MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1
YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja tarkkuus lapsen viesteille vuorovaikutustilanteissa paranee; mahdollisuus ymmärtää ja tulkita lasta riittävän usein oikein Voi työntekijänä itse löytää uudenlaisia suhtautumistapoja ja toisaalta itseymmärrystä erityisesti hankaliin vuorovaikutustilanteisiin Vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde lapsille mentalisoiva asenne ei edellytä vanhemmuus- tai kiintymyssuhdetta lapseen 6.11.2017 2
TAUSTAA Peter Fonagy, Anthony Bateman 90-l:lta alkaen Suuren tutkimus-, kehittämistyön ja mielenkiinnon kohteena psykiatriassa noin 10 vuoden ajan Nykykäsitys yhdistää teorioita ja ideoita psykoanalyyttisestä teoriasta, kognitiivisesta psykologiasta sekä kiintymyssuhdeteoriasta 6.11.2017 3
jatkoa Eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuuden mekanismi Joidenkin tutkimusten mukaan tehokkaampi tapa muuttaa vuorovaikutustapoja kuin mielikuvatyöskentely, vuorovaikutuksen opettaminen tai suoran käyttäytymisen väliintulo/ohjanta Ei edellytä psykiatrian/psykologian osaamista, kuka tahansa voi halutessaan vahvistaa mentalisaatiotaitojaan omassa arjessa 6.11.2017 4
MÄÄRITELMIÄ MENTALISAATIO: Yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta Huomion kohdistamista kokemukseen ja mieleen (tunteisiin, ajatuksiin, kuvitelmiin, uskomuksiin, aikomuksiin) Kykyä pohtia, mitä erilaisia mielen tiloja voi piillä ulospäin näkyvän reagoinnin ja käyttäytymisen takana Kykyä arvostaa tällaista ponnistelua ja pohdintaa, vaikka varmuudella ei koskaan voi tietää toisen todellista kokemusta 6.11.2017 5
TERMEISTÄ Reflektiokyky? Mentalisaatio-käsitteen rinnalla, etenkin tieteellisessä tutkimuksessa käytetty käsite (arvioitavissa oleva taito) Empatia? Pyrkimys ja kyky jaksaa toisen tunteita, asettua toisen asemaan ( oma mieli toisen palveluksessa ); mentalisaatiokyky edellyttää empatiataitoja mutta tavoittaa empatiakykyä laajemmin omaa ja toisen emootioiden ja kokemusten kirjoa Tunteiden sanoittaminen? Aikuinen tulkitsee lapsen tunteita ääneen; mentalisaatiossa pyrkimys on laajemmin lapsen mielen ymmärtäminen ja huomioiminen, vaihtoehtoiset tulkinnat 6.11.2017 6
MIKSI MENTALISAATIO ON TÄRKEÄÄ? Edistää hyvää vuorovaikutusta ja vakautta ihmissuhteisiin Luo mahdollisuuden korjaaviin kokemuksiin vuorovaikutussuhteissa Auttaa säätelemään omia tunnetiloja Luo lapselle suotuisan pohjan kognitiivisen- ja tunne-elämän kehitykselle sekä lapsen omalle mentalisaatiokyvylle Auttaa kohdistamaan huomiota ulospäin näkyvän käytöksen tai oireen takana olevia sisäisiä tapahtumia 6.11.2017 7
.JATKOA Auttaa vaikeissa/ristiriitaisissa vuorovaikutustilanteissa pysähtymään, miettimään toisen perspektiiviä -> vähentää tilanteen aiheuttamaa stressiä ja tunnekuohua; tuo joustavuutta ja vakautta vuorovaikutustilanteisiin Parantaa todennäköisyyttä ymmärtää ja tulla ymmärretyksi Lisää mahdollisuutta ymmärtää ja tulkita lasta riittävän usein oikein 6.11.2017 8
LAPSEN MENTALISAATIOKYKY Kehittyy asteittain, mentalisaatioon kykenevien aikuisten varassa, koko lapsuusiän Noin 1,5-v osaa jakaa huomion ja kiinnostuksen toisen kanssa, kyky ymmärtää tilanneyhteydestä, mitä toisen voi olettaa tietävän Noin 3-v ymmärtää eron kuvitellun ja toden välillä vaikka voi tunteen vallassa pelätä kuviteltuja asioita Noin 4-v lapsi alkaa ymmärtää, että kunkin ihmisen käyttäytymisen takana on hänen oma, erillinen ajatuksensa ja kokemuksensa 6.11.2017 9
LAPSEN MENTALISAATIOKYKY 4-6-vuotiaalla on kyky pitää jatkuvasti mielessä, että kuviteltu ei ole totta 7-vuotiaalla on täysin kehittynyt kyky olla tietoinen ja ymmärtää omia ja toisten mielen tiloja sekä kyky ymmärtää niiden merkitys yksilön käyttäytymistä ja tekoja ohjaavina tekijöinä Kouluikäinen ymmärtää jo mielen tilojen vaikutuksia toisiin (monimutkaistuvat kaverisuhteet!) yhä toimivampia tunteidensäätelytaitoja Nuoruusikä erityinen haaste! 6.11.2017 10
MITEN VAHVISTAA OMAA MENTALISAATIOKYKYÄ? Pyrkimällä itse vuorovaikutustilanteissa tietoisesti mentalisoivaan ajattelu- ja toimintatapaan Vahvistamalla mentalisaatioasennetta: avoimuutta, kiinnostusta, leikillisyyttä, yhdessä ihmettelyä, aitoa läsnäoloa, uteliaisuutta, kuuntelemista, pohdintaa, joustavuutta pyrkimällä tietoisesti pois tietämisen tilasta ja asiantuntija-asemasta 6.11.2017 11
JATKOA Konkreettisesti: Pyrkimystä ymmärtää lapsen käyttäytymisen/oireilun taakse, kokemukseen, tunteisiin Pyrkimällä irti totutuista stereotyyppisistä tulkinnoista ( nälkä, väsymys tai kiukku ) -> johtaa helposti siihen, että suhdetta toteutetaan konkreettisilla toimenpiteillä Pyrkimällä keskusteluun, avoimuuteen, omien kokemusten ja tunteiden sanoittamiseen (neuvomisen, suoran puuttumisen tai mallintamisen sijaan) 6.11.2017 12
ENTÄ LAPSEN? Koska lapsen mentalisaatiokyky on vasta kehittymässä, on aikuisen vastuulla auttaa lasta onnistumaan vuorovaikutustilanteissa (huolehtia turvallisuudesta, ottaa vastuu väärinkäsityksistä) Huomioimalla ikä- ja kehitysvaiheen; miten se vaikuttaa hänen tapaansa kokea asioita, kykyyn ilmaista kokemusta ja tunnetta, tukea sitä Pohtimalla tilanteita lapsen kokemana ja pyrkimällä aktiivisesti löytämään uusia suhtautumistapoja (kuin esim. oikein väärin) 6.11.2017 13
jatkoa Pohtimalla tunteita, aikomuksia, käyttäytymisen vaikutuksia yhdessä lapsen kanssa Suhtautumalla avoimesti ja uteliaasti lapsen ajatuksille, tunteille, kokemuksille; avoimin kysymyksin (välttäen miksi- kysymyksiä) Epätietoisuuden ja epämääräisyyden sietäminen Pyrkimällä emotionaaliseen läheisyyteen, mutta säilyttäen oman erillisyyden (kaikilla on oma mieli) 6.11.2017 14
Heikon mentalisaatiokyvyn noidankehä perheensisäisessä vuorovaikutuksessa. (Aber E, Fonagy P, kongressiesitys, Heidelberg, Saksa, 3.3.2010) 6.11.2017 15
Mentalisaatiokyvyn romahtaminen Voimakkaassa tunnetilassa (kriisitilanteet, ristiriitatilanteet) yksilön mentalisaatiokyky romahtaa Nöyryytyksen ja häpeän tunteet todellinen ja vakava uhka hänen identiteetilleen -> äärimmäisiä itsesuojelun keinoja, jopa väkivaltaa Samoja ilmiöitä voidaan nähdä laajemminkin kriisitilanteissa, esim perheissä, päiväkodeissa, kouluissa, 6.11.2017 16
ERITYISTÄ Hyvä mentalisaatio ei tarkoita sitä, että koskaan tietäisimme täysin, mitä toisen mielessä liikkuu, tarkoitus on pyrkiä ymmärtämään mahdollisimman paljon siitä 6.11.2017 17
VÄÄRINYMMÄRRYKSET/KATKOKSET VUOROVAIKUTUKSESSA Väärinymmärryksiä tapahtuu väistämättä Olennaista on, miten ne selvitetään ja korjataan herkkyys huomata, ottaa puheeksi, ja korjata niitä Kun lapsi ei tule heti ymmärretyksi, hän joutuu löytämään erilaisia keinoja tulla ymmärretyksi omat keinot ja taidot lisääntyvät 6.11.2017 18
JATKOA Osa teoreetikoista korostaa väärinymmärrysten korjaamista vuorovaikutuksessa entisestään vahvistavana ja syventävänä elementtinä Mielen joustavuutta ja ei-tietämisen tapaa vahvistavaa, koska voidaan luottaa siihen, että väärinymmärrykset ovat selvitettävissä 6.11.2017 19
Esimerkiksi Lapsen kiukkuiset mielipahan ilmaisut: Ei-mentalisoiva tapa vastata lapsen ilmaisuun olisi pyrkimys saada lapsi ymmärtämään tilanne kuten aikuinen sen ymmärtää -> johtaa usein vastakkainasetteluihin, lapsi nähdään hankalana, tahallaan kiukuttelevana 6.11.2017 20
jatkoa Mentalisoiva tapa olisi pysähtyä aidosti kuulemaan lapsen kokemusta; mitä ulospäin näkyvän käytöksen takana on -> auttaa lasta yhdistämään mielessään kiukkua herättäneen tunnetilan ja tapahtuman ja sanoittamisen kautta löytämään rakentavia tunteiden ilmaisutapoja ja myöhemmin itsesäätelykeinoja 6.11.2017 21
MENTALISOIVIA KYSYMYKSIÄ Mistäköhän kaveri suuttui tässä tilanteessa? Mitä äidin mielessä mahtoi olla, kun hän sanoi noin? Miksiköhän sisko näyttää vihaiselta? Miksi olen tänään niin ärtynyt ja tiuskin kaikille? Miksiköhän reagoin niin voimakkaasti tähän asiaan, vaikka kollegoilleni asia on niin vähäpätöinen? Mitenköhän toiset ihmiset kokivat käytökseni siinä tilanteessa? Miksi veli mahtoi toimia niin äkkipikaisesti? Mitä muuta sen taustalla voisi olla? 6.11.2017 22
Mentalisoiva yhteisö? Luova luovuus perustuu turvallisuudelle Viestintä on avointa, hyväksyvää Jäsentenväliselle vuorovaikutukselle ominaista uteliaisuus, kuunteleminen, eri näkökulmien pohdinta, joustavuus, leikkisyys Epävarmuutta siedetään Nöyryys, virheiden tunnustaminen tunnistaminen ja anteeksi pyytäminen ovat arvostettuja piirteitä 6.11.2017 23
TÄRKEÄÄ Aikuisen on tärkeää osoittaa lapselle, että hänen ajatuksensa, tunteensa ja kokemuksensa ovat tärkeitä ja arvokkaita Hyväksyntä, myönteisyys, empatia Lasta voi rohkaista ilmaisemaan itseään, muistaen että hänellä on oikeus säädellä itse mitä kertoo ja milloin, tai milloin on vain hiljaa Mentalisoivan työtavan opettelu on haastavaa! Se vaatii aktiivisia ponnisteluja ja paneutumista, mutta parhaimmillaan johdattaa ajatukseen, että muutos on mahdollista kaikissa elämän vaiheissa. 6.11.2017 24
Lähteitä ja luettavaa Viinikka A. toim. (2014); Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Pajulo, Salo, Pykkönen (2015); Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2015;131(11):1050-7) Laitinen, Ollikainen (2017); Mentalisaatio teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö Pajulo, Salo, Pyykkönen (2016); Mentalisaatio ydin lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 01/2016. Pajulo, Pyykkönen (Kirjassa Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim. 2011) s. 71-94); Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Pyykkönen N. (luento 23.3.2017); Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky. 6.11.2017 25
KIITOS! 6.11.2017 26