Kaavaselostus luonnos

ASEMAKAAVA Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala osa kortteleita 5, 20, 21 ja 22, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, lähivirkistysalue ASEMAKAAVAN MUUTOS 43. kaupunginosa Kierikkala, kortteli 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä Kaavaselostus luonnos 27.3.2014 Palokuntajuhlat 1960-luvun alussa Kierikkalankadun ja Kymintien risteyksessä. Kuva Pekka Kierikka KAAVA NRO 0313 Kaupunkisuunnittelu KALA

Sisällys KAAVA NRO 0313... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.3.1 Korttelialueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.3.2 Muut alueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Muut vaikutukset... 12 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 12

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala osa kortteleita 5, 20, 21 ja 22, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, lähivirkistysalue Asemakaavan muutos 43. kaupunginosa Kierikkala, kortteli 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä. Kaava nro 0313. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteeseen rajautuen etelässä ja lännessä Kierikkalan asuinalueeseen ja pohjoisessa Kymijoen Korkeakoskeen sekä idässä Kymijokeen ja sen ranta-alueisiin. Liitteenä 1 sijaintikartta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella matkailuun liittyvien palveluiden toteuttaminen ja tukea jo alueella toiminnassa olevia matkailupalveluita kuten kokous- ja majoitustilojen käyttöä. Kaavamääräyksissä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Korkeakosken teollisuusympäristö. Samalla tutkitaan Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen linjaus sekä nyttemmin maakuntakaavasta poistetun kanavavarausmerkinnän vaikutusta aluevarauksiin. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. sijaintikartta 1:15 000 2. ote maanomistuksen karttakirjasta 3. ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000

5 4. poistuva asemakaava 1:2000 5. asemakaavakartta 6. asemakaavamerkinnät ja määräykset 7. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 1. Kymijoen osayleiskaava luontoselvitykset 2004 2007, Enviro 2. Ympäristökeskus tulvariskikartta 2013 - asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Pekka Kierikan 17.8.2011 jättämästä kaavahakemuksesta sekä Kotkan kaupunki - asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulo 6.9.2013 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 6.9. 4.10.2013, liite 6 - asemakaavaluonnos keväällä 2014 - kaupunkisuunnittelulautakunta keväällä 2014 - virallinen nähtävilläolo keväällä 2014 - kaupunginhallitus alkukesällä 2014 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 4,4 ha. Alueen tontit ovat yksityisen omistuksessa, lukuun ottamatta Karhulan Vapaaehtoisen Palokunnan tonttia, minkä omistaa A. Ahlström Oy. Kierikkalankatu on kaupungin, Kymintie valtion ja Kymijoentie yksityisen omistuksessa. Alueella asuu tällä hetkellä noin 34 asukasta. Alueen rakennuskanta on vanhaa pääosin 1900 luvun alkupuolella rakennettuja puutaloja sekä Korkeakosken Kalastuskievari, joka on toiminut samalla paikalla jo usean vuosisadan ajan. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kymijoentien lounaispuoli noin 150 metrin matkalta ja 20 metrin leveydeltä on jäänyt rakentamatta suurien korkeuserojen takia. Katualue on noin 7 metriä alempana kuin yläpuolella olevat kiinteistöt. Kymijoen ranta-alueella Kestikievarin kiinteistön kohdalla kasvaa lehtipuita samoin piha-alueilla ja katujen varsilla on pääasiassa koivuja ja joitain havupuita. Kymijoen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan arvokkaita luontokohteita ei ole kirjattu kaava-alueeseen. Korkeakosken ja Sunilanlahden välisen jokilaakson rantatörmät ovat korkeita ja rantaa on aikoinaan vahvistettu tukeilla. Tavanomaista jokivarren vesikasvillisuutta, mm. rantapalpakkoa, uistinvitaa ja ulpukkaa on kapeana vyöhykkeenä rannan edustalla.

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran ja joen ylittävän sillan ja voimalaitoksen eteläpuolella. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki, kestikievari. Kierikkalan rakennuskanta on syntynyt Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden tarpeista 1900 luvun alkuvuosina. Alueen vanhimpia rakennuksia tai rakennuspaikkoja on Kalastuskievari. Kymijoen Korkeakoski, Pehr Adolf Kruskopf 1837 Korkeakosken teollisuusympäristö kaava-alueen pohjoispuolella on vanhaa Suomen teollisuushistoriaa, mistä johtuen alue on mukana museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ovat 1880 -luvulta ja 1900 -luvun alusta. Vanhempi vesivoimala on vuodelta 1906 ja uudempi on vuodelta 1926, jonka suunnittelijana on toiminut arkkitehti Karl Lindal. Korkeakosken uittohistoriasta kertoo kalastuslaiturin vieressä sijaitsevat kivillä täytetyt hirsiarkut, jotka ovat toimineet uittorännin perustoina uitettaessa tukkeja kosken ohitse.

7 Näkymä Kymintieltä pohjoiseen Näkymä Kymijoentien ja Kymintien risteyksestä etelään, vasemmalla kirpputori, oikealla Karhulan VPK

8 Näkymä Kymijoentieltä kaakkoon ja luoteeseen Palvelut Muutosalueella toimii kalastuskievari, kirpputori, Karhulan VPK, puualan yritys sekä ravintola. Alueelta löytyy myös majoituspalveluita. Lähin linja-autopysäkki on kaava-alueella Kymintien varrella. Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä Hovilassa, Koivulassa ja Karhulan keskustassa. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kymintien ja Kymijoentien kautta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve Kalliokoskenkadulta pohjoiseen on kiireellisyysluokassa kolmantena. Virkistys Kymijoen Korkeakosken haara on tarjonnut vuosisatojen ajan kalastajille hyviä kalasaaliita ja nykypäivinä kalastukseen liittyvä matkailu on lisääntynyt alueella.

3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Virkistyskäyttö painottuu jokirantaan ja edustalla olevaan kalastuslaituriin. Suunnitelmat Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseksi uuden ja vanhan voimalaitoksen väliin ovat olemassa ja arvion mukaan portaat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Tekninen huolto Kymintiellä, Kierikkalankadulla ja Kymijoentiellä on rakennettu yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n 10 kv:n ilmajohto kulkee kaava-alueen pohjoisosassa palvelurakennusten korttelialueen läpi. Voimalinja ja sen varoalue on merkitty asemakaavaan. Kaava-alue on yksityisen, A. Ahlströmin Oy:n, valtion ja kaupungin omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 vahvistanut Kymenlaakson maakunta-kaavan, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Lisäksi Kymijoki kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen, valtakunnallisesti merkittävä ma. Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on 8.4.2013 hyväksynyt Kymijoen eteläosan osayleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu. Valitus koskee Hortolan aluetta. Kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 pidetyssä kokouksessa määrätä osayleiskaavan tulemaan muilta osin voimaan. Päätös on lainvoimainen 7.8.2013. Osayleiskaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty maaseudun asutusalueeksi AT, palveluiden ja hallinnon alueeksi P, matkailupalveluiden alueeksi RM, energiahuollon alueeksi EN ja vesialueeksi W. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue -merkinnät rky-1 ja rky-2 sivuavat suunnittelualuetta. Asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa 14.5.1996 ja 18.8.2003 vahvistetut asemakaavat. Näissä merkinnät ovat erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään AO/s. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL, lähivirkistysalue VL sekä katualue. Rakennusoikeudet tonteilla ovat 160-534 k-m 2 ja kerrosluvut I - II. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevia kiinteistöjä ei vuoden 1996 asemakaavaan otettu mukaan, koska tällöin nämä alueet oli osoitettu jäävän maakuntakaavassa Kymijoen kanava-alueeseen. Myöhemmin tästä kanavalinjauksesta on luovuttu. Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunginhallitus on 10.12.2012 pitämässä kokouksessa päättänyt hakea ympäristöministeriöltä kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan. Kaava-alueesta Kymijoentie on merkitty mukaan kansallisen kaupunkipuistoon. Poikkeamisluvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle poikkeamisluvan laajentaa olevaa paloasemaa 144 k-m 2 :llä. Rakennusjärjestys 9

10 Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 14.04.2014. Maankäyttösopimus Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelin 21 tontin 2 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hänen omistuksessaan on myös viereinen kiinteistö 285-419-1-186, jonka käyttötarkoitus haluttaisiin muuttaa pientaloasumisesta liikerakentamiseen. Asemakaavan tarkoituksena on lisätä lähinnä kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tarjontaa samalla huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset arvot. Samalla tutkitaan mahdollisuutta tiivistää kaupunkirakennetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo - maanomistajat ja lähialueen asukkaat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, - Kotka-Seura ry, museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy ja Kymenlaakson Jäte - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimisto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja aluepelastuskeskus. Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.9. 4.10.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahankkeesta järjestettiin asukasilta Korkeakosken Koskipirtillä 24.9.2013. Asemakaavaan ja maankäyttöön liittyvistä toiveista ja ajatuksista keskusteli suunnittelijoiden kanssa noin 20 asukasta. Asemakaavaluonnos on nähtävillä 09.05.-06.06.2014. Luonnokseen tutustui..

11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata kasvavaan matkailutarjontaan. Tavoitteena on luoda edellytykset mm. kalastusmatkailun toteuttamiselle huomioimalla samalla Kymijoen kulttuurimaisema sekä vierellä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu Korkeakosken kulttuuriympäristö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4,4370 ha, josta 1,5362 ha on asumista, 0,7246 ha palvelurakennusten korttelialuetta P, liikerakentamisen korttelialuetta KL 0,1193, lähivirkistysaluetta VL 0,3462 ha, matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM 0,5892 ja katualuetta 1,1215 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 6692 k-m 2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AO ja AO/s-korttelialueilla 2 autopaikka/asunto. AL-korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m 2 kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM ja RM-1 korttelialueilla 1 autopaikka/100 k-m 2 kohti. P- ja KL-korttelialueella tarvittava määrä autopaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu yksi uusi erillispientalotontti Kierikkalankadun varrelle sekä lisätty rakennusoikeutta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle sekä matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Liike- ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön. Katukuva tiivistyy ja täydentyy. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen toteuttamista myös alueilla, joissa aiemmin ei ole ollut asemakaavaa ja rakentaminen on toteutunut poikkeamisluvin. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen tiejärjestelyt sekä pysäköintialueen sijoittaminen Kymijoentien varteen selkeytyvät ja parantavat liikenneturvallisuutta. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava tukee alueen matkailupalveluita sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen määrää, sijaintia, materiaalia ja väritystä ympäröivään rakennuskantaan ja valtakunnallisesti merkittävään teollisuusympäristöön. Näin sovittaen kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön eikä se heikennä sen käyttömahdollisuuksia. Samalla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluita. Uuden matkailupalvelualueen aiheuttama liikenteen lisäys kuormittaa tasaisesti etelästä päin tulevia Kymintietä ja Kymijoentietä. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

12 Rakentamisen myötä suurin osa peltoalueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi ja tältä osin avoin peltomaisema häviää. Toisaalta taas rannalla oleva paikoitellen sankkakin puusto vaatii jonkin verran karsimista, jolloin näkymiä joelle saadaan avattua. Kaava sallii maisemanhoidon kannalta välttämättömät puuston harvennus- ja korjaustoimenpiteet. Alueen eteläosaan jäävä lähivirkistysalue ja siellä sijaitseva oja jäävät luonnontilaan, ainoastaan jokialueella rannansuuntaisesti on kaavassa esitetty mahdollisuus laiturin rakentamiseen. Kaava ei katkaise rannan suuntaista etelästä tulevaa yhtenäistä viheraluetta. 5.3.3 Muut vaikutukset Matkailuun liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta. Kaava-alue on joukkoliikenteen piirissä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Liikenteen määrä saattaa jonkin verran lisääntyä rakentamisen myötä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman.