellsest enemmän kun koskaan akasemmn. Samaa vo sanoa vrkamesten a vapaden ammatten harottaen kotea edustavsta opplasta, oden suhdeluku kutenkn lukuvuonna ol O. suuremp kun nyc. Myös' suur- a pkkutlallsten kodesta tulleet opplaat osottavat lsäystä, edellsä ol n y t sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest enemmän kun kuutena edellsenä vuonna a älkm äsä samon enemmän kun sotavuosna. Sensaan on terveen säätykerron kannalta v altettavana lmönä m erkttävä, että varsnasen työväen a torpparen lapsa stu v. 99 oppkouluemme penkellä sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest vähemmän kun akasempna vuosna, mkä sekka on katsottava vuoden 98 surullsten tapausten lmeseks seuraukseks. Sam asta syystä on varm aan ohtunut, e ttä myös p k kulkkeen harottaen a palvelusmesten lapsa ol m anttuna vuonna oppkoulussamme suhteellsest vähemmän kun setsem änä edellsenä vuonna. Koska opplaat suomen- a ruotsnkelsssä koulussa ry h m tty v ät vanhem pensa yhteskunnallsen aseman m ukaan varsn pokkeavast tosstaan, ltettäköön seuraavalle svulle yhdstelm ä, osta lmenee, mssä suhteessa kum m ankn kelset koulut ovat saaneet opplaansa er kansankerrokssta.

12 0 Lukuvuos. * «[ Lyseoden, keskkouluen a tyttökouluen opplata oden, vanhenmat olvat: Vrkamehä a vapaden ammatten harottaa. Suurlkkeen harottaa. Työväkeä (pats sar. 8). Pkkulkkeen harottaa a palvelusmehä. Suurtlallsa. Pkkutlallsa. Torppareta a maanvlelystyöväkeä. Luku. /o Luku. 0/ 0 Luku. % Luku. / /o Luku. Vo Luku. 0/ lo Luku- % Yhteensä opplata suom enkel. k o u lu ssa , , , 00 6, 726 0,5 ruotsnkel.» , , , ,8 276, 530 3, , suom enkel. k o u lu s s a.. ruotsnkel.» ,s , 390 5, , ,7 20, , 29 6, suom enkel. koulussa , , 99,3 ruotsnkel.» , ,9 9 5, suom enkel. k o u lu ssa.. ruotsnkel. > , ,9 70 6, , 9, ,0 suom enkel. k o u lu ssa ,l 3 7, , , ruotsnkel.» !3, 75 8, ,7 73 6, suom enkel. k o u lu ssa.. suotsnkel.» , , , , 789 9,6 9, 2 768;3,3 92 6, 753, , ,6 28 3, , , , , , l 76 32;3,9l 288 9,2 2,7 8,9 3,0 8,9 3,3 9,2 3,6 9 2, , , , , , , , , , Yhdstelmästä lmenee, että ruotsnkelsssä lyseossa, keskkoulussa a tyttökoulussa suurlkkeen harottaen lasten sekä absoluuttnen e ttä suhteellnen luku on atkuvast ollut suuremp kun vastaavssa suomenkelsssä koulussa, mkä todstaa maamme suurlkkeen harottaen enemmstön ruotsnkelsyyttä. Samon näkyy yhdstelm ästä, e ttä ruotsnkelset koulut ovat edelleen saaneet opplata vrkam esten a vapaden am m atten harottaen kodesta suhteellsest enemmän kun suomenkelset koulut. Sensaan suur- a pkkutlallset, torppart, pkkulkkeen h a ro tta a t a palvelusmehet sekä v a r snaset työmehet ovat ana suomenkelsn oppkouluhn lähettäneet opplata absoluuttsest a suhteellsest enemmän kun vastaavn ruotsnkelsn kouluhn. Edelleen näkyy yhdstelm ästä, e ttä suurlkkeen harottaen lapset suomenkelsssä koulussa ruotsnkelsn kouluhn verrattuna osottavat nyt kyseessäolevana lukuvuonna lukumääräänsä nähden htaam paa lsäystä kun yleensä vme vuosna, kun taas opplaat vrkamesten a vapaden am m atten harottaen kodesta suomenkelsssä koulussa edellseen lukuvuoteen verrat-

13 tuna ovat lsääntyneet vähän enemmän kun ruotsnkelsssä koulussa. Myös suurtlallsten kotea edustavsta opplasta vo sanoa samaa kun vrkamesten lapssta. Erkseen on m erkttävä, että oppladen luku työväen a torpparluokan keskuudesta osottaa van suomenkelsssä koulussa huom attavaa laskua edellsn vuosn verrattuna, m utta ruotsnkelsessä koulussa työväen lapsn nähden lsäystä a torpparen sekä m aanvlelystyöväen lapsn nähden sesahdusta. Sensaan on huom attava, että opplaat pkkulkkeen harottaen a palvelusmesten prstä ovat ruotsnkelsssä koulussa sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest vähentyneet palon enemmän kun suomenkelsssä koulussa. E stety t lukusarat a n ta v a t nän ollen osaltaan tukea myös slle v ä tteelle, että kapnavuos seurauksneen e ollut ruotsnkelselle työ- a torppar- väelle läheskään nn tuhosa kun suomenkelselle, m utta n äh täv äst ruotsnkelslle pkkulkkeen harottalle a palvelusmehlle kohtalokkaam p kun suomenkelslle. Oppkouluen I:lle luokalle otetut uudet opplaat. Koska vanha a palon kannatusta osakseen saanut kysymys kansakoulun saattam sesta koko laauudessaan oppkoulun -pohalcouluks on vme akona yhä knteäm m n outunut päväärestykseen, annetaan allaolevassa yhdstelmässä numerotetoa stä, kunka suur osa kymmenenä vme lukuvuonna oppkouluen Llle luokalle hyväksytystä opplasta on pohakouluna käyttänytkansakoulua ta valmstavaa koulua, ta stten saanut vaadttavat pohatedot suurm m alta osalta ko (lopetuksella. L y seod e n, k e s k k o u lu e n a ty ttö k o u lu e n I:lle lu o k a lle o te ttu : L u k u v u o s. K a n sa k o u lu s ta. V a lm s ta v a s ta k o u lu s ta. M u u a lta. Y h te en sä. > L u k u. / 0 L u k u. / /o L u k u. / /o L u k u. l /o , , , , , , , , 267 6, , , 28 6, , , , , ,9 25 6, ,9 03 2, , ,9 : 255 5,6 3SI , 08 23,6 : 295 6,3 692 m , 29 25, ' 7,

14 2 Kuten estetystä lukusarosta näkyy, on oppkouluemme I:lle luokalle hyväksytystä opplasta valtava enemmstö ana tullut suoraan kansakoulusta a kehtys yleensä kulkenut»kansakoulu poakouluks» tunnussanalle edullseen suuntaan, huolm atta stä, että monen, varsnkn ruotsnkelsten, ÿhtes- a tyttökouluen yhteyteen on p erustettu ertysä valm stava luokka. Lukuvuosna a on kehtys kansakoululle tässä suhteessa kutenkn ollut varsn epäedullnen. Edellseen lukuvuoteen nähden saa täm ä epäsuotusa käänne selvtyksensä stä, että sllon monet koulukaupungesta etääm pänä asuvat vanhemmat, oden lapset käyttvät kansakoulua pohakouluna, nähtäväst uurpuhenneen maalmansodan pelosta pdättyvät lähettäm ästä lapsaan pos kotoa, m stä syystä syksyllä 9 oppkouluen I:lle luokalle hyväksyttyen luku ol tuntuvast penemp kun akasemmn. Mtä taas lukuvuoteen tulee, m anttn äsken tosessa yhteydessä että työväen a palvelusmesten keskuudesta lähteneden oppladen luku sllon tunnetusta systä osott huom attavaa laskua edellsn lukuvuosn verrattuna. Kun lsäks tedetään, että opplaat nästä kansankerrokssta lähtevät opntelle suoraan kansakoulusta, nn vodaan kästtää, mks kansakoulusta oppkouluun srty neden luku uur syksyllä 98 huom attavast vähenty. M utta koska äskenm anttuna lukuvuonna valm stavasta koulusta a»muualta» hyväksyttyen oppladen luku ol sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest tuntuvast kasvanut, nn e vo keltää, ettekö kasvu ols tapahtunut ossan m äärn kansakoulun kustannuksella, mhn taas on epälem ättä vakuttanut m uutam an kansanluokan äsenssä ostan harhaluulosta, luultavast vuosen 97 a 98 tapausten yhteydessä syntynyt vastenmelsyys kansakoulua kohtaan oppkoulun pohakouluna. Ltettäköön tähän velä yhdstelmä, osta lmenee, mssä m äärn opplaat erkseen suomen- a ruotsnkelsten oppkouluen I:lle luokalle srryttyään ovat k äyttäneet pohakouluna kansakoulua ta valm stavaa koulua. Suomenkelsn : Ruotsnkelsn: Lukuvuos, Kansakoulusta. Mnualta. Yhteensä. V almstavaata koulusta. Kansakoulusta. Valmstavasta koulusta. Muualta. Luku. / /o Luku. 0 / /o Luku. 0 / /o Luku. 0/ /o Luku. 0 / to Luku. / 0 Yhteensä , , 78 5, , , 95 9, ,9 50 7,7 9 6, , , 99 0, , ,8 8 6, , , 86 8, , 5 5, 75 5, , ,9 06 0, ,7 59 7,2 83 6, , , , ,0 5 5, , 56 5,8 00 9, , 60,G 69 5, ,2 9 8, ,3 75,5 69 5, , , 86 8, , ,7 97 5, , ,6 98 8, , , , ; 37, ,3 0 9,8 8

15 3 Suomenkelsn kouluhn on oppladen valtava enemmstö ss ana tullut kansakoulusta, kun taas ruotsnkelset, koulut ovat kakkna lukuvuosna, pats 97 98, saaneet opplata yl 50 % el enemmän kun puolet valmstavasta koulusta. Muuten kansakoulusta tulleden luku osottaa n y t kyseessäoleväna lukuvuonna kummankn kelsn oppkouluhn nähden huom attavaa vähennystä, m u tta valm stavasta koulusta a»muualta» tulleet taas lsäystä..jos edelleen estettäsn lukusaroa stä, kunka uudet opplaat k ä y ttä m änsä pohakoulun m ukaan ovat akaantuneet erkseen valton a erkseen y k stysn kouluhn, nn nähtäsn, että valton oppkoulut ovat kansakoulusta saaneet opplata suhteellsest palon enemmän kun ykstyset koulut, a että erotus suomen- a ruotsnkelsten oppladen kesken tässä suhteessa ols varsn slm äänpstävä. Opplasluvun muutokset. Pokkeuksellsten oloen aheuttam a hatallnen vakutus oppkouluen tom ntaan kuluneena lukuvuonna lmenee varsn selväst seuraavan yhdstelmät! lukua tosnsa verrattaessa. Lukuvuos..Lyseoden, kesk- a tyttökouluen opplata-eronnut: Oppmäärää päättämättä. Suortettuaan Kuolleet. Muut. Keskkoulukurssn. Opplatoksen koko kurssn. huku. / /o Luku. 0/ /o Luku. / /o Luku. <Yo Yhteensä. Uusa opplata otettu. Opplasluvun lsäys (afalla /IX Ul/VIII) ' 58, ,6 5 2, 8 33, *, , 58 2, , , , , , : , , , , <),» , 60 2, , , ,2 577 ll,ö , ,« , , 827 3, ,«2 75 7, , , , , 630 0, , Oppmäärää päättämättä eronneta opplata ol ss -lukuvuonna 98 9!) sekä absoluuttsest e ttä suhteellsest palon enemmän, m u tta keskkoulukurssn sekä opplatoksen koko kurssn suorttaneta suhteellsest tuntuvast vähemmän kun mnään edellsenä lukuvuonna. Varsnkn lukuvuoteen v errattu n a ovat näm ä luvut hyvn epäedullset, ohtuen stä, e ttä 97 3

16 98 lukua e voda muhn lukuvuosn nähden ptää täysn verrannollsna, koska oppladen srto luokalta tomelle keväällä 98 tap ahtu palon levempää arvostelua k äy ttäen kun ennen a älkeen. Muuten setää m anta, että ylläolevat eronneta opplata koskevat luvut, otka perustuvat näden vuoskatsausten nelänteen tauluun, evät ole mnään lukuvuonna ehdottoman tarkat, varsnkaan yhdstelmän»muhn eronnesn» a»opplatoksen koko kurssn suortettuaan eronnesn» nähden. Vmeksmantun ryhmän esm. tuls olla okeastaan sama kun sv. 6 olevan yhdstelmän»ylmmältä luokalta päästetyt». E ttevät nämä luvut lyö keskenään yhteen, ohtuu pääasallsest syyslukukaudella ylopstoon päästetystä a opplatoksen koko kurssn suorttanesta opplasta ), oden luku ulkasun kuudenteen ta u luun kerätään kevätlukukauden lopussa, m utta nelänteen tauluun ennen seuraavan syyslukukauden alkua. Saman asan tedustelu er akona a er yhteyksssä sekä tse kyselykaavakkeden ylmalkasuus tässä kohdn ovat ss vakuttaneet, että kyseessäoleva teto a e ole kaksta koulusta ana läh etetty yhdenm ukasna. Myöskään yhdstelmän tonen ryhmä»muut eronneet», ohn lasketaan esm. vsluokkaa laaemmssa oppkoulussa nelältä ensm äseltä luokalta sekä k u u dennelta a setsem änneltä luokalta, eronneet samon kun vdennen a k a h deksannen luokan kurssn kesken ä te tty ään eronneet opplaat, e vastaa n den todellsta lukua, koska m uutam sta koulusta ennen syyslukukauden alkua eronneta opplata, otka tlastossa lasketaan käänkun kevätlukukaudella eronneks, e ana ole lm otettu kylln tarkast. Ryhm ään»keskkoulukurssn suortettuaan eronneet» on laskettu useamp kun vsluokkasssa koulussa vdennen luokan kurssn suortettuaan eronneet opplaat, otavaston varsnasten keskkouluen, tyttökouluen a lyseoden kurssn suorttaneet on luettu yhdstelm än seuraavaan el nelänteen ry h mään. Edelleen näkyy yhdstelm ästä, e ttä lukuvuoden kuluessa kouluun o te ttu en uusen oppladen luku on kakkna lukuvuosna pats 9 95 säännöllsest lsääntynyt. Suurn on lsäys ollut kuluneena lukuvuonna a sen äkeen Velä huom autettakoon, että keväällä tomtetussa pääsytutknnossa ensmäselle luokalle hyväksyttyä pyrkötä e tlastossa lueta täm än vaan seuraavan lukuvuoden opplaks. Y hdstelmän vmesestä ryhm ästä, oka osottaa uusen oppladen enem m yyden eronnesn verrattuna, nähdään, e ttä opplasluvun lsäys er lukuvuo- Asaan vo m yös vakuttaa oku sellanen h yvn harvnanen tapaus, että. opplas suortettuaan ylmm än luokan kurssn ää kouluun vapaaehtosest velä toseks vuotta.

17 sen kuluessa on ollut hyvn hyppelehtvä a epätasanen. M utta koska eronneden oppladen luku e ole täysn tarkka, nn on asa sama myös tähän ryhm ään nähden. Jos opplasluvun lsäys taas lasketaan slm älläptäen oppladen lukum äärää kunkn vuoden helm kuun p:nä, saadaan seuraava tulos: 5. TT Aka. Opplata. Lsäys ( - ta vfthen- n ys (--) + 79»» »» }- 365»» 9..., »» »» »» »» »» Opplasluvun lsäyksen eroavasuus kum m ankn yhdstelm än välllä ohtuu stä, että edellsessä yhdstelmässä lsäys perustuu koko lukuvuoteen (aka x/x 3l/vm) m u tta älkmäsessä akaan /u /n. Jälkmänen yhdstelmä lmaseekn varsn selväst esm. maalmansodan puhkeamsen a kapnavuoden aheuttam at hatallset seuraukset opplasluvun lsäykseen nähden. Luokalta srretyt a luokalle ääneet opplaat. Koulutyön yl puolvuotnen sesahdus kapnavuonna ätt oppladen tetom äärään luonnollsest suura aukkoa, ota kuluneena lukuvuonna on p tän y t täydentää, samalla kun on tä y ty n y t mkäl m ahdollsta ouduttaa lukemsta, otta ero täm än lukuvuoden a säännöllsten akoen kurssennätyksssä er luoklla e tuls kovn suureks. Kysymykseen, onko a mssä määrn täm ä menestyksellselle koulutyölle m uutenkn vakessa olossa sekä opettalta e ttä opplalta tavallsta suurem pa ponnstuksa vaatnut työ vakuttanut ehkäseväst oppladen luokalta pääsyyn, antaa valastusta seuraava yhdstelmä, ossa on otettu huomoon vuostutknnossa arvosteltut a myöhemmn ehtolasten kuulustelussa tu tk tu t opplaat sekä ylm mältä luokalta päästettyhn nähden van täysluokkaset koulut.

18 6 Lukuvuos a koulu Valton k o u lu t... K unnall. a ykst, k o u lu t V alton koulu t?... K unnall. a ykst, k o u lu t Valton k o u lu t... K unnall. a ykst, k o u lu t V alton k o u lu t... K unnall. a ykst, k o u lu t Vaton k o u lu t... K unnall. a ykst, koulut V alton k o u lu t... K unnall. a ykstt. k o u l u t Ehdotta srretyt. L y seo d en, k e sk - a ty ttö k o u lu e n o p p la ta. Ehdot suortettuaan srretyt. Luokalle ääneet. Luku. 0/ 0 Luku. % Luku. / ,2 57, 58,0 57, ,6 59,5 60,9 62,6 6, ,8 6,8 6,3 6,0,6 5o 3, ,0 5,3 988; ! , ,7 9,0 7,3 9,6 6,8 7,9 3,3 3, Ylmmältä luokalta päästetyt. Luku. 0/ /o , 5,6 9,0 6, , 6, 8,3 5,6 Yhteensä arvosteltu t l Ennenkun ylläoleven lukusaroen perusteella ry h d y tään tekem ään m nkäänlasa ohtopäätöksä, on taas m ustettava että akasemmn m antusta syystä num erotetoa lukuvuodelta e ole pdettävä yhdstelmän muden lukuen kanssa täysn verrannollsna, ohn nähden ne ovatkn pokkeuksellsen edullset. Yhdstelm ästä näkyy, että oppladen luokalta srtoa a luokalle ääntä osottavat prosenttluvut olvat myös kuluneena lukuvuonna, vaston odotusta, sekä valton että kunnallsssa a ykstysssä oppkoulussa otan pokkeusta lukuunottam atta onkun verran edullsemmat kun vastaavat luvut ennen kapnaa. Tähän näennäsest edullseen tulokseen on vakuttanut ens sassa se. e ttä oppm äärää p ä ä ttä m ä ttä eronneden oppladen luku kuluneena lukuvuonna, kuten o tosessa yhteydessä nähtn, ol sekä absoluuttsest että suhteellsest palon suurem p kun akasemmn. Vo myös olettaa, e ttä lmenneet vakeudet huomoonotettuna arvostelussa e ana ole tahdottu käyttää entstä ankaruutta. Stävaston ylmmältä luokalta päästettyen luvun perusteella vo selväst p äättää, että kuluneena lukuvuonna on koulutyö vaatn u t suurem pa ponnstuksa kun ennen. Muuten on m erkttävä, että valton koulussa on ylm mältä luokalta ana päästetty opplata suhteellsest palon enemmän kun ykstysssä oppkoulussa, mkä todstaa opetuksen tehokkaam m uutta edellsssä koulussa. Luokalle ääneden luvun suhteen huom autettakoon, että se e ole m nään vuonna täysn täsm ällnen, koska kyselykaavakkeden ylmalkasuu-

19 den vaoks tosssa koulussa nden oukkoon on luettu myös ne opplaat, otka esm. sarauden vuoks ovat olleet koulusta possa nn kauvan, että ovat ääneet luokalle lm an arvostelua, tosssa koulussa n ä tä opplata sensaan e ole o tettu lukuun. 7 Oppkouluen menot a tulot. Seuraava yhdstelmä osottaa, palonko lyseolla, kesk- a tyttökoululla on ollut menoa tom ntansa ylläptämseks er lukuvuosna. Lyseoden, kesk- a tyttökouluen todellset menot. Lukuvuos. Opettaan palkkaus. Lämmtys, valastus, svous, opetuskalusto y.m. Koulutalon hoto- a korauskustannukset y. m. Todellnen vuokra. Yhteeus. ÿ!mf. <>/ /o Mnf. % tfmf. 0/ 0 % 5V 90 9 \ Valton k o u lu t K unnall. a ykst, koulut , ,< 2, , ,* (),G Valton k o u lu t K unnall. a y k st koulut ,5 77, ,5 3, !,5, V alton k o u lu t K unnall. a ykst, koulut , ,3 3, ,8 3, , 6, V alton k o u ln t K unnall. a ykst, koulut ,0 77, ,, , 5, ,5 5, V alton k o u lu t... > K unnall. a ykst, koulut , s 75, ,3 5, ! 2, 3, ,3 5, V alton k o u lu t K unnall. a ykst, koulut ,6 76, ,8 6, ! ,9, V alton k o u lu t K unnall. a ykst, koulut , , , , , Valton kouluen menot, otka lukuvuonna 90 9 olvat o m arkkaa a lukuvuonna 98 9 W 9 8 m arkkaa, ovat ss yhdeksän vmekuluneen lukuvuoden akana lsääntyneet 79 %:lla. Kunnallsten a ykstysten oppkouluen m enot ovat saman aan kuluessa kasvaneet 80 %:lla. K un ottaa huomoon rahamme arvon tavattom an alenemsen a uusen kouluen perustam set, tä y ty y m yöntää, että menoen lsäys oppkouluen ylläptämseks a nden tomnnan tukemseks e ole ollut suur, ekä valtota enem pää kun kunta a ykstysä sanottavast rasttava.

20 8 Syynä tähän verrattan vähäseen nousuun on ollut ens sassa se, että opettaen palk at evät ole nousseet läheskään samassa suhteessa kun elntarpeden ynnä muden välttäm ättöm en tarvkkeden hnnat. Yleensä vokn o p e tta a t lukea nden oukkoon, otka taloudellsesta ahdnkotlasta ta v a tto m an korkean hntatason vuoks ovat enten outuneet kärsm ään. Menot opettaen palkkaukseen ovat, kuten vhdstelm ästä näkyy, sotavuosna sekä valton että kuntan a ykstysten oppkoulussa suhteellsest vähentyneet normaalvuosen menohn verraten. Esm. lukuvuonna 90 olvat palkkausmenot valton koulussa 8.5 % a kuntan sekä ykstyskoulussa 78.2 % kokonasmenosta, m utta vme lukuvuonna edellsssä koulussa enää 79.0 % a älkmässsä 75.3 (l. Stävaston lämmtys-, valastus-, svous- y. m. menot, otka ensnm anttuna lukuvuonna olvat 9.t a 2.5,, kaksta menosta, nousvat vm em anttuna lukuvuonna o 5. a 6.5 %:n. Jos edelläolevassa yhdstelm ässä m anttuen menoen perusteella lasketaan palkan keskmääränen suuruus opettaaa koht a menoen keskmäärä kutakn opplasta koht, saadaan seuraava tulos: Lukuvuos.! Opettaen luk u. Palkkaa keskm. opettaaa koht. Oppladen luku. Monoa keskm. opplasta ; Koht. : ahnf V aton k o u lu t K unnall. a ykst, k o u lu t ' V alton koulut K unnall. a ykst, koulut Valton k o u lu t K unnall. a ykst, k o u lu t Valton k o u lu t K unnall. a ykst, k o u lu t Valton k o u lu t K unnall. a ykst, k o u lu t Valton koulut « K unnall. a ykst, k o u lu t !) Valton koulut K unnall. a ykst, k o u lu t K eskpalkka opettaaa koht on ss lukuvuodesta 90 lukuvuoteen 98 9 mennessä lsääntynyt valton koulussa 2 %:lla a ku n tan sekä