Aivojen kehitys ja mentalisaatio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Aivojen kehitys ja mentalisaatio"

Irma Mattila
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

2014, Helsinki Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, vt. yl.

1 Aivojen kehitys ja mentalisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari , Helsinki Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, vt. yl., vastuualuejohtaja, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

2 Sisältö Aivojen rakenteellinen kehitys Aivojen toiminnallinen kehitys Mentalisaatio aivojen tasolla Mentalisaatiokyvyn kehittyminen lapsuudessa

3 Aivojen rakenteellinen kehitys Oli ennen neuraalipoimu ensimmäisten raskausviikkojen aikana Neuraalipoimusta neuraaliputki 26 raskauspäivään mennessä Neuraaliputken yläpää -> aivot ja ydinjatkos Neuraaliputken alaosat -> selkäydin

neuraaliputki 26 raskauspäivään mennessä Neuraaliputken

5 Aivojen rakenteellinen kehitys Varhaiset hermosolut alkavat lisääntyä vaeltaa säteittäisesti ulospäin aiemmin syntyvät kerrokset ja osat ovat syvimmällä aivoissa liskoaivot pinnalle jäävät viimeksi kehittyvät osat - aivokuori Vaellus päättyy 6:lla raskauskuukaudella

ovat syvimmällä aivoissa liskoaivot pinnalle jäävät viimeksi

6 Aivojen rakenteellinen kehitys Varhaiset hermosolut alkavat erilaistua, kypsyä ja muodostaa ulokkeita aksonit eli viejähaarakkeet dendriitit eli tuojahaarakkeet aksonien ja dendriittien avulla hermosolut muodostavat synapseja, eli ovat yhteydessä toisiinsa hermoverkkojen eli konnektomien muodostuminen alkaa

tuojahaarakkeet aksonien ja dendriittien avulla hermosolut muodostavat

8 Aivojen toiminnallinen kehitys Geneettinen kypsyminen - nature Oppiminen kokemusten perusteella - nurture Vuorovaikutteinen erikoistuminen aivoalueiden toimintojen tehostuminen: laajan alueen aktivoinnista pienempään Vähentää energiankulutusta aivoalueiden erikoistuminen: esim. näkökuorella oma alue ihmiskasvojen käsittelyyn

tehostuminen: laajan alueen aktivoinnista pienempään Vähentää energiankulutusta

9 Aivojen toiminnallinen kehitys Aivokudoksen organisaatio raskauden loppukolmanneksesta lähtien n. 3 ikävuoteen asti synapsiverkostojen syntyminen turhien yhteyksien karsiminen = pruning -ilmiö Aivot ovat muovautuvat koko elämän ajan experience-expectant herkkyyskaudet experience-dependent ympäristöstä saadut kokemukset vaikuttavat

3 ikävuoteen asti synapsiverkostojen syntyminen turhien yhteyksien karsiminen =

10 Mentalisaatio ja aivojen rakenteet - Miksi: onnistuneen sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytys - Miten: Peilineuronit (mirror neurons) hermosoluja, jotka aktivoituvat - kun ihminen tekee jonkin liikkeen - kun hän näkee jonkun toisen tekevän liikkeen - osallistuvat tekojen ja aikomusten konkreettisten tavoitteiden (esimerkiksi mitä liikkuva käsi tavoittelee) tunnistamiseen - premotorisella aivokuorella - intraparietaalisulkuksessa - ylemmässä temporaalisulkuksessa

tekevän liikkeen - osallistuvat tekojen ja aikomusten konkreettisten tavoitteiden (esimerkiksi mitä liikkuva käsi

12 Mentalisaatio ja aivojen rakenteet Aikeiden, asenteiden ja uskomusten ymmärtämiseen osallistuvat - mediaalinen prefrontaali korteksi - temporaaliset navat - posteriorinen ylempi temporaalisulkus - implisiittinen, tiedostamaton mentalisaatio - eksplisiittinen, tietoinen mentalisaatio - aktivoituvat riippumatta siitä, ajattelemmeko omaa vai toisten toimintaa

ylempi temporaalisulkus - implisiittinen, tiedostamaton mentalisaatio - eksplisiittinen,

13 Mentalisaatio ja aivojen rakenteet Kypsymisjärjestys kuten aivoissa yleensä: sensorimotorisen kuorikerros näköaivokuori limbiseen järjestelmään kuuluvat aivojen osat kypsyvät aikaisin Myöhemmin kypsyvät prefrontaaliaivokuoren mediaaliset osat dorsolateraalinen prefrontaaliaivokuori nuoruusiässä, täysin kehittynyt vasta noin 25 vuoden iässä

kypsyvät aikaisin Myöhemmin kypsyvät prefrontaaliaivokuoren mediaaliset osat

14 Mentaalisaation kehitys lapsuudessa: 1 ikävuosi Ikä Toiminta Ominaisuus tai kyky 1-2 viikkoa syntymästä hymy, ääntely toiselle ihmiselle sosiaalisten ärsykkeiden suosiminen 6 kuukautta katsoo mieluummin toisen aiemmin pitelemää esinettä kuin uutta toisen toiminnan ennakointi tutussa tilanteessa 9 kuukautta yllättyy, jos toinen ei toimi helpoimmalla tavalla kyky päätellä, mikä on helpoin tapa toimia yksinkertaisessa tehtävässä 12 kuukautta katsoo enemmän sitä esinettä, jota toinen on katsonut hymyillen kyky ymmärtää, että toisen katse ja hymy ennakoivat erilaisia tavoitteellisia toimintoja; kyky erottaa toimija, tavoite ja keinot toisistaan

toinen ei toimi helpoimmalla tavalla kyky päätellä, mikä on helpoin tapa toimia yksinkertaisessa tehtävässä 12 kuukautta katsoo enemmän sitä esinettä, jota toinen on

15 Mentaalisaation kehitys lapsuudessa: 2 ikävuosi 18 kuukautta kohdentavat huomionsa samaan kohteeseen kuin toinen kyky ymmärtää, että toinen on kiinnostunut jostain, osaa jakaa huomion ja kiinnostuksen toisen kanssa (joint attention); kyky ymmärtää tilanneyhteydestä, mitä toisen voi olettaa tietävän 2 vuotta ymmärtävät haluamisen, aikomisen, tietämisen, kuvittelemisen ja uskomisen

kiinnostuksen toisen kanssa (joint attention); kyky ymmärtää tilanneyhteydestä, mitä toisen voi

16 Mentaalisaation kehitys lapsuudessa 3 vuotta pystyy selittämään, miksi toinen ei voi tietää samaa kuin itse jos ei ole ollut paikalla ymmärtää eron kuvitellun ja toden välillä vaikka voi tunteen vallassa pelätä kuviteltuja asioita, erottaa puheessa luulemisen ja tietämisen 4-6 vuotta ei pelkää kuviteltuja asioita kyky pitää jatkuvasti mielessä, että kuviteltu ei ole totta 7 vuotta täysin kehittynyt kyky olla tietoinen ja ymmärtää omia ja toisten mielen tiloja, sekä kyky ymmärtää niiden merkitys yksilön käyttäytymistä ja tekoja ohjaavina tekijöinä

4-6 vuotta ei pelkää kuviteltuja asioita kyky pitää jatkuvasti mielessä, että kuviteltu ei ole totta 7 vuotta täysin kehittynyt kyky olla

17 Lapsi ei kuitenkaan pysty erottamaan omia mielikuviaan todellisuudesta voimakkaan tunteen vallassa joskus vaikeaa aikuisenakin Esim. voimakkaan pelon tai vihan vallassa

18 Mentaalisaation kehitys lapsuudessa

19 Mentalisaation kehitys lapsuudessa Vauvan mentalisaatiokyky kehittyy vuorovaikutustilanteissa, joissa vanhemman toiminta toistuu toisaalta samankaltaisena (esimerkiksi vanhemman hänelle tyypillinen liikkumis- tai puherytmi) toisaalta tilanteesta riippuen erilaisena (esimerkiksi syöttö kun vauvalla on nälkä, ja rauhoittelu silloin, kun vauvaan on vaikkapa sattunut). Toistuvien kokemustensa perusteella vauva pystyy muodostamaan mielikuvan vanhemmasta: tällainen äiti tai isä on, näin hän minua ymmärtää ja auttaa tunteitteni säätelyssä

(esimerkiksi syöttö kun vauvalla on nälkä, ja rauhoittelu silloin, kun vauvaan on vaikkapa sattunut).

20 Mentalisaation kehitys lapsuudessa Vauvavaiheen jälkeen mentalisaatio kypsyy kaikenlaisten vuorovaikutuskokemusten myötä Leikit, sadut, tarinat kehittävät myös kykyä ymmärtää toista Muumeista Awkwardiin Vertaissuhteilla suuri merkitys kouluikäiselle ja nuorelle; seurustelusuhteilla myös

kehittävät myös kykyä ymmärtää toista Muumeista Awkwardiin Vertaissuhteilla

21 Vanhemman puutteellinen mentalisaatiokyky: lapsi ei saa kokemusta ymmärretyksi tulemisesta lapsi ei enää odota toisten jakavan ja ymmärtävän hänen mielen tilojaan -> turvaton kiintymyssuhde lapsen fysiologinen stressinsäätely kehittyy puutteellisesti lapsen minäkuva ja oman mentalisaatiokyvyn kehitys saattaa hidastua tai estyä -> vaikeuttaa erityisesti pysyvien, hyvien ihmissuhteiden muodostamista

22 Miten tukea mentalisaatiokykyä käytännössä? Tiedon antaminen eli psykoedukaatio kaikkien vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen Yksilöllinen kontakti vanhempien kanssa Neuvolan ja päivähoidon työntekijät voivat tukea vanhempien mentalisaatiokykyä Vanhempien rohkaiseminen leikkimään lapsen kanssa kuvitteluleikkejä Erilaiset vanhempi-vauva ryhmät sekä vanhemman että vauvan mentalisaation kehittymisen tukemiseen Muut asianmukaiset sotepalvelut

24 Kaikki hauska on hyväksi vatsalle! Muumimamma Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Riittääkö ruoka ja rakkaus? Vauvan kehityksen ABC

Riittääkö ruoka ja rakkaus? Vauvan kehityksen ABC Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajien verkostopäivät 8.3.2018 Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kaija Puura, TaY ja Tays Associate Executive Director,