LEMPÄÄLÄN KUNTA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 6013 Halkolan asemakaava ja asemakaavan muutos, Halkolannotko Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ 418/431 HALKOLA Asemakaava koskee: tiloja 1:313 ja 6:115 sekä osaa tiloista 27:1, 2:152 ja 2:22 Asemakaavan muutos koskee: Osaa korttelista 110 sekä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu virkistys-, erityis- ja katualueita. Vireilletulosta ilmoitettu: Hyväksyminen Yhdyskuntalautakunta: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh sähköposti Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), Lempäälä puh

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa Valkeakoskentien ja Turuntien liittymän lounaispuolella. Alue on kooltaan noin 2,8 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on, että Halkolannotkoon voitaisiin perustaa edustava ja eri ikäryhmiä monipuolisesti palveleva puistoalue. 2

3 1.4 Sisällysluettelo LEMPÄÄLÄN KUNTA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

4 5.3.4 Vaikutukset palveluihin Vaikutukset asumiseen Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Meluselvitys 3. Kosteikkopuiston ideasuunnitelma Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Liikennemeluselvitys, Lempäälän keskustasaaren eteläosa, Taratest Hulevesiselvitys - Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy, Halkolan puistopolku -työpiirros, Kari Laamanen Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys, Lempäälän kunta, tekninen toimi 2010 Lempäälän keskustan maisema ja viherverkko, Lempäälän kunta, MA-arkkitehdit 2013 Lempäälä, Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kunnan vihertyöryhmän aloitteesta. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti ilmoittaa asemakaavoituksen nähtävilletulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle virkistys- ja suojaviheraluetta sekä katualuetta. 4

5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut, kunnallistekniikan ja virkistysalueet. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on entistä peltoa. Sillä on jonkin verran puustoa ja sitä on hoidettu mm. nurmikkoa leikkaamalla. Aluetta on käytetty myös maankaatopaikkana. Ortokuva suunnittelualueesta 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö Luontoarvot Lempäälän keskusta osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Halkolannotkon huleja ympäröivistä pintavesistä koostuva kosteikkopainanne on arvokas biotooppi sekä linnustoalue. Se on mm. taivaanvuohien tärkeä ravintoalue syysmuuton yhteydessä. Myös niityn kuivemmat ruderaattikasvustot ovat tärkeitä lintujen ravintopaikkoja. Niillä on tavattu mm vuorihemppo, hemppo, tikli, urpiainen, tundraurpiainen ja keltavästäräkki. Topografia Maasto viettää lännestä kohti itää ja Ahtialanjärveä. Alueen pohjoispuolella kulkee Valkeakoskentie korkealla penkalla. Halkolannotkon alavin kohta on Turuntien varrella. Topografiakartta (Lähde: Lempäälän Keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys) Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualueen itäreunassa on Turuntien suuntainen oja, joka laskee Havaslahteen. 6

7 Valuma-aluekartta Lempäälän keskustan hulevesiselvityksestä (FCG ) Maaperä Maaperäkartta. Siniset alueet ovat savea, vaaleanruskeat hiekkamoreenia. 7

8 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustan laidalla Valkeakoskentien, Turuntien, Lempäälän kanavan ja rautatien välisellä alueella. Lempäälän keskustan painopiste on siirtymässä radan itäpuolelle, jonne kaavoitetaan kerrostaloja ja palveluja. Tällöin Halkolannotkon merkitys virkistysalueena kasvaa. Asuminen Suunnittelualueen länsipuolella on kerros- ja pientaloaluetta. Maisema ja taajamakuva Suunnittelualue on joutomaan oloista entistä peltoa, joka on alkanut osittain metsittyä. Alueen pohjoisosaan on tuotu jätemaita. Näkymä Valkeakoskentieltä syksyllä 2016 Virkistys Halkolannotkoon on tallautunut jonkin verran polkuja. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on Turuntien alittava tunneli, jonka kautta pääsee Turuntien itäpuolelle ja kanavan rantaan. 8

9 Turuntien alikulku on läpimitaltaan noin kaksi metriä. Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella on Turuntie (mt 190), jonka liikennemäärä vuonna 2018 on 7433 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valkeakoskentien liikennemäärä on 4555 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valkeakoskentiellä kulkee joitakin Lempäälän ja Tampereen välisiä bussivuoroja. Muinaismuistot Suunnittelualue kuuluu keskustan osayleiskaavan arkeologisen selvityksen tutkimusalueeseen. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on tieliikenteen aiheuttama melu. Lempäälän keskustan eteläosan melutilannetta on tutkittu alkuvuodesta 2018 laaditussa meluselvityksessä, joka on selostuksen liitteenä 2. Selvityksen mukaan virkistysalueelle asetetut melun ohjearvot ylittyvät nykytilanteessa päivällä (klo 7-22) lähes koko Halkolannotkon alueella. Yöllä ohjearvot saavutetaan hiukan laajemmalla alueella. Riittävä meluntorjunta saadaan aikaan kolme metriä Turuntien pinnan yläpuolelle ulottuvalla meluaidalla tai maavallilla. Jos nopeusrajoitus alennettaisiin 50 km:in/h, riittäisi 1,5 metrin korkuinen meluaita Maanomistus Kiinteistöt 1:313, 2:72 ja 2:152 omistaa Lempäälän kunta. Maantien alueen 2:22 omistaa Suomen valtio. Kiinteistö 6:115 on yksityisten omistuksessa. 9

10 Kunnan omistama maa on merkitty karttaan sinisellä ja valtion omistama vihreällä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksyi kokouksessa maakuntakaavaehdotuksen Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulokuulutus julkaistiin Maakuntakaavan mukaan Halkolannotko on keskustatoimintojen aluetta (C ). 10

11 Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustan osayleiskaava joka on tullut voimaan Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on lähivirkistysaluetta, jonka saavutettavuuteen ja sisäisen reitistön esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota (VL-1/est). Virkistysalueella on ohjeellinen hulevesien imeytysalue (hule) ja ohjeellisia ulkoilureittejä. Turuntien varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti. Turuntien ja Valkeakoskentien varressa on meluntorjuntatarvemerkintä. Ote keskustan osayleiskaavasta 11

12 Asemakaava Suunnittelualueen eteläosassa on voimassa kaava numero 6002, joka on vahvistettu Sen mukaan Halkolantien ja Korteseläntien välisellä alueella on pysäköimisaluetta (LP) ja katualuetta. Alueen keskiosassa on voimassa hyväksytty asemakaava 6009, jossa on osoitettu suunnittelualueelle puistoa (VP). Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa hyväksytty asemakaava 6009, jonka mukaan Valkeakoskentien varressa on puistoa (VP). Suunnittelualueen itäosa on asemakaavoittamaton. Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutos- ja laajennusalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. 12

13 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Lempäälän keskustan hulevesisuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Hulevesisuunnitelmassa on esitetty keskustan hulevesien vaihtoehtoisena reittinä niiden johtaminen Halkolannotkoon. Tämä edellyttää kuitenkin ELY-keskuksen suostumusta ja uuden purkureitin rakentamista Turuntien rampin ali. Hulevesisuunnitelmassa on esitetty idealuonnos Halkolannotkoon toteutettavasta hulevesipuistosta. Idealuonnoksessa on esitetty hulevesilammet, säilyvä kosteikkoniittyalue, olevien painanteiden kehittäminen, uusia istutettavia alueita, toimintoja, reittejä sekä pitkospuut. Hulealtaiden kaivumassoilla voidaan mahdollisesti muotoilla leikki- ja hiihtomaan kumpareet. Kosteikkopuiston suunnitelma on selostuksen liitteenä 2. Lempäälän keskustan maisema ja viherverkko, Lempäälän kunta, MA-arkkitehdit 2013 Viherverkkosuunnitelmassa on esitetty ideasuunnitelma Halkolannotkoon kehitettävästä toiminnallisesta puistosta. Sen pohjoisreunalle on osoitettu täyttöä, jolla keskustaa halkovan harjun muotoa ja hahmoa voidaan vahvistaa. Itäreunan vallit istutuksineen suojaavat puistoa Turuntien melulta. Lämpimään ilmansuuntaan avautuvat rinteet toimivat oleskelupaikkoina. Paahteisten, kuivien rinteiden kasvillisuus kehittyy luontaisesti harvinaistuvaksi kedoksi. Talvisin puiston maastonmuotoja voi käyttää liukumäkinä ja puistoa laajemminkin lasten hiihtoharjoittelualueena. Ylempänä sijaitsevien kortteleiden hulevedet voidaan ohjata puiston purojen ja lampien kautta vesistöön. Lampien varrelle istutetaan kukkivaa kosteikkokasvistoa. Puistoon voidaan sijoittaa esim. suurehko teemaleikkipuisto, vapaamuotoinen nurmikenttä, ja ulkokatsomo, joka meluvallien rakentamisen jälkeen voi toimia esim. kesäteatterina. Puiston kautta on osoitettu myös polkuyhteys rantalehtoon ja Valkeakoskentien sillan alitse uusi reitti laajentuvan keskustan suuntaan. Halkolannotko Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelmassa 13

14 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestykseen on tehty muutoksia suunnittelutarvealueiden osalta Muutokset tulivat voimaan Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Halkolannotko on jo osittain asemakaavoitettu virkistysalueeksi. Suunnittelualueen eteläosassa on kuitenkin voimassa vanhaa teollisuusalueen asemakaavaa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen yhteydessä tutkitaan puistoalueen toteutuksen reunaehdot kuten melutilanne ja melun torjunnan mahdollisuudet sekä mahdollisuudet käyttää keskustakorttelien alueelta tulevia kaivumassoja puiston rakentamiseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteena on, että Halkolannotkoon voidaan toteuttaa monipuolinen ja edustava virkistysalue, joka palvelee eri-ikäisiä käyttäjiä. Halkolannotkoon voidaan sijoittaa liikuntapaikkoja, jotka palvelevat entisen lukion tontille rakennettavan uuden yläkoulun liikunnanopetusta ja mahdollisesti myös Tredun kampuksella sijaitsevien oppilaitosten tarpeita. Lempäälän keskustan itäosaa kehitetään voimakkaasti tulevina vuosina. Radan itäpuolelle rakennetaan kerrostaloasuntoja. Sekä nykyisissä että tulevissa asunnoissa asuu paljon eläkeikäisiä, jotka on myös otettava huomioon virkistysaluetta suunniteltaessa. 14

15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala ha VL Lähivirkistysalue 2,2438 EV Suojaviheralue 0,5580 Katu 0,548 Yhteensä 2, Aluevaraukset Suurinn osa suunnittelualueesta on osoitettu puistoksi (VP). Alueen eteläosa on osoitettu suojaviheralueeksi (EV), koska sillä meluntorjunta on Turuntien ja maaston korkeuseron vuoksi vaikeaa. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Luonnon monimuotoisuutta on mahdollista edistää puiston toteutuksessa esimerkiksi rakentamalla hulevesisuunnitelmassa esitetty kosteikkopuisto ja käyttämällä istutuksissa luonnonkasveja Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Tavoitteena on, että joutomaan luontoinen alue muuttuu edustavaksi rakennetuksi puistoksi. Nykyinen puusto joudutaan ainakin suurimmaksi osaksi kaatamaan, jos maastoa muokataan voimakkaasti. Korkean meluesteen rakentaminen Turuntien varteen peittää Halkolan alueen ja Turuntien väliset näkymät Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset palveluihin Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei ole vaikutusta palveluihin Vaikutukset asumiseen Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei ole vaikutusta asumiseen Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on, että Halkolannotkosta tulee monipuolinen virkistysalue, joka palvelee monia eri käyttäjäryhmiä. 15

16 5.3.7 Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Turuntien liikenteen melun torjunta palvelee myös Halkolannotkon länsipuolista asuntoaluetta Taloudelliset vaikutukset Virkistysalueen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia Lempäälän kunnalle. Esimerkiksi meluaidan rakentaminen on kallista. Kustannuksia voidaan vähentää, jos keskustakortteleiden rakennustyömailta kaivettavia maita voidaan käyttää puiston rakentamiseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Puistoon rakennetaan valaistus ja mahdollisesti vesipisteitä Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Puiston toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta autoliikenteeseen. Puiston laidalle tarvitaan pysäköintialue. Kevyen liikenteen yhteyksiä on tarpeen kehittää ainakin Tredun suuntaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkanee pian asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 16