1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 4044 Lempoisten asemakaavan muutos, Hiiroksentie LUONNOS 6.11.2017 Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ 418/431 LEMPOINEN Asemakaavan muutos koskee: Osaa korttelista 14 sekä siihen liittyviä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Osa korttelista 14 sekä siihen liittyviä katualueita. Vireilletulosta ilmoitettu: 20.9.2017 Hyväksyminen Yhdyskuntalautakunta: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000 1

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa. Siihen kuuluu kolme erillispientalon tonttia, kolme asuinkerrostalon tonttia ja Tampereentien varressa sijaitseva ja liike- ja asuinrakennuksen tontti sekä virkistys- ja katualuetta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kolmen erillispientalon tontin muuttaminen osayleiskaavan mukaisesti asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Samalla päivitetään lähinnä kaavateknisistä syistä kolmen asuinkerrostalon tontin, liike- ja asuinkerrostalojen tontin kaavaa ja tarkistetaan katualueiden varauksia. 2

1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.1.2 Palvelut... 17 5.2 Aluevaraukset... 17 5.2.1 Korttelialueet... 17 5.2.2 Muut alueet... 17 5.3 Kaavan vaikutukset... 18 3

5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin... 18 5.3.2 Vaikutukset taajamakuvaan... 18 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 18 5.3.4 Vaikutukset palveluihin... 18 5.3.5 Vaikutukset asumiseen... 18 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen... 18 5.3.7 Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin... 18 5.3.8 Taloudelliset vaikutukset... 18 5.3.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 18 5.3.10 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 19 5.3.11 Vaikutukset päästöihin... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...19 6.1 Havainnollistaminen... 19 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 19 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnekuvat Selostukseen kuuluu asemakaavaluonnoskartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset, jotka on tehty keskustan osayleiskaavan taustaselvityksiksi: Kuusimäen asuntoalueen alueinventointi, Eija Teivas 21.4.2009 Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskusta-alueen meluselvitys, Trafix, 23.12.2009 Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Marita Palokoski ja Kari Laamanen Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki Lempäälän keskusta-alueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen Lempäälän keskustan osayleiskaavan hulevesiselvitys, FCG 8.3.2011 4

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen ryhdyttiin yksityisten maanomistajien aloitteesta, joka koski kaavaalueen pohjoisosassa sijaitsevien kolmen erillispientalon tontin muuttamista kerrostalon tontiksi. Kunnanhallitus päätti asemakaavoituksen aloittamisesta 14.8.2017 237. Yhdyskuntalautakunta päätti 12.9.2017 37 ilmoittaa asemakaavoituksen nähtävilletulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 20.9.2017. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle yksi uusi ja kolme jo rakennettua asuinkerrostalon tonttia sekä asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Uudesta kerrostalotontista on esitetty kaksi vaihtoehtoista luonnosta, jotka poikkeavat toisistaan kerrosluvun ja rakennusoikeuden suhteen. Katualueiden aluevarauksia tarkistetaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut, kunnallistekniikan ja virkistysalueet. Korttelialueilla maanomistajat vastaavat asemakaavan toteutumisesta. 5

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pohjoisosassa on kolme erillispientalon tonttia, jotka ovat osa Lempäälän keskustan vanhaa omakotialuetta. Niiden eteläpuolella on kolme asuinkerrostaloa ja yksi liike- ja asuinkerrostalo. Kuva 2. Ortokuva suunnittelualueesta 3.1.2 Luonnonympäristö Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualueen poikki kulkee vedenjakaja, jonka itäpuoli kuuluu Ahtialanjärven valumaalueeseen. Suunnittelualueen länsireunalta hulevedet valuvat Pyhäjärveen. Kerrostalotonttien pinta-alasta arviolta noin puolet on vettä läpäisemätöntä kattopintaa tai asfalttia. Maaperä Suunnittelualueen länsiosan maaperä on moreenia ja itäosan savea. 6

Kuva 3. Maaperäkartta. Ruskealla merkityllä alueella maaperä on moreenia, sinisellä alueilla savea. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen pohjoisosa on Kuusimäen pientaloaluetta. Kerrostalot liittyvät Lempäälän ydinkeskustan taajamarakenteeseen. Rakennukset Suunnittelualueen pohjoisreunassa on kolme jälleenrakennuskauden erillispientaloa. Niiden eteläpuolella on neljän 1970-luvulla valmistuneen kerrostalon ryhmä. Kerrostalot ovat lamellitaloja joissa on maanpäällinen kellarikerros. Taajamakuva Hiiroksentien varrella on tyypillistä jälleenrakennuskauden omakotiasutusta rehevillä puutarhatonteilla. Kuusimäen kerrostalot sijaitsevat taajamakuvallisesti merkittävällä paikalla Tampereentien varrella. Kerrostalojen keskelle muodostuu suojainen korttelipiha. Autopaikat sijoittuvat kerrostaloryhmän ulkoreunoille ja liittyvät ilman selkeää rajausta katualueisiin ja naapuritalojen piha-alueisiin. 7

Kuva 4. Kuusimäen kerrostalot rajaavat suojaisan piha-alueen. Kuva 5. Näkymä Kuusitieltä. Pysäköintialue jatkuu katualueeseen saakka. Palvelut Lempäälän keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta. Terveysasema ja päiväkoti ovat noin 200 metrin etäisyydellä ja lähin päivittäistavarakauppa välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella. Lempoisten kouluun on matkaa noin puolitoista kilometriä ja Hakkarin yläkouluun noin kaksi ja puoli kilometriä. Ideaparkiin on matkaa noin viisi kilometriä. 8

Virkistys Suunnittelualueen pohjoispuolella on pallokenttä. Myllyrannan virkistysalueelle on matkaa noin 300 metriä. Hakkarin liikuntapalvelut ja ulkoilualue ovat noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä. Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualue sijaitsee Tampereentien varrella. Helsinki-Tampere-moottoritielle on matkaa noin neljä kilometriä. Hiiroksentien katualue on erittäin kapea. Asemakaavassa katualueen leveys on 4-5 metriä. Katu on toteutettu yksikaistaisena. Tampereentie on joukkoliikenteen laatukäytävä, jolla kulkee Lempäälän ja Tampereen välisiä bussivuoroja arkipäivinä 3-5 kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Rautatieasemalle on matkaa noin 300 metriä. Sekä Tampereen että Helsingin suuntaan meneviä junia pysähtyy Lempäälässä yli 20 kertaa vuorokaudessa. Kerrostalojen pysäköinti on järjestetty taloryhmän ulkoreunoille. Talot sijaitsevat niin lähellä tontin rajaa, ettei asemakaavan edellyttämiä yhtä autopaikkaa asuntoa kohti ja yhtä autopaikkaa liiketilan kerrosalan 50 m² kohti ole voitu toteuttaa. Koska pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi, pysäköintiin käytetään mm. Kuusitien katualuetta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen rakennusten pohjakerroksissa sijaitsee joitakin pienyrityksiä kuten suutarinliike, kauneushoitola, hautaustoimisto ja isännöintitoimisto. Lempäälän keskustassa on paljon palvelualan työpaikkoja. Rakennuskulttuuri Suunnittelualue on ollut ns. Kuusimäen aluetta, joka on ollut vielä vuonna 1916 Halkolan ja Kiiliäisen kantatilojen maita. Tuolloin osa alueen maasta oli vuokrattu mäkitupalaisille ja osa oli vielä peltoa. Itsenäisyyden alkuaikoina vuokramaita alettiin lunastaa omiksi. 1920- ja 1930-luvulla alueelta lohottiin omakotitontteja, jotka todennäköisesti rakennettiin samantien. Kunnalla ei ollut tuolloin minkäänlaista kaavasuunnitelmaa, ja kulku tonteille järjestettiin sattumanvaraisesti. Suunnittelualueen erillispientalot on rakennettu jälleenrakennuskaudella tai sitä ennen. Kuusimäen kerrostalot on rakennettu 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. Rakennusten sijoittuvat ns. tuulimyllykorttelin muotoon. Kuusimäen asuinalue on ollut mukana kulttuurihistoriallisessa alueinventoinnissa, jonka Eija Teivas on tehnyt Lempäälän keskustan osayleiskaavoituksen taustaksi vuonna 2009. Selvityksessä todetaan, että Kuusimäen kerrostalokortteli on maisemallisesti hyvin keskeinen Tampereentien näkymän päätteenä. Korttelin muoto on ns. tuulimyllykortteli, jossa kerrostalot muodostavat kulmistaan auki olevan neliön. 9

Kuva 6. Pohjakartta Kuusimäen kerrostalokorttelin kohdalta ensimmäisen kerrostalon valmistuttua noin vuonna 1970. Kuva 7. Näkymä kirkon suunnasta Kuusimäen aluetta kohti Muinaismuistot Suunnittelualue oli mukana keskustan osayleiskaavoituksen pohjaksi tehdyssä arkeologisessa selvityksessä. Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Pallotien pohjoisreunassa on luonnonkiviaita muistona Kuusimäen pientaloasutuksen ajoilta. 10

Kuva 8. Pallotietä reunustava kiviaita. Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Kuusitie 9:n kerrostalon pihalla on muuntamo. Ympäristön häiriötekijät, melu Suunnittelualue sijaitsee Tampereentien ja rautatien välissä. Merkittävin ympäristön häiriötekijä on liikenteen aiheuttama melu. Trafix teki vuonna 2009 keskustan osayleiskaavan taustaselvitykseksi meluselvityksen, jossa otettiin huomioon suunnittelualueen katuverkon ja Lempäälän läpi kulkevan junaradan liikenne vuonna 2008. Lisäksi laskettiin melutasot ennustetilanteessa 2030 suunnitellulla liikenneverkolla, lisäraiteella, liikennemäärillä ja maankäytöllä. Vertailussa oli mukana myös vuoden 2030 ennuste, jossa Lempäälän keskustan liikennettä oli rajoitettu. Tämän alueen osalta keskustan liikenteen rajoittaminen ei muuttanut melutilannetta. Melun ohjearvot ovat ylittyneet jo vuonna 2008 Tampereentien puoleisella oleskelupihan osalla sekä päivällä että yöllä. Melutilanne vaikeutuu jonkin verran vuoteen 2030 mennessä Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista (VNp 993/92). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla 55 db päivällä (klo 7-22) eikä 50 db yöllä (klo 22-7). Uusilla asuntoalueilla yöajan ohjearvo on 45 db. Kuva 9. Meluselvityksen karttojen merkintöjen selitykset. 11

2008 Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7 Ennuste 2030 Kuva 10. Meluselvityksen kartat 3.1.4 Maanomistus Lempäälän kunta omistaa alla olevaan karttaan vaaleanpunaisella merkityt alueet. Muut kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Kuva 11. Kunnan maanomistus. 12

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksyi kokouksessa 27.3.2017 maakuntakaavaehdotuksen 2040. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulokuulutus julkaistiin 8.6.2017. Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Kuva 12. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Lempäälän keskustan osayleiskaava, joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualueen pohjoisosa on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Sen eteläpuolella on keskustatoimintojen aluetta (C). Kaavamuutoksessa mukana olevat kerrostalotontit on osayleiskaavassa osoitettu kulttuurihistorian, rakennustaiteen tai maiseman kannalta edustavaksi aluekokonaisuudeksi (/sk/4 ja 28). Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty esteettömän kevyenliikenteen yhteystarve (nuolipäinen palloviiva, est). 13

Kuva 13. Ote Keskustan osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Lempoisten asemakaavan muutos, joka on tullut voimaan 27.4.2001. Asemakaavan mukaan Hiiroksentien eteläpuolella on kolme erillispientalon tonttia, joilla tehokkuusluku on 0.20 ja kerrosluku I ½. Niiden eteläpuolella on kolme asuinkerrostalon tonttia (AK), joilla kerrosluku on III ja rakennusoikeus 1800 m² kullakin tontilla, sekä liike- ja asuinkerrostalojen tontti (ALK), jonka kerrosluku on ½ II ja rakennusoikeus 1300 m². ALK-tontin pohjoispuolella on Pallotien katualuetta sekä kevyen liikenteen katua. Myös kerrostalotonttien koillispuolelle on osoitettu kevyen liikenteen katua sekä Kuusitien katualuetta. AK- ja ALK-tonttien asemakaava on pääosin 22.11.1972 vahvistettua Ryynikän alueen rakennuskaavaa. Pohjoisimman kerrostalotontin itäosassa on voimassa kunnanhallituksen 25.2.2002 hyväksymä Lempoisten asemakaavan muutos. Asemakaavojen tulkinnan kannalta on ongelmallista, että ALK-tontilla on voimassa kahta ja pohjoisimmalla kerrostalotontilla peräti kolmea eri asemakaavaa. Hiiroksentien katualueen varaus on erittäin kapea, vain 4-5 metriä. 14

Kuva 14. Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Pirkanmaan Laaturakennus Oy on teettänyt kaavamuutosalueen pohjoisosassa sijaitseville tonteille luonnoksia kahdesta kerrostalosta. Viitesuunnitelmat ovat selostuksen liitteenä 2. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Rakennusjärjestykseen on tehty muutoksia suunnittelutarvealueiden osalta 13.6.2012. Muutokset ovat tulleet voimaan 26.10.2012 Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 15

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos toteuttaa Lempäälän keskustan osayleiskaavaa. Suunnittelualueella on myös tarvetta tarkistaa katualueiden aluevarauksia ja yhtenäistää monista eri aikoina laadituista palasista koostuvaa asemakaavaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti Hiiroksentien asemakaavan muutoksen laatimisesta 14.8.2017 237. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.3.1 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 20.9.2017. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteena on maankäytön tehostaminen osayleiskaavan mukaisesti. Samalla saatetaan ajan tasalle kerrostaloalueen vanhentunut asemakaava. Muut tavoitteet Asemakaavan muuttamista anoneiden maanomistajien tavoitteena on asuinkerrostalojen rakentaminen suunnittelualueen pohjoisosaan. 16

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha VE 1 rakennusoikeus m² VE 2 rakennusoikeus m² AL Asuin- liike- ja toimistorakennusten 1 300 1300 0,2170 korttelialue AK Asuinkerrostalojen korttelialue 1,2112 12 100 11 000 EN Energiahuollon alue 0,0039 Katu 0,1082 Kevyen liikenteen katu 0,0336 Yhteensä 1,5739 13 200 12 300 5.1.2 Palvelut Asukasmäärän kasvu lisää palvelujen kysyntää. Asemakaavan muutos mahdollistaa yritystoiminnan jatkumisen Kuusimäen kiinteistöissä. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualueen pohjoisosaan osoitetaan yksi uusi asuinkerrostalon tontti (AK). Asemakaavasta esitetään kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat kerrosluvun ja rakennusoikeuden suhteen. Vaihtoehdossa 1 tontille 11 saa rakentaa kuusi- ja nelikerroksisen kerrostalon, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3800 m². Vaihtoehdossa 2 saa rakentaa seitsenkerroksisen kerrostalon tai -taloja joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5000 m². Kerrosaloissa ja -luvuissa otetaan huomioon myös alin kerros. Pohjakerrokseen saa rakentaa autopaikkoja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen. Kuusitien kerrostaloryhmä osoitetaan alueeksi, jolla rakennusten ja piha-alueen ominaispiirteet säilytetään. Pallotietä reunustava luonnonkiviaita osoitetaan suojeltavaksi. Pysäköintipaikkanormia tarkistetaan. Asemakaavaan lisätään hulevesien käsittelyä koskeva määräys. 5.2.2 Muut alueet Hiiroksentien katualuetta levennetään, jotta katu voidaan rakentaa kaksikaistaiseksi. Myös Pallotien katualuetta levennetään hiukan. 17

Kuusitien päässä sijaitsevan kerrostalon tontista erotetaan energiahuollon alue (EN) olemassa olevaa muuntamoa varten. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin Asemakaavan muutoksen vaikutukset luonnonoloihin ovat vähäisiä, koska koko alue on jo nyt rakennettua katu- ja tonttimaata. Omakotitonteista kerrostalotontiksi muuttuva alue on pintaalaltaan alle 4000 m². Vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy hiukan. Samalla kasvillisuus vähenee. 5.3.2 Vaikutukset taajamakuvaan Asemakaavan muutoksen vaikutus taajamakuvaan on suurin Hiiroksentien puoleisella korttelin osalla, jossa pientalotontit muuttuvat kerrostalotontiksi ja katu levenee. Olemassa olevilla Kuusimäen kerrostalotonteilla tavoitteena on nykyisten rakennusten ulkoasun ja suuren korttelipihan säilyttäminen. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. 5.3.4 Vaikutukset palveluihin Asuinrakentamisen lisääntyminen kasvattaa jonkin verran palvelujen kysyntää. Lempäälässä kerrostaloasuntoihin muuttaa usein joko nuoria tai eläkeikäisiä, jolloin päivähoito- ja oppilaspakkojen kysyntä ei kasva merkittävästi. 5.3.5 Vaikutukset asumiseen Kolme erillispientalon tonttia muuttuu asuinkerrostalon tontiksi. Kerrostalot varjostavat ainakin lähimpiä itäpuolellaan sijaitsevia tontteja. Kerrostalojen ikkunoista on näkymät lähimmille pihoille ja ikkunoihin. 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.3.7 Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Liikenteen lisääntyminen kaava-alueen pohjoisosassa saattaa aiheuttaa vähäistä liikenteen melun lisääntymistä. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön häiriötekijöihin. 5.3.8 Taloudelliset vaikutukset Kiinteistön arvo nousee tonteilla, joiden rakennusoikeus lisääntyy huomattavasti. Maanomistaja maksaa Lempäälän kunnalle asemakaavan laadinnasta aiheutuneet kustannukset sekä korvauksen asemakaavan muutoksen tuottamasta hyödystä. 5.3.9 Vaikutukset tekniseen huoltoon Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta tekniseen huoltoon. Olemassa olevalle muuntamolle varataan alue Kuusitien jatkeena olevan kevyen liikenteen kadun varrelta. 18

5.3.10 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Hiiroksentien liikenne lisääntyy kaavamuutoksen vuoksi. Hiiroksentien katualueen aluevarausta levennetään, jotta katu voidaan rakentaa kaksikaistaiseksi. 5.3.11 Vaikutukset päästöihin Suunnittelualueella on hyvät mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön. Lisäksi monet palvelut ovat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Liikenteen aiheuttamat päästöt voivat tällöin jäädä vähäisiksi. Lämmitykseen on mahdollista käyttää kaukolämpöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnollistaminen Havainnekuvat ovat selostuksen liitteenä 2. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkanee pian asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 19