Sivu 1/26 KASTELLIN MONITOIMITALON KUMPPANUUSMALLIN KILPAILUTUS HANKEKUVAUS/TARJOUSPYYNTÖ LUOTTAMUKSELLINEN Oulun kaupunki, Liikelaits Oulun Tilakeskus (jäljempänä Hankintayksikkö ) tarkentaa tätä hankekuvausta hankintamenettelyn aikana siten, että hankekuvaus mudstaa perustan menettelyn kuluessa laadittavalle tarjuspyynnölle. Hankintayksikön suullisesti antamat selvitykset ja ilmitukset eivät sid Hankintayksikköä.
Sivu 2/26 Sisällysluettel 1. HANKKEEN KUVAUS... 3 1.1. Hankkeen yleiskuvaus... 3 1.2. Hankintayksikön päätöksentek... 4 1.3. Hankintayksikön tavitteet... 4 1.4. Hankintayksikön prjektirganisaati ja neuvnantajat... 5 2. HANKINNAN KOHDE JA LAAJUUS... 5 2.1. Rakentaminen... 5 2.1.1. Arkkitehtikilpailu... 5 2.1.2. Rakennuspaikka ja lähtötiedt... 6 2.1.3. Hankkeen vaiheistus... 6 2.1.4. Rakennuskustannuksen tavitehinta... 7 2.2. Palvelut... 7 2.3. Maksut... 7 2.4. Rahitus... 8 2.5. Hankkeen vastuunjak... 8 2.6. Spimusrakenne... 9 2.6.1. Ost-ikeus ja velvllisuus sittaa staja... 10 2.6.2. Spimuskausi... 10 2.6.3. Vertuksesta... 10 3. HANKINNANMENETTELYSTÄ JA SEN EHDOISTA... 11 3.1. Hankinta-asiakirjat... 11 3.2. Vaihtehtiset tarjukset... 12 3.3. Osatarjukset... 13 3.4. Tarjustietjen ja hankinta-asiakirjjen julkisuus... 14 3.5. Yhteydenpit kilpailutuksen aikana... 14 3.5.1. Lisäkysymysten esittäminen... 14 3.5.2. Materiaalin saatavuus ja päivittyminen kilpailullisen neuvttelumenettelyn kuluessa... 14 3.6. Tarjusten hylkääminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen... 15 4. RATKAISUEHDOTUSTEN JÄTTÄMINEN... 15 5. ALUSTAVIEN JA LOPULLISTEN TARJOUSTEN KÄSITTELY... 16 6. ALUSTAVIEN JA LOPULLISTEN TARJOUSTEN VERTAILU... 16 6.1. Laadulliset vertailuperusteet, painarv yhteensä 20 %... 17 6.2. Hinnan vertailu, painarv yhteensä 80 %... 24 6.3. Kknaistaludellinen edullisuus... 26
Sivu 3/26 1. HANKKEEN KUVAUS 1.1. Hankkeen yleiskuvaus Kastellin mnitimital tulee sijaitsemaan Oulun kaupungissa Kntinkankaan kaupunginsassa. Tarkemmat tiedt rakennuspaikasta löytyvät asiakirjasta Tekniset vaatimukset. Kastellin mnitimitaln tulee tilat yhtenäiselle peruskululle, lukille, aikuislukille (iltaluki), päiväkdille, kirjastlle, auditrille, nuristiminnalle ja liikuntasaleille. Kastellin mnitimitaln yhteisenä timintatavitteena n tarjta lähipalveluina, erityisryhmät mukaan lukien, päivähit-, esipetus-, perus- ja luki-petus-, nuris-, kirjast- ja liikuntapalveluita alueen asukkaille sekä mahdllisuuksia myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluille ipanasta ikäihmiseen. Eri käyttäjätahjen timinnassa ja tiljen käytössä tavitteena n pyrkiä pitkälle vietyyn synergiaan, yhteistiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kastellin peruskuluun n keskitetty Oulun kaupungin lk. 7-9 liikunnan erikislukkapetus ja luki n erityistehtävän saanut urheiluluki. Lisäksi mnitimitalssa timii aikuisluki. Päiväkti n ns. jatketun päivähidn yksikkö. Kirjast n ns. Kmbikirjast, jka palvelee sekä alueen asukkaita että kululaisia. Liikuntapaintteisuudesta jhtuen mnitimitalssa n runsaasti mnipulisia liikuntatilja, jtka vat kulun ulkpulisten liikunnanharrastajien käytössä kuluajan ulkpulella ja viiknlppuisin. Mnitimitaln auditri atk- ja näyttämötekniikkineen tarjaa mahdllisuuden erilaisten kulutus-, seminaari- ja kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Kastellin mnitimital n ppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus niin lähialueen kuin kk kaupungin asukkaille. Mnitimital kytkeytyy laajaan ja kehittyvään virkistys-, urheilu- ja liikuntapaikkajärjestelmään, jka n rakentumassa keskuspuistn varrelle. Etäisyys Raksilan urheilukeskukseen n n. 1 km ja Hiirsen urheilupuistn n. 2 km. Lähietäisyydeltä löytyvät kattavat liikuntapalvelut: uimahalli, jäähalli, tekjäärata, Ouluhalli, pallaitksen liikuntatilat, pesäpallstadin, kuntplku, hiihtladut ja suunnistuksen kiintrastit (Hiirnen). Khteen arviitu kknaislaajuus n nin 22 735 brm2. Hankintaan sisältyy suunnittelua, rakentaminen sekä kunnssapit ja ylläpit 25 vuden aikana ja hankinnan aikana tarkentuvat käyttäjäpalvelut, palveluspimuksen aikaiset krjausinvestinnit sekä laajimmillaan myös tilahankkeiden rahittaminen. Khteesta n valmiina Hankintayksikön arkkitehtikilpailutuksen vittaneen arkkitehtitimist Lahdelma & Mahlamäki Oy:n lunnssuunnitelmat, jta Hankintayksikkö n kehittänyt yhteistyössä käyttäjäryhmien ja arkkitehdin kanssa. Suunnitelmat n hyväksytty helmimaaliskuussa 2011 käyttäjähallintkuntien päätöselimissä ja teknisessä lautakunnassa
Sivu 4/26 jatksuunnittelun phjaksi sekä hanketta jhtavassa rakennustimikunnassa. Lunnkset vat tarjuskyselyssä mukana. Hankkeelle asetetut vaatimukset ja tavitteet kuvataan alustavasti tämän hankekuvauksen lisäksi muissa liitteissä. Tarjajan tulee perehtyä hulellisesti kaikkiin näihin asiakirjihin tämän hankekuvauksen / alustavan tarjuspyynnön mukaisen ratkaisuehdtuksen ja myöhemmin tarjuspyynnön mukaisen tarjuksen tekemiseksi ja Hankintayksikön tavitteita vastaavan lpputulksen saavuttamiseksi. 1.2. Hankintayksikön päätöksentek Oulun kaupungin kaupunginvaltuust päätti (13.9.2010 78), että - Kastellin mnitimitaln kilpailutusvaihe tteutetaan elinkaarimallilla, - rakennustimikunta valtuutetaan valmistelemaan ja järjestämään elinkaarimallin kilpailutuksen, - mikäli elinkaarimalli ei sittaudu kknaistaludellisesti edullisimmaksi, tteutetaan hanke jk kaupungin mistaman kiinteistöyhtiön mistukseen, jnka rahituksen kaupunki takaa, tai kaupungin maan taseeseen. - kaupunginhallitus päättää rakennustimikunnan esityksestä tteutus- ja spimusmallista kilpailutuksen jälkeen. Asia viedään tiedksi yhdistymishallitukselle. Hankintayksikkö pidättää siten itsellään valtuustpäätöksen mukaisesti ikeuden lla tteuttamatta hankintaa elinkaarimallilla. 1.3. Hankintayksikön tavitteet Hankkeessa Hankintayksikkö tavittelee mm. seuraavia asiita: Valmisteluvaiheessa hankintayksikkö tavittelee kumppanuuksien hyödyntämistä resurssien ja kknaispalvelun hankkimiseksi, arkkitehtikilpailun yhteensvittamista innvaatit mahdllistavan tteutus- ja rahitusmallin sekä spimusrakenteen kanssa, useiden eri käyttäjäryhmien tarpeiden humiimista ja tilankäytön tehkkuutta eri käyttäjäryhmien tiljen yhteiskäytöstä haettavan synergian kautta sekä viihtyisän ja turvallisen timintaympäristön lumista eri käyttäjäryhmille samaan rakennuskknaisuuteen. Investintivaiheessa hankintayksikkö tavittelee investinnin kustannus- ja aikataulupitävyyttä, innvatiivisten ratkaisujen tumaa kustannustehkkuutta, aikataulutehkkuutta ja ydinpalveluiden ikea-aikaisen saatavuuden varmistamista tehkkaalla riskien jalla, investinnin rahitusta kaupungin budjetin ulkpulelta, rahituskustannuksen edullisuutta ja investinnin jäämistä kaupungin knsernitaseen ulkpulelle. Käyttövaiheessa Hankintayksikkö tavittelee vakuutta ylläpitvastuulle sekä tteuttajalta että ylläpitpalvelujen tteuttajalta, timivaa "käytettävyystakuuta, mahdllisuutta mnitimitaln eri
Sivu 5/26 käyttäjäryhmien muuttuvien tarpeiden humiintiin ja palvelun kehittämiseen pitkän ylläpitjaksn aikana sekä ulkpulisten tulnlähteiden innvintia kattamaan ylläpitkustannuksia. 1.4. Hankintayksikön prjektirganisaati ja neuvnantajat Hankintayksikkönä timii Oulun kaupunki, Liikelaits Oulun Tilakeskus, jssa prjektia jhtaa rakennuttajapäällikkö Juni Rautila. Rahituksen salta vastuuhenkilönä n rahituspäällikkö Jarkk Raatikainen keskushallinnsta. Käyttäjäryhmän edustajana timii vs. luki-petuksen jhtaja Keij Juppi. Hankintayksikön neuvnantajina timii taludellisissa ja rahituksellisissa sekä juridisissa ja vertukseen liittyvissä asiissa sekä prjektin krdininnissa - Rahituksen Neuvntapalvelut Inspira Oy yhdessä seuraavien yritysten kanssa - Asianajtimist Peltnen, Ruknen ja Itäinen Oy (spimus- ja hankintajuridiikka) - Ernst & Yung (vertus) - AON Finland (vakuutus). teknisissä asiissa - Pöyry CM Oy - Arkkitehtitimist Lahdelma&Mahlamäki Oy. 2. HANKINNAN KOHDE JA LAAJUUS 2.1. Rakentaminen 2.1.1. Arkkitehtikilpailu Oulun kaupunki järjesti kaksivaiheisen arkkitehtuurikutsukilpailun Kastellin mnitimitalsta 06.2009-03.2010. Kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun avulla etsittiin Kastellin mnitimitaln vaihtehtisia suunnitteluratkaisuja. Kilpailun tavitteena li löytää investinti- ja käyttökustannuksiltaan edullinen kknaisratkaisu. jka tukisi lasten ja nurten kasvua, ppimista ja timintaa turvallisessa, terveellisessä, viihtyisässä ja innstavassa ympäristössä. Edellä mainittuihin tavitteisiin liittyviä kriteerejä n kirjattu Kastellin mnitimitala kskevaan lapsivaikutusten arviintiraprttiin, mikä li yksi mnitimitaln suunnittelun lähtökhdista. Kilpailuehdtuksia vertailtiin lapsivaikutusten arviintien salta. Kilpailun vittajaksi valittiin ehdtus Hyrrä, jnka tekijöinä vat arkkitehtitimist Lahdelma & Mahlamäki Oy. Kastellin mnitimitaln rakennustimikunta n täydentänyt mnitimitaln timinnallista sisältöä vielä arkkitehtikilpailun jälkeen siten, että sinne sijittuu myös pääsin yhteiskäyttötilissa timiva iltaluki. Tämä n tettu humin rakennuksen jatksuunnittelussa. Kastellin mnitimitala varten mudstetaan Kntinkankaalle asemakaavamuutksella uusi tntti, jka sijaitsee
Sivu 6/26 puistmaisessa Kaupunginjan laaksssa ja liittyy Kntinkankaan sairaala-alueeseen sekä ympäröiviin virkistysalueisiin ja liikuntapalveluihin. Hankintayksikön ja Arkkitehtitimist Lahdelma & Mahlamäki Oy:n n lemassa suunnitteluspimus kaupungin mana hankkeena tteutettavasta mallista. Spimus n kaksivaiheinen. Tällä hetkellä spimuksesta n vimassa tilaus lunnssuunnittelun salta. Jatksuunnittelun salta palveluntuttaja ja Arkkitehtitimist Lahdelma & Mahlamäki slmivat keskinäisen spimuksen. Tarjusvaiheessa arkkitehdin jatksuunnitteluun liittyvät spimusehdt tarkennetaan yhtenäisiksi tarjajien kesken. Arkkitehtisuunnittelua lukuun ttamatta tarjaja valitsee kaikki muut suunnittelijat, jiden tulee täyttää khteen laajuuden, laadun ja timinnallisten vaatimusten edellyttämät pätevyysvaatimukset. 2.1.2. Rakennuspaikka ja lähtötiedt Ympäristö, jhn mnitimitaln sijittuu, n sa arvkkaaksi lukiteltua Kntinkankaan sairaalaaluetta. Kknaisuuteen lasketaan kuuluvaksi varsinaisen sairaalan lisäksi sen timintihin liittyviä tutkimuslaitksia, henkilökunnan asuntja, sairaalakulu sekä päiväkti ympäröivine viheralueineen. Alueella n vimassa Oulun yleiskaava 2020: Suunniteltava mnitimital sijittuisi julkisten palveluiden alueelle, jka varataan pääasiassa kunnan, valtin ja muiden julkisten yhteisöjen timintja varten. Alueelle saa sijittaa vähäisessä määrin myös muita työpaikkatimintja ja asumista. Alue n rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvkas. Alueelle rakennettaessa tai aluetta muilla tavin muutettaessa tulee hulehtia sen erityisten arvjen säilymisestä. Mnitimitaln sijittuminen tarkastelualueelle n yleiskaavan periaatteiden mukainen ratkaisu. Rakennuspaikasta n tehty rakennettavuusselvitys vunna 2006, jssa Gebtnia Oy n selvittänyt yleispiirteisesti alueen phjalsuhteet ja alustavat perustamistavat. Selvityksen mukaan perustamistapa n paalutus. Gebtnia Oy:n rakennettavuusselvitys n tarjuspyyntöasiakirjjen liitteenä. 2.1.3. Hankkeen vaiheistus Kastellin mnitimitaln valmistuminen n alustavasti suunniteltu vaiheistettavaksi kahteen vaiheeseen. Vaiheistuksen taustalla n, että rakennuspaikalla nykyisin sijaitsevan päiväkdin timinta turvataan 1. rakennusvaiheen aikana. Päiväkdin timinnt siirtyvät 1.rakennusvaiheen valmistuessa uusiin päiväktitilihin. Tarkitus n, että rakennustyöt käynnistyisivät syksyllä 2012 1.rakennusvaiheen salta. Tilat tettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa peruskulu, päiväkti, kirjast, nuris- ja liikuntatilat (khde 1) luvutetaan Hankintayksikön käyttöön kknaisuutena kesäkuun 2014 lppuun mennessä (timinta alkaa suunnitelmien mukaan elkuussa). Tisessa vaiheessa luki
Sivu 7/26 (khde 2) luvutetaan Hankintayksikön käyttöön kesäkuun 2015 lppuun mennessä (timinta alkaa suunnitelmien mukaan elkuussa). Tarkempi aikataulu täsmentyy neuvtteluiden aikana. Neuvttelujen aikana vidaan keskustella mahdllisista muista vaiheistusvaihtehdista. 2.1.4. Rakennuskustannuksen tavitehinta Oulun kaupungin valtuustn 10.11.2008 122 hyväksymä tavitehinta hankkeen rakennuskustannukselle (kustannustas 03/2008: Haahtela-indeksi 78,5) ilman irtaimist- ja taidehankintja n 42 861 000 (ALV 0%). 2.2. Palvelut Hankkeen palveluspimukseen sisältyvät palvelut tarkentuvat neuvttelumenettelyn aikana. Hankinta sisältää rakentamisen sekä mnitimitaln ylläpidn, jka sisältää spimusajan jatkuvat rakennuksen ja sen järjestelmien sekä ulkalueiden hit- ja hulttimenpiteet sekä krjausten suunnittelun ja tteutuksen. Osana edellä mainittua palvelua ja elinkaarivastuuta tarjajan tulee myös laatia kiinteistön kunnssapidn pitkän tähtäyksen PTS-hjelma, jssa tulee esittää kiinteistön peruskrjaus- ja ajanmukaistamiskrjaukset. Tarjaja vastaa lisäksi peratiivisesta kiinteistönjhtamisesta ja nimeää khteelle vastuullisen managerin. Liitteenä levassa Vastuurajataulukssa n määritelty laitteistjen ja irtkalusteiden sekä käyttäjän timinnassaan tarvitsemien järjestelmien ylläpitvastuusta. Niistä vastaa Hankintayksikön tai tarjaja neuvtteluiden perusteella lpullisessa tarjuspyynnössä kuvattavalla tavalla. Liitteenä levia vastuurajataulukka ja palvelutaulukka, jissa n käsitelty järjestelmien ylläpidn sekä palveluiden järjestämisen vastuut, tullaan mukkaamaan ja tarkentamaan menettelyn aikana. Edellä mainittujen kiinteistön ylläpitpalvelujen lisäksi hankintaan sisällytetään mahdllisesti myös muita, liitteessä B1 Palvelukuvaus tarkemmin kuvattuja palveluja (esim. siivus-, ravintla- ja ruka- sekä aula- ja turvallisuuspalvelut). Näiden palveluiden palvelukuvaukset tarkentuvat vielä neuvttelujen aikana. 2.3. Maksut Hankintayksikön palveluntuttajalle kknaispalvelusta maksamat maksut mudstuvat alustavasti seuraavasti: 1) Khdetta 1 kskevat kiinteähintaiset rakentamisen maksuerät 2) Khdetta 2 kskevat kiinteähintaiset rakentamisen maksuerät 3) Mlempia khteita kskeva Kalenterikuukausittainen kknaispalvelumaksu 4) Mlempia khteita kskeva Kalenterikuukausittainen energiamaksu
Sivu 8/26 Myöhemmin hankintamenettelyn edetessä valittava rahitusmut vi muuttaa maksujen rakennetta ja aikataulua tässä esitetystä. Rakennustöiden hinta maksetaan tarjajan hintatarjuslmakkeella (liite A5.1) tarjamien kuukausittaisten khdekhtaisten kiinteiden hintjen ja aikataulun mukaisesti. Tarjaja kantaa rakennuskustannuksin sisältyvän kustannustasmuutsriskin. Kalenterikuukausittaisten kknaispalvelumaksujen ja Kalenterikuukausittaisten energiamaksujen maksaminen alitetaan Khteen 1 Vastaantsta lukien (kuitenkin aikaisintaan 1.7.2014) 75,5%:sti ja Khteen 2 Vastaantsta lukien (kuitenkin aikaisintaan 1.7.2015) 100,0%:sti. Kalenterikuukausittaisten kknaispalvelumaksujen ja energiamaksujen määrä, rakenne, hinnantarkistus ja aikataulu määräytyvät Tarjajan hintatarjuslmakkeella (liite A5) tarjamien tarjushintjen sekä palveluspimuksen sana levan maksumekanismin (palveluspimus khta 9.2.) perusteella. Suritettava maksun määrä perustuu käytettävyys- ja lsuhdevaatimusten täyttymiseen. Käytettävyys- ja lsuhdevaatimuksia kuvataan alustavina liitteessä B2 Käytettävyysvaatimukset. 2.4. Rahitus Hankintayksikön tavitteena n tteuttaa hanke kaupungin knsernitaseen ulkpulisella palveluntuttajan järjestämällä rahituksella. Muita mahdllisia rahitusratkaisuja vivat lla mm. kiinteistöleasingrahitus tai Hankintayksikön mistaman kiinteistöyhtiön hankkima tai Hankintayksikön ma rahitus. Lpullinen rahitusmut selviää aikaisintaan ensimmäisten ratkaisuehdtusten jättämisen jälkeen ja viimeistään kknaistaludellisesti edullisimman lpullisen tarjuksen perusteella. Tavitteena n, että lpullinen rahitusmut ratkaistaan neuvttelujen aikana ja kuvataan tarjuspyynnössä. Mikäli hankintayksikkö niin edellyttää, tarjajan n ratkaisuehdtuksessaan sisällytettävä palveluun ja sen hintaan (palvelumaksuun) hankkeen rahitus kaupungin knsernitaseen ulkpulisella tarjajan järjestämällä rahituksella. Päätös ratkaisuehdtukseen mahdllisesti sisältyvästä rahitustarjuksesta tehdään ensimmäisten neuvtteluiden jälkeen. 2.5. Hankkeen vastuunjak Hankkeessa n tavitteena suunnitella ja tteuttaa tehkas riskienjak Hankintayksikön ja palveluntuttajan välillä. Siirtämällä vastuu sen hankesapulen kannettavaksi, jka pystyy sen tteutumista parhaiten hallitsemaan, edistetään kaikkien sapulten timinnan hulellisuutta ja kustannustehkkuutta, mikä pulestaan edistää sitä, että hankkeesta tulee kaikille sapulille mahdllisimman edullinen ja kannattava.
Sivu 9/26 Hankinnan lunne (kumppanuusmalli) humiiden n Hankintayksikön lähtökhtana, että palveluntuttaja ttaa vastuun kknaisuudesta. Hankkeessa taviteltavassa palveluspimuksen riskienjassa palveluntuttaja kantaa riskit khteen käytettävyyttä ja lsuhteita heikentävistä ngelmista, khteen suunnittelusta, khteen rakentamisen laadusta ja khteen ylläpidsta. Ylivimaisiin esteisiin, lainmuutksiin liittyvät vastuut jne. pyritään jakamaan mahdllisimman tarkituksenmukaisella tavalla. Hankkeeseen liittyvä vastuunjak Hankintayksikön ja spimuskumppanin kesken tulee ilmenemään palveluspimuslunnksesta ja muusta tarjuspyyntöaineiststa. Tarjajien tulee ttaa tarjuksiensa hinnittelussa humin k. vastuunjassa heille allkidut riskit. Hankkeen riskienjaka n kuvattu hankkeen liitteessä A7 riskienjaktaulukk. Tarjajien n laadittava sana tarjusta riskienhallintasuunnitelma sekä riskianalyysi (liite C4 Riskienhallintasuunnitelma). 2.6. Spimusrakenne Hankintayksikön tavitteena n ns. yhden spimuksen malli, jssa Kastellin mnitimitaln tilat hankitaan Hankintayksikön käyttöön elinkaaripalveluineen yhdellä spimuksella, jssa spimuskumppani (tarjaja) situtuu spimuksessa määriteltäviä maksuja vastaan mm. rahittamaan, suunnittelemaan ja rakentamaan/rakennuttamaan khteen (ml. vastuu sen valmistumisesta svitussa ajassa) ja tämän jälkeen vukramaan kaikki khteet Hankintayksikölle pitkäaikaisella, 30.6.2039 päättyvällä spimuksella ja vastaamaan khteiden ylläpidsta spimuksessa määriteltyjen käytettävyys- ym. vaatimusten mukaisesti ja timittamaan Palveluspimuksessa ja sen liitteissä määritellyt palvelut. Mahdllisessa yhden spimuksen mallissa spimusrakenteeseen kuuluu myös mahdllisen rahittajan (khteen mistajan), tarjajan ja Hankintayksikön välinen keskinäinen spimus kskien mm. Hankintayksikön ikeutta tulla rahittajan vastapuleksi vukraspimukseen, mikäli tarjajan kanssaslmittava spimus päättyy ennenaikaisesti, sekä Hankintayksikön st-ikeutta ja velvllisuutta sittaa staja. Tämä spimus laaditaan spimusneuvttelujen aikana. Hankintayksikkö n valmis hankkimaan Kastellin mnitimitaln elinkaaripalveluineen käyttöönsä myös erillisellä palveluspimuksella ja vukraspimuksella (ns. kahden spimuksen malli). Kahden spimuksen mallissa vukraamisesta tehdään mahdllisesti erillinen spimus khteet mistavan klmannen tahn kanssa. Lunns palveluspimuksesta n hankekuvauksen liitteenä. Spimukset tulevat slmittavaksi lennaisesti lunnksen ehtjen mukaan. Tarjajan tulee sana ratkaisuehdtusta/tarjusta hyväksyä lunnksessa levat spimusehdt lennaisilta sin sellaisenaan. Tarjaja ei saa liittää tarjukseen mia spimusehtjaan, jtka vat ristiriidassa tarjuspyynnön tai sen liitteiden kanssa.
Sivu 10/26 Selvyyden vuksi tdetaan, että ttaen humin hankinnan lunteen (elinkaarivastuun sisältävä kknaisuus) edellytetään, että yksi tah (spimuskumppani) n kaupungin spimuskumppani, ja tällaisena n ehdkkaana ja tarjajana leva yritys, tai ryhmittymän kyseessä llen, vähintään yksi sen jäsen, jka ttaa vastuun kknaisuudesta eli kaikista tarjuspyynnössä ja sen liitteissä kuvatuista velvitteista eli vastuuta kknaisuuden timittamisesta ei jaeta (lukuun ttamatta mahdllista erillistä vukraspimusta khteen mistajan kanssa tiljen hallinnan luvuttamisesta khteen valmistuttua). 2.6.1. Ost-ikeus ja velvllisuus sittaa staja Mikäli Hankintayksikkö tai sen mistama kiinteistöyhtiö ei mista hankinnan khdetta spimuskaudella, Hankintayksiköllä tulee lla ikeus staa khteiden rakennukset tai, js ne vat kiinteistöyhtiön mistuksessa, sen sakkeet spimuksen päättyessä. Tällaisessa rakenteessa, mikäli Hankintayksikkö ei käytä em. ikeuksiaan, eikä muuta svita, Hankintayksikkö vi situtua sittamaan klmannen tahn, jka staa rakennukset tai kiinteistösakeyhtiön sakkeet. 2.6.2. Spimuskausi Hankintaa kskeva spimus n tarkitus tehdä 25 vuden ajaksi khteen 1 svitusta vastaantsta (1.7.2014) päättyen siten 30.6.2039. Spimuskauden pituus määrittyy lpulliseksi neuvttelujen aikana ja kuvataan viimeistään lpullisessa tarjuspyynnössä. 2.6.3. Vertuksesta Tarjaja, khteiden mahdllinen klmas mistaja ja Hankintayksikkö vastaavat kukin mista vertusseuraamuksistaan. Hankintayksikkö laadituttaa mahdllisesti (tarpeen mukaan) infrmatiivisen Hankintayksikkö sitmattman vertusselvityksen.
Sivu 11/26 3. HANKINNANMENETTELYSTÄ JA SEN EHDOISTA Kilpailutuksen khteena n Kastellin mnitimitaln kumppanuushanke. Hankintayksikkö n julkaissut Kastellin mnitimitaln kumppanuusmallin kilpailutuksesta hankintailmituksen HILMA- ilmituskanavassa 01.03.2011 (ja Eurpan yhteisöjen TED-tietkannassa 10.03.2011 nr 78709-2011). Hankintamenettelynä n kilpailullinen neuvttelumenettely. Kilpailullisen neuvttelumenettelyn alustavasti suunniteltua kulkua n kuvattu Neuvttelukutsussa. Hankinta n EU-kynnysarvn ylittävä hankinta. Hankinnassa nudatetaan lakia julkisista hankinnista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). 3.1. Hankinta-asiakirjat Hankinta-asiakirjat n esitetty tässä luvussa (taulukk 1 ja 2). Asiakirjat mudstavat yhdessä tarjajilta vaadittuine täydennyksineen tarjusasiakirjakknaisuuden. Asiakirjat jakaantuvat tarjuksen laatimiseen liittyviin asiakirjihin, jiden avulla tarjaja esittää tarjuksensa sekä palveluspimukseen liitteisiin. Taulukk 1 Hankinta-asiakirjat, jtka eivät le Palveluspimuksen liitteitä: [Liite A1] Liite A2 Liite A2.1 Liite A3 Liite A4 Liite A5 Liite A5.1 Liite A5.2 Liite A5.3 Liite A5.4 Liite A6 Liite A7 Neuvttelukutsu Hankekuvaus/ Tarjuspyyntö Vertusselvitys (laaditaan mahdllisesti myöhemmässä vaiheessa) Tarjajaa kskevat vaatimukset Alihankkijat Prjektisuunnitelmaphja Vaihtehtiset ratkaisut -lmake Hintatarjus -lmakkeet Excel Hintatarjus PTS-investinnit Kalenterikuukausittaisen kknaispalvelumaksun satekijät Hinnanlaskentatyökalu Ratkaisuehdtuksen liiteluettel ja allekirjitukset Riskienjaktaulukk
Sivu 12/26 Taulukk 2 Hankinta-asiakirjat, jtka vat sekä tarjuspyynnön että Palveluspimuksen liitteinä : B Liite B1 Liite B1.1 Liite B1.2 Liite B2 Liite B2.1 Liite B3 Liite B4 Liite B5 Liite B6 Liite B7 Liite B7.1 Liite B7.2 [Liite B8] Liite B9 Palveluspimus Palvelukuvaus Kiinteistön käyttöajat Palvelutaulukk Käytettävyysvaatimukset Käytettävyyspisteet tilittain Tilahjelma Vastuurajataulukk PTS -hje ja luvutuskunt Tekniset vaatimukset ARK piiruslusluetteln mukaiset piirustukset Pihasuunnitelma L1 lunnssuunnitelmat Timinnalliset vaatimukset (timitetaan myöhemmässä vaiheessa) Rakennettavuusselvitys 3.2. Vaihtehtiset tarjukset Vaihtehtiset ratkaisuehdtukset vat sallittuja seuraavasti: tarjajan 1.7.2011 jättämän ratkaisuehdtuksen tulee sisältää Hankintayksikön hankekuvauksessa (ml. sen liitteet) määrittelemä hankintakknaisuus (perusvaihteht). Perusvaihtehdn lisäksi tarjaja vi jättää krkeintaan klme vaihtehtista ratkaisuehdtusta, jtka pikkeavat perusvaihtehdsta esimerkiksi seuraavien tekijöiden salta: 1. Spimusmalli 2. Riskienjak 3. Rahitusrakenne 4. Spimusehdt 5. Maksumekanismi 6. Hankintayksikön asettamat käytettävyysvaatimukset 7. Palvelukknaisuus 8. Investinnin suunnittelu- ja tteutusvaatimukset Hankintayksikkö tiv, että tarjajat ttavat vaihtehtiset ratkaisut esille j ensimmäisissä kahdenvälisissä neuvtteluissa ennen ensimmäisten ratkaisuehdtusten jättämistä. Kska kysymyksessä vat alustavat neuvttelut ja ratkaisut, tarjajat vivat esittää vaihtehtisia ratkaisuja hankkeen tteuttamista kskevista taludellisista, timinnallisista ja teknisistä yksityiskhdista. Tarjajan tulee esittää erillisenä liitteenä vaihtehtiset ratkaisut, jita tarjaja ehdttaa svellettavaksi hankkeen tteutuksessa.
Sivu 13/26 Vaihtehtiset ratkaisut tulee kuvata riittävän yksityiskhtaisesti. Lisäksi tarjajan tulee ilmittaa kunkin yksittäisen vaihtehtisen ratkaisun kustannusvaikutus Hankintayksikön laatimaan lmakephjaan (Liite A4 Vaihtehtiset ratkaisut-lmake). Kustakin vaihtehtisesta ratkaisusta tulee timittaa ensimmäisessä ratkaisuehdtuksessa lmakkeelle A4 Vaihtehtiset ratkaisut täytettynä: 1. kuvaus vaihtehdn minaisuuksista (yhteenvet) 2. erittely siitä miten ratkaisu pikkeaa perusratkaisusta 3. vaihtehtisen ratkaisun vaikutus hintaan (rakentamisen hinta ja kalenterikuukausittainen kknaispalvelumaksu ja energiamaksu) eriteltynä ja yksilöitynä muutskhdittain 4. vaihtehtisen ratkaisun vaatimat muutkset hankkeen ehtihin, sisältöön tai suunnitelmiin Tarjajan tulee tarvittaessa täydentää vaihtehtista ratkaisuaan suunnitelmilla tai muilla liitetiedilla, jista Hankintayksikkö saa selkeän käsityksen vaihtehtisen ratkaisun teknisistä, timinnallisista ja muista lennaisista minaisuuksista kk elinkaaren ajan. Hankintayksikkö arvii ensimmäisten neuvtteluiden ja ratkaisuehdtusten jälkeen tarjajien esittämien vaihtehtisten ratkaisujen taludellisuutta ja tteuttamiskelpisuutta. Siltä sin kuin Hankintayksikkö pitää vaihtehtisia ratkaisuja hankkeen tteuttamisen kannalta taludellisina ja tteuttamiskelpisina, se muuttaa ensimmäisen neuvtteluvaiheen ja ensimmäisten ratkaisuehdtusten jälkeen annettavassa alustavassa tarjuspyynnössä perusratkaisun vaatimuksia niin, että tarjajat vivat seuraavissa tarjuksissaan antaa pelkkiä perustarjuksen mukaisia, keskenään vertailukelpisia ja yhteismitallisia alustavia tarjuksia sisältäen hankintayksikön hyväksymät vaihtehtiset ratkaisut. Tarjajien tulee tehdä tisella ratkaisuehdtuskierrksella alustava tarjus sekä myöhemmin lpullinen tarjus Hankintayksikön esittämän (alustavan / lpullisen) tarjuspyynnön perusratkaisun mukaisesti. Tarjajien ei le hyväksyttävää esittää uusia vaihtehtisia ratkaisuja enää tisella ja klmannella kierrksella. 3.3. Osatarjukset Tarjajan tulee tehdä kknaistarjus hankkeen tteutuksesta. Osatarjukset eivät le sallittuja.
Sivu 14/26 3.4. Tarjustietjen ja hankinta-asiakirjjen julkisuus Hankinta-asiakirjjen julkisuutta säätelee laki viranmaisen timinnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan sallistuvan yrityksen timittamat tarjusasiakirjat ja tiedt tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintaprsessin yhteydessä lukuun ttamatta viranmaisen timinnan julkisuudesta säädetyn lain mukaisia liike- ja ammattisalaisuuksia. Hankintaa kskevat asiakirjat tulevat julkisiksi seuraavasti: Hankintapäätös tulee julkiseksi, kun se n allekirjitettu. Tällöin julkisiksi tulevat mm. tarjuksen valintaan vaikuttaneet seikat, hinnat ja muu sisältö. Tarjusasiakirjat tulevat julkisiksi asiansaisille eli tisille tarjajille, kun hankintaa kskeva päätös n tehty. Tarjusasiakirjat tulevat yleisesti julkiseksi, kun hankintaa kskeva spimus n tehty. Tarjajan n merkittävä timittamaansa aineistn selkeästi, mitkä tiedt se kats kuuluvan liiketai ammattisalaisuuden piiriin ja ertettava nämä tiedt selvästi muusta aineiststa tarjuksessaan. Hinta ei kuitenkaan vi lla liike- tai ammattisalaisuus. Ratkaisuehdtusten/Tarjusten avaustilaisuus ei le julkinen. 3.5. Yhteydenpit kilpailutuksen aikana 3.5.1. Lisäkysymysten esittäminen Tarjajat vivat kilpailullisen neuvttelumenettelyn aikana esittää lisäkysymyksiä seuraavasti: lisäkysymykset lähetetään sähköpstisitteeseen riku.tlvanen@inspira.fi sekä kpiina (cc:nä) sähköpstisitteisiin tutta.pentinmikk@inspira.fi ja timist.tilakeskus@uka.fi. Sähköpstin sitekenttään merkitään Lisäkysymys_Kastellin mnitimitaln kumppanuusmallin kilpailutus. Lisäkysymysten esittämisestä (khdistumisesta, aikataulusta jne.) annetaan tarjajille tarkemmat hjeet menettelyn kuluessa ennen kunkin neuvttelun ajankhtaistumista. 3.5.2. Materiaalin saatavuus ja päivittyminen kilpailullisen neuvttelumenettelyn kuluessa Hankekuvaus liitteineen n tarjajien saatavilla hanketta varten ludulla sivustlla http://tilakeskus.uka.fi/hjeet/kastelli. Kullekin tarjajalle annetaan yrityskhtaiset tunnukset k. sivustlle. Hankintayksikkö ilmittaa kullekin tarjajalle hanketta kskevan materiaalin mahdllisesta päivittymisestä [kilpailullisen neuvttelumenettelyn kuluessa tarkentuvalla tavalla].
Sivu 15/26 3.6. Tarjusten hylkääminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen Hankintayksiköllä n ikeus keskeyttää hankintamenettely ja/tai hylätä ratkaisuehdtus/tarjus julkisia hankintja kskevissa ikeushjeissa ja ikeuskäytännössä hyväksytyillä perusteilla. Eht kskee sekä ratkaisuehdtus- sekä tarjuskierrksia. 4. RATKAISUEHDOTUSTEN JÄTTÄMINEN Hankintayksikölle sitetut ja sumenkieliset paperiversit ratkaisuehdtuksista liitteineen yhtenä kappaleena tulee jättää suljetussa kuressa/paketissa alustavan aikataulun mukaan viimeistään [05.07.2011] kl 15.00 Sumen aikaa mennessä sitteeseen: Oulun kaupunki, Liikelaits Oulun Tilakeskus PL 30 (Käyntisite: Kiilakiventie 1, 6 krs. neuvnta) 90015 Oulun kaupunki Kirjekureeseen n laitettava merkintä Ratkaisuehdtus, Kastellin mnitimitaln kumppanuusmalli, Ratkaisuehdtuksen tulee sisältää kaikki liitteessä 6. Ratkaisuehdtuksen / tarjuksen liitteet ja allekirjitukset yksilöidyt asiakirjat. Ratkaisuehdtus liitteineen tulee lisäksi timittaa sähköisessä mudssa [CD-ROM tai DVD - levylle tai muistitikulle tallennettuna MS Wrd, PDF, MS PwerPint tai MS Excel yhteenspivassa mudssa) samassa kirjekuressa paperimutisten ratkaisuehdtusten kanssa. Lisäksi hintatarjukset tulee timittaa sisällytettynä hintatarjuskureen sähköisessä mudssa siten, että kaikki taludelliset laskennat vat Excel-mutisena, muusta tarjusasiakirjista erikseen CD-ROM tai DVD -levylle tai muistitikulle tallennettuna ja tarjajan nimellä varustettuna sekä merkinnällä HINTATARJOUS. Js ratkaisuehdtuksen kirjallinen ja sähköinen versi n keskenään ristiriidassa, ratkaisuehdtusta käsitellään ja arviidaan kirjallisesti timitetun ratkaisuehdtuksen tiedilla. Hinnan salta ratkaisuehdtusta käsitellään ja arviidaan ristiriitatilanteessa kuitenkin sähköisesti timitetun versin tiedilla. Telefaxilla tai sähköpstilla tehtyä ratkaisuehdtusta ei hyväksytä. Ratkaisuehdtus ja lpullinen tarjus n antajaansa sitva. [Ratkaisuehdtusten tulee lla vimassa 31.12.2011 asti.] Lpullisten tarjusten tulee lla vimassa 10 kuukautta tarjuksen viimeisestä jättöpäivästä lukien. Tarjaja ei saa lyhentää tarjuksensa vimassalaikaa.
Sivu 16/26 5. ALUSTAVIEN JA LOPULLISTEN TARJOUSTEN KÄSITTELY Lpullisten tarjusten käsittelyn vaiheet vat seuraavat: a) Tarjusten avaaminen b) Tarjajan kelpisuuden tarkistaminen c) Tarjusten tarjuspyynnön mukaisuuden tarkistaminen d) Tarjusten kknaistaludellisen edullisuuden vertailu e) Hankintapäätöksen tek ja päätöksestä ilmittaminen f) Hankintaspimuksen slmiminen Nyt kyseessä levassa hankinnassa tarjajien kelpisuus n arviitu j sallistumishakemusten vastaanttamisen yhteydessä. Siten tarjajan kelpisuuden tarkistamisen yhteydessä tarkastetaan vain, nk tarjajien sallistumisvaiheessa ilmittamiin tietihin tullut muutksia (tarjaja ilmittaa lmakkeella A2. Tarjajaa kskevat vaatimukset). EU kynnysarvt ylittävässä hankinnassa hankintaspimus vidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluessa siitä, kun ehdkas tai tarjaja n saanut tai hänen katstaan saaneen päätöksen perusteluineen ja muutksenhakusituksineen (ikaisuhje ja valitussitus) tiedksi. Hankintayksikköä ja tarjajaa sitva spimus ei synny hankintapäätöksen tiedksiannlla, vaan vasta, kun hankintapäätös n lainvimainen, hankintalain edellyttämää dtusaikaa n nudatettu, spimusneuvtteluissa n päästy Hankintayksikön hyväksymään ratkaisuun ja kirjallinen spimus n Hankintayksikön ja hankintapäätöksellä valitun yrityksen allekirjittama. Alustavien tarjusten käsittelyvaiheet vat edellä khtien a)-d) mukaiset. 6. ALUSTAVIEN JA LOPULLISTEN TARJOUSTEN VERTAILU Tarjusten valintaperusteena n kknaistaludellinen edullisuus. Ne määräajassa jätetyt tarjukset, jtka täyttävät tarjuspyynnössä ja sen liitteissä hankittavalle kknaisuudelle asetetut vaatimukset, tetaan mukaan tarjusten vertailuun. Hankintayksikön tarkituksena n, että tarjusten vertailuperusteita tullaan sveltamaan tisella (alustavat tarjukset) ja klmannella (lpulliset tarjukset) kierrksella. Tarjusten kknaistaludellista edullisuutta arviidaan seuraavien vertailuperusteiden ja painarvjen avulla [vertailuperusteiden sisältö vi tarkentua ja täsmentyä hankintamenettelyn kuluessa]:
Sivu 17/26 6.1. Laadulliset vertailuperusteet, painarv yhteensä 20 % Tarjusten valintaperuste n kknaistaludellinen edullisuus. Kknaistaludellisen edullisuuden laadullisten vertailuperusteiden painarv n yhteensä 20 %. Laadulliset vertailuperusteet painarvkertimineen ja painarvprsentteineen vat seuraavat: 1. Rakentamisen turvallisuus-, ympäristö- ja aluesuunnittelu, painarvkerrin 15, painarv yhteensä 3 % [tarjaja palauttaa ratkaisuehdtuksensa/tarjuksensa liitteenä täytetyn A3. prjektisuunnitelmaphjan liitteineen]; 2. Suunnittelu ja rakentaminen; tekniset ratkaisut, painarvkerrin 40, painarv yhteensä 8 % [tarjaja palauttaa ratkaisuehdtuksensa/tarjuksensa liitteenä täytetyn A3. prjektisuunnitelmaphjan liitteineen]; 3. Käytönaikaiset palvelut palveluiden rganisinti ja jhtaminen, painarvkerrin 30, painarv yhteensä 6 % [tarjaja palauttaa ratkaisuehdtuksensa/tarjuksensa liitteenä täytetyn A3. prjektisuunnitelmaphjan liitteineen]; ja 4. PTS- hjelma, painarvkerrin 15, painarv 3 % [tarjaja palauttaa ratkaisuehdtuksensa/tarjuksensa liitteenä liitteen A 5.2 PTS-investinnit alaliitteen PTS- hjelmaphja ]. Em. laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit, pisteyttäminen sekä alakriteerien painarvt n ilmitettu tarkemmin taulukssa Laadulliset vertailuperusteet, pisteet ja painarvkertimet (sekä painarv %). Laadullinen vertailu suritetaan arviimalla kahta tarjajan täyttämää ja palauttamaa lmaketta, prjektisuunnitelmaphjaa ja PTS- hjelmaphjaa, liitteineen, siltä sin kuin näitä n ilmitettu vertailtavan. Hankekuvauksen liitteenä levassa prjektisuunnitelmaphjassa, jlla tarjaja antaa muun hella tarjusten vertailuun vaikuttavia tietja, n ilmitettu mitä tekijöitä prjektisuunnitelmasta n käytävä ilmi kunkin alakriteerin salta ja mitä tekijöitä vertailussa tullaan arviimaan. Kunkin laadullisen vertailuperusteen salta vertailu suritetaan käytännössä seuraavasti: pisteytystä varten Oulu kkaa asiantuntijista useamman henkilön mudstamia arviintiryhmiä, jtka perehtyvät aineistn hulellisesti. Kukin ryhmä saa arviitavakseen kknaisuuden hankekuvauksessa ilmitetuista vertailuperusteista. Ryhmä arvii ja pisteyttää kunkin arviitavan tekijän taulukssa esitettyjen pisteytysmallien mukaisesti. Asiantuntijista kstuva ryhmä arvii kunkin tarjajan ratkaisuehdtuksesta/tarjuksesta vertailtavat khdat etukäteen ilmitettuihin arviintikriteereihin nähden. Laatupisteitä annettaessa ei vida ttaa humin muita kuin tarjajan täyttämistä ja palauttamista prjektisuunnitelmaphjasta, PTS- investinnit- lmakkeesta ja niiden liitteistä ilmeneviä tietja. Tarjuksille annetaan alakriteereittäin taulukssa ilmitettu pistemäärä sen mukaan, miten tarjus sijittuu vertailussa kyseisen alakriteerin salta. Annettu pistemäärä paintetaan taulukssa ilmitettuun painarvn seuraavalla kaavalla: tarjajan khdasta saama pistemäärä / khdan maksimipistemäärä x khdan painarv
Sivu 18/26 LAADULLISET VERTAILUPERUSTEET, PISTEET JA PAINOARVOKERTOIMET (SEKÄ PAINOARVO %) Painarv Pisteet (max.) kerrin (painarv %) LAADULLISET VERTAILUPERUSTEET 1-4 YHTEENSÄ 37 100 (20 %) 1. RAKENTAMISEN TURVALLISUUS-, YMPÄRISTÖ- JA ALUESUUNNITTELU (painarvkerrin 15, painarv yhteensä 3 %) 12 15 (3 %) ARVIOITAVA ASIAKIRJA: PROJEKTISUUNNITELMAPOHJA Vertailuperustetta Rakentamisen turvallisuus-, ympäristö- ja aluesuunnittelu (yhteensä max. 15p, painarv yhteensä 3 %) arviidaan seuraavien alakhtien 1.1-1.5 perusteella: 1.1 Lyhyt kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi sekä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä, että rakentamisen aikana (arviinti asteiklla 0-3 pistettä, painarv yhteensä 0,5 %); 1.2 Kuvaus ja menetelmät, jilla varmistetaan päiväkdin ja päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1. vaiheen rakennustyön ajan (arviinti asteiklla 0-3, painarv yhteensä 0,75 %); 1.3 Kuvaukset, miten varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen ja sen uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana (arviinti asteiklla 0-3, painarv yhteensä 0,75 %); 1.4 Kuvaus, miten hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta (arviinti asteiklla 0-3, painarv yhteensä 1 %) Pisteytys Vertailuperusteen Rakentamisen turvallisuus-, ympäristö- ja aluesuunnittelu alakriteerien salta vertailu suritetaan alla esitetyn pisteytysmallin mukaisesti: 1.1 Lyhyt kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi sekä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä että rakentamisen aikana(arviinti asteiklla 0-3 pistettä, painarv yhteensä 0,5 %) pisteytetään seuraavasti: Kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi suunnitteluun vaikuttavana tekijänä (max. 1,5 p) tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi suunnitteluun vaikuttavana tekijänä arviidaan heikksi, saa 0 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi suunnitteluun vaikuttavana tekijänä arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi suunnitteluun vaikuttavana tekijänä arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi suunnitteluun vaikuttavana tekijänä arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä. Kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi rakentamisen aikana (max. 1,5 p): tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi rakentamisen aikana arviidaan heikksi, saa 0 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi rakentamisen aikana arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi rakentamisen aikana arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä ja vastuista työturvallisuuden humiimiseksi rakentamisen aikana arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä.
Sivu 19/26 1.2 Kuvaus ja menetelmät, jilla varmistetaan päiväkdin ja päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1. vaiheen rakennustyön ajan (arviinti asteiklla 0-3, painarv yhteensä 0,75 %) pisteytetään seuraavasti: Kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päiväkdin turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan (max. 1,5 p) tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päiväkdin turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan heikksi, saa 0 pistettä tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päiväkdin turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päiväkdin turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päiväkdin turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä. Kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan (max. 1,5 p) tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan heikksi, saa 0 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan päivittäistavarakaupan turvallinen timinta 1 vaiheen rakennustyön ajan, arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä. 1.3 Kuvaukset menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö ja sen uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana (arviinti asteiklla 0-3, painarv 0,75 %) Kuvaukset menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö (max. 1,5 p): tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan heikksi, saa 0 pistettä tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä. Kuvaukset menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana (max. 1,5 p): tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan heikksi, saa 0 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan tyydyttäväksi, saa 0,5 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan, arviidaan hyväksi, saa 1 pisteen. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla varmistetaan Vaihe I:n uuden rakennetun ympäristön ja ulkilualueiden mahdllisimman häiriötön ja turvallinen käyttö
Sivu 20/26 Vaiheen II rakennustöiden aikana, arviidaan, arviidaan kiitettäväksi, saa 1,5 pistettä 1.4 Kuvaus, miten hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta (arviinti asteiklla 0-3, painarv 1 %): tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta, arviidaan heikksi, saa 0 pistettä tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta, arviidaan tyydyttäväksi, saa 1 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta, arviidaan hyväksi, saa 2 pistettä. tarjaja, jnka kuvaus menetelmistä, jilla hallitaan työmaa-alueen puhtaus ja siisteys, pölyn leviämisen estäminen ympäristöön sekä melun hallinta, arviidaan kiitettäväksi, saa 3 pistettä.
Sivu 21/26 2. SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN; TEKNISET RATKAISUT (painarvkerrin 40, painarv yhteensä 8 %) ARVIOITAVA ASIAKIRJA: PROJEKTISUUNNITELMAPOHJA Vertailuperustetta Suunnittelu ja rakentaminen; tekniset ratkaisut (yhteensä max. 10p, painarv yhteensä 8 %) arviidaan alakhtien 2.1 ja 2.2 (2.2.1 ja 2.2.2) perusteella: 10 40 (8 %) 2.1 Teknillisten ratkaisujen innvatiivisuus (yhteensä max 3 p, arviinti asteiklla 0-3 p, painarv 3 %) pisteytetään seuraavasti: Pisteytys: teknilliset ratkaisut tavanmaisia ja aikaisemmin yleisesti käytettyjä (0 p) ehdtus sisältää 1-5 innvatiivista ja merkittävää teknillistä ratkaisua, jilla parannetaan kiinteistön turvallisuutta, käytettävyyttä, viihtyisyyttä, eklgisuutta tai energiatehkkuutta (1 p) ehdtus sisältää 6-10 innvatiivista ja merkittävää teknillistä ratkaisua, jilla parannetaan kiinteistön turvallisuutta, käytettävyyttä, viihtyisyyttä, eklgisuutta tai energiatehkkuutta (2 p) ehdtus sisältää yli 10 innvatiivista ja merkittävää ratkaisua, jilla parannetaan kiinteistön turvallisuutta, käytettävyyttä, viihtyisyyttä, eklgisuutta tai energiatehkkuutta (3 p) Kussakin edellä mainituissa khdissa mainittujen pisteiden saamiseksi, esitettyjen ratkaisujen tulee myös lla tteutuskelpisia. 2.2 Ympäristövastuu, ympäristötavitteet ja kestävän kehityksen ratkaisut (yhteensä max 7 p, painarv yht. 5 %) pisteytetään seuraavasti: 2.2.1 hankkeen ympäristötavitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden parantamiseen tähtääviä timenpiteitä LEED fr Schls tai Breeam Eurpe Bespke (Educatin) tai vastaaviin -ympäristölukitusjärjestelmiin perustuen (arviinti asteiklla 0-3, painarv 2,5 %) 0 p Hanke tullaan tteuttamaan viranmaisten minimitasn vaatimusten mukaisesti 1 p Hanke tullaan tteuttamaan ja dkumentidaan alimmat sertifiintitast täyttäen 2 p Hanke tullaan tteuttamaan LEED Certified tai Breeam Gd tai vaativuudeltaan vastaavaan klmannen sapulen tdentamaan sertifiintitasn 2,5 p Hanke tullaan tteuttamaan LEED Silver tai Breeam Very gd tai vaativuudeltaan vastaavaan klmannen sapulen tdentamaan sertifiintitasn 3 p Hanke tullaan tteuttamaan LEED Gld tai Breeam Excellent tai vaativuudeltaan vastaavaan klmannen sapulen tdentamaan sertifiintitasn 2.2.2 Suunnitteluratkaisun Energiatehkkuus (arviinti asteiklla 0-4 p, painarv 2,5 %): tarjajan suunnitteluratkaisulleen tdentama energiatehkkuus E-luku alittaa tilaajan esittämän tavitteen (170 kwh/m2, a ). Arviinnissa 1 kwh/m2, a alitus tuttaa 0,1 pistettä jllin maksimipisteet saavutetaan E-luvulla 130 kwh/m2, a
Sivu 22/26 3. KÄYTÖNAIKAISET PALVELUT PALVELUIDEN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN 12 ARVIOITAVA ASIAKIRJA: PROJEKTISUUNNITELMA OSIO (painarvkerrin 30, painarv yhteensä 6 %) Vertailuperustetta Käytönaikaiset palvelut palveluiden rganisinti ja jhtaminen, arviidaan seuraavien alakhtien, 3.1.1-3.1.4, avulla (pisteitä yhteensä max. 12, painarv yht. 6 %). 30 (yht. 6 %) Pisteytys: 3.1 Palveluiden rganisinti ja jhtaminen (yhteensä max. 12 p, painarv yht. 6 %, jakautuen alakhtiin 3.1.1 3.1.4) pisteytetään seuraavasti: 3.1.1 Kuvaus jhtamismallista ja järjestelmästä (arviinti asteiklla 0-3 p, painarv 1,5 %). Tilaaja arvstaa kuvauksessa sitä, että jhtamismalli ja järjestelmä n kuvattu selkeästi ja usean käyttäjätahn ja timijan kanssa työskentely n humiitu kuvauksessa. Kuvauksessa arvstetaan myös sitä, että palveluntuttaja hyödyntää tietjärjestelmiään tuttamalla tarkituksenmukaisia ja tietsisällöltään laadukkaita raprtteja Tilaajalle timinnastaan. 0 p = kuvaus jhtamismallista ja järjestelmästä arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta heikksi 1 p = kuvaus jhtamismallista ja järjestelmästä arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta tyydyttäväksi 2 p = kuvaus jhtamismallista ja järjestelmästä arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta hyväksi 3 p = kuvaus jhtamismallista ja järjestelmästä arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta kiitettäväksi 3.1.2 Oman timinnan ja muiden palveluntuttajien laadun varmistus (arviinti asteiklla 0-3 p, painarv 2 %). Tarjajan n ilmitettava vastaukset seuraaviin khtiin, jita vertailussa arviidaan: Miten käyttäjien palautetta n suunniteltu käsiteltävän? Miten manageri knkreettisesti tarkkailee ja varmistaa ulkpulisten palveluntuttajien laatua? Millaisia yhteisiä laatupalavereita manageri järjestää ja miten usein? Millaisia malleja asiakaspalautelmakkeesta tultaisiin käyttämään esim. rukapalveluiden salta? Millaisia raprtteja palveluntuttaja tuttaa Tilaajalle? 0 p = kuvaus man timinnan ja muiden palveluntuttajien laadun varmistuksesta arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta heikksi 1 p = kuvaus man timinnan ja muiden palveluntuttajien laadun varmistuksesta arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta tyydyttäväksi 2 p = kuvaus man timinnan ja muiden palveluntuttajien laadun varmistuksesta arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta hyväksi 3 p = kuvaus man timinnan ja muiden palveluntuttajien laadun varmistuksesta arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta kiitettäväksi
Sivu 23/26 3.1.3 Energianhallinta ja ympäristöjhtaminen (arviinti asteiklla 0-3 p, painarv 2 %) Tarjajan n ilmitettava vastaukset seuraaviin khtiin, jita vertailussa arviidaan: Miten tarjaja kannustaa / tukee käyttäjää energiansäästöön? Miten mnitimitaln käyttäjille ja vierailijille tudaan esiin energia-asiat? Miten energianseuranta tteutetaan? Miten energianseurannasta tiedtetaan kiinteistössä? 0 p = energianhallinta ja ympäristöjhtaminen arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta heikksi 1 p = energianhallinta ja ympäristöjhtaminen arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta tyydyttäväksi 2 p = energianhallinta ja ympäristöjhtaminen arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta hyväksi 3 p = energianhallinta ja ympäristöjhtaminen arviidaan yllä mainittujen seikkjen salta kiitettäväksi 3.1.4 HelpDesk- timinnn järjestäminen (arviinti 0-3 p, painarv 0,5 %). Tarjaja n ilmitettava vastaukset seuraaviin khtiin, jita vertailussa arviidaan: Miten HelpDesk-timint järjestetään? Mitä muita yhteydentttapja tarjtaan? Mitä järjestelmää aitaan käyttää? Miten tilaajan edustajien valvntamahdllisuus aitaan tteuttaa? Miten yksittäinen työntekijä käytännössä vi ilmittaa puutteesta ja millaisin eri tavin? Miten yksittäinen esim. kirjastn työntekijä käytännössä vi ilmittaa puutteesta ja millaisin eri tavin? 0 p = Help desk- timinnn järjestäminen arviidaan yllä esitettyjen seikkjen salta heikksi 1 p = Help desk- timinnn järjestäminen arviidaan yllä esitettyjen seikkjen salta tyydyttäväksi 2 p = Help desk- timinnn järjestäminen arviidaan yllä esitettyjen seikkjen salta hyväksi 3 p = Help desk- timinnn järjestäminen arviidaan yllä esitettyjen seikkjen salta kiitettäväksi
Sivu 24/26 4. PTS-OHJELMA ARVIOITAVA ASIAKIRJA: PTS -OHJELMA (painarvkerrin 15, painarv 3 15 (3 %) yhteensä 3 %) PTS-hjelman arviinti seuraavien tekijöiden perusteella (yhteensä max. 3 p, painarv yht. 3 %): Tarjajan esittämä PTS-hjelma täyttää liitteessä B5. PTS-hje ja luvutuskunt esitetyt hjeelliset kunnssapitjakst kk 40 v suunnittelujakslle. Mahdlliset pikkeamat (miksi tarjaja ehdttaa hjeellisia kunnssapitjaksja pidempiä tai lyhyempiä jaksja tai kknaan tteuttamatta jättämistä) vat perusteltuja. Tarjajan PTS-hjelmassa n minimitu PTStimenpiteiden aiheuttamat häiriöt timinnalle. Tarjajan esittämien PTS-timenpiteiden arviinti suritetaan tarjajan liitteellä PTShjelmaphja esittämiä timenpiteitä ja niiden perusteluja ja häiriöiden minimintia kknaisuutena arviiden. Tilaaja arvii PTS- timenpiteitä arviidessaan samalla, vatk tarjajan esittämät pikkeamat perusteltuja ja miten hyvin PTS-timenpiteiden aiheuttamat häiriöt n pystytty minimimaan. 0p = PTS- hjelma arviidaan heikksi tarjajan PTS-hjelmaphjassa esittämiä timenpiteitä, pikkeamia ja niiden perusteluja ja häiriöiden minimintia kknaisuutena arviiden. 1 p = PTS-hjelma arviidaan tyydyttäväksi tarjajan PTS-hjelmaphjassa esittämiä timenpiteitä, pikkeamia ja niiden perusteluja ja häiriöiden minimintia kknaisuutena arviiden. 2 p = PTS-hjelma arviidaan hyväksi tarjajan PTS-hjelmaphjassa esittämiä timenpiteitä, pikkeamia ja niiden perusteluja ja häiriöiden minimintia kknaisuutena arviiden. 3 p = PTS-hjelma arviidaan kiitettäväksi tarjajan PTS-hjelmaphjassa esittämiä timenpiteitä, pikkeamia ja niiden perusteluja ja häiriöiden minimintia kknaisuutena arviiden. 37 Yht. 100 (20 %) 6.2. Hinnan vertailu, painarv yhteensä 80 % [Myöhemmin hankintamenettelyn edetessä valittava rahitusmut vi muuttaa maksujen rakennetta ja aikataulua sekä hinnan vertailua tässä esitetystä]. Hintatarjuksen tulee perustua tähän tarjuspyyntöön ja sen liitteisiin. Tarjajan n täytettävä hintatarjuslmakkeet (liite A5) sana tarjustaan. Kaikki tarjushinnat annetaan hintatarjuslmakkeilla. Hintatarjuslmakkeisiin ei saa tehdä muutksia ja niihin tulee täyttää kaikki pyydetyt hinnat ja muut pyydetyt tiedt. Tarjuslmakkeet n timitettava Excel-mudssa cd-rm-tallenteena tai muistitikulla sekä tulstettuina ja allekirjitettuina paperiversiina. Excel - mutiset tarjuslmakkeet n timitettava niin, että laskentasluista n nähtävissä kaikki letukset ja laskentakaavat, jita tietjen esittäminen vaatii.