Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi
Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen hankkeisiin ScenoProt Novel protein sources for food security (www.luke.fi/scenoprot). Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittama hanke (2015 2017 ja toisen vaiheen rahoitus parhaillaan haussa vuosiksi 2018 2020) Tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista valkuaislähteistä, niiden tuotantomahdollisuuksista, raaka-aineen ja valkuaisen koostumuksesta sekä terveellisyydestä. Hankkeen johtavat Anne Pihlanto ja Susanna Rokka (Luke). Luken lisäksi partnereina ovat Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Makery, Norwegian University of Life Sciences, TNO ja Turun yliopisto. Gluten-free production systems, processing and commercialization options. Luonnonvarakeskuksen rahoittama hanke gluteenittomien viljelykasvien tuotannon, prosessoinnin ja kaupallistamisen mahdollisuuksista (2015 2018). 2 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops). Keskittyy uusiin ja erikoisiin kasvilajeihin liittyvään tiedottamiseen ja mahdollisuuksien esittelyyn. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014 2020) rahoittama hanke, jossa on mukana Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY Keskukset. Hankeaika 2016-2019. Luonnonvarakeskuksen lisäksi mukana partnereina ovat Kulttuuriyhdistys Kuvio ry, Ammattiopisto Livia (Tuorla), Maa- ja kotitalousnaiset ja Suomen Maatalousmuseo Sarka. 3 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin DIVERSIFOOD Embedding crop diversity and networking for local high quality food systems (www.diversifood.eu/). DIVERSIFOOD -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No. 633571 mukaisesti. Hankkeen koordinaattorina toimii Veronique Chable, INRA (Ranska) ja partnerimaita ovat Ranskan lisäksi Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Kypros, Norja, Portugali, Suomi, Sveitsi ja Unkari. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset liittyvät tattarin kylvösiemenen laatuun sekä viljelykasvilajimuotoisuuden yhteyteen kuluttajien ostokäyttäytymiseen 4 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Mitä erikoiskasveilla tarkoitetaan Ryhmään kuuluu hyvin erityyppisiä eri kasviheimoihin ja sukuihin kuuluvia lajeja Erikoinen Suomessa ei välttämättä ole erikoinen muualla ja päinvastoin Lähes kaikki nykyisin viljeltävät ovat olleet joskus erikoisia Ovat kasvilajeja, joiden viljely on vähäistä tai viljely ja ei ole vakiintunut tuotantomenetelmät ovat kehittymässä tuotanto- ja markkinointiketjut ovat vasta muodostumassa tuotannon laajentamisessa ja jatkojalostuksessa nähdään mahdollisuuksia viljelyyn liittyy odotus- ja imagoarvoa viljely keskittyy alueisiin, esim sopimusviljelyttäjien läheisyyteen Joskus on perusteltua pitää viljelyalat vähäisinä, jotta erikoisuus säilyy => käytännössä kaikki kaksisirkkaiset ovat erikoiskasveja 5
Pellon käyttö (ha) valkuaisen laadun mukaan 2013-2017 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2013 2014 2015 2016 2017 Gluteenia sisältävät viljat (vehnä, ruis, ohra, vihantavilja) Nurmet (alle 5v) Gluteenittomat viljelykasvit Kesanto Lähde: Luonnonvarakeskus 2017 (ml. Kaura) Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Gluteeniton vaihtoehto Viljelyala 2017, 1000 ha Kaura 337 8000 + Peruna 22 100 Sokerijuurikas 11 900 Herne 11 300 + Härkäpapu 22 100 + Rypsit 28 300 Rapsit 36 900 + Pellavat 1 200 Kumina 24 100 + Puutarhakasvit 16 100 + Muut kasvit 4 800 + Viljelyalojen kehitys viime vuosina Tattari, kvinoa, öljy- ja kuituhamput, muut palkokasvit (?), muut öljykasvit mm camelina, auringonkukka Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Gluteeniton vaihtoehto Tilojen lukumäärä 2017 Kaura 24 7735 26 935 Peruna 6745 8790 Sokerijuurikas 700 760 Herne 1590 770 Härkäpapu 1 585 780 Rypsit 2 455 2 960 Rapsit 1 935 1 050 Pellavat 160 95 Kumina 1 405 1 100 Puutarhakasvit 2 815 2 215 Muut kasvit 1 050 430 Tilojen lukumäärä 2013 Lähde: Luonnonvarakeskus 2017 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Kasvilajimonimuotoisuus Suomessa 1995-1999 sekä 2011-2016 eri ely-keskuksissa. Ympyrän väri kuvaa pellon käytön monipuolisuusindeksiä (SI) eri alueilla. Värien merkitys yksipuolisemmasta monipuolisempaan: punainen (SI <1,25), keltainen, vihreä, sininen, musta (SI >2) (ScenoProt 2017). Keskitalo, 9 M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Pelkän viljanviljelyn osuus kevätvilja-alasta Vuodet 2007-2011 ELY-borders C National land survey Finland 2015 Yksipuolisen kevätviljaviljelyn yleisyys eri Ely-keskusten alueilla. Punainen noin 37 % kevätvilja-alueesta on viljelty ykispuolisesti 5 vuoden ajan (pelkästään viljaa). Vihreä noin 20 % viljelyalasta on viljelty yksipuolisesti (pelkästään viljaa) 10 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Laji Tuloksia käytännön tiloilta 2016 - palkokasvit Sato kg/ha Satovaihtelu Valkuainen, % Havaintolohkoja Valkuaissato, kg/ha Härkäapu 12 4684 3285-6004 31,3 1464,9 Sinilupiini 3 3437 2973-4228 28,5 980,4 Sinilupiini 2 940 227-1653,4 40,1 377,3 Keltalupiini 2 1984 445-3523 44,5 881,9 Valkolupiini 1 252 28,6 71,9 Soija 2 392 202-581 41,3 161,9 11 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Tuloksia käytännön tiloilta 2016 öljykasvit ja valeviljat Laji Sato kg/ha Satovaihtelu Valkuainen, % Havantolohkoja Valkuaissato, kg/ha Camelina 1500 25,9 388,5 Öljyhamppu 10 1509,2 878-2366 24,7 372,8 Öljypellava 10 1729 1156-2592 17,2 297,4 Kvinoa 3 2730 2158-3357 12,6 344,0 Tattari, Uusimaa 10 1941,4 958,6-3550,8 12,2 236,8 Tattari, Pirkanmaa 9 1021,6 170-2040 12,2 124,9 12 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
HÄRKÄPAPU Sampo ja Kontu 13 27.10.2017
KONTU HÄRKÄPAVUN JUURISTO 2016 14 27.10.2017
SINILUPIINI Sonet 2017 Jokioinen KELTALUPIINI Mistel 2017 Jokioinen 15 27.10.2017
SINILUPIINI Haags Blau 2017 ja Sonet 2016 16 27.10.2017
SOIJA Lauelma 2016 Jokioinen 17 27.10.2017
SOIJA Lauelma 2016 Jokioinen 18 27.10.2017
CAMELINA eli KTUPELLAVA eli RUISTANKIO Calena 19 27.10.2017
ÖLJYHAMPPU Finola 2016 Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017 27.10.2017
Finola ÖLJYHAMPUN JUURSTO 2016 Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017 27.10.2017
ABACUS- ja PHOENIX pellavaa 2017, Jokioinen 22 27.10.2017
ABACUS pellava 2016 ja 2017 23 27.10.2017
KOTIMAINEN TATTARIKANTA 2016, PIRKANMAA 24 27.10.2017
SPERIAN TATAR Keskieurooppalainen kanta Jokioinen 2017 25 27.10.2017
KVINOA Minttumatilda 2013 Jokioinen 26 27.10.2017
KVINOA Minttumatilda Jokioinen 2013 27 27.10.2017
AMARANTTI ELI REVONHÄNTÄ, Jokioinen 2017 28 27.10.2017
VILJAHIRSSI Jokioinen 2016 29 27.10.2017
Haasteita ja mahdollisuuksia lajiketilanne Laji Lajikkeita Suomalaisia lajikkeita/kantoja Härkäpapu Kontu, Sampo 2 Sinilupiini Haags Blau, Sonet, Salsa, Tango 0 Keltalupiini Bary, Mistel 0 Soija Anjuska, Fiskeby, Lauelma 0 Camelina (ei 2016) Calena 1 Öljyhamppu Finola 1 Öljypellava Abacus, Lazer, Taurus, Heljä 1 Kvinoa Minttumatilda (Luken kanta) 1 Tattari Suomalainen kanta, Aiwa 1 Kumina Rrecord, Sylvia, Niederdeutscher 0 30 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Haasteista ja mahdollisuuksia - Sopimusviljelytilanne Laji Yrityksiä Härkäpapu Sinilupiini Keltalupiini Soija Camelina (ei 2016) Öljyhamppu Öljypellava Kvinoa Tattari Kumina Raisioagro Oy, SSO Rauta-Maatalous Oy, Hankkija Oy, Kinnusen Mylly Oy, ym Palkuainen Oy (osa Oy Soya Ab) Janakkalan Piensiemen Oy, Suomen Kasvisöljyt Trans Farm Oy, Murtolan Hamppufarmi, Impolan kasvitila Elixi Oil, Liseed Protein Finland Oy, Sini-Pellava Oy Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuusukunta, Keskisen Mylly, Virtasalmen viljatuote Arctic Taste Oy, Nordic Caraway Oy, Trans Farm Oy 31 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Haasteista ja mahdollisuuksia - Gluteenittoman raakaaineen tarve Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini, gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Suolinukan vaurio johtaa häiriintyneeseen ravintoaineiden imeytymiseen. Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio Keliakia on yleistyvä kansantauti, jota sairastaa tutkimusten mukaan kaksi prosenttia väestöstä. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin 36 000. Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain lähes 2 000. Hoitamattomaan tai huonosti hoidettuun keliakiaan liittyy kasvanut riski sairastua vakaviin sairauksiin, joita ovat osteoporoosi, hedelmättömyys ja ohutsuolilymfooma. (Keliakialiitto 2015) 32 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
Haasteita ja mahdollisuuksia Erikoiskasvit eivät tuo oikotietä onneen mutta mahdollisuuksia niissä on. Onnistuneita esimerkkejä Suomessa ja ulkomailla Pohdittava maatilan ja tekijöiden resurssit onko aikaa ja rahaa paneutua erikoiskasvin viljelyyn Onnistuminen vaatii aina paneutumista ja opettelua Jos emmit valitse kasvilaji, jossa on jo sopimusviljelyä Jos haluat harjoittaa extreme- kasvintuotantoa valitse harvinainen laji. Aikainen tipu madon nappaa! Lisää aiheesta mm www.luke.fi/futurecrops 33 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017
KIITOS 34 27.10.2017
35 27.10.2017
Miksi gluteenitonta viljelyä tarvitaan Elintarvikkeiden raaka-aineeksi yhä kasvavaan gluteenittomien tuotteiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla. Gluteenittomat viljelykasvit ovat pääasiassa kaksisirkkaisia viljelykasveja, toisin kuin gluteenia sisältävät yksisirkkaiset viljat. Gluteenittomia kasveja valittaessa monipuolistetaan samalla viljelyä ja viljelykiertoja. Viljelyn monipuolistamisella voidaan saavuttaa monenlaista hyötyä alkutuotantoon, joita ovat maan kasvukunnon ylläpitäminen (runsasjuuriset kasvit), hiilen sidonta (runsasbiomassaiset kasvit), ravinnetalouden tasapainottaminen (eri tavoin ravinteita hyödyntävien viljelykasvien vuorottelu), kasvinsuojelun helpottuminen joissakin tapauksissa (mm kasvitautipaineen pienentäminen) Viljelyn monipuolistaminen laajentaa raaka-ainetuotannon kirjoa ja se antaa jatkojalostusmahdollisuuksia eri alueiden pk-yrityksille. Globaalisti tarkasteltuna yksipuolinen alkutuotanto on keskeinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. 36 Keskitalo, M. 2017. Siipiseminaari, Tampere 25.10.2017