VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala
SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus Ratkaisukeskeisyys Kannustava vuorovaikutus -orientaatio
DIALOGISUUS VOIKUKKIA-ryhmän jäsenet ovat tasavertaisia keskustelukumppaneita Vuoropuhelu on aitoa - jokainen laittaa itsensä likoon Myös ohjaajat kertovat omista kokemuksistaan Vuoropuhelussa syntyy jaettua uutta ymmärrystä Ohjaajien tehtävä on mahdollistaa ryhmäläisten vuoropuhelu -> vertaisuus toimimaan Ohjaajan rooli on erilainen kuin muualla, koskee sekä ammatillista ohjaajaa että vertaisohjaajaa
DIALOGIN PERUSAJATUKSET Yhdessä ajattelu Yhdessä voittaminen Rohkaiseminen Itsensä ilmaiseminen Kokemusten arvostaminen Osallistujien näkemysten tutkiminen Arvostelemasta pidättäytyminen Läsnäolo Kunnioittaminen Kuunteleminen Dialogin sydän on yksinkertainen mutta sinnikäs kuuntelemisen taito
TARINALLISUUS ELI NARRATIIVISUUS Ihminen jäsentää kokemuksiaan narratiivisesti, kerronnallisesti ja elää elämäänsä kertomusten kautta Ongelmakertomus vs. vaihtoehtoiset kertomukset jos ongelmakertomus elää mielessä voimakkaasti, vaihtoehtoiset kertomukset jäävät ohuiksi juonteiksi auttamistyössä yksi tavoite on auttaa esille vaihtoehtoisia kertomuksia ihmisestä ja auttaa häntä tunnistamaan niitä
RATKAISUKESKEISYYS Käytännöllinen ja myönteinen ajattelu- ja työtapa Korostaa toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä Innostaa löytämään luovia ratkaisuja pienin askelin VOIKUKKIA-ryhmässä käsitellään menneisyyttä ja ongelmia, mutta ei jäädä niihin vellomaan Suunnataan huomio siihen, miten kussakin tilanteessa voi toimia itsen ja lapsen kannalta paremmalla tavalla - pienin tavoittein ja askelin
ONGELMAKESKEISEN JA RATKAISU- KESKEISEN LÄHESTYMISTAVAN EROT Ongelmakeskeinen lähestymistapa Ongelmien kuvaaminen Kielteisen kehityksen huomioiminen Ongelmien syiden miettiminen Taustatekijöiden pohtiminen Esteiden ja rajoitusten näkeminen Syyllisten etsiminen Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Tavoitteiden kuvaaminen Myönteisen kehityksen huomioiminen Myönteisen kehityksen selittäminen Aikaisempien onnistumisten pohtiminen Mahdollisuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen Ansion jakaminen edistymisestä
ONGELMASTA TAVOITTEIKSI Muutostoive: Mitä pitäisi tapahtua? Mitä halutaan? (Ei, minkä halutaan loppuvan.) Minne suuntaan halutaan? (Ei, mistä halutaan poispäin.) Mikä alkaa? (Ei, mikä loppuu.) Mitä tulee ongelman tilalle? Erityisesti muutostilanteissa on tärkeää kartoittaa muutoksen hyödyt.
KANNUSTAVA VANHEMMUUS ORIENTAATIO (ICDP, www.icdp.info) Tavoitteena on vaikuttaa ja parantaa vanhemman / aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatua Perusajatus: Hyvään vuorovaikutukseen lapsen ja aikuisen välillä vaikuttaa aikuisen käsitys lapsesta - Näemmekö lapsen/vanhemman vahvuudet ja mahdollisuudet kehittyä, pidämmekö lapsesta/vanhemmasta, tunnemmeko empatiaa lasta/vanhempaa kohtaan? - Miten tulkitsemme lapsia/vanhempia ja millaisia tulkintoja teemme lasten/vanhempien käyttäytymisestä?
KANNUSTAVA VANHEMMUUS ORIENTAATIO (ICDP) KÄSITYKSEMME LAPSESTA /VANHEMMASTA UUDELLEEN MÄÄRITTELY Miten tulkitsemme lapsia/vanhempia ja millaisia tulkintoja teemme lasten/vanhempien käyttäytymisestä? Meidän suhtautumistapamme osoittaa, millaisena pidämme lasta/vanhempaa ja vaikuttaa vanhempiin, millaisena he pitävät itseään ja lasta Meidän käsityksemme OHJAA lapsen/vanhemman KOHTAAMISTAMME Mukailtu K.Schauman-Ahlberg, 2012 pohjalta (alkup. C.Graveley & A-L. Öqvist 2008), ICDPohjaajakoulutus, Kotka
UUDELLEEN MÄÄRITTELY Aikuisten, työntekijöiden ja ryhmänohjaajien on jatkuvasti työskenneltävä luodakseen positiivinen käsitys lapsesta ja vanhemmasta
SEITSEMÄN SENSITIIVISYYDEN VAHVISTAMISEN PERIAATETTA Vahvistetaan vanhemman sensitiivisyyttä ymmärtää empaattisesti lasta/toista ihmistä Sensitiivisyyden vahvistaminen ohjeiden antamisen sijaan Vrt. mentalisaatiokyky (vanhemman reflektiivinen kyky työntekijän reflektiivinen työote) Vanhemman jo olemassa olevien kykyjen ja osaamisen vahvistaminen -> vanhemman itsetunnon vahvistaminen, voimaannuttaminen
SENSITIIVISYYDEN VAHVISTAMINEN AUTTAA Näkemään lapsen positiiviset puolet Tulkitsemaan lapsen aloitteita ja signaaleja Tulkitsemaan kehonkieltä ja eleitä Vahvistaa vanhemman luottamusta omaan osaamiseen
SENSITIIVISYYS VAHVISTUU, KUN RYHMÄNOHJAAJA Huomaa, vahvistaa ja aktivoi vanhemman olemassa olevia taitoja Vahvistaa vanhemman tietoisuutta myönteisestä vuorovaikutuksesta Kokemusten jakaminen ryhmässä
SEITSEMÄN SENSITIIVISYYDEN VAHVISTAMISEN PERIAATETTA 1. Luo luottamuksellinen suhde vanhempaan 2. Vahvista positiivista käsitystä lapsesta 3. Aktivoi vanhemman omaa osallistumista ja vuorovaikutusteemojen harjoittelua 4. Huomaa ja vahvista vanhemman olemassa olevat vuorovaikutustaitoja 5. Verbalisoi ja ohjaa auta myönteisen vuorovaikutuksen tiedostamisessa 6. Jaa kokemuksia ryhmässä 7. Välitä asioita henkilökohtaisella ja elävällä tavalla
LÄHTEITÄ Malinen T.2008. Luova tila - ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. LTI Oy. Hirvihuhta H. & Litovaara A. 2003. Ratkaisun taito. Käytännönläheinen kirja ratkaisukeskeisen menetelmän soveltamisesta. White Michael, 2008. Karttoja narratiiviseen työskentelyyn. Kuva ja Mieli ky. White Michael, 2008. Karttoja narratiiviseen työskentelyyn. Kuva ja Mieli ky. Hundeide, K. 2009, Vägledande samspel i praktiken. Karsten Hundeide & Nicoletta Armstrong: ICDP Manual for Facilitators www.icdp.info