Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn

Transkriptio

1 Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti työnohjaaja

2 Aluksi Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa ihailtu sen puuttuessa pelätty sen puuttuessa ylenkatsottu ja inhottu. Sielu jäätyy tyhjiöissä ja haluaa olla kontaktissa mihin hintaan hyvänsä. Hjalmar Söderberg

3 Mitä on mentalisaatio? l Mentalisaatiolla viitataan ihmisen kykyyn havaita, tulkita ja kuvata toisen toimintaa mielen tilojen kautta, mielen käsittein l (Normaali) kyky liittää intentio ja merkityksellisyys ihmisten käyttäytymiseen l termi sille perustavalle olettamukselle, että kaikilla on aktiivinen oma mieli; kyky pitää mieli mielessä (Larmo) l kyky yrittää kuvitella, mitä toiset ajattelevat, tuntevat ja uskovat, ja kykyä antaa arvoa tälle ponnistelulle

4 jatkuu l Kyky nähdä itsensä sisältä- ja ulkoapäin l väärinymmärryksen ymmärtämistä l Muokkaa ymmärrystämme itsestämme ja toisista ihmisistä l Keskeinen tekijä inhimmillisessä kommunikaatiossa ja ihmissuhteissa l On merkittävä tekijä kliinisessä ymmärryksessä, terapeuttisessa suhteessa sekä terapeuttisessa muutoksessa

5 Mentalisaatioteorian taustaa Mentalisaation käsite nousi esille psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa jo 1960-luvun lopulla luvun alussa mentalisaatiota alettiin soveltaa kiintymyssuhteisiin liittyvien häiriöiden tutkimuksessa. Peter Fonagy (UCL, UK) loi yhdessä työryhmänsä kanssa käsitteen reflektiivinen funktio (RF)

6 vanhaa viiniä uudessa pullossa? Eksplisiittisesti on tiedostettu, että mentalisaatio on vähiten alkuperäinen käsite psykologisen ajattelun historiassa Mentalisaatio liittyy keskeiseen inhimmilliseen kapasiteettiin. Tämä kapasiteetti nimenomaan tekee meistä ihmisiä (Allen & Fonagy, 2006)

7 Mentalisaatio ja lapsi Mentalisaatio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten kohtaamisissa Lasten oikeuksien sopimus toteaa, että lapsilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä tapahtuu, kun annetaan tilaa lapselle ilmaista omia ajatuksiaan, toiveitaan, kiinnostuksiaan ja tunteitaan. Kun niitä kuullaan, lapsi saa kokemuksen vaikuttamisesta vaikka useinkaan ei ole mahdollista toimia suoraan niiden mukaan.

8 Mentalisaatiota vahvistava työskentely lapsen kanssa Mentalisaatiota vahvistava työskentely ei pyri ratkaisemaan ongelmia tai parantamaan häiriöitä, vaan edistämään kykyä tehdä se itse. Edellyttää työntekijältä hyvää mentalisaatiokykyä ja mentalisaatiota vahvistavaa asennetta Esim. mallintaminen, neuvominen, ja suora puuttuminen eivät kuulu mentalisaatiota vahvistavaan työskentelyyn: tietäminen ja asiantuntijuus eivät ole olennaisia, vaan uteliaisuuden ja pohdinnan herättäminen.

9 jatkuu On havaittu, että yllättävän nuoret lapset hyötyvät siitä, että tunteista, aikomuksista ja käyttäytymisen vaikutuksista pohditaan yhdessä Jo muutaman vuoden ikäisten lasten kanssa voi nimetä eri osapuolten tunteita ja pohtia ääneen, miltähän lapsesta itsestään esimerkiksi riitatilanteissa tuntui.

10 Työntekijän reflektiivinen työote Reflektiivisen työotteen omaksunut työntekijä voi tukea monin tavoin lapsen mentalisaatiokyvyn kehitystä Tämä tapahtuu suoraan lapsen kanssa esim. siten, että työntekijä asettuu keskustelemaan, leikkimään tai havainnoimaan lasta Suoran kontaktin ottaminen lapseen on tärkeää, jotta työntekijälle syntyy ymmärrys lapsen kehitysvaiheesta ja ihmissuhteista Tämän ymmärryksen avulla työntekijä voi pyrkiä myös auttamaan vanhempia tukemaan lapsensa mentalisaatiokykyä.

11 Miten reflektiivinen työote eroaa ei-reflektiivisestä? Esim. tyypillinen ei-reflektiivinen tapa vastata lapsen harmin ilmaisuihin on pyrkimys saada lapsi ymmärtämään tilanne kuten aikuinen sen ymmärtää Useimmiten tämä johtaa inttämiseen ja vastakkainasetteluihin: lapsi voidaan esim. nähdä hankalana, manipuloivana tai tahallaan kiukuttelevana

12 jatkuu Reflektiivinen tapa on pysähtyä pohtimaan tilannetta lapsen kokemana ja pyrkiä ymmärtämään, minkälaiset mielen sisäiset tilat ovat yhteydessä ulospäin näkyvään ilmaisuun Näin toimiessaan työntekijä voi auttaa lasta yhdistämään mielessään kiukkua herättäneen tapahtuman ja tunnetilan, ja ajattelun ja sanoittamisen avulla myös löytämään rakentavia tunteiden ilmaisun tapoja

13 Lapsen ymmärtäminen Pyritään ymmärtämään sitä, minkälainen lapsen kokemus on voinut edeltää jotakin tekoa, jolloin tekoon voi reagoida muutenkin kuin pintatason oikein väärin -asteikolla. Tullaan oivallukseen, ettei mikään lapsen teko ole vailla mieltä, vaan itse asiassa mielekäs kun sen ymmärtää lapsen kokemuksen kautta.

14 Yhteyden merkitys Yhteyteen asettuminen vanhemman tai lapsen kanssa on prosessi, johon ei aina osata panostaa riittävästi Se on kuitenkin reflektiivisen työotteen ydin ja kaiken ihmistyön laadun avain: jotta ylipäätään voi pohtia toisen kanssa yhdessä hänen asioitaan, on haettava kokemuksellista yhteyttä toiseen Ilman yhteyttä kyse on näennäisestä kuuntelemisesta ja näennäisestä reflektiosta

15 Yhteys lapsen kokemukseen Erityisen tärkeää olisi tavoittaa se tunnetila, jonka kanssa lapsi on sillä hetkellä suurimmissa vaikeuksissa. Kun tämän tunteen toteaa ja sitä kannattelee, aikuisen reaktio tukee lapsen säätelykykyä ja tilanteen kokemista yhtenäisenä Kun aikuinen kysyy lapsen olosta, vastaus on toisinaan lyhyt ja epämääräinen tai vastausta ei tule. On tärkeää olla tyytymättä epämääräisiin vastauksiin, vaan esim. ajatella ääneen lapsen vierellä

16 jatkuu Kun lasten kanssa arjessa toimiva aikuinen saa yhteyden lapseen, hänen on mahdollista ymmärtää lapsen tarpeita ja vaikuttaa niiden suuntaan ei täyttäen tarpeita, vaan auttaen lasta sovittamaan omat toiveensa ryhmän todellisuuteen. Näin toimimalla aikuinen tukee lasta pysymään yhteydessä ryhmän toisiin lapsiin Aikuinen on vastuussa siitä, että jokainen ryhmän lapsi saa kokemuksen toisten lasten hyväksynnästä

17 Hyväksynnän merkitys Ihmisen perusluonteeseen kuuluu tarve olla hyväksytty omana itsenään. Jokainen lapsi haluaa olla sen aikuisen mielestä hyvä, joka on hänestä vastuussa. Halu kuulua hyväksyttynä omaan yhteisöön on ihmiselle synnynnäistä.

18 jatkuu Jotta voi olla hyväksytty, täytyy ottaa vastaan ne odotukset, joita poimii toisilta ja yhdistää ne omiin tavoitteisiin, päämääriin, toiveisiin, ajatuksiin. Joukkoon kuuluminen edellyttää kykyä toimia tavalla, jonka joukko hyväksyy. Tälle hyväksynnälle keskeistä on, että ryhmän johtaja, joka lapsi-aikuis-ryhmässä on aikuinen, osoittaa hyväksyntänsä olemalla myönteisesti kiinnostuneessa yhteydessä lapseen.

19 Mentalisaatio ryhmässä Ryhmä on aina uhka tai mahdollisuus näin myös mentalisaation kannalta Mikäli ryhmässä on paljon pinnan alla kytevää ahdistusta, ts. vaikeita tunteita jotka eivät ole voineet tulla ilmaistuksi, joutuu ryhmä käyttämään esimentaalisia (ei-mentalisoivia) keinoja selviytymiseen Tyypillinen ei-mentalisoiva ryhmäilmiö on esim. syntipukki-ilmiö, jossa yksi ryhmän jäsen laitetaan kantamaan vaikeita tunteita kaikkien muiden puolesta

20 jatkuu Ryhmän mentalisaation ylläpitäminen edellyttää ryhmän johtajalta mentalisaatiokykyä o Kiinnostusta kaikkien ryhmän jäsenten subjektiiviseen kokemukseen o Kykyä kuulla ja ottaa vastaan kaikenlaisia tunteita o Kykyä ylläpitää turvallisia rajoja ryhmässä o Oman ei-tietämisen sietämistä, virheiden tunnustamista Ryhmän johtaja voi palauttaa ryhmän mentalisaatiokyvyn silloinkin, kun ryhmä itse joutuu ei-mentalisoivaan tilaan => tärkeää tunnistaa tilanne ja olla reagoimatta välittömän tunteen pohjalta, selkärangasta

21 Mentalisaatio ja kiusaamisen ehkäisy Mentalisaatio toimii tehokkaana vastalääkkeenä kiusaamiselle ryhmässä, koska o se mahdollistaa todenmukaisemmat mielikuvat itsestä ja toisista ihmisistä o se herättää myötätuntoa toista kohtaan: on mahdotonta kiusata henkilöä, jonka tunteita kokee ikään kuin sisältä käsin o mentalisaatio aikuisen taholta mallintaa lapselle tervettä, avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta, jonka kautta tunteet ja tarpeet tulevat kohdatuiksi eikä tuhoisia ryhmäilmiöitä tarvita selviytymiseen Mentalisaation oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa aikuisten merkitys SUURI

22 Mentalisoiva työntekijä pyrkii näkemään lapsen/ vanhemman/ kollegan/ näkökulman omaa uteliaan asenteen kysyy aktiivisesti viittaa aktiivisesti tunteisiin ja ajatuksiin nostaa esiin mahdollisuuden pohtia toisiin ihmisiin liittyviä toiveita, kaipausta, pettymystä kykenee puhumaan omista virheistään kykenee pitämään lapsen/ vanhemman/ kollegan mielessään

23 Mitkä ovat työntekijän hyvän mentalisaatiokyvyn edellytykset? Oman taustan tutkiminen ja sisäisen maailman riittävä tunteminen o Yksilölliset reitit tähän Mentalisoiva työyhteisö Mentalisoiva esimies

24 Mentalisaatiokyvyn merkitys yhteisön tasolla Vanhemmuus voidaan laajemmin ymmärtää yhteiskunnan yhteisvastuuna, jaettuna vanhemmuutena mentalisaatiokykyä olisikin erityisen tärkeää vahvistaa lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä henkilöillä mm. neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, sosiaalitoimessa ja koulussa

25 Minkälaisia ovat mentalisoivat (työ)yhteisöt? Mentalisoiville yhteisöille on ominaista, että o ne ovat myötätuntoisia huolehtien jäsentensä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. o ne synnyttävät jäsenelleen tunteen, että hän on olemassa toisten mielessä, mikä vahvistaa yksilön tietoisuutta omista ja toisten mielen tiloista. Nämä kaikki ovat myös hyvän johtajuuden ominaispiirteitä, eli hyvällä johtajalla on hyvä mentalisaatiokyky

26 Entä ei-mentalisoivat (työ)yhteisöt? Ei-mentalisoivat yhteisöt, jotka eivät kunnioita jäsentensä subjektiivista kokemusta, perustuvat yksin pärjäämisen vaatimukselle ja luovat otollisen maaperän mm. kiusaamiselle Yhteisöt jotka synnyttävät pelkoa ja kiintymysjärjestelmän yliaktivaatiota voivat tuhota ajattelukyvyn ja pakottaa yhteisön takaisin esimentaalisiin ajattelun malleihin. Ei-mentalisoivat yhteisöt mitätöivät neuvottelun ja luovuuden myötä rakentuvan inhimillisen yhteistyön - juuri sen sosiaalisen mekanismin, joka olisi avain muutokseen. Tällainen järjestelmä voi olla voimakkaasti itseään vahvistava ja siten säilyä pitkään muuttumattomana.

27 Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. Mentalisaatio ydin lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/2016. Midgley N & Vrouva I, Minding the Child: Mentalization-Based Interventions with Children, Young People and their Families. London, England: Routledge. Anne Viinikka (toim.): Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, (Mäkelä /Pajulo & Pyykkönen) Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 2015; 131 (11): Pajulo M., Pyykkönen N. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Kirjassa Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) Helsinki: WSOY s

28 KIITOS!