KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAATU PALAUTE 17.01.2014 Sisältö: 1 Kaava-alueen rajaus... 2 2 Kotieläintalouden suuryksiköiden laajentaminen ja kehittäminen... 4 3 Hajuhaitta-alueiden huomioiminen... 5 4 Rakennuspaikkatoiveet... 6 5 Kylän elinvoimaisuus... 7 6 Muu palaute... 7 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1
1 Kaava-alueen rajaus Mäkifarmi Oy/ Juhani Mäkijärvi, 20.11.2013: Kaava-alueen rajaa tulee siirtää Mäkifarmi Oy:n omistamien konehallien alueella seuraavasti: Sekä Mäkirinne 7:15, Mäkivainio 7:125 että Mäkijärvi 7:1 nimiset tilat on sisällytettävä kokonaisuudessaan kaava-alueeseen. Konehallirakennukset kuuluvat suurtuotantoyksikön tilakokonaisuuteen. Vilpeilän Valpas ry, 19.11.2013: Vilpeilän Valpas ry esittää kaava-alueen rajauksen muuttamista siten, että ns. Ryälin lenkki otetaan mukaan. Alue on yhdistyksen mukaan kyläkunnan ydinaluetta, koko alueella on viemäriverkosto ja alue sijaitsee alle 5 km päässä koulusta. Mukaan tulisi ottaa tienvarren molemmat puolet. Vilpeilän Valpas ry esittää kaava-alueen rajauksen muuttamista siten, että osayleiskaava jatkuu noin Kauppilantie 124 (Seppälä) asti. Alueella on tiivistä kyläasutusta, alueella on viemäriverkosto ja alue sijaitsee alle 5 km päässä koulusta. Vilpeilän Valpas ry esittää kaava-alueen rajauksen muuttamista siten, että Tursolan kylä otetaan mukaan. Tursola on nykyisin elimellinen osa Pakkalan-Taustialan kyläkuntaa. Alueella on viemäriverkko. Vilpeilän Valpas ry esittää kaava-alueen rajauksen muuttamista Kaakinmaantieltä Kirkkojärven rantaosayleiskaavan rajaan saakka. Tursola on nykyisin elimellinen osa Pakkalan-Taustialan kyläkuntaa. Alueella on tihentyneen kyläasutuksen alue. Vilpeilän Valpas ry esittää kaava-alueen rajauksen muuttamista metsän reunoihin saakka. Luontevat rakennuspaikat ovat maaseudulla aina olleet metsien reunoissa, eikä lohkottu pelloista. Juha-Pekka ja Virve Toukola, 19.11.2013: Yleisesti kaava-alueen rajauksesta haluamme vielä sanoa, että mielestämme aluerajaus on kylän kehittymisen kannalta aivan liian suppea. Maakuntakaavan tasollakin Pakkalaa, Tausialaa ja Tursolaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tursolalaiset kokevat olevansa samaa yhteisöä Pakkalan ja Taustialan kanssa. Tursolassa on valmiiksi jo varsin tiivis kylärakenne ja vesi-ja viemäriverkostot, joten alueen kaavaan mukaan ottaminen olisi luontevampaa kuin sen pois jättäminen. Aluerajausta olisi pääosin samoista syistä laajennettava Kirkkojärven suuntaan ranta-kaavan rajalle saakka, Helmikkalan suuntaan vähintään voimalinjalle, pohjoiseen hieman enemmän metsänpuolelle, koilliseen Iso-Mattilaan asti ja Pakkalanjärven toiselle puolelle puoliväliin järveä. Yleisesti rajuksen tulisi sijaita aina mielummin vähintään tontin leveyden verran metsän puolella kuin pellon ja metsä rajalla. Perinteisesti asuinrakennuksia ei ole rakennettu pellolle vaan metsän reunaan tai pelloilla oleville metsäsaarekkeille. Saarioisten Broilerkasvattajat c/o Erkki Mäkijärvi, 19.11.2013: Osayleiskaavaa kannattaisi laajentaa Tursolan, Räihä/Aakkulan sekä Kauppilantien suuntaan, koska ko. alueilla on vesija jätevesiverkostot valmiina. Näiltä alueilta löytyy hyviä tonttipaikkoja. Esitetty rajaus on MTK Kangasala ry:n mukaan ehdottomasti liian pieni ja se on rajattu liian suppeaksi. MTK Kangasala ry esittää, että osayleiskaavoitettava alue tulee laajentaa käsittämään huomattavasti suurempi alue, joka on Pakkalan kyläkokonaisuuden vaikutuspiirissä ja lähialueella. Järkevänä rajauksena voi pitää ns. koulupiirijakoa. Alueen tulisi olla säteeltään vähintään 3 km. MTK Kangasala ry toteaa myös, että historiallisista syistä kyläasutus Kangasalla on yleisesti ns. nauhamaista kyläasutusta pääkulkuväylien varrella. Osayleiskaava pitää ulottaa myös metsäisemmille alueille huomattavasti etäämmälle kylän kaupasta ja koulusta, jotta uusien asuinrakennusten sijoittaminen maisemallisesti järkeviin paikkoihin on mahdollista. Järkevä sijoittaminen on tärkeä myös sen takia, että maatilojen toiminnan kehittymistä ja laajentumista ei rajoiteta liiaksi. Liian suppea aluerajaus johtaa siihen, että uusi asutus jouduttaisiin sijoittamaan lähes pelkästään pelloille. Alueella olevia pelto- ja metsäsaarekkeita ei ole riittävästi, jotta vain niitä hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa järkevä kaavan tavoitteiden mukainen ratkaisu. Liian tiukka rajaus on ominaan johtamaan keinotekoiseen rakennusoikeuden rajoittamiseen. Laajentamalla kaava-aluetta on mahdollista sopeuttaa asuinrakentaminen maisemaan ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevien maatalouden ja metsätalouden toimintaan siten, että maa- ja metsätalouden toiminta ei häiriinny, rakennusten sijoittaminen voidaan toteuttaa maisemallisesti järkevällä tavalla ja silti kylämäinen riittävän väljä asutuskokonaisuus säilyy siten, että yhdyskuntarakenne on toimiva ja kokonaistaloudellinen. Pakkalan osayleiskaavaa tulee laajentaa erityisesti Tursolaan päin, koska siellä päin on tällä hetkellä vähän toimivia eläintiloja. Myös maakuntakaavassa Tursola on katsottu kuuluvaksi samaan alueeseen Pakkalan kanssa. 2
Ei ole mielekästä rajata kaava-alueen ulkopuolelle Kirkkojärven ranta-alueita koskevan ranta-osayleiskaavan ja Pakkalan osayleiskaavan väliin jäävää aluetta eikä Helmikkalan ja Pakkalan alueen väliin jäävää kapeata aluetta. Yhtälailla Pakkalan osayleiskaava-aluetta on luontevaa ja perusteltua laajentaa pohjoisen, koillisen ja idän suuntaan, jotka liittyvät maisemallisena ja toiminnallisena kokonaisuutena luontevaksi osaksi Pakkalan alueen yhteisöä. Tarmo Keskinen, 19.11.2013: Tarmo keskinen esittää kaava-alueen laajentamista alla olevan kuvan punaisen viivan rajoittamalle alueelle. Perusteluina on tilan 7:3 Iivari mailla oleva vesi- ja viemäriverkko Pohjalahdentien varressa. Alueella olisi omakotitalorakentamiseen soveltuvia paikkoja. Alueella on myös olemassa olevia asuttuja omakotitaloja. Raimo Rantala, 19.11.2013: Raimo Rantala esittää osayleiskaavan rajauksen muuttamista liitteenä olevan kartan mukaisesti. Perusteeksi hän esittää seuraavaa: - rajaus on tehty niin, että se noudattelee järveltä Kauppilantielle emätilojen Seppälä RNo 3: ja Eskola RNo 7: välistä rajaa - rajauksen sisällä on kunnallistekniikka; paineviemäri ja vesijohto - omistamamme kiinteistö RNo 7:131 vakituisine asuinrakennuksineen sopii paremmin osaksi "kyläkaavaa" kuin rantaosayleiskaavaa - tiekunnan ylläpitämä Iltarannantie päättyy kantatilojen väliselle rajalle - Kauppilantien varteen rajatulle alueelle voidaan lisätä uusiakin rakennuspaikkoja - Mäkifarmin koko tila rakennuksineen sijoittuu uudelleen rajatulle alueelle Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava, 17.11.2013: Kyläkaavaan on lisättävä Mäkifarmi Oy:n neljän hallin alue. 1.1 Kaavan laatijan vastine Kaava-aluetta on perusteltua laajentaa pääosin palautteessa esitetyllä tavalla. 3
Osayleiskaava-alueesta on haluttu muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Tavoitteena on muodostaa kaavaalueen rajaus siten, että ohjataan riittävästi rakentamista kyläalueelle, edistetään tavoitetta kylärakenteen tiivistämiseksi ja estetään ei-toivottu kehitys kyläalueen ulkopuolelle. Tursolan osalta rakentamispaineet ovat pienemmät ja eri maankäyttöintressejä vähemmän. Maankäyttöä voidaan siellä ohjata riittävällä tarkkuudella Sahalahden osayleiskaavalla ja Sahalahden rantaosayleiskaavalla. Pohjalahdentien eteläpuolen peltoaukea kuuluu pääosin luontevammin Tursolaan. Kirkkojärven suunnalla rajauksen on perusteltua ulottua rantaosayleiskaavan rajaan saakka. Rantavyöhykkeen maankäyttö ratkaistaan ranta-osayleiskaavassa. Helmikkalan suunnassa rajausta ei ole tarpeen ulottaa voimalinjaan saakka, mutta Palkeenmäen metsän reunaa on luontevaa ja perusteltua ottaa mukaan. Metsäalueilla ja Iso-Mattilan suunnalla alueen rakentamista voidaan riittävästi ohjata Sahalahden osayleiskaavalla. Pakkalanjärven toisella puolella on mahdollista ottaa mukaan kaava-alueeseen Kauppilantien tiiviimmin rakennettu pohjoispää. Palautteen perusteella kaava-alueen rajausta muutetaan seuraavasti: 2 Kotieläintalouden suuryksiköiden laajentaminen ja kehittäminen Juha-Pekka ja Virve Toukola, 19.11.2013: Toukolat esittävät, että tuotantoon varattavaa aluetta ei saa merkitä ainoastaan eläintuotantoon, vaan siinä tulee mahdollistaa myös muu mahdollinen tuleva yritystoiminta esim. jatkojalostaminen ja energiantuotanto. Lähtökohtana voitaisiin pitää, että kaikki tilan omistama maa-alue, joka on mahdollista ottaa tuotannon tai muun yritystoiminnan käyttöön, merkitään kaavassa siihen varatuksi. Pitää myös huomioida, että saatamme ottaa nykyisen tuotannon rinnalle jonkun toisen tuotantomuodon. Hajumallilaskelman tai hajuympyrän mukaan tulee tuotantoon varattava laajennusalue rajata mahdollisimman isoksi. Nykyiset isot tuotantorakennukset ovat tätä päivää, eikä maisemalliset syyt saa olla esteenä tilan kehittämiselle. Rakennuksia voidaan toki "kaunistaa" pinnoitteilla ja maalilla sekä "maastouttaa" esim. puilla. Kaavoittajalle ehdottamamme laajennusalueet sijaitsevat mäen ja metsäsaarekkeiden takana, eivätkä näy mm. Pakkalantielle Mäkifarmi Oy/ Juhani Mäkijärvi, 20.11.2013: Suurtuotantoyksiköksi nimetylle MäkiFarmin tilalle on varattava laajentamisalueita tilan itäpuolelta Moltsiantieltä lähtien ulottuen aina Aholan suuntaan asti, sekä kääntyen tästä tilan eteläpäähän rajoittuen aina Kauppilan-tiehen asti. 4
Saarioisten Broilerkasvattajat c/o Erkki Mäkijärvi, 19.11.2013: Broilertilojen tarpeet tulee huomioida: - maatiloilla tulee olla mahdollisuus rakentaa uusia entistä isompia kotieläinyksiköitä ja/tai korjata ja/tai rakentaa uusia tuotantorakennuksia vanhojen tilalle - tiloilla pitää olla mahdollisuus myös tuotantosuunnan vaihtoon tai harjoittaa useampaakin tuotantosuuntaa - tiloilla on voitava yhtälailla harjoittaa maatalouteen liittyvää energiantuotantoa tai esim. jalostustoimintaa - tilan alueita ei siis tule lukita tiettyyn toimintaan - olemassa olevissa tilakeskuksissa laajenemismahdollisuus on erittäin tärkeä elinvoimaisuuden turvaamiseksi, työllisyyden takaamiseksi ja suomalaisen ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi. - tilakeskuksessa tapahtuva laajentuminen voi hyödyntää jo rakennettua vesi-, jätevesi-, sähkö-, varasähkö-, lämmitysjärjestelmiä ja piha- ja tiealueita. Toimivat ja kehittyvät maatilat ylläpitävät kulttuurimaisemaa: tilojen toiminnan tulee olla jokaisen sukupolven aikana kannattavaa, jotta löytyy aikaa ja resursseja tilojen rakennusten ja ympäristön hoitamiseen. Erkki ja Annele Mäkijärvi, 19.11.2013: Tilojen: Kunni, Mooses, Gallia, Myllyvainio, Rantala ja Kivelä osalta tulee ottaa huomioon seuraavaa osayleiskaavaa laadittaessa: - Kunnin tilalle varattava riittävästi rakennusaluetta mm. broilertuotannon, maatalouden tai muun tuotannon laajentamista/kehittämistä varten. - Vanhoja rakennuksia tulee voida korjata ja/tai rakentaa vanhojen tilalle uutta. - Tilakeskuksessa tapahtuva laajentuminen voi hyödyntää jo rakennettua vesi-, jätevesi, sähkö-, varasähkö, lämmitysjärjestelmä ja piha- ja tiealueita - Tilalla tulee olla mahdollisuus myös tuotantosuunnan vaihtoon tai harjoittaa useampaakin tuotantosuuntaa - tilan alueita ei siis tule lukita tiettyyn toimintaan - Kunnin tilalle Välimäentien eteläpuolelle varattava alue mahdollista maatalouden rakentamista varten. Broileri- ja sikatilojen läheisyyksiin ei ole syytä kaavoittaa asuinrakennuksia vaan tiloille tulee varata riittävästi laajenemismahdollisuuksia. On tärkeää, että laajenemismahdollisuus tulee kaavaan varata myös sellaisille maatiloille, joita ei ole luokiteltu suuryksiköiksi ja myös sellaisille, joilla voisi olla mahdollisuus aloittaa eläintenpito uudelleen. 2.1 Kaavan laatijan vastine: Tavoitteena on huomioida kunkin kotieläintalouden suuryksikön laajenemis- ja kehittämistarpeet keskusteluissa ja palautteessa esiin tulleella tavalla. Tavoitteena on huomioida myös maatilat, joilla on edellytykset maataloustuotantoon. Laajennuksien rajauksia tehtäessä ollaan vuorovaikutuksessa tilojen omistajien kanssa ja laajenemisalueita tarkastellaan maastossa paikan päällä. Tavoitteena on tukea tiloja kehittämään toimintaansa myös kulttuuriympäristön huomioivalla tavalla ja luoda mahdollisuuksia ylläpitää maisemaa mm. antamalla suosituksia uusien rakennusten sijoittamiseksi siten, että maiseman arvot voidaan säilyttää ja maisemaan soveltuvasta rakentamistavasta. 3 Hajuhaitta-alueiden huomioiminen Mäkifarmi Oy/ Juhani Mäkijärvi, 20.11.2013: Hajualueen rajaamisessa on huolehdittava sen riittävästä laajuudesta. Hajualueen on laajennuttava tuotannonlaajentamisalueen kanssa yhteneväisesti. Hajualueen keskipisteenä ei saa olla nykyinen tilakeskus, koska tällöin se ei antaisi riittävästi tilaa tuotannon laajentumiselle. Tilojemme Mäkijärvi ja Kivimäki hajualueelle EI TULE myöntää uusia rakennuspaikkoja, koska ne tulisivat vaikuttamaan ja hankaloittamaan oleellisesti suurtuotantoyksikön toimintaa ja kehittymistä. Saarioisten Broilerkasvattajat c/o Erkki Mäkijärvi, 19.11.2013: - haju- ja meluhaitat ovat kohtuullisen pieniä ja ajoittaisia, riippuen vuoden ajasta, säästä ja tuulen suunnasta. Tehdyssä hajuselvityksessä ei ole määritelty kuinka monena päivänä vuodessa haittaa syntyy. - hajuhaitta-alueellekin rakentaminen voitaisiin katsoa mahdolliseksi joissakin tapauksissa (esim. sukupolvenvaihdosrakentaminen) edellyttäen, että osayleiskaavassa tällaiset tontit erikseen merkitään. 3.1 Kaavan laatijan vastine Tavoitteena on osoittaa uudet rakennuspaikat ensisijaisesti siten, että ne eivät sijaitse hajuhaitta-alueella. Maanomistajien toiveesta ja niiden tuotannonharjoittajien suostumuksesta, jonka toiminnasta hajuhaitat aiheutuvat, uusia rakennuspaikkoja voidaan osoittaa myös hajuhaitta-alueelle. Näiden rakennuspaikkojen osalta tavoitteena on kaavamääräyksen yhteydessä kertoa, että alueella voi esiintyä maataloustuotannosta aiheutuvia ajoittaisia merkittäviä haju- ja meluhaittaa. 5
4 Rakennuspaikkatoiveet Mäkifarmi Oy/ Juhani Mäkijärvi, 20.11.2013: Tilalle Mäkirinne 7:153 tulee olla mahdollista rakentaa eläkepirtti vanhalle isäntäparille. Tällä rakennuspaikalla rakennuksen on mahdollista liittyä vieressä olevaan kunnan vesi- ja viemäriverkostoon, sekä tilan omaan kaukolämpöverkostoon. Tilalle Myllyvainio 7:15 tulee sijoittaa yksi rakennuspaikka. Tältä paikalta on myös mahdollisuus liittyä vieressä olevaan kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Suurtuotantoyksikön alueella tulee olla mahdollisuus asuntojen rakentamiselle tilan työntekijöille. Asunnot mahdollistaisivat myös muuttoliikettä Pakkalan kylään, ja näin tukisivat osaltaan myös kylän palveluita sekä kylä-koulua. Rakennuspaikat määräytyisivät tilan toimivuuden ja kehittämisen kannalta sellaisiin paikkoihin, joissa ne eivät haittaisi tilan muuta toimintaa, kuitenkin siten että ne olisivat kytkettävissä vesi- ja viemäriverkostoon, sekä tilan omaan kaukolämpöverkostoon. Juha-Pekka ja Virve Toukola, 19.11.2013: Toivomme kuitenkin, että tilan maille, myös ns. hajurajauksen sisälle on mahdollista kaavoittaa asuinrakennuksille rakennuspaikkoja mm. työntekijöiden vuokra-asuntoja varten tai sukupovenvaihdoksen yhteydessä sisaruksille tai meille. Näitä rakennuspaikkoja ei tilallamme voi sijoittaa tilan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Erkki ja Annele Mäkijärvi, 19.11.2013: Hyvät vakituisen asumisen tonttipaikat sijaitsevat Kunnin tilalla Tursolantien ja Pakkalan järven välissä Rantosillan ojan varressa, alueella vesi- ja jätevesiviemäröinti. Tontit mahdollisuus liittää tilan lämmitysjärjestelmään (hake). Tonttipaikkoja lisäksi Rantalan, Myllyvainion ja Mooseksen tiloilla (kaavoittajalle toimitettu karttaliite tuotanto- ja tonttirakennuspaikoista). Rakennusoikeuksia tulee voida siirtää maanomistajan eri tilojen kesken. MTK Kangasala ry toteaa, että yhdeksi arvioinnin painopisteeksi on lisäksi otettava maatilojen sukupolvenvaihdosten joustavan toteuttamisen mahdollisuuksien lisääminen rakennuspaikkoja kaavoitettaessa ja sijoitettaessa. MTK Kangasala ry edellyttää, että kaavasta on yksiselitteisesti ilmettävä se, onko kaava sellainen, että kaava ja siihen merkittyjä ja kaavan mukaisia rakennuspaikkoja voi käyttää rakennusluvan perusteena. Kaavassa tulee osoittaa kiinteistökohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärä ja likimääräinen sijainti. Osayleiskaavassa on varattava mahdollisuudet toteuttaa maatilakiinteistöjen yhteyteen ns. vaarin/mummunpirtit ja varmistaa se, että sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi maatiloilta voidaan lohkoa riittävä määrä asuinrakennuspaikkoja mahdollistaen ns. sisarosuuksien suorittaminen asuinrakennuspaikkoina. Laajaa toimintaa harjoittavilla tiloilla tulee olla mahdollisuus järjestää omille työntekijöilleen asuntoja. Maatilojen koko tulee ottaa huomioon rakennusoikeutta määriteltäessä siten, että myös metsäalueiden määrä tuo laskennallisesti yhtä paljon rakennusoikeutta kuin lähellä ns. kyläaluetta oleva alue Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava, 17.11.2013: Kyläkaavaa laadittaessa tulee tehdä emätilatarkastelu vuoden 1959 mukaan, koska sillä on iso vaikutus tulevaan rakentamiseen. KHO on linjannut päätöksessään, että tasapuolisuusnähkökohdat on huomioitava kaavaa laadittaessa. 4.1 Kaavan laatijan vastine: Tavoitteena tukea maatilojen oman perhepiirin tarpeita rakentaa asuntoja tilan yhteyteen sekä sukupolvenvaihdoksesta johtuvia tarpeita. Tavoitteena on mahdollistaa maatilojen sukupolvenvaihdosten joustava toteuttaminen. Tavoitteena on osoittaa kotieläintalouden suuryksiköiden alueelle mahdollisuus rakentaa asuntoja tilan työntekijöille. Tavoitteena on huomioida maanomistajien esittämät toiveet uusista rakennuspaikoista. Tavoitteena on, että rakennusoikeuden perustana on emätilatarkastelu, jotta rakennusoikeus voidaan määrittää tasapuolisesti maanomistajien kesken. Tärkeää on, että paikat jakautuvat tasapuolisella tavalla eri maanomistajien kesken. Rakennusoikeuksia voidaan siirtää saman maanomistajan eri tilojen kesken. Tavoitteena on, että kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja voidaan käyttää rakennusluvan perusteena. Uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa huomioidaan mm. tieverkko, vesihuoltoverkko, viemäriverkko, olemassa oleva rakentaminen, metsät, metsäsaarekkeet, peltomaisema ja järvimaisema. 6
Jokainen uusi rakennuspaikka harkitaan tapauskohtaisesti Pakkalan kylän pirstaleiseen kylärakenteeseen sovittaen. 5 Kylän elinvoimaisuus Vilpeilän Valpas ry, 19.11.2013: Vilpeilän Valpas ry esittää, että on välttämätöntä huomioida Sahalahden osayleiskaavan rakennusoikeus myös Pakkalan osayleiskaavaa tehtäessä. Ei ole järkevää, että Sahalahden osayleiskaavan tuoma rakennusoikeus kanavoituisi myöhemmin kyläalueen ulkopuolelle. Se ei edistäisi alkuperäistä tavoitetta tiivistää kylärakennetta. Emätilatarkasteluun tulisi ottaa huomioon myös kaava-alueen ulkopuoliset maanomistukset tulevan osayleiskaavan alueelta. Näin voidaan mahdollistaa, että rakennusoikeus tulisi mieluiten käytetyksi osayleiskaava-alueella eikä kauempana. Saarioisten Broilerkasvattajat c/o Erkki Mäkijärvi, 19.11.2013: Osayleiskaavan suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alue on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä MK-1. Rakennusoikeuskerroin tulee olla riittävän suuri. Rakennusten sijoittuminen on järkevää kohdistaa siten, että metsäalueiden rakennusoikeutta siirretään sijainniltaan toimivampaan paikkaan. Kaavassa on tarpeen ylimitoittaa rakennusoikeuden määrä, koska on syytä olettaa, että rakennuspaikkojen rakentumiseen kuluu aikaa kymmeniä vuosia. 5.1 Kaavan laatijan vastine: Tavoitteena on kaavaa laadittaessa huomioida maakuntakaavan määräys maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueesta. Määräys tullaan huomioimaan kaavan laadinnassa tukemalla ja vahvistamalla alueelle luonteenomaisia erikoistuotannon toimintamahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kotieläintalouden suuryksiköiden laajentamisen huomioimista, monipuolisen tilojen kehittämisen mahdollistamista sekä tilojen rakennusoikeuden joustavassa ja monipuolista toimintaa tukevassa määrittämisessä. Tavoitteena on määrittää kaavan mitoitus ja uusien rakennuspaikkojen painotus siten, että ohjataan riittävästi rakentamista kyläalueelle, edistetään tavoitetta kylärakenteen tiivistämiseksi ja estetään ei-toivottu kehitys kyläalueen ulkopuolelle. Tavoitteena on kohdistaa rakennusoikeus siten, että metsäalueiden rakennusoikeutta siirretään sijainniltaan toimivampaan paikkaan alueille, joilla on tiestö, vesi- ja viemäriverkko ja mahdollisuus hyödyntää maatilojen tuottamaa lämpöenergiaa. Tavoitteena on määrittää mitoitus ylittämään todellisen kysynnän, koska riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä ei ole, koska paineita kylän hallitsemattomaan kasvuun ei ole. Kaava-alueen ulkopuolisilla metsäalueilla rakentamista voidaan riittävästi ohjata Sahalahden osayleiskaavalla. Tavoitteena on tukea tiloja kehittämään toimintaansa haluamallansa tavalla ja luoda mahdollisuuksia erilaisiin tuotantoja yritystoimintoihin. 6 Muu palaute Erkki ja Annele Mäkijärvi, 19.11.2013: Kunnin tilalle (kylän keskellä) merkattu muinaisjäännösalue=vanha kylän paikka. Kyseisestä paikasta todettava seuraavaa: 60-luvulla alueelta purettu kaupparakennus ja varastorakennus. Purkamisen jälkeen aluetta on kaivettu, tasattu ja tuotu uutta maa-ainesta. Tämän johdosta katson, ettei se enää vastaa muinaisjäännösaluetta (viittaus: Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi 2011, jossa aluetta ei ole esitetty muinaisjäännökseksi). MTK Kangasala ry toteaa, että kaavat tulee toteuttaa ns. vaihekaavoituksena eli siten, että sellainen rakennus-paikka, jota ei ole otettu rakentamiseen osayleiskaavan 10 vuoden voimassaoloaikana, siirtyy automaattisesti olemassa olevana rakennuspaikkana uuteen, myöhemmin laadittavaan kaavaan ja rakennuspaikka edelleen säilyy. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava, 17.11.2013: Ojien varsille tulisi antaa velvoite kasvillisuudesta ja huomioida Pakkalanjärveen laskevat vedet. Liito-oravien suojelemiseksi yksittäistenkin puiden kaadot pitää saada luvanvaraiseksi. Kyläkaavaa laadittaessa on samalla alueella olevien tehokasvatuslaitosten tehtävä logistiset suunnitelmat lantojen, lietteiden, raatojen yms. kuljettamisesta. 7
Lea Seppälä, 26.10.2013: Lea Seppälä haluaisi tietää miten on suunniteltu huomioitavan maisema ja luontoarvot sekä maatalouden vaikutukset luontoon. Pakkalanjärvi on huonontunut alueella olevien aina vaan suurenevien broilertilojen vuoksi. Lantaa levitetään suuria määriä järveen viettäville pelloille ja ravinteet valuvat ojia pitkin järveen, jonka typpi ja fosforipitoisuudet ovat todella suuret. Jokakesäiset sinilevämassat tekevät järven virkistyskäytön mahdottomaksi. Aiemmin, kun taloissa oli lehmiä veden laatu pysyi koko kesän uimakelpoisena. Toivottavasti osayleiskaava pystyy vaikuttamaan Pakkalan kylän keskeisimpään luontoelementtiin Pakkalanjärveen ja sen kuntoon. Pakkalanjärven suojeluyhdistys on toistakymmentä vuotta tehnyt vapaaehtoisvoimin töitä järven virkistysarvon nostamiseksi. 6.1 Kaavan laatijan vastine: Muinaisjäännösten osoittaminen osayleiskaavassa perustuu alueelle laadittuun muinaisjäännösinventointiin. Asiasta pyydetään jatkossa Pirkanmaan maakuntamuseon asiantuntijalausunto. Muinaisjäännösinventoinnin laatijan mukaan aluetta ei ole tarpeen osoittaa muinaisjäännökseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n mukaan yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. 10 vuoden jälkeen kunta voi päättää määräyksen jatkamisesta. Mikäli alueelle päätetään laatia asemakaava, on yleiskaava ohjeena sitä laadittaessa. Tavoitteena on kaavaa laadittaessa huomioida Pakkalanjärveen laskevat vedet ja edesauttaa kaavassa tehtävillä ratkaisuilla Pakkalanjärven veden laadun parantamista. Kaavaprosessin aikana selvitetään tarpeita ja mahdollisuuksia antaa kaavassa vesiensuojelua koskevia määräyksiä ja ohjeita. Tavoitteena on huomioida kaavaa laadittaessa liito-oravien suojeleminen huomioimalla niiden elinalueet ja riittävien kulkureittien säilyttäminen. Kaavan valmistelun yhteydessä selvitetään tarpeita muiden tarvittavien kaavamääräysten ja ohjeiden antamiseksi. Eläintilojen toimintaa säätelee lainsäädäntö. Ympäristönsuojelulain lisäksi tuottajien on huomioitava mm. eläinsuojelulaki ja asetus, maa- ja metsätalousministeriön asetukset, eläintautilaki, laki eläinten kuljetuksesta ja EU:n direktiivit. Valvovana viranomaisena on kunnan ympäristötarkastaja. Nokialla, 17.1.2014 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 8